Empatia tarjoili
kahvia
Kohtalo kahvilassaan
siellä näkyi aina
samat kasvot
oli Jarkko yksinäinen
ja baglady
joukossa muiden
kahvilassa oli hyvä fiilis
kunnes Antipatia
astui ovesta sisään
outo mies
tiukkakasvoinen mutta kaunis
kasvoiltaan
Empatia mietti hetken
kuinka saisi
tuon hymyilemään
meni luokse Antipatian
kahvia tarjosi ja hymyillen
sanoi
tervetuloa
tämä on paikka
yksinäisten sielujen
Antipatia katsoi perään
Empatian
joka tarjoili kahvia
Jarkolle
ei jäänyt ilman
bagladykaa
yritti pitää kasvonsa
perusasennossa
mutta hymy pyrki
huulille tahtomattaan
naurahti
sanoi
saisko toisenkin kupin
ja hymyn iloisen
Antipatia
ihastui Empatiaan
café Kohtalossa
kahvia
Kohtalo kahvilassaan
siellä näkyi aina
samat kasvot
oli Jarkko yksinäinen
ja baglady
joukossa muiden
kahvilassa oli hyvä fiilis
kunnes Antipatia
astui ovesta sisään
outo mies
tiukkakasvoinen mutta kaunis
kasvoiltaan
Empatia mietti hetken
kuinka saisi
tuon hymyilemään
meni luokse Antipatian
kahvia tarjosi ja hymyillen
sanoi
tervetuloa
tämä on paikka
yksinäisten sielujen
Antipatia katsoi perään
Empatian
joka tarjoili kahvia
Jarkolle
ei jäänyt ilman
bagladykaa
yritti pitää kasvonsa
perusasennossa
mutta hymy pyrki
huulille tahtomattaan
naurahti
sanoi
saisko toisenkin kupin
ja hymyn iloisen
Antipatia
ihastui Empatiaan
café Kohtalossa
Vastaukset 13
Vanhimmat
Taivas minua miestä, edessäni
oli kaksi rakasta. Kaksi pehmeää
ja kaunista. Valmiina ottamaan
minut lämpöönsä. Nielaisemaan
sisälleen.
Kun fiktioinkin tunnetta, mitä
tulen kokemaan. Miltä se tuntuu,
varpaankynteni tuntuivat irtoavan,
lentävän ilmoihin kuin terävät
keihäät.
Katsoin heitä, miten avautuivat...
kuinka valmiina olemaan vain
minun ja minun käytössä. Kihelmönti
kouhi minussa. Lihakseni virittäytyivät.
Olin valmis.
Miehisyyteni kohisi korvissa. Joku
historian hämystä esiin pyrkivä uros
työntyi miehen tahtomaailmaan.
Tunsin itseni voimakkaaksi ja
Rakkaani olivat valmiina,
Suljin silmäni ja päätin että työnnyn
hitaasti ja nauttien, Lämmöstä ja
pehmeyddestä kaiken irroittaen, jota
voi fiktioida arjen harmauteen. Elää
monasti uudelleen.
Huokaisin kun pääsin sisään lopultakin.
Jalat olivat turvallisesti aamutossuissa.
http://www.youtube.com/watch?v=eHw3BX5MgPs
Kiitos runostasi.
Elämän ja elämisen perusvirrat
ovat kai lopulta empatian ja
antipatian taistelua elintilasta.
Tuo ikuinen kaksintaistelu,
jota jokainen käy sisällään.
Muokkaa itseään ja näkemyksiään.
Päätyy lopulta jompaan kumpaan.
Elämän suuria valintoja ja
usein tiedostamatonta toimintaa.
Upeaa Rakkausrunoa sinulota.
Viiltävän aitoa ja realistista,
mutta samalla hauskaa ja hienoa.
Todella viihdyttävää ja
älyllistä luettavaa.
Pidin hyvin paljon ja
oli nautinto lukea.
Kovasti mukavaa ja iloista
päivää...aamutossuissakin...
hienosta vastausrunosta, mietin
kuinka mielikuvituksesi toimiikaan,
synti että et kirjoita runoja
nikilläsi kun olet niin hyvä
niitä laatimaan.
Olemme kuin Liisa Ihmemaassa, koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu,,
Mutta toivotaan, että empatia voittaa antipatian menne tullen! :)
ollaan, sympaattisia terveisiä sinne
jonnekin ja kiitos kommentistasi!
ja runosi, se on erilainen ja poikkeava normaa-
listi kirjoittamiisi. Mutta oivallus on hyvä,
todella hyvä.
Empatia ja sympatia - kaksi voimakasta tunnetta,
jotka riepottavat ihmispoloa. Ja Sinä, Sinä kir-
joitit runon niistä ja paljosta muusta, jota nau-
tinnolla luin.
Hienoa Liona.
ilolla vastaan mutta saat
toki antaa rakentavaa kommentiakin.
Kiitos Linda!
piti nimittäin sanomani, että olisit voinut jakaa
runosi säkeisiin - se helpottaa jotenkin lukemis-
ta, ja antaa rauhan keskittyä lukemaansa.
Mitään muuta en löytänyt, mitä olisit voinut toi-
sin tehdä.
tästä.
Kiva idea juonessa ja nää nimet.Mä tunnen Jarkon.
Ja happy end! (tuli yllätyksenä)
tykkäsit, itse en tunne Jarkkoa
mutta oon joskus nähnyt bagladyjä.
Joskus pitää olla onnellinenkin loppu, eikö vaan?
Kiitos kommentistasi!
ja ehkä päivän paras?
Kiitos!
onnistuin tässä mielestäsi, mutta niinkuin
Lindalle vastasin, tarvitsen
rakentavaa kriittikkiä että
huomaisin mitä virheitä teen,
enkä nyt tarkoita kirjoitusvirheitä.
Iso kiitos kommentistasi!
Usein olen kulmilla poikennut Kohtalo-kuppilaan.
Ei ole Empatia rientänyt kohti, kahvia tarjonnut.
Itse kahvini maksanut , kaljanikin.
Kantajoukko henkinyt kylmänä vastaan.
Taisit kertoa sadun, kauniin kylläkin.
fantasiaa. Hyvä kun asetit kyseenalaiseksi
tämän tarinan, mutta nyt olen utelias, onko todella
olemassa kahvila nimeltä Kohtalo? Niin ja kiitos kommentistasi!