joilla oli aikaa jokaiselle oppilaalle, vaikka luokka koko oli 32 oppilasta. Mulla oli sellainen vanha ihminen, joka hymyili aina, ei koskaan ärhennellyt, ja neuvoi ja opasati aina rauhallisesti. Hänestä on ihant muistot.
Nykyajan opettajille on ainut päämäärä lasten nolaaminen ja syytteleminen myös heidän vanhempiaan. Jos lapsi ei opi, onheti syy hänen mielenterveydessä. Ennen vanhaan jos ei oppinut, sitä opeteltiin ,eikä koskaan tarvinnut pelätä että opettaja haukkuisi hulluksi tai syyttäisi perhettä siitä ettei osaa opettaa!
On kivojakin opettajia, meidän lapsilla on kivat, mutta onniitä ilkeitäkin, jotka syyttävät omista ongelmista lasta ja hänen perhettään, mutta eivät ymmärrä itselleen hakea apua.
Missä on ihanat vanhan ajan opettajat, joilla on aikaa lapsille.
Nykyajan opettajille on ainut päämäärä lasten nolaaminen ja syytteleminen myös heidän vanhempiaan. Jos lapsi ei opi, onheti syy hänen mielenterveydessä. Ennen vanhaan jos ei oppinut, sitä opeteltiin ,eikä koskaan tarvinnut pelätä että opettaja haukkuisi hulluksi tai syyttäisi perhettä siitä ettei osaa opettaa!
On kivojakin opettajia, meidän lapsilla on kivat, mutta onniitä ilkeitäkin, jotka syyttävät omista ongelmista lasta ja hänen perhettään, mutta eivät ymmärrä itselleen hakea apua.
Missä on ihanat vanhan ajan opettajat, joilla on aikaa lapsille.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ennen vanhaan kurikin oli niin kuin piti. Karttakeppiä tuli armottomasti sormille ja häirikkö karkoitettiin nurkkaan häpeämään. Tukkapöllykään ei ollut mikään harvinaisuus.
Nykyäänhän joutuneen vankilaan jos yrittää kuria pitää. Sitten ihmetellään kun käytöshäiriöitä esiintyy, kun vilkkaimmat ei anna muille työrauhaa. Opettajakaan ei voi asiaan puuttua.
Kuinkahan kauan tätä lepsuilua jatkuu?
Opettajat ovat aivan yhtä ihania kuin ennenkin.
Lapset ovat muuttuneet levottomiksi, eivätkä osaa olla hiljaa ja kuunnella kuten lapset ennen vanhaan. Silti lapsetkin ovat edelleen ihania, mutta heillä kaikilla ei ole hyvä olla, ei rauhallista mieltä.
Tähän yhtälöön pitäisi löytää ratkaisu.
olivat useinkin äärimmäisen ilkeitä ja kohtelivat puolustuskyvyttömiä lapsia epäoikeudenmukaisesti ja julmastikin.
Harvasta on jäänyt miellyttävää muistikuvaa.
hakkasi pahanteossa olleet pojat ontuviksi, toinen syötti uudestaan lapselle tämän oksentaman ruoan, kolmas pilkkasi huonoa hiihtäjää armottomasti, samoin syövän terminaalivaiheessa ollutta tyttöä, joka ei pystynyt enää voimistelemaan. Yksi pisteli isolla tauluharpilla takapuoleen taululla tehtävää ratkomassa ollutta ja repi raivoissaan kahtia paksun vahakansivihkon, kun yksi tehtävä oli väärin.
Sitten oli myös syvästi sivistyneitä ja innostavia opettajia, joiden esimerkki sai minutkin ryhtymään opettajaksi.
Lienevät jo eläkkeellä kaikki tai mullan alla.
sen ihanempia, vaan työn vaatimukset, oppilaat ja heidän vanhempansa ovat muuttuneet. Oppilaat ovat tänä päivänä itsekeskeisiä: mulle kaikki, en tykkää, on tylsää! Vanhemmat pitävät kultamurujaan silkkihansikkain, kaikki tehdään heidän puolestaan. Tai on toinen ääripää vanhempia jotka eivät välitä lainkaan.En lainkaan ihmettele ettei tämän päivän lapset ja nuoret jaksa edes armeijaa käydä kun siellä pitää tehdä itse ja totella!
Tuossa oli kärjistetysti sanottu, mikä muutos on tapahtunut sitten omien kouluaikojeni. On toki olemassa vielä ihania ja empaattisia lapsia ja vanhempia, mutta nuo ääritapaukset aiheuttavat sen ettei opettajatkaan jaksa enää olla niin mukavia!
luokan opettaja oli hirveä- kylmähkö nainen..kolmannelle luokalla sain onneksi toisen lämmin miesopettajan..opettajat on yksilöitä ennenkin ja nyt. :)
Ainakin Vaajakummun koulussa nykyäänkin on ihana opettaja. Kuulema koko luokan kiltein:)
paikkaansa. itselläni oli ala-asteella kylä opettajat vanhoillisia ilkimyksiä. ylä asteella oli tosi ilkeitä suurin osa, pirullisia. ehkä yksi niistä muutamasta oli jokseenkin siedettäviä. tänä päivänä opettajilla on koulutus ja niin pois päin. tänään on lapset ilkeämpiä ja tottelemattomamoia kuin ennen. siinä sitten opetkin hermostuu,,,