Väsynyt kaikeen.
Väsynyt uskomaan.
Tuota tarinaa.
Päätä kiristää.
Kuin vanne olisi siinä.
En jaksa enää.
Uskoni mureni.
Tämähän on vain virtuaalinen.
Niin.
Tunteella kuitenkin eletty.
Nyymina.
Sielun sympatiana.
Elän vain.
Päivän kerralain.
Hämärän rajamailla.
Kuitenkin rakastaen.
Mitä,,,,,,,,,,,
Ei löydy vastausta tähän.
Hiljaisuus vaikenee.
Melkein halkee.
Pääni ajatuksista.
Radiosta kuuluu,,,
"Anteeksi suo, tämä oikkuni mun.
Anteeksi suo olen onnellinen".
Tuuleen viemää.
Sanaton rakkaus ei häiritse ketään.
Suljen silmäni.
Olen hämärän rajamailla sittenkin.
Väsynyt uskomaan.
Tuota tarinaa.
Päätä kiristää.
Kuin vanne olisi siinä.
En jaksa enää.
Uskoni mureni.
Tämähän on vain virtuaalinen.
Niin.
Tunteella kuitenkin eletty.
Nyymina.
Sielun sympatiana.
Elän vain.
Päivän kerralain.
Hämärän rajamailla.
Kuitenkin rakastaen.
Mitä,,,,,,,,,,,
Ei löydy vastausta tähän.
Hiljaisuus vaikenee.
Melkein halkee.
Pääni ajatuksista.
Radiosta kuuluu,,,
"Anteeksi suo, tämä oikkuni mun.
Anteeksi suo olen onnellinen".
Tuuleen viemää.
Sanaton rakkaus ei häiritse ketään.
Suljen silmäni.
Olen hämärän rajamailla sittenkin.
Vastaukset 10
Vanhimmat
valoon sieltä hämärän rajamailta, elämään ja
rakastamaan - sanoilla ja hellyydellä.
Puhutteli runosi minua.
Ei ole pelastusrengasta tähän.
On vain tyhjyys.
Sanaton kaipuu elämään.
Nousta ja lähteä.
Katsoa.
Onko ketään lähellä rannassa.
Kapteeni upotti laivani.
Purteni meni murskaksi.
Kirrkoutui rantkallioon.
Kuka osaisikaan korjata.
Särkyneitä sydämiä.
Pohjattomalta suolta.
Hengitän hiljaa.
Odotanko turhaan,,,,,,
nojaapas tohon mun olkapäähän, anna itkun tulla,
rutistan sua kevyesti ja tarjoon nenäliinaa.
Kyllä huomenna vielä Aurinko paistaa...
Pyysinkin jo Jumalalta.
Oletko olemassa.
Sain vastauksen.
On olemassa.
Ei uskoni horjunut.
Vaikka laivani haaksirikkoutui.
Kapteeni on olemassa.
Rikkoutuneen voi korjata.
Kiitos,,,
Huomenna ehkä jo paistaa.
Jossa sydän verta vuotannu
noita niin syviä tuntoja joita
rakkauden lehdellä vain voidaan kokea
Magitta
läpi noita käyny ja uskoaki koeteltu
läpi tulen viety uskomme koetellaan
voimia tähän hetkees
Liisa
Olet ja voimia kuljettelet runoissasi.
Kiitos että olet olemassa.
..näkyy jo täällä. Kevät on tulossa kovaa vauhtia. Linnutkin jo siitä kertovat. Hyvä kirja käteen, kupponen kuumaa kaakaota ja hyvää musiikkia, niin mieli piristyy kummasti : )
Kovin on alakuloinen sävy tässä hyvin tehdyssä runossasi. Tuttuja tunnelmia itse kullekin, joita helpottaa jos pystyy nauttimaan ympäröivän elämän pienistä asioista.
Kiitos oikein hyvästä lukuhetkestä : )
Sydän kun on täynnä.
Sielu kun huutaa apua.
Rakkaus kun satuttaa.
Silloin voi kirjoittaa.
Kirjoittaa.
Niin että maailma huutaa vastaan.
Ja auttaa karikoiden yli.
On vielä kaiketi syli.
Johon saan käpertyä.
Aurinkoista kevättä.
Minulla on vielä kynttilät ikkunoilla :)
Tämä runo oli koskettava..
Muutamasta kyyneleestä.
kirota en maltanut vasta.
Olen kiltti ja hiljainen.
Kiroominen on miehien.
Sinulle hymy ja kiitos.
Kun runoani kommentoit.
Iltaa ihanaa.
Minäkin jo hymyn saan.
Huulillein.