sen tiedän, enkä enää jaksa sitä muilta kuulla. Täältä haen ehkä kohtalotoveria, tai haluan muuten vaan kertoa varoittavan esimerkin (joita nyt varmasti on kyllästymiseen asti...).
Eli menin naimisiin alkoholistin kanssa. Tottahan pelkäsin ja aavistin ratkeamista, selvinpäin hän oli ollut vain puolisen vuotta ja vannoi jatkavansa ja tahtovansa kanssani oikean elämän, ja oikean perheen. Kuitenkin elättelin toivoa, ja halusin niin kovasti että onnistuisimme. Vähän aikaa menikin hyvin.
No, nyt on sitten muksu tulossa ja mies tipotiessään. Kävi viime yönä piipahtamassa, haukkumassa ja soittamassa musiikkia ja lähti taas aamulla jatkamaan juomista. Anteeksi pyysi, mutta silti piti lähteä jatkamaan. On se niin, että viinanhimoa alkoholistilla ei voita mikään. Minulla on suunnitelma jo valmiina, lapsen elämää mies ei koskaan tule viinansa kanssa tuhoamaan. Nyt olen vaan niin murheen murtama, omaa äärimmästä tyhmyyttä tietenkin, mutta jos lasta ei olisi olisin minäkin itsekäs ja veisin itseltäni hengen. Toisaalta julmaa synnyttää lasta tähän sontaan..
Eli menin naimisiin alkoholistin kanssa. Tottahan pelkäsin ja aavistin ratkeamista, selvinpäin hän oli ollut vain puolisen vuotta ja vannoi jatkavansa ja tahtovansa kanssani oikean elämän, ja oikean perheen. Kuitenkin elättelin toivoa, ja halusin niin kovasti että onnistuisimme. Vähän aikaa menikin hyvin.
No, nyt on sitten muksu tulossa ja mies tipotiessään. Kävi viime yönä piipahtamassa, haukkumassa ja soittamassa musiikkia ja lähti taas aamulla jatkamaan juomista. Anteeksi pyysi, mutta silti piti lähteä jatkamaan. On se niin, että viinanhimoa alkoholistilla ei voita mikään. Minulla on suunnitelma jo valmiina, lapsen elämää mies ei koskaan tule viinansa kanssa tuhoamaan. Nyt olen vaan niin murheen murtama, omaa äärimmästä tyhmyyttä tietenkin, mutta jos lasta ei olisi olisin minäkin itsekäs ja veisin itseltäni hengen. Toisaalta julmaa synnyttää lasta tähän sontaan..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nyt keskityt vain omaan itseesi ja tulevaan lapseesi. Hänestä tulet olemaan vielä onnellinen, vaikka nyt olisikin vaikeaa.
Alkoholisti jatkaa juomistaan ja mikään ei mene sen edelle, kuten olet jo nähnyt ja kokenut. Se vain on sellainen sairaus, joka valloittaa koko ihmisen ja kaikki mitä hän haluaa elämässään on juominen. Uskomattoman voimakas se riippuvuus on. Siitä ei pääse eroon kuin itse lujasti töitä tekemällä ja apua hakemalla. Kukaan muu ei siihen voi vaikuttaa.
Onnea odotukseen ja kaikki kääntyy vielä hyväksi. Tietenkin sinun pitäisi päästä eroon alkoholistimiehesi vaikutuspiiristä, mikä onkin vaikeaa, mutta mahdollista. Hän ei sinua tarvitse, vaan vauvasi.
Asenteesi on hyvin yleinen ja ehkä hiukan itsekeskeinenkin.
Et anna itsellesi oikeutta tehdä virheitä!
Jokainen juomisensa lopettanut alkoholisti uskoo itse ja haluaa sitä tosissaan, että nyt juominen on lopullisesti päättynyt.
Mutta alkoholismi on jotain aivan muuta, kuin vain viinan kaatamista suuhun.
Ellei juomisensa lopettanut alkoholisti aloita oman sairautensa hoitamista, hän 99% varmuudella alkaa juomaan uudestaan.
Alkoholistille ei nimittäin riitä vielä se, että hän lopettaa juomisen. Siitä vasta alkaa se varsinainen työmaa.
Tätä sinä et tiennyt, ja on aivan normaalia, että sinä uskoit miehesi kestävän kuivilla.
Sinähän annoit hänelle kaiken mahdollisen tuenkin, ja halusit ihan vilpittömästi, että hän kestäisi kuivilla.
Ja niin halusi myös miehesikin, mutta kun se (hoitamaton)sairaus, se alkoholismi vaati kuitenkin osansa.
Sinulle ja lapselle on parasta, jos pääsisitte aloittamaan oman elämän, ennenkuin sinä sairastut miehesi mukana "omaan alkoholismiisi".
Myös lapsi alkaa oireilla jo hyvin nuorena, eli kaikille paras vaihtoehto on, jos kykenisit jo nyt lähtemään sairaasta parisuhteesta.
Et voi vaatia itseltäsi, että sinä olisit maailman ainoa erehtymätön ihminen. Siksi sinun täytyy lopettaa itsesyytökset, ja hyväksyä tekemäsi virhe.
Pystyt ihan hyvin vielä korjaamaan virheesi, kun keskityt pelkästään itseesi ja lapseesi.
Juovaa alkoholistia et voi auttaa mitenkään, muuten kuin juomaan vain lisää.
Kaikki apu ja tuki, mitä annat alkoholistille, kääntyy ennenpitkää palvelemaan vain tämän juomista.
Elämää on eron jälkeenkin.
Sinulla on Suomessa satojatuhansia kohtalotovereita, ja ikävä kyllä, suuri osa heistä jää sairaaseen suhteeseen sairastuttamaan itsensäkin.
asiallisista kommenteista. Se on totta että suuri osa jää siihen sairaaseen parisuhteseen, ja kerta kerran jälkeen toivoo että "jos NYT sitten onnistuisi". Tätä on nähty. Tämä siksi että tosiaankin rakastaa ja välittää siitä ihmisestä, jonka alkoholi muuttaa piruksi. Ihmisellähän on tapana havitella sitä mitä ei ole..
No, nyt minua siis tyypillisesti hirvittää ajatus siitä että kun hänet jätän, hänellä on kaksinkertainen syy vetää umpikännit päivästä päivään. Mikä sen parempi syy kun "vaimo ja lapsi meni"? Ei varmaan kestä kauan ennenkuin luen kuolinilmoituksista hänen nimensä. Tai yhtä paha: näen hänet lapsemme kanssa silloin tällöin rautatieaseman katoksien alla pullo kourassa, räkä poskella, rikkinäisissä, likaisissa vaatteissa.
Minun täytyy silti olla yli-inhimillisen vahva, ajatella lasta ja vähät välittää mitä miehelle tapahtuu. Jättää hänet oman onnensa nojaan, ja unohtaa kokonaan. Pois joudun varmasti muuttamaan ettei tule noita "rautatieasematapaamisia" ja ettei hän tule kännissä häiriköimään.
Tämä ratkaisu kuullostaa varmasti toiselle alkoholistille hyvinkin itsekkäältä, mutta eikö ole pahempaa tuhota viattoman lapsen koko elämä yrittämällä auttaa ihmistä joka ei sitä halua? Tätä pienokaista toivoimme molemmat, mutta nyt näyttää siltä että hän joutuu varttumaan ilman isää.
Tuntuu oudolta, mutta juopottelevan puolison jättäminen on vain hänelle parhaaksi.
Sinä teet sen vaikeamman työn, eli sinä teet päätöksen ja jätät hänet. Sinä et toimi itsekkäästi.
Itsekäs ihminen toimisi helpomman kaavan mukaan, ja jäisi suhteeseen. vaikeampaa on aina lähteä suhteesta kuin jäädä siihen.
Mitä tulee vielä viimeisiinkin itsesyytöksiisi, et ole millään tasolla vastuussa miehesi juomisesta.
Lähdettyäsi hän joutuu ihan itse vastaamaan omasta elämästään, kun läheisin juomisen "mahdollistaja" jätti jhänet.
Hän joutuu pakon edessä vihdoinkin valitsemaan, jatkaako juomistaan vai hakeeko itselleen apua.
Sinä autat häntä parhaiten uhraamalla itsesi ja lähtemällä.
Usko pois.
Ymmärrän sinua hurjan hyvin. Olen "seurustellut" alkoholistin kanssa kolme vuotta. Nyt minusta tuntuu, että mittani on aivan täysi. Minulla on edellisestä, leskeytymiseen päättyneestä liitosta alle kouluikäinen poika.Välillä aivan kamalaa elämää, kaikki lauantai illat mies humalassa. Viime kerralla kännissä haukkui kilojani ja muutenkin ilta niin typerä kuin olla ja voi. Hänessä on myös jotakin narsistakin. Sanotaan että alkoholisti sairastuttaa läheisensäkin, läheisriippuvaisuuteen. Lueppas joskus Tommy Hellstenin kirja "virtahepo olohuoneessa". Olen itse kuullut myös opiskeluaikana raittiustoimiston työntekijän luennon kyseisestä kirjasta. Tämä kirja kertoo siitä minkälainen on alkoholismissa kamppailevan perheen sisäinen tila. Esim. alkoholistin vaimon kaikki energia menee miehen tarpeiden tyydyttämiseen. Lasten tunteille ja tarpeille ei ole aikaa ja enegiaa. Tiedän muutenkin tästä asiasta aika paljon, koska itse olen lapsuudessani kärsinyt isäni alkoholismista. Isäni raitistui 80-luvulla. Kuitenkin aikuisopiskeluaikoihin kävin terapiassa tämän asian tiimoilta. Psykologin kanssa kävin lävitse lapsuuttani ja sen vaikutuksia tunne-elämääni. Naimisiin en itse uskalla tämän tapaamani miehen kanssa mennä. Laitan viellä kovan hänen eteensä: valitkoon kahdesta. Joko minä tai hän hoidattaa itsensä terapiassa ja saa sairauteensa apua. Minulla on kyllä näkemys että alkoholistin ei kannattaisi edes seurustella ennen kuin on hoidattanut itsensä. Ehkä itse olen kestänyt tätä miestä näinkin kauan. Syy lienee siinä että aika paljon tiedän ja olen opiskellutkin alkoholismin vaikutuksesta läheisiin ihmisiin. Sinulla ja minulla lienee samalainen ongelma: Eroaminen alkoholistista. Ole avoin asioiden suhteen, älä salaile asioita. Puhu asioista ystävillesi tai ylipäätänsä henkilöille keihin tunnet luottamusta. Ei näitä asioita tarvitse hävetäkkään, sillä moni tuntee jonkin läheisissään olevan alkoholistin. Vertaistuki auttaa sinua jaksamaan ja tekemään omat ratkaisut. Ja uskalla kertoa asiasta myöskin neuvolassa. Uskon, että olet syntyvän lapsesi kanssa kahden onnellisempi. Niin minäkin, kun miesystäväni ei ole meillä. Kaikkea hyvää sinulle. Ja voimia, sekä ennen kaikkea rohkeuttta!