Ariterm 35+

Meillä aritem35 ollut 4 kuukautta. Ongelmia palamisen kanssa. Kun tulet saa syttymään pannuun ja savukaasut noussu lähes 200 astetta sitten kun laittaa kääntöpellin kiinni savukaasut laskee alle sataan ja vesi ei lämpee. Puut holvaantuu usein... mikähän vikana???

ariterm35+ kirjoitti:

Meillä aritem35 ollut 4 kuukautta. Ongelmia palamisen kanssa. Kun tulet saa syttymään pannuun ja savukaasut noussu lähes 200 astetta sitten kun laittaa kääntöpellin kiinni savukaasut laskee alle sataan ja vesi ei lämpee. Puut holvaantuu usein... mikähän vikana???

Lue lisää

Meillä myös sama ongelma kuin edellä. Puut holvaantuu eli jää kiinni ja palaa varastopesässä. Puita on hankala tökkiä alaspäin, kun luukun avatessa tulee vähän liekkiä reunan yli savuttaa paljon. Kattila on ollut nyt meillä muutaman kuukauden ja on toiminut ongelmitta vain muutaman kerran. Kokeiltu on monenlaisia puita. Tällä hetkellä on poltettu pintoja ja tehtaan mukaan kattilan pitäisi toimia pinnoilla ja puut ei saa holvaantua. Tehtaan kanssa asioiminen on ollut hankalaa. He sanovat, että tämänkaltaisia vikoja ei ole aikaisemmin ollut, eikä he ole kovin halukkaita selvittämään asiaa. Kauppa puretaan.

Meillä myös sama ongelma kuin edellä. Puut holvaantuu eli jää kiinni ja palaa varastopesässä. Puita on hankala tökkiä alaspäin, kun luukun avatessa tulee vähän liekkiä reunan yli savuttaa paljon. Kattila on ollut nyt meillä muutaman kuukauden ja on toiminut ongelmitta vain muutaman kerran. Kokeiltu on monenlaisia puita. Tällä hetkellä on poltettu pintoja ja tehtaan mukaan kattilan pitäisi toimia pinnoilla ja puut ei saa holvaantua. Tehtaan kanssa asioiminen on ollut hankalaa. He sanovat, että tämänkaltaisia vikoja ei ole aikaisemmin ollut, eikä he ole kovin halukkaita selvittämään asiaa. Kauppa puretaan.

Tottakai on varoventtiili, koska se on pakollinen. Latauspaketissa on yleensä vapaakierto sähkökatkoksia varten.

Z kirjoitti:

Meillä myös sama ongelma kuin edellä. Puut holvaantuu eli jää kiinni ja palaa varastopesässä. Puita on hankala tökkiä alaspäin, kun luukun avatessa tulee vähän liekkiä reunan yli savuttaa paljon. Kattila on ollut nyt meillä muutaman kuukauden ja on toiminut ongelmitta vain muutaman kerran. Kokeiltu on monenlaisia puita. Tällä hetkellä on poltettu pintoja ja tehtaan mukaan kattilan pitäisi toimia pinnoilla ja puut ei saa holvaantua. Tehtaan kanssa asioiminen on ollut hankalaa. He sanovat, että tämänkaltaisia vikoja ei ole aikaisemmin ollut, eikä he ole kovin halukkaita selvittämään asiaa. Kauppa puretaan.

Tottakai on varoventtiili, koska se on pakollinen. Latauspaketissa on yleensä vapaakierto sähkökatkoksia varten.

Lue lisää

Nää on just niitä juttuja, jotka ne kiistää tehtaalla. Olen ollut aikeissa laittaa kyseisen kattilan. Joillain tosiaan holvaantumista ja huonoa palamista ilmenee. Kertokaa ihmeessä niistä täällä niin kattilan ongelmiin ehkä puututaan tehtaallakin paremmin. Kysyin tehtaalta tuosta holvaantumisilmiöstä jokin aika sitten ja tiukasti kiistivät, että se olisi jotenkin yleistä.

^^ kirjoitti:

Nää on just niitä juttuja, jotka ne kiistää tehtaalla. Olen ollut aikeissa laittaa kyseisen kattilan. Joillain tosiaan holvaantumista ja huonoa palamista ilmenee. Kertokaa ihmeessä niistä täällä niin kattilan ongelmiin ehkä puututaan tehtaallakin paremmin. Kysyin tehtaalta tuosta holvaantumisilmiöstä jokin aika sitten ja tiukasti kiistivät, että se olisi jotenkin yleistä.

Lue lisää

mutta 60. Ollut nyt 4vuotta ja olen siihen erittäin tyytyväinen. Holvaantuminen on harvinaista vaikka ollaan poltettu tosi isoa puuta (jopa 30 senttinen vain kerran halki). Lämmitystyö on helppoa. Sytytys seuraavan kaavan mukaan:

1. pellit auki
2. pohjalle n. 5kpl pieniä puita
3. sytytä roskapussista sopiva muovi/pahvi ja tiputa pesään puiden päälle.
4. palava muovi tippuu säleiden päälle ja sytyttää ne tosi tehokkaasti
5. kun em erä on palanut hiillokselle (n.10 min) ilmaluukku kiinni, ja pesä täyteen puuta. Sen jälkeen luukku auki ja 10 min kuluttua vetoa pienennetään niin että savukaasut pysyvät n. 270 - 300 C

pete peloton kirjoitti:

mutta 60. Ollut nyt 4vuotta ja olen siihen erittäin tyytyväinen. Holvaantuminen on harvinaista vaikka ollaan poltettu tosi isoa puuta (jopa 30 senttinen vain kerran halki). Lämmitystyö on helppoa. Sytytys seuraavan kaavan mukaan:

1. pellit auki
2. pohjalle n. 5kpl pieniä puita
3. sytytä roskapussista sopiva muovi/pahvi ja tiputa pesään puiden päälle.
4. palava muovi tippuu säleiden päälle ja sytyttää ne tosi tehokkaasti
5. kun em erä on palanut hiillokselle (n.10 min) ilmaluukku kiinni, ja pesä täyteen puuta. Sen jälkeen luukku auki ja 10 min kuluttua vetoa pienennetään niin että savukaasut pysyvät n. 270 - 300 C

Lue lisää

Ariterm 35 kuten kaikki alapalokattilat ole aika tarkkoja myös puun pituudelle eli ylipitkät puut aiheuttavat tuota holvaantumista. Ja kyllä kaikén järjen mukaan pyöreät ja mieluummin melko taskokoiset puut helpoimmin valuvat alaspäin varastopesässä. Itse ole katsellut arimax 60:n toimintaa ja kyllä ainakin vaihtelevsta savunmäärästä voi päätellä, että puut eivät aivan tasaisesti valu alaspäin, siis välillä tulee sauhua enemmän.
Mielestäni optimaalinen savukaasulämpötila 35:lla lienee luokkaa 230-240, jolloin saadaan ulos nimellisteho ja hyötysuhde lienee korkemmillaan. Jos savukaasulämpötila on tuota korkeampi, tehoa saa kyllä enemmän, mutta hyötysuhde laskee.

..... kirjoitti:

Ariterm 35 kuten kaikki alapalokattilat ole aika tarkkoja myös puun pituudelle eli ylipitkät puut aiheuttavat tuota holvaantumista. Ja kyllä kaikén järjen mukaan pyöreät ja mieluummin melko taskokoiset puut helpoimmin valuvat alaspäin varastopesässä. Itse ole katsellut arimax 60:n toimintaa ja kyllä ainakin vaihtelevsta savunmäärästä voi päätellä, että puut eivät aivan tasaisesti valu alaspäin, siis välillä tulee sauhua enemmän.
Mielestäni optimaalinen savukaasulämpötila 35:lla lienee luokkaa 230-240, jolloin saadaan ulos nimellisteho ja hyötysuhde lienee korkemmillaan. Jos savukaasulämpötila on tuota korkeampi, tehoa saa kyllä enemmän, mutta hyötysuhde laskee.

Lue lisää

Valmistaja ilmoittaa savukaasuille 160 asteen lämpötilan. Onkohan palamien silloin epäouhdasta ja hyötysuhde matalalla. En kyllä ymmärrä, mitä hyötyä olisi ilmoitella pienempiä lukuja jos ne ei käytännössä toteudu. Kertokaahan siis 35 : omistajat minkälaisilla savukaasujen lämpötiloilla kattilanne möyryävät.

tai sulla on upsi.

~m kirjoitti:

Valmistaja ilmoittaa savukaasuille 160 asteen lämpötilan. Onkohan palamien silloin epäouhdasta ja hyötysuhde matalalla. En kyllä ymmärrä, mitä hyötyä olisi ilmoitella pienempiä lukuja jos ne ei käytännössä toteudu. Kertokaahan siis 35 : omistajat minkälaisilla savukaasujen lämpötiloilla kattilanne möyryävät.

Lue lisää

Mulla ollut 35 nyt noin vuoden käytössä, aluksi holvaantuminen oli yleistä ja joutui todellakin ronkkimaan alaluukusta puita alaspäin että sai palamaan kunnolla. Sen ainakin olen huomannut että liian kosteat puut eivät pala kunnolla ja siksi holvaantuu. Olen myös polttanut kantikasta puuta ja huomannut sen että tarvii noin 1/3 tavallista puuta(mielellään pyöreää) sekaan että pelaa. Pientä puuta sekaan niin pelaa paremmin. Savukaasut 180-240 astetta, riippuen kattilan puhtaudesta. Mielestäni suurimmat syyt holvaantumiseen on huono veto ja kosteat puut sekä puun pituus, koko ja muoto. Kun puiden kosteus on 15 % niin toimii moitteettomasti, myös se että puut ovat kylmiä, laskee palamisen lämpötilaa ja aiheuttaa siksi holvaantumista! Tehtaan toiminnasta minulla ei ole moitittavaa, olin useasti yhteydessä heihin ongelmien aikaan ja sain heiltä mielestäni hyvää palvelua.
Jos jollakulla ongelmia/kysymyksiä ko. pannun kans, niin meilailkaa asterix007@ luukku.com kerron mielelläni lisää...

Hyvä on kirjoitti:

Mulla ollut 35 nyt noin vuoden käytössä, aluksi holvaantuminen oli yleistä ja joutui todellakin ronkkimaan alaluukusta puita alaspäin että sai palamaan kunnolla. Sen ainakin olen huomannut että liian kosteat puut eivät pala kunnolla ja siksi holvaantuu. Olen myös polttanut kantikasta puuta ja huomannut sen että tarvii noin 1/3 tavallista puuta(mielellään pyöreää) sekaan että pelaa. Pientä puuta sekaan niin pelaa paremmin. Savukaasut 180-240 astetta, riippuen kattilan puhtaudesta. Mielestäni suurimmat syyt holvaantumiseen on huono veto ja kosteat puut sekä puun pituus, koko ja muoto. Kun puiden kosteus on 15 % niin toimii moitteettomasti, myös se että puut ovat kylmiä, laskee palamisen lämpötilaa ja aiheuttaa siksi holvaantumista! Tehtaan toiminnasta minulla ei ole moitittavaa, olin useasti yhteydessä heihin ongelmien aikaan ja sain heiltä mielestäni hyvää palvelua.
Jos jollakulla ongelmia/kysymyksiä ko. pannun kans, niin meilailkaa asterix007@ luukku.com kerron mielelläni lisää...

Lue lisää

Oot siis saanut kattilasi toimimaan? Oletko asentanut siihen imurin? Kattilalla ei siis pääse tehtaan imoittamaan savukaasuarvoon jos meinaa että palaa kunnolla. Kantikas puu (laudat lankut hirret pinnat) eivät siis pala ilman normipuuta?

Hyvä on kirjoitti:

Mulla ollut 35 nyt noin vuoden käytössä, aluksi holvaantuminen oli yleistä ja joutui todellakin ronkkimaan alaluukusta puita alaspäin että sai palamaan kunnolla. Sen ainakin olen huomannut että liian kosteat puut eivät pala kunnolla ja siksi holvaantuu. Olen myös polttanut kantikasta puuta ja huomannut sen että tarvii noin 1/3 tavallista puuta(mielellään pyöreää) sekaan että pelaa. Pientä puuta sekaan niin pelaa paremmin. Savukaasut 180-240 astetta, riippuen kattilan puhtaudesta. Mielestäni suurimmat syyt holvaantumiseen on huono veto ja kosteat puut sekä puun pituus, koko ja muoto. Kun puiden kosteus on 15 % niin toimii moitteettomasti, myös se että puut ovat kylmiä, laskee palamisen lämpötilaa ja aiheuttaa siksi holvaantumista! Tehtaan toiminnasta minulla ei ole moitittavaa, olin useasti yhteydessä heihin ongelmien aikaan ja sain heiltä mielestäni hyvää palvelua.
Jos jollakulla ongelmia/kysymyksiä ko. pannun kans, niin meilailkaa asterix007@ luukku.com kerron mielelläni lisää...

Lue lisää

Minulle ei kyseinen kattila pelitä > tilalle laitan atmoksen käänteispalon. Minulla ei ole mitään positiivista kerrottavaa ariterm 35 :ta. Onhan se niin, että kyllä puukattilan kuuluu toimia puulla kuin puulla, en meinannut ruveta harjan varsia polttamaan tai sorvaamaan puita pyöreiksi. Olen kokeillut kaiken laisia puita isoja ja pieniä, mutta ei toimi aija vaan holvaa ja puut palaa varasropesässä, ja tällöin ei myöskään varaaja lämpeä juuri ollenkaan. Ja on imuri ja puutu on ihan kuivia (mitattu: noin 9%) . Puut ei ole ylipitkiä. Puulämmityksessä on tietenkin muutenkin omahommansa, ei siinä mitään, mutta jos kattilan kanssa saa tapella koko ajan niin menee yli hilseen. Tuoteen on toimittava mielestäni niin kuin valmistaja sen kertoo toimivan, mutta kun ei vaan toimi. Ja sillon asia on saletti. Ja Mitä nyt kyseisen kattilan toimivuutta olen miettinyt niin siinä olisi melkoisesti parannettavaa kuten esim. varastopesän muoto, jotta silä estettäisiin holvaaminen.

En suosittele tätä tuotetta kenellekään, enkä muutenkaan ymmärrä kyseisen yrityksen asiakaspalvelua, meno on kuin villissä länessä ja paljon muuta.

Z kirjoitti:

Minulle ei kyseinen kattila pelitä > tilalle laitan atmoksen käänteispalon. Minulla ei ole mitään positiivista kerrottavaa ariterm 35 :ta. Onhan se niin, että kyllä puukattilan kuuluu toimia puulla kuin puulla, en meinannut ruveta harjan varsia polttamaan tai sorvaamaan puita pyöreiksi. Olen kokeillut kaiken laisia puita isoja ja pieniä, mutta ei toimi aija vaan holvaa ja puut palaa varasropesässä, ja tällöin ei myöskään varaaja lämpeä juuri ollenkaan. Ja on imuri ja puutu on ihan kuivia (mitattu: noin 9%) . Puut ei ole ylipitkiä. Puulämmityksessä on tietenkin muutenkin omahommansa, ei siinä mitään, mutta jos kattilan kanssa saa tapella koko ajan niin menee yli hilseen. Tuoteen on toimittava mielestäni niin kuin valmistaja sen kertoo toimivan, mutta kun ei vaan toimi. Ja sillon asia on saletti. Ja Mitä nyt kyseisen kattilan toimivuutta olen miettinyt niin siinä olisi melkoisesti parannettavaa kuten esim. varastopesän muoto, jotta silä estettäisiin holvaaminen.

En suosittele tätä tuotetta kenellekään, enkä muutenkaan ymmärrä kyseisen yrityksen asiakaspalvelua, meno on kuin villissä länessä ja paljon muuta.

Lue lisää

Harkitse nyt tarkoin, minkä kattilan pistät, jos polttamasi puu on vähän kaikenlaista. Mielestäni ei Atmoskaan ole parhaimmillaan, jos sinne kaikenlaista jätepputa ja laudanpätkää tungetaan. Monella näyttää takapihaa katsellen olevan tapana myös vanhoja kuormalavoja hyödyntää lämmitysmielessä.
Ehkä tuollaseen polttamiseen parhaiten soveltuvat käänteispalot, joissa on puhallin eikä imuria, kuten esim. Atmoksessa ja Jäspin Econaturessa. Lienee puhallintyyppisiä esim. Termax ja Veda.
Itse olen puita poltellut Vedalla muutaman vuoden ja kaikki puu palaa, mikä suuluukusta sisään mahtuu. Jos pesä epämääräsestä puusta hieman pikeentyy, niin koko etuseinä aukeaa ja siivoaminen on todella helppoa. Tuo huollettavuus on myös tärkeä juttu, monissa kattiloissa sitä asiaa ei oikein ole mietitty, vaan putsaussuunnat on ympäri kattilaa, jolloin tilaa pitää myös olla joka suuntaan. Kyllä Veda hyötysuhteessa häviää ehkä muutaman prosentin Atmokselle, mutta muissa ominasuukissa sitten tulee hieman tasoitusta.
Sinänsä ihmetyttää tuo Aritermin toimimattomuus. Onko sitten uusi malli huononnus vanhaan? Kattilaa tehty varmaankin 30 vuotta ja jos se ihan susi olisi, niin kyllä luulkisi myynnin tyssänneen jo aikoja sitten.

...... kirjoitti:

Harkitse nyt tarkoin, minkä kattilan pistät, jos polttamasi puu on vähän kaikenlaista. Mielestäni ei Atmoskaan ole parhaimmillaan, jos sinne kaikenlaista jätepputa ja laudanpätkää tungetaan. Monella näyttää takapihaa katsellen olevan tapana myös vanhoja kuormalavoja hyödyntää lämmitysmielessä.
Ehkä tuollaseen polttamiseen parhaiten soveltuvat käänteispalot, joissa on puhallin eikä imuria, kuten esim. Atmoksessa ja Jäspin Econaturessa. Lienee puhallintyyppisiä esim. Termax ja Veda.
Itse olen puita poltellut Vedalla muutaman vuoden ja kaikki puu palaa, mikä suuluukusta sisään mahtuu. Jos pesä epämääräsestä puusta hieman pikeentyy, niin koko etuseinä aukeaa ja siivoaminen on todella helppoa. Tuo huollettavuus on myös tärkeä juttu, monissa kattiloissa sitä asiaa ei oikein ole mietitty, vaan putsaussuunnat on ympäri kattilaa, jolloin tilaa pitää myös olla joka suuntaan. Kyllä Veda hyötysuhteessa häviää ehkä muutaman prosentin Atmokselle, mutta muissa ominasuukissa sitten tulee hieman tasoitusta.
Sinänsä ihmetyttää tuo Aritermin toimimattomuus. Onko sitten uusi malli huononnus vanhaan? Kattilaa tehty varmaankin 30 vuotta ja jos se ihan susi olisi, niin kyllä luulkisi myynnin tyssänneen jo aikoja sitten.

Lue lisää

Kysymys Rica käyttäjille: Millainen puu Atmos kattiloihin sopii?

Z kirjoitti:

Meillä myös sama ongelma kuin edellä. Puut holvaantuu eli jää kiinni ja palaa varastopesässä. Puita on hankala tökkiä alaspäin, kun luukun avatessa tulee vähän liekkiä reunan yli savuttaa paljon. Kattila on ollut nyt meillä muutaman kuukauden ja on toiminut ongelmitta vain muutaman kerran. Kokeiltu on monenlaisia puita. Tällä hetkellä on poltettu pintoja ja tehtaan mukaan kattilan pitäisi toimia pinnoilla ja puut ei saa holvaantua. Tehtaan kanssa asioiminen on ollut hankalaa. He sanovat, että tämänkaltaisia vikoja ei ole aikaisemmin ollut, eikä he ole kovin halukkaita selvittämään asiaa. Kauppa puretaan.

Lue lisää

Kun siinä varastopesässä on päästöä (eli aukenee) liian vähän alhaalta. ne kaikki ovat samanlaisia.
Käänteispalokattilassa ei ole sitä ongelmaa, en viitsi mainita merkkiä kun kuitenkin kohta kaikki
ovat huutamasa, että rican miehet on taas tulleet piiloistaan.
Mulla oli edellinen alapalokattila, nyt käänteispalo, eikä nykyisin minkäänlaista ongelmaa.

67+ kirjoitti:

Kun siinä varastopesässä on päästöä (eli aukenee) liian vähän alhaalta. ne kaikki ovat samanlaisia.
Käänteispalokattilassa ei ole sitä ongelmaa, en viitsi mainita merkkiä kun kuitenkin kohta kaikki
ovat huutamasa, että rican miehet on taas tulleet piiloistaan.
Mulla oli edellinen alapalokattila, nyt käänteispalo, eikä nykyisin minkäänlaista ongelmaa.

Lue lisää

Viestiketjun alempana mainitsemassani testissä kiinnitettiin juuri huomiota tuohon alapaloisten holvaantumisongelmaan, se on ihan tyypillistä alapaloisissa merkkin katsomatta.
Periaatteessa käänteispaloinen ei holvaa, koskapa koko puumäärä palaa yhtäaikaa melko pian syttymisen jälkeen. Siihen keskelle, josta on reikä sinne jälikipolttokmmioon, palaa sellainen "hötömpi" kohta, joka sitten jossain vaiheessa romahtaa alaspäin. Minkään vertaa se ei haittaa, mutta voi sanoa, että palaminen ei ihan viimesen päälle tasiasta kuitenkaan ole, vaan teho vaihtelee aika paljon. Jos alapaloisessa ei olisi tuota holvaantuumista, siitä saatasiin ulos melko tasinen teho koko pesällisen polton ajan.

ariterm35+ kirjoitti:

Meillä aritem35 ollut 4 kuukautta. Ongelmia palamisen kanssa. Kun tulet saa syttymään pannuun ja savukaasut noussu lähes 200 astetta sitten kun laittaa kääntöpellin kiinni savukaasut laskee alle sataan ja vesi ei lämpee. Puut holvaantuu usein... mikähän vikana???

Lue lisää

Myös 35 kattila. varastopesän alapää huonosti suunniteltu. Kun pudottaa puut vauhdilla pesään, niin ne lyövät polttolieriön kiven pois paikoiltaan estäen palokaasujen normaalin virtauksen. Arina saisi olla etureunasta alempana, estäisi holvaamista. Arina on tiheämpi aukotus ylöspäin, toimii mielestäni hieman paremmin näin päin. Suurin syy mataliin savukaasujen lämpöihin on tehokas konvektio. Tarvii hyvävetoisen hormin mielummin vähintään 200mm, itselläni on 160mm /11m ja kuivia puita. Tehtaan kannattais ottaa joku oikea suunnittelija töihin tässä hommassa ei insinööreistä ole apua

ariterm35+ kirjoitti:

Meillä aritem35 ollut 4 kuukautta. Ongelmia palamisen kanssa. Kun tulet saa syttymään pannuun ja savukaasut noussu lähes 200 astetta sitten kun laittaa kääntöpellin kiinni savukaasut laskee alle sataan ja vesi ei lämpee. Puut holvaantuu usein... mikähän vikana???

Lue lisää

Markkinoiden paras retortti. Tervan hinta tulee laskemaan tämän tuotteen myötä.

kohti loistoa kirjoitti:

Myös 35 kattila. varastopesän alapää huonosti suunniteltu. Kun pudottaa puut vauhdilla pesään, niin ne lyövät polttolieriön kiven pois paikoiltaan estäen palokaasujen normaalin virtauksen. Arina saisi olla etureunasta alempana, estäisi holvaamista. Arina on tiheämpi aukotus ylöspäin, toimii mielestäni hieman paremmin näin päin. Suurin syy mataliin savukaasujen lämpöihin on tehokas konvektio. Tarvii hyvävetoisen hormin mielummin vähintään 200mm, itselläni on 160mm /11m ja kuivia puita. Tehtaan kannattais ottaa joku oikea suunnittelija töihin tässä hommassa ei insinööreistä ole apua

Lue lisää

35 taitaa olla jonkun idealistin suunnittelema. Polttaa kyllä tappavan tehokkaasti pientä, pyöreää sälää, mutta ei toimi alkuunkaan 45-50 cm pitkillä haloilla. Isoilla puilla holvaa, ja pannuhuoneessa saa päivystää, jotta poltto onnistuisi.

Polttolieriö on kattilassa ainut, joka ei holvaa! Kokemusta on juuri tuosta polttolieriön "romahtamisesta". Yksi kivi tuli jo rikottua, kun yritin vääntää etumaista keraamia sivusta käsin pannun sisältä takaisin paikoilleen. 50 € kustannuksia naama mustana nuohoamista. Tämä kaikki totta kai keskellä kovinta pakkaskautta. Nytkään kivi ei pysy kunnolla paikoillaan, vaan sitä pitää kytätä ja koittaa pesästä käsin vetää ennen polttoa aina silloin tällöin paikoilleen.

Yhden talven puljauksen jälkeen kokemus on, että savukaasut eivät saa laskea alle 220 asteen, tällöin alkaa nokittaa ja tehot kertakaikkiaan loppuvat, eli ei jaksa lämmittää varaajan pohjalta kattilaan tulevaa kylmää (30 C') vettä. Kattilan termostaattia pidän yleensä 75 asteessa, polton lopulla väännän 80 asteeseen, jotta kierrätys loppuu heti kun kattila sammuu. Lataustermostaatti auttaisi tähän em. ongelmaan?

Palautetta vaan itse kukin tehtaalle, että lopettavat moisen susikattilan valmistuksen / tekevät siihen jonkin selvän parannuksen. Päästöä lisää varastopesään?

~m kirjoitti:

Valmistaja ilmoittaa savukaasuille 160 asteen lämpötilan. Onkohan palamien silloin epäouhdasta ja hyötysuhde matalalla. En kyllä ymmärrä, mitä hyötyä olisi ilmoitella pienempiä lukuja jos ne ei käytännössä toteudu. Kertokaahan siis 35 : omistajat minkälaisilla savukaasujen lämpötiloilla kattilanne möyryävät.

Lue lisää

Savupiippu melkein 10m korkea, halkaisijaltaan 180mm. Ulkokosteiden puiden kanssa on holvaantumisongelmaa, mutta pari rullakollista puita pannuhuoneessa kuivamassa viikon niin holvaantumista ei tapahdu liki koskaan.

Kannattaa latoa ensin kunnon sytykkeet, joiden päälle esim. pintoja arinan etuosaan että muodostuu kunnon hiillos. Sitten pienempiä pyöreitä puita pesän alaosaan. Puolivälin yläpuolelle on ihan sama mitä puita laittaa, ne palaa sieltä moitteetta. Tärkeintä mielestäni on se, ettei ihan pohjalle laita isoja helposti holvaantuvia puita. Toinen hyvä vaihtoehto latoa puut on laittaa kattilan etu ja takareunaan pienempiä pyöreitä puita ja keskelle sitten isompia. Pienet toimii välissä laakerina jolloin holvaamista ei tapahdu. Ensimmäinen mainitsemani tapa on kuitenkin ollut toimivampi.

Lisäksi ulkokosteat puut laskee tervan/muut mössöt arinan läpi tuhkapesään.

Savukaasujen lämpötila nuohouksen jälkeen on vähän reilu 160 astetta, nokeentuessaan jopa 250 astetta.

Tyytyväinen käyttäjä kirjoitti:

Savupiippu melkein 10m korkea, halkaisijaltaan 180mm. Ulkokosteiden puiden kanssa on holvaantumisongelmaa, mutta pari rullakollista puita pannuhuoneessa kuivamassa viikon niin holvaantumista ei tapahdu liki koskaan.

Kannattaa latoa ensin kunnon sytykkeet, joiden päälle esim. pintoja arinan etuosaan että muodostuu kunnon hiillos. Sitten pienempiä pyöreitä puita pesän alaosaan. Puolivälin yläpuolelle on ihan sama mitä puita laittaa, ne palaa sieltä moitteetta. Tärkeintä mielestäni on se, ettei ihan pohjalle laita isoja helposti holvaantuvia puita. Toinen hyvä vaihtoehto latoa puut on laittaa kattilan etu ja takareunaan pienempiä pyöreitä puita ja keskelle sitten isompia. Pienet toimii välissä laakerina jolloin holvaamista ei tapahdu. Ensimmäinen mainitsemani tapa on kuitenkin ollut toimivampi.

Lisäksi ulkokosteat puut laskee tervan/muut mössöt arinan läpi tuhkapesään.

Savukaasujen lämpötila nuohouksen jälkeen on vähän reilu 160 astetta, nokeentuessaan jopa 250 astetta.

Lue lisää

Vielä tehtaan kommenttina (Arimax 35 ), että ylempi ilmaluukku 8mm auki ja alempi 12mm auki. Automaattinen vedonsäädin mäkeen jos kattilan mukana on sellainen toimitettu.

...... kirjoitti:

Harkitse nyt tarkoin, minkä kattilan pistät, jos polttamasi puu on vähän kaikenlaista. Mielestäni ei Atmoskaan ole parhaimmillaan, jos sinne kaikenlaista jätepputa ja laudanpätkää tungetaan. Monella näyttää takapihaa katsellen olevan tapana myös vanhoja kuormalavoja hyödyntää lämmitysmielessä.
Ehkä tuollaseen polttamiseen parhaiten soveltuvat käänteispalot, joissa on puhallin eikä imuria, kuten esim. Atmoksessa ja Jäspin Econaturessa. Lienee puhallintyyppisiä esim. Termax ja Veda.
Itse olen puita poltellut Vedalla muutaman vuoden ja kaikki puu palaa, mikä suuluukusta sisään mahtuu. Jos pesä epämääräsestä puusta hieman pikeentyy, niin koko etuseinä aukeaa ja siivoaminen on todella helppoa. Tuo huollettavuus on myös tärkeä juttu, monissa kattiloissa sitä asiaa ei oikein ole mietitty, vaan putsaussuunnat on ympäri kattilaa, jolloin tilaa pitää myös olla joka suuntaan. Kyllä Veda hyötysuhteessa häviää ehkä muutaman prosentin Atmokselle, mutta muissa ominasuukissa sitten tulee hieman tasoitusta.
Sinänsä ihmetyttää tuo Aritermin toimimattomuus. Onko sitten uusi malli huononnus vanhaan? Kattilaa tehty varmaankin 30 vuotta ja jos se ihan susi olisi, niin kyllä luulkisi myynnin tyssänneen jo aikoja sitten.

Lue lisää

Minulla on ollut vuonna 1994 tehty Arimax 35, eli edellinen versio. On toiminut todella erinomaisesti, puita vällila vanhaa puolikuivaa, pulimätää talohirttäkin. Valitattasti pannu rupes nyt vuotamaan (kaikillä oma elinaika) ja joudun vaihtamaan uuteen.
Esitteistä näen että Ariterm 35 on muotoiltu uudelleen enkä näe esitteestä missä on vesitilat ja missä on keraamiset tiilivuoraus. En ollenkaan ymmärrä savukaasulämpötilailmoitus 100astetta. Kyllä minulla on ollut Arimaxissa noin 300 astetta. Ei se hyötysuhde ole se kiperin paikka, kyllä se varmatoimisuus on tärkeämpi!
Pelottaa kyllä kattilanvaihto jos nämä puuttuvat.
Ikä 70

No kerrohan miten käytännössä Atmos pelittää. Sytytys, nuohous, savukaasujen lämpötila yms.

*** kirjoitti:

No kerrohan miten käytännössä Atmos pelittää. Sytytys, nuohous, savukaasujen lämpötila yms.

Tuollaisella kattilalla olen pari kk lämmitelly. Sytytys on helppoa. Ohjeiden mukaan ensin pientä puuta pieni määrä pesään ja annetaan palaa hiillokselle ja sitten varastopesä täyteen. Nyt laitan vaan pesän täyteen puita ja jätän keskelle pienenpiä puita jotka sytytän niin alhaalta kun yletyn, tuohta sytykkeenä mutta kai paperikin kelpaa. Sen jälkeen hetki odotusta ja sitten savukaasutermostaatti oikeaan arvoon. Siinäpä se sytytys. Aina on syttynyt ekalla kerralla, yllätyin tuosta itsekkin. Yksi pesällinen palaa noin 3-5 tuntia, riippuen kuinka nopeasti varaaja täyttyy. Minulla on "vaan" 1,3 kuution varaaja. Lopussa kun varaaja on täynnä niin kattilan puhallinimuri sammuu ja lähtee taas uudelleen käyntiin kattilan lämmön mukaan. Ja kun savukaasut laskee alemmas kun termostaatti arvo niin kattila sammuu kokonaan. Eli ei tuota tarvi periaatteessa edes käydä katsomassa palamisen aikana. Kertaakaan puut eivät ole holvaantuneet. Kai tuo ovaali varastopesän muoto sen tekee. Savukaasut vaihtelee 200-250 välillä huiput on ollut 280. Puut sekapuuta osaksi pientäkin. Nuohous on turhauttavaa kun ei sinne paljon mitään kerry. Viimeksi 2 viikkoa lämmittelin ja noi pystykanavat jotka pitäis nuohota niin ei siellä kyllä paljon mitään ollu. Vähän jotain pölyä. Takana ylhäällä on luukku joka auki ja sieltä vetelee ylös alas niin siinä se on. Alhaalla tyhjennysluukku sieltä imurilla olen vetänyt pölyt pois. Puhaltimen olen kanssa puhdistanut samalla. Valmistajan ohjeiden mukaa puhallin tarvisi putsata 2 kertaa vuodessa vuodessa. Aika helpolta tuo nuohous tuntuu. Tyytyväinen olen ollut. Onneksi en ottanut yläpaloista joka oli toinen vaihtoehto. Kaikki sanoivat että puulämmitys on työläs mutta tämän kattilan kanssa ei ainakaan ole. Jos ajallisesti laskee mitä menee kahdessa viikossa nuohoksineen lämmitykseen niin n. 15min päivässä. Tietysti se puukin pitää hankkia mutta se on hyvä harrastus talveksi :)

Ricamies kirjoitti:

Tuollaisella kattilalla olen pari kk lämmitelly. Sytytys on helppoa. Ohjeiden mukaan ensin pientä puuta pieni määrä pesään ja annetaan palaa hiillokselle ja sitten varastopesä täyteen. Nyt laitan vaan pesän täyteen puita ja jätän keskelle pienenpiä puita jotka sytytän niin alhaalta kun yletyn, tuohta sytykkeenä mutta kai paperikin kelpaa. Sen jälkeen hetki odotusta ja sitten savukaasutermostaatti oikeaan arvoon. Siinäpä se sytytys. Aina on syttynyt ekalla kerralla, yllätyin tuosta itsekkin. Yksi pesällinen palaa noin 3-5 tuntia, riippuen kuinka nopeasti varaaja täyttyy. Minulla on "vaan" 1,3 kuution varaaja. Lopussa kun varaaja on täynnä niin kattilan puhallinimuri sammuu ja lähtee taas uudelleen käyntiin kattilan lämmön mukaan. Ja kun savukaasut laskee alemmas kun termostaatti arvo niin kattila sammuu kokonaan. Eli ei tuota tarvi periaatteessa edes käydä katsomassa palamisen aikana. Kertaakaan puut eivät ole holvaantuneet. Kai tuo ovaali varastopesän muoto sen tekee. Savukaasut vaihtelee 200-250 välillä huiput on ollut 280. Puut sekapuuta osaksi pientäkin. Nuohous on turhauttavaa kun ei sinne paljon mitään kerry. Viimeksi 2 viikkoa lämmittelin ja noi pystykanavat jotka pitäis nuohota niin ei siellä kyllä paljon mitään ollu. Vähän jotain pölyä. Takana ylhäällä on luukku joka auki ja sieltä vetelee ylös alas niin siinä se on. Alhaalla tyhjennysluukku sieltä imurilla olen vetänyt pölyt pois. Puhaltimen olen kanssa puhdistanut samalla. Valmistajan ohjeiden mukaa puhallin tarvisi putsata 2 kertaa vuodessa vuodessa. Aika helpolta tuo nuohous tuntuu. Tyytyväinen olen ollut. Onneksi en ottanut yläpaloista joka oli toinen vaihtoehto. Kaikki sanoivat että puulämmitys on työläs mutta tämän kattilan kanssa ei ainakaan ole. Jos ajallisesti laskee mitä menee kahdessa viikossa nuohoksineen lämmitykseen niin n. 15min päivässä. Tietysti se puukin pitää hankkia mutta se on hyvä harrastus talveksi :)

Lue lisää

Periaate sytytyksessä kuin Vedallakin eli pieni määrä polttaa hiilokselle ja sitten voi pistää pesän täyteen puita ja sitten vaan antaa palaa. Hyvällä puulla ei kyllä tarvitse lisätäystäkään tehdä, jos varaaja on esim. tuon 1,3 kuutiota., vaan antaa pannun itsekseen sammua, kun savukaasut ovat lämpötilaltaan alentuneet säädettyyn arvoon.
Eihän niihin tuliputkiin oikein mitään kerry, mutta ihmeesti se olematon pölykerros vaan vaikuttaa lämmön siirtymiseen kattilaveteen. Koskapa homma ei vie kuin sen pari minuuttia, vedän kyllä tuubiharjalla putket parin viikon välein ja se tuntuma kyllä on, että sen jälkeen aavistuksen verran enemmän tulee lämpöä pesällisestä. Ei ole savukaasulämpömittaria, mutta todennäköisesti niiden lämpötila nousee, kun pölykerrosta putkiin tulee. Normaalisti savukaasulämpötila on 200-220 astetta, jonka saa selville, kun vääntää säätönupista ja katsoo, missä lämpötilassa kattilapuhallin sammuu.

Ricamies kirjoitti:

Tuollaisella kattilalla olen pari kk lämmitelly. Sytytys on helppoa. Ohjeiden mukaan ensin pientä puuta pieni määrä pesään ja annetaan palaa hiillokselle ja sitten varastopesä täyteen. Nyt laitan vaan pesän täyteen puita ja jätän keskelle pienenpiä puita jotka sytytän niin alhaalta kun yletyn, tuohta sytykkeenä mutta kai paperikin kelpaa. Sen jälkeen hetki odotusta ja sitten savukaasutermostaatti oikeaan arvoon. Siinäpä se sytytys. Aina on syttynyt ekalla kerralla, yllätyin tuosta itsekkin. Yksi pesällinen palaa noin 3-5 tuntia, riippuen kuinka nopeasti varaaja täyttyy. Minulla on "vaan" 1,3 kuution varaaja. Lopussa kun varaaja on täynnä niin kattilan puhallinimuri sammuu ja lähtee taas uudelleen käyntiin kattilan lämmön mukaan. Ja kun savukaasut laskee alemmas kun termostaatti arvo niin kattila sammuu kokonaan. Eli ei tuota tarvi periaatteessa edes käydä katsomassa palamisen aikana. Kertaakaan puut eivät ole holvaantuneet. Kai tuo ovaali varastopesän muoto sen tekee. Savukaasut vaihtelee 200-250 välillä huiput on ollut 280. Puut sekapuuta osaksi pientäkin. Nuohous on turhauttavaa kun ei sinne paljon mitään kerry. Viimeksi 2 viikkoa lämmittelin ja noi pystykanavat jotka pitäis nuohota niin ei siellä kyllä paljon mitään ollu. Vähän jotain pölyä. Takana ylhäällä on luukku joka auki ja sieltä vetelee ylös alas niin siinä se on. Alhaalla tyhjennysluukku sieltä imurilla olen vetänyt pölyt pois. Puhaltimen olen kanssa puhdistanut samalla. Valmistajan ohjeiden mukaa puhallin tarvisi putsata 2 kertaa vuodessa vuodessa. Aika helpolta tuo nuohous tuntuu. Tyytyväinen olen ollut. Onneksi en ottanut yläpaloista joka oli toinen vaihtoehto. Kaikki sanoivat että puulämmitys on työläs mutta tämän kattilan kanssa ei ainakaan ole. Jos ajallisesti laskee mitä menee kahdessa viikossa nuohoksineen lämmitykseen niin n. 15min päivässä. Tietysti se puukin pitää hankkia mutta se on hyvä harrastus talveksi :)

Lue lisää

Voiko plapilämmitys olla enää yksinkertaisempaa kuin Rican käänteipalokattilalla, sen olen jo huomannut.
Itselläni on "sytytyspaloina" palikoita pienessä astiassa lämmitysöljyssä likoomasa, sen kun laittaa muutaman puun päälle sytyttää ja sitten savukaasuimuri päälle niin homma toimii hetken kuluttua varastopesä täyteen puita, sen jälkeen sen voikin jo unohtaa.
Puut ei näytä holvaantuvan tuossa pyöreässä varastopesäsä.
Tuhkaakin tulee tuonne "toisiopesän" pohjalle vain hieman harmaata se on vähän.
Pannuhan näyttää polttavan sinne alas tippuneet hiiletkin
Kun vertaan sitä siihen vanhaan alapaloiseen mikä edellinen oli siellähän oli kokonaisia hiilenkappaleita
ja tuhkaa paljon

kille3 kirjoitti:

Voiko plapilämmitys olla enää yksinkertaisempaa kuin Rican käänteipalokattilalla, sen olen jo huomannut.
Itselläni on "sytytyspaloina" palikoita pienessä astiassa lämmitysöljyssä likoomasa, sen kun laittaa muutaman puun päälle sytyttää ja sitten savukaasuimuri päälle niin homma toimii hetken kuluttua varastopesä täyteen puita, sen jälkeen sen voikin jo unohtaa.
Puut ei näytä holvaantuvan tuossa pyöreässä varastopesäsä.
Tuhkaakin tulee tuonne "toisiopesän" pohjalle vain hieman harmaata se on vähän.
Pannuhan näyttää polttavan sinne alas tippuneet hiiletkin
Kun vertaan sitä siihen vanhaan alapaloiseen mikä edellinen oli siellähän oli kokonaisia hiilenkappaleita
ja tuhkaa paljon

Lue lisää

tuollasen käänteispalon kanssa siis pitää käydä useammin kun kerran päivässä pannuhuoneessa? Tee kynsitulet, käy kohentamassa hiillosta, lisää puita jne - ei kiitos.

Laitoin itselle kuution stokerin ja riittää kun talvella kerran viikossa täyttää.

helpolle kirjoitti:

tuollasen käänteispalon kanssa siis pitää käydä useammin kun kerran päivässä pannuhuoneessa? Tee kynsitulet, käy kohentamassa hiillosta, lisää puita jne - ei kiitos.

Laitoin itselle kuution stokerin ja riittää kun talvella kerran viikossa täyttää.

Lue lisää

Ein sinne pannukomeroonsopinut stokeria eikä muutakan isoa laitetta.

Ricamies kirjoitti:

Tuollaisella kattilalla olen pari kk lämmitelly. Sytytys on helppoa. Ohjeiden mukaan ensin pientä puuta pieni määrä pesään ja annetaan palaa hiillokselle ja sitten varastopesä täyteen. Nyt laitan vaan pesän täyteen puita ja jätän keskelle pienenpiä puita jotka sytytän niin alhaalta kun yletyn, tuohta sytykkeenä mutta kai paperikin kelpaa. Sen jälkeen hetki odotusta ja sitten savukaasutermostaatti oikeaan arvoon. Siinäpä se sytytys. Aina on syttynyt ekalla kerralla, yllätyin tuosta itsekkin. Yksi pesällinen palaa noin 3-5 tuntia, riippuen kuinka nopeasti varaaja täyttyy. Minulla on "vaan" 1,3 kuution varaaja. Lopussa kun varaaja on täynnä niin kattilan puhallinimuri sammuu ja lähtee taas uudelleen käyntiin kattilan lämmön mukaan. Ja kun savukaasut laskee alemmas kun termostaatti arvo niin kattila sammuu kokonaan. Eli ei tuota tarvi periaatteessa edes käydä katsomassa palamisen aikana. Kertaakaan puut eivät ole holvaantuneet. Kai tuo ovaali varastopesän muoto sen tekee. Savukaasut vaihtelee 200-250 välillä huiput on ollut 280. Puut sekapuuta osaksi pientäkin. Nuohous on turhauttavaa kun ei sinne paljon mitään kerry. Viimeksi 2 viikkoa lämmittelin ja noi pystykanavat jotka pitäis nuohota niin ei siellä kyllä paljon mitään ollu. Vähän jotain pölyä. Takana ylhäällä on luukku joka auki ja sieltä vetelee ylös alas niin siinä se on. Alhaalla tyhjennysluukku sieltä imurilla olen vetänyt pölyt pois. Puhaltimen olen kanssa puhdistanut samalla. Valmistajan ohjeiden mukaa puhallin tarvisi putsata 2 kertaa vuodessa vuodessa. Aika helpolta tuo nuohous tuntuu. Tyytyväinen olen ollut. Onneksi en ottanut yläpaloista joka oli toinen vaihtoehto. Kaikki sanoivat että puulämmitys on työläs mutta tämän kattilan kanssa ei ainakaan ole. Jos ajallisesti laskee mitä menee kahdessa viikossa nuohoksineen lämmitykseen niin n. 15min päivässä. Tietysti se puukin pitää hankkia mutta se on hyvä harrastus talveksi :)

Lue lisää

Jos tulet on 1000c käänteispalokattilassa ja pesällinen palaa 3-5 tuntia niin tuohan on ihme laitos, liekki on kolmanneksen kuumempi kuin yläpaloisissa mutta silti puut palaa 2-3 kertaa kauemmin. Vai sulkeekos kattilan ilmansaannin ja muuttuu miiluksi?

miilu? kirjoitti:

Jos tulet on 1000c käänteispalokattilassa ja pesällinen palaa 3-5 tuntia niin tuohan on ihme laitos, liekki on kolmanneksen kuumempi kuin yläpaloisissa mutta silti puut palaa 2-3 kertaa kauemmin. Vai sulkeekos kattilan ilmansaannin ja muuttuu miiluksi?

Lue lisää

Tuota korkeaa lämpötilla ja sen aikana toteutuvaa korkeaa hyötysuhdettahan nuo mainoslauseet juuri toitottavat. Mutta tosiasia on, että alkuvaiheessa menee varmaankin puolesta tunnista tuntiin, että lämpötila on huomattavsti alhaisempi. Tuota ihannepalamista sen jälkeen on ehkä tunti puolitoista ja sitten lopuussa otetaan voimaa siitä hiiloksesta tunnin verran. Pesälinnen tosiaan palaa siinä kolmessa tunissa, mutta kattilan keskiteho ei ole lähelläkään ilmoitetua nimellistehoa.
Asia on tullut tarkkailyua, kun itse olen käyttänyt käänteispaloperiaatteella toimivaa kattilaa.
Kyllä tuon huipputehon aikana hyötysuhde tosiaan on lähellä 90% kattilalla kuin katilalla.
Käytännön kokonaishyötysuhde käänteispalokattilalla on noin 80%, puhuivat mainokset mitä hyvänsä.

miilu? kirjoitti:

Jos tulet on 1000c käänteispalokattilassa ja pesällinen palaa 3-5 tuntia niin tuohan on ihme laitos, liekki on kolmanneksen kuumempi kuin yläpaloisissa mutta silti puut palaa 2-3 kertaa kauemmin. Vai sulkeekos kattilan ilmansaannin ja muuttuu miiluksi?

Lue lisää

Juu palaa tuo pesällinen tosiaan 3-5 tuntia. Ehkä 2 tuntia täydellä tohinalla ja sitten pari tuntia rauhallisella hiilloksella. Varaaja mulla täyttyy käytännössä noin 3 tunnissa . Yleensä silloin on enää hiillosta iso läjä jäljellä ja toi jää hiipumaan varastopesään. Jos lämmittää vaan käyttövettä niin pitää olla tarkkana ettei laita täyttä pesää puita vain noin 2/3 pesällistä riittää tuohon 1,3 kuution lämmittämiseen 50 - 90 asteeseen. Rican sivuilla on oikein erillis maininta siitä että tulta ei sammuteta metallipinnoilla. Ei sieltä piipunpäästä puhallin sammuksissa tule muutakun kuumaa "ilmaa" olen oikein käynyt katolla tarkistamassa :D Nyt lämmityskaudella patterit vaatii lämpöö joten puhallin on poissa hetken ja sitten taas päälle ja hiillos herää taas henkiin. Tota se jatkaa niin kauan kun hiillosta riittää joskus menee tosiaan se 5 tuntia sytytyksestä. Ei se sulje koko ilmansaantia vaan se luonnollinen pieni veto jää sinne eli savunhajut menee piipusta ulos. Ilman puhallinta kattilan teho on 70% luvatusta oikealla piipunmitoituksella. Mulla on "liian" lyhyt piippu joten se käytännössä sammuu melkein kokonaan. Mutta aina pesä on palanut loppuun ilman puhallintakin kun se sammuu kun savukaasut laskee termostaattiarvon alle. Että sellasta...

helpolle kirjoitti:

tuollasen käänteispalon kanssa siis pitää käydä useammin kun kerran päivässä pannuhuoneessa? Tee kynsitulet, käy kohentamassa hiillosta, lisää puita jne - ei kiitos.

Laitoin itselle kuution stokerin ja riittää kun talvella kerran viikossa täyttää.

Lue lisää

Ei puiden lisääminen johdu käänteispaloperiaatteesta vaan siitä, ettei kattilassa voi olla määrättömän iso varastopesä. Olipa palamisperiaate mikä tahansa, niin kun puut loppuvat pesästä, tuli sammuu. Ei voi mitään. Sen sijaan hiillosta ei tarvitse käänteispalossa kohentaa - tai ei tarvitse ainakaan meidän käänteispalossa.

Minä sytytän seuraavasti: Pistän pesään muutaman pienen puun. Perään revin sanomalehdestä suikaleita sopivan määrän. Käynnistän puhaltimen ja sytytän sanomalehden tuleen. Suljen luukun. Puut syttyvät sillä aikaa, kun otan viereisestä puuvarastosta pesällisen puita pahvilaatikkoon. Harjaan puuvaraston lattialle tippuneen puumujun roskikseen. Sitten avaan pannun luukun ja täytän pesän. Jos on tarvetta, tulen parin tunnin päästä lisäämään puita. Tähän aikaan riittää pesällinen päivässä, mutta kunhan pakkaset lisääntyvät, täytyy puita käydä lisäämässä.

Kynsitulia ei tarvitse ihmeemmin odotella, koska ensimmäiset puut syttyvät sillä aikaa, kun siirrän pesällisen puita pannuhuoneeseen. Hiillosta ei tarvitse kohentaa missään vaiheessa.

Onhan tuossa tekemistä enemmän kuin hakkeessa tai pelletissä, mutta polttoaineen hinnassa tulee säästöä.

miilu? kirjoitti:

Jos tulet on 1000c käänteispalokattilassa ja pesällinen palaa 3-5 tuntia niin tuohan on ihme laitos, liekki on kolmanneksen kuumempi kuin yläpaloisissa mutta silti puut palaa 2-3 kertaa kauemmin. Vai sulkeekos kattilan ilmansaannin ja muuttuu miiluksi?

Lue lisää

Lämpötilahan ei varsinaisesti kerro, miten paljon puuta palaa kerralla. Hitsipillin nokassa on julmettu lämpötila, mutta kaasua kuluu vain vähän. Kun kattila on suunniteltu oikein, se polttaa puuta sopivalla nopeudella. Sen sijaan esimerkiksi yläpaloinen kattila voi polttaa koko pesän puumäärää kerralla, mutta siitä huolimatta lämpötila voi jäädä alhaisemmaksi kuin käänteispaloisella.

Ricamies kirjoitti:

Juu palaa tuo pesällinen tosiaan 3-5 tuntia. Ehkä 2 tuntia täydellä tohinalla ja sitten pari tuntia rauhallisella hiilloksella. Varaaja mulla täyttyy käytännössä noin 3 tunnissa . Yleensä silloin on enää hiillosta iso läjä jäljellä ja toi jää hiipumaan varastopesään. Jos lämmittää vaan käyttövettä niin pitää olla tarkkana ettei laita täyttä pesää puita vain noin 2/3 pesällistä riittää tuohon 1,3 kuution lämmittämiseen 50 - 90 asteeseen. Rican sivuilla on oikein erillis maininta siitä että tulta ei sammuteta metallipinnoilla. Ei sieltä piipunpäästä puhallin sammuksissa tule muutakun kuumaa "ilmaa" olen oikein käynyt katolla tarkistamassa :D Nyt lämmityskaudella patterit vaatii lämpöö joten puhallin on poissa hetken ja sitten taas päälle ja hiillos herää taas henkiin. Tota se jatkaa niin kauan kun hiillosta riittää joskus menee tosiaan se 5 tuntia sytytyksestä. Ei se sulje koko ilmansaantia vaan se luonnollinen pieni veto jää sinne eli savunhajut menee piipusta ulos. Ilman puhallinta kattilan teho on 70% luvatusta oikealla piipunmitoituksella. Mulla on "liian" lyhyt piippu joten se käytännössä sammuu melkein kokonaan. Mutta aina pesä on palanut loppuun ilman puhallintakin kun se sammuu kun savukaasut laskee termostaattiarvon alle. Että sellasta...

Lue lisää

Minulla on 24n vuoden ajan käyttänyt Arimax35 (nyt vuotaa) missä 150 l:n varastopesä ja se on riittänyt nostamaan 3000 l:n varaajan 55stä 95teen asteseen. Lämmityskertoja viikossa on ollut 2 kpl, neliöitä on 240. Onko kellä Atmos kattila ja 3 kuution varaaja? Olisi hauska kuulla jos vajapesällisen ( noin 150 l) puuta riittää nostamaan varaajan lämpötila.

olavika kirjoitti:

Minulla on 24n vuoden ajan käyttänyt Arimax35 (nyt vuotaa) missä 150 l:n varastopesä ja se on riittänyt nostamaan 3000 l:n varaajan 55stä 95teen asteseen. Lämmityskertoja viikossa on ollut 2 kpl, neliöitä on 240. Onko kellä Atmos kattila ja 3 kuution varaaja? Olisi hauska kuulla jos vajapesällisen ( noin 150 l) puuta riittää nostamaan varaajan lämpötila.

Lue lisää

Puolueeton testi, jonka olen aiheesta lukenut, on jo vuosia sitten Vakolan tekemä. Siinä tämä arimax 35 sai kokonaishyötysuhteeksi(siis poltettiin määrätty määrä puuta sytytyksestä tulen sammumiseen) noin 73%. Siihen aikaan ehkä ainoa käänteispaloinen Suomen markkinoilla elikä Jämä Nature sai samaksi arvoksi noin 79%. Että kyllä nämä käänteispaloiset hieman pienemmällä puumäärällä selviävät talon lämmittäisestä kuin alapaloiset. Samassa testissä yläpaloiset saivat arvoja, jotka olivat 55-60 % välillä. Huuhaatahan käytännössä ovat puheet 90% hyötysuhteesta, ne saavutetaan vain hetkellisesti ja putipuhtaalla pannulla. Kyllä tuon Atmoksenkin todellinen hyötysuhde käytännössä lienee siinä haarukassa 80-83%.
Tietenkin, jos pannuista tehdään täysin mikroprosessoriohajttuja eli ensiö ja toisio ilmaa säädetään savukaasujen happipitosuuden ja niiden lämpötilan mukaan, voidaan muutama prosentti petrata, mutta taitaa pannun hinta nousta siinä määrin, että ei lisähintaa saa säästyneenä puuna maksuun.

Pienellä muutoksella sain kattilan toimimaan, otappa yhteyttä niin kerron lisää ([email protected]) en laita neuvoa vielä yleiseen jakoon, mielestäni se on enempi Aritermin ongelma.

itelläni on kanssa sama kattila. en tosiaankaan ole tyytyväinen ja tehtaalta ei saa mitään järkevää apua.
oletko katsonut kattilan kyljestä olevasta luukusta että ne hiton tiilet on paikallaan, ite olen ne jo kaks kertaa asetellu uudestaan kun raot menee umpeen.

tyytymätön kirjoitti:

itelläni on kanssa sama kattila. en tosiaankaan ole tyytyväinen ja tehtaalta ei saa mitään järkevää apua.
oletko katsonut kattilan kyljestä olevasta luukusta että ne hiton tiilet on paikallaan, ite olen ne jo kaks kertaa asetellu uudestaan kun raot menee umpeen.

Lue lisää

Myös meillä on keraaminen pesä purettu ja tiilet tarkistettu, mutta luepa tuo minun "Germini 41" uusi viesti. Ongelmat poistuivat varaajakytkin Laddomat 21 asennuksella. Missä kohdalla sinulla on termostaatti järjestelmässä? Kattilalta varaajalle menevässä putkessa se ei toimi.

kokelepas tukkia arinan taka reuna, laita siihen päälle 10*100 lattarauta joka om hieman pesän leveyttä kapeampi.
itsella tämä auttoi, aiemmin kaikki ilma karkasi sieltä kulkematta puumassan läpi.
nyt savut koko polton ajan 180-220 holvaaminen loppu melkein kokonaan.

Mielenkiintoista, mutta hyvä kun alkoi toimimaan. Omassa vanhemmassa kattilassa (Arimax 35) latauspumppu on termarin takana ja pyörii vain kun lämpö nousee tarpeeksi, hyvin on toiminut.

Toivottavasti ei tarvia lisätä kun lämmität vaan yksi pannullinen riittää. Nythän tuota on vielä pakkaskeliä tarjolla niin näkee mihin kattila kykenee.

Lienee vakiona 78 asteen termostaatti ja mukana tulee toinen hieman alemmalla lämpötilalla. Itselläni myös Laddomat 21 ja siinä on 78 asteen termostaatti. Kattilana Veda 35 ja pelaa loistavasti tuon Laddomaatin kanssa. Yleensä sitä parempi, mitä korkeampi on tuon termostaatin avautumislämpötila, silloin pannu käy kuumempana ja hyötysuhde parempi.
Laddomaatin toinen etu on se, että sähkön katketessa avautuu ohitusventiili ja se takaa nopeamman vedenkierron pannun ja varaajan välillä ilman latauspumppua, jolloin ei kattila ala niin nopeasti keittämään. Ihan ehdoton juttu tehokkaan pannun ja varaajan väliin. Maksaa noin 400 euroa, mutta hintansa väärtti.

...... kirjoitti:

Lienee vakiona 78 asteen termostaatti ja mukana tulee toinen hieman alemmalla lämpötilalla. Itselläni myös Laddomat 21 ja siinä on 78 asteen termostaatti. Kattilana Veda 35 ja pelaa loistavasti tuon Laddomaatin kanssa. Yleensä sitä parempi, mitä korkeampi on tuon termostaatin avautumislämpötila, silloin pannu käy kuumempana ja hyötysuhde parempi.
Laddomaatin toinen etu on se, että sähkön katketessa avautuu ohitusventiili ja se takaa nopeamman vedenkierron pannun ja varaajan välillä ilman latauspumppua, jolloin ei kattila ala niin nopeasti keittämään. Ihan ehdoton juttu tehokkaan pannun ja varaajan väliin. Maksaa noin 400 euroa, mutta hintansa väärtti.

Lue lisää

Aivan, kattilamme palaa jopa 86 - 88 asteessa, kun se aikaisemman termostaatin aikana kohosi korkeintaan 72 - 74 asteeseen ja ainakin tähän asti olen ollut tyytyväinen. Eihän sitä tiedä, milloin se voittokulku loppuu, mutta tuon Laddomatin asentaminen oli meillä ihan välttämättömyys! Vielä pitää pelata käsipelillä pumppu pois päältä, kun tuli on sammunut, mutta siihenkin on tulossa avuksi savukaasujen haistelija, joka sitten sammuttaa pumpun. Lataus varaajaan sujuu hyvin, mutta vielä on kummeksunnan aiheena se, mihin lämpö varaajasta menee. Pesuhuoneen ja saunan lattiat odotuttavat, joten ainut paikka, jossa lämmintä vettä käytetään on käsien pesu ja tiskaus. Lattialämmitys on noin 60 neliöllä, keittiöön ja mummon kammariin on myös vedetty patterit, mutta muu talo on vielä sisäremontin alla eikä patterilinjastoja ole vielä muualle vedetty. Yhteensä lämmitettävää alaa tulee olemaan n. 240 neliötä, jännitän, riittääkö siihen kattila noissa vetimissään. Ts. miten paljon sitä sitten pitää lämmittää.

Germini 41 kirjoitti:

Aivan, kattilamme palaa jopa 86 - 88 asteessa, kun se aikaisemman termostaatin aikana kohosi korkeintaan 72 - 74 asteeseen ja ainakin tähän asti olen ollut tyytyväinen. Eihän sitä tiedä, milloin se voittokulku loppuu, mutta tuon Laddomatin asentaminen oli meillä ihan välttämättömyys! Vielä pitää pelata käsipelillä pumppu pois päältä, kun tuli on sammunut, mutta siihenkin on tulossa avuksi savukaasujen haistelija, joka sitten sammuttaa pumpun. Lataus varaajaan sujuu hyvin, mutta vielä on kummeksunnan aiheena se, mihin lämpö varaajasta menee. Pesuhuoneen ja saunan lattiat odotuttavat, joten ainut paikka, jossa lämmintä vettä käytetään on käsien pesu ja tiskaus. Lattialämmitys on noin 60 neliöllä, keittiöön ja mummon kammariin on myös vedetty patterit, mutta muu talo on vielä sisäremontin alla eikä patterilinjastoja ole vielä muualle vedetty. Yhteensä lämmitettävää alaa tulee olemaan n. 240 neliötä, jännitän, riittääkö siihen kattila noissa vetimissään. Ts. miten paljon sitä sitten pitää lämmittää.

Lue lisää

Se alempi lämpötila esti kattilassa toisiopalon toiminnan? ei syttynyt ja alkanut kunnolla antamaan tehoja... Mulla ja tuo laddomat mut bio kattilassa ja elektronisella savukaasutermarilla,se mekaanisen tarkkuus ei tässä tapauksessa ollut riittävä,toimii varmaan tuossa halkokäytössä.

Nythän on ollutkin kohtuu kylmää,jos säädöt kohdillaan niin sinne se lämpö menee...

ggghjk kirjoitti:

Se alempi lämpötila esti kattilassa toisiopalon toiminnan? ei syttynyt ja alkanut kunnolla antamaan tehoja... Mulla ja tuo laddomat mut bio kattilassa ja elektronisella savukaasutermarilla,se mekaanisen tarkkuus ei tässä tapauksessa ollut riittävä,toimii varmaan tuossa halkokäytössä.

Nythän on ollutkin kohtuu kylmää,jos säädöt kohdillaan niin sinne se lämpö menee...

Lue lisää

Sitten ensiöilman vetoläpän säätö oikea eli alkaa sulkemaan vetoläppää liikaa, kun kattilaveden lämpötila nousee lähelle 80 astetta?
Kaverini vaihtoi vanhan 35:n(meni vesi pesään 18 vuoden käytön jälkeen) tähän uudenmalliseen ja joutui asentamaan savukaasuimurin. Vanha pelasi vapaalla vedolla, mutta uusi ei.

ggghjk kirjoitti:

Se alempi lämpötila esti kattilassa toisiopalon toiminnan? ei syttynyt ja alkanut kunnolla antamaan tehoja... Mulla ja tuo laddomat mut bio kattilassa ja elektronisella savukaasutermarilla,se mekaanisen tarkkuus ei tässä tapauksessa ollut riittävä,toimii varmaan tuossa halkokäytössä.

Nythän on ollutkin kohtuu kylmää,jos säädöt kohdillaan niin sinne se lämpö menee...

Lue lisää

En ole mikään tekniikan ihmelapsi eikä LVI-miehemmekään uskonut laddomatin asennuksen vaikuttavan uunin vetoon tai palamislämpötilaan, mutta myönnettävä se on, vaikutusta sillä oli. Itse asiassa sytytysongelmaa uunin kanssa ei ole ollut kuin yhden ainoan kerran, silloin oli varmaan piipussa ilmalukko, mutta sen sytytyksen ja niiden puiden hiillostumisen jälkeen kun latasi varastopesän täyteen, tuli ikään kuin tukehtui omaan savuunsa. Montako tuntia seisoin uunin vieressä, pähkäilin ja palvoin sitä? Jospa se olisi nyt ohi. - Germini 41 -

Germini 41 kirjoitti:

En ole mikään tekniikan ihmelapsi eikä LVI-miehemmekään uskonut laddomatin asennuksen vaikuttavan uunin vetoon tai palamislämpötilaan, mutta myönnettävä se on, vaikutusta sillä oli. Itse asiassa sytytysongelmaa uunin kanssa ei ole ollut kuin yhden ainoan kerran, silloin oli varmaan piipussa ilmalukko, mutta sen sytytyksen ja niiden puiden hiillostumisen jälkeen kun latasi varastopesän täyteen, tuli ikään kuin tukehtui omaan savuunsa. Montako tuntia seisoin uunin vieressä, pähkäilin ja palvoin sitä? Jospa se olisi nyt ohi. - Germini 41 -

Lue lisää

laddomat ihan ehoton puulämmityksessä.. mutta ei oo murhees ohi jos piippu ei oo 200mm tai mielummin isompi ja yli 7 metrinen. tämän tuotteen kehittelystä vastaa varmaan ville 5v ja on tuotannossa tainnu valvontakin laskea. olis pienillä muutoksilla huipputuote, nyt pääsee keväällä tervaamaan venettä..

32 kirjoitti:

laddomat ihan ehoton puulämmityksessä.. mutta ei oo murhees ohi jos piippu ei oo 200mm tai mielummin isompi ja yli 7 metrinen. tämän tuotteen kehittelystä vastaa varmaan ville 5v ja on tuotannossa tainnu valvontakin laskea. olis pienillä muutoksilla huipputuote, nyt pääsee keväällä tervaamaan venettä..

Lue lisää

Onko sinulla savukaasuimuri? Luulen, että tuo Ariterm 35 tarvitsee kaikki pelit ja pensselit oikein toimiakseen. Eli imurin ja tuon Laddomatin. Piippu vähintään seitsenmetrinen. Toivon, että ongelmasi ratkeaa. Lämpeneekö kuitenkin kattilan vesi? Senkin olisi oltava vähintään 80 asteista, jotta kattila palaisi kuumana eikä "tervaisi". Ota yhteyttä tehtaaseen, heidän oli tarkoitus tulla käymään meillä tulevalla viikolla, ellei Laddomat olisi auttanut. Mutta nytpä ennättävät käymään vaikka teillä :)

Germini 41 kirjoitti:

Onko sinulla savukaasuimuri? Luulen, että tuo Ariterm 35 tarvitsee kaikki pelit ja pensselit oikein toimiakseen. Eli imurin ja tuon Laddomatin. Piippu vähintään seitsenmetrinen. Toivon, että ongelmasi ratkeaa. Lämpeneekö kuitenkin kattilan vesi? Senkin olisi oltava vähintään 80 asteista, jotta kattila palaisi kuumana eikä "tervaisi". Ota yhteyttä tehtaaseen, heidän oli tarkoitus tulla käymään meillä tulevalla viikolla, ellei Laddomat olisi auttanut. Mutta nytpä ennättävät käymään vaikka teillä :)

Lue lisää

Kattila on ollut käytössä tämän talven ajan. Palamisessa on ilmennyt kaikellaisia ongelmia. Puut holvaa, tuli palaa kituuttamalla, konvektioputket karstottuu, savukaasut ovat kylmät ja jne...

Käytössä on termovar32 lautauspumppuyksikkö (72C). Onko kokemuksia asiasta, jos vaihtaisin 80 asteisen termostaatin? Kattila kävisi hieman kuumempana, mutta kuumeneeko liikaa? Pysähtyykö sen myötä savukaasupuhallin?

Jos jollakin on käytössä Econature 40 niin mielelläni keskustelisin kokemuksista lisää. Tätä kattilaa on jo käynyt tehtaan huoltomiehet tutkimassa, ja ei hekään löytäneet suurta parannusta toimintaan.

kattilaongelmia kirjoitti:

Kattila on ollut käytössä tämän talven ajan. Palamisessa on ilmennyt kaikellaisia ongelmia. Puut holvaa, tuli palaa kituuttamalla, konvektioputket karstottuu, savukaasut ovat kylmät ja jne...

Käytössä on termovar32 lautauspumppuyksikkö (72C). Onko kokemuksia asiasta, jos vaihtaisin 80 asteisen termostaatin? Kattila kävisi hieman kuumempana, mutta kuumeneeko liikaa? Pysähtyykö sen myötä savukaasupuhallin?

Jos jollakin on käytössä Econature 40 niin mielelläni keskustelisin kokemuksista lisää. Tätä kattilaa on jo käynyt tehtaan huoltomiehet tutkimassa, ja ei hekään löytäneet suurta parannusta toimintaan.

Lue lisää

Termostaatin vaihtaminen 78 asteiseen varmaan vähentää karstoisumista. Eikös se savukaasuimuri sammu silloin, kun savukaasujen lämpötila alenee alle määrätyn lämpötilan(säätö ehkä välillä 60-80). Olisihan se aika erikoista, jos se sammuisi, kun savukaasulämpötila nousisi korkealle, siis täysi tuli kattilassa ja imuri sammusi, ainakin huonovetoisessa savupiipussa se merkitsisi melkoista savumäärää pannuhuoneeseen.
Optimaalisen palamisen takia kannttaa kattilaveden lämpötila olla mahdollisimman korkealla eli sen kun vaihdat termostaatin. Itselläni on Laddomaatissa 78 asteen termostaatti Vedan kanssa ja hienosti pelaa, ei karstasta tietoakaan.
Toinen juttu on sytyttäminen. Polta pienistä puista hiillos pesän pohjalle ja sitten vasta pesä puita täyteen. Jos täytät pesän ja sytytät sen, niin ensimmäinen tunti tulee melkonen sauhu piipusta.

...... kirjoitti:

Termostaatin vaihtaminen 78 asteiseen varmaan vähentää karstoisumista. Eikös se savukaasuimuri sammu silloin, kun savukaasujen lämpötila alenee alle määrätyn lämpötilan(säätö ehkä välillä 60-80). Olisihan se aika erikoista, jos se sammuisi, kun savukaasulämpötila nousisi korkealle, siis täysi tuli kattilassa ja imuri sammusi, ainakin huonovetoisessa savupiipussa se merkitsisi melkoista savumäärää pannuhuoneeseen.
Optimaalisen palamisen takia kannttaa kattilaveden lämpötila olla mahdollisimman korkealla eli sen kun vaihdat termostaatin. Itselläni on Laddomaatissa 78 asteen termostaatti Vedan kanssa ja hienosti pelaa, ei karstasta tietoakaan.
Toinen juttu on sytyttäminen. Polta pienistä puista hiillos pesän pohjalle ja sitten vasta pesä puita täyteen. Jos täytät pesän ja sytytät sen, niin ensimmäinen tunti tulee melkonen sauhu piipusta.

Lue lisää

Termostaatin vaihtaminen ei kuitenkaan palamista paranna, eli vika on jossain muussa. Minäkin suosittelen tekemään ensin pienet tulet pesän pohjalle ja sitten pistämään pesän täyteen, kun tuo pieni tuli on saanut alkunsa.

Onko kattilassa jossain ohivuoto, joka sotkee ilmavirrat? Kannattaa käydä tiivisteet ja liitokset läpi.

kattilaongelmia kirjoitti:

Kattila on ollut käytössä tämän talven ajan. Palamisessa on ilmennyt kaikellaisia ongelmia. Puut holvaa, tuli palaa kituuttamalla, konvektioputket karstottuu, savukaasut ovat kylmät ja jne...

Käytössä on termovar32 lautauspumppuyksikkö (72C). Onko kokemuksia asiasta, jos vaihtaisin 80 asteisen termostaatin? Kattila kävisi hieman kuumempana, mutta kuumeneeko liikaa? Pysähtyykö sen myötä savukaasupuhallin?

Jos jollakin on käytössä Econature 40 niin mielelläni keskustelisin kokemuksista lisää. Tätä kattilaa on jo käynyt tehtaan huoltomiehet tutkimassa, ja ei hekään löytäneet suurta parannusta toimintaan.

Lue lisää

Siinä latausyksikössä on kolme vaihtoehtoa, 60, 72 ja 80 astetta. Sieltä muovikuvun alta pienestä pyörästä saa vaihdettua. Itse käytän 80 astetta, silloin pannu käy kuumempana aluata asti.
Minulla on alapalo, savukaasut yli 400 max. Pannu palaa puhtaasti ja lataa hyvin.
Taloudellinen tai ei, mutta toimii.

kattilaongelmia kirjoitti:

Kattila on ollut käytössä tämän talven ajan. Palamisessa on ilmennyt kaikellaisia ongelmia. Puut holvaa, tuli palaa kituuttamalla, konvektioputket karstottuu, savukaasut ovat kylmät ja jne...

Käytössä on termovar32 lautauspumppuyksikkö (72C). Onko kokemuksia asiasta, jos vaihtaisin 80 asteisen termostaatin? Kattila kävisi hieman kuumempana, mutta kuumeneeko liikaa? Pysähtyykö sen myötä savukaasupuhallin?

Jos jollakin on käytössä Econature 40 niin mielelläni keskustelisin kokemuksista lisää. Tätä kattilaa on jo käynyt tehtaan huoltomiehet tutkimassa, ja ei hekään löytäneet suurta parannusta toimintaan.

Lue lisää

Kun kattila toimitetaan niin oletaan että piippu on kattilan vasemalla puolella. Jos piippu on kattilan oikealla puollela ja kääntää savukaasuimurin yksikköä pitää muistaa laittaa imuri pyörimään toiseen suuntaan.... en itse muistannut. Toi imuripesän muotoilu on semmoien että jos ei vaihdeta pyörimissuunta niin imuri "yrittää" imeä ilma piipusta ja syöttää kattilaan... Kun vaihdoin pyörimissuunta niin loppui tervan tekoakin. Ohjeessa mainitaan kyllä tästä ja kun avataan sähkörasian imurissa niin siinä on selkeät ohjeet.

Myös uuden kattilan kirjoitti:

Kun kattila toimitetaan niin oletaan että piippu on kattilan vasemalla puolella. Jos piippu on kattilan oikealla puollela ja kääntää savukaasuimurin yksikköä pitää muistaa laittaa imuri pyörimään toiseen suuntaan.... en itse muistannut. Toi imuripesän muotoilu on semmoien että jos ei vaihdeta pyörimissuunta niin imuri "yrittää" imeä ilma piipusta ja syöttää kattilaan... Kun vaihdoin pyörimissuunta niin loppui tervan tekoakin. Ohjeessa mainitaan kyllä tästä ja kun avataan sähkörasian imurissa niin siinä on selkeät ohjeet.

Lue lisää

Kuinka pitkän takuun tehdas myöntää pellettikattiloille ja -polttimille?

Germini 41 kirjoitti:

Aivan, kattilamme palaa jopa 86 - 88 asteessa, kun se aikaisemman termostaatin aikana kohosi korkeintaan 72 - 74 asteeseen ja ainakin tähän asti olen ollut tyytyväinen. Eihän sitä tiedä, milloin se voittokulku loppuu, mutta tuon Laddomatin asentaminen oli meillä ihan välttämättömyys! Vielä pitää pelata käsipelillä pumppu pois päältä, kun tuli on sammunut, mutta siihenkin on tulossa avuksi savukaasujen haistelija, joka sitten sammuttaa pumpun. Lataus varaajaan sujuu hyvin, mutta vielä on kummeksunnan aiheena se, mihin lämpö varaajasta menee. Pesuhuoneen ja saunan lattiat odotuttavat, joten ainut paikka, jossa lämmintä vettä käytetään on käsien pesu ja tiskaus. Lattialämmitys on noin 60 neliöllä, keittiöön ja mummon kammariin on myös vedetty patterit, mutta muu talo on vielä sisäremontin alla eikä patterilinjastoja ole vielä muualle vedetty. Yhteensä lämmitettävää alaa tulee olemaan n. 240 neliötä, jännitän, riittääkö siihen kattila noissa vetimissään. Ts. miten paljon sitä sitten pitää lämmittää.

Lue lisää

72 astetta on ihan naurettava lämpö PUUkattilalle? Eihän reilu 70 astetta riitä kuin hädintuskin patterikiertoon pakkasella? Saati siten varaajan latailuun? Entä miten käyttövesi?

Oma latausjärjestelmä on Danfoss AVTA ja Danfoss AVTB venttiilillä, linjasäädöllä ja tavan latauspumpulla. AVTA säätää latauslämpötilan ja AVTB kattilan paluuveden lämpötilan. AVTB ohitettu linjasäädöllä joka asennossa 1 jotta vesi kiertäisi kattilan paluuveden ollessa korkeampi kuin 70 astetta. Olen säätänyt varaajan latauslämmön 95 asteeseen ja paluulämmön 70 asteeseen.

Samson vedonsäädin pitää kattilan lämmöt 95-100 astetta. Varaaja 2m3 ja lämpöä sisällä 24 astetta. Poltan tulta vuorokauden ympäri. Täytän pesän kolme kertaa päivässä. Varaajan lämmöt pyörii 80 ja 100 asteen välillä. Panospoltossa haarukka on n. 65-100 astetta. Sähkövastukset 21kW lähtee päälle 65 asteessa.

Kattila palaa erittäin hyvin, ilman imureita. Kattilana Eneka 35 ja talo n. 400m2.

lämmittäjää kirjoitti:

72 astetta on ihan naurettava lämpö PUUkattilalle? Eihän reilu 70 astetta riitä kuin hädintuskin patterikiertoon pakkasella? Saati siten varaajan latailuun? Entä miten käyttövesi?

Oma latausjärjestelmä on Danfoss AVTA ja Danfoss AVTB venttiilillä, linjasäädöllä ja tavan latauspumpulla. AVTA säätää latauslämpötilan ja AVTB kattilan paluuveden lämpötilan. AVTB ohitettu linjasäädöllä joka asennossa 1 jotta vesi kiertäisi kattilan paluuveden ollessa korkeampi kuin 70 astetta. Olen säätänyt varaajan latauslämmön 95 asteeseen ja paluulämmön 70 asteeseen.

Samson vedonsäädin pitää kattilan lämmöt 95-100 astetta. Varaaja 2m3 ja lämpöä sisällä 24 astetta. Poltan tulta vuorokauden ympäri. Täytän pesän kolme kertaa päivässä. Varaajan lämmöt pyörii 80 ja 100 asteen välillä. Panospoltossa haarukka on n. 65-100 astetta. Sähkövastukset 21kW lähtee päälle 65 asteessa.

Kattila palaa erittäin hyvin, ilman imureita. Kattilana Eneka 35 ja talo n. 400m2.

Lue lisää

Eikös sulla oo n.300 neliöä..

Myös uuden kattilan kirjoitti:

Kun kattila toimitetaan niin oletaan että piippu on kattilan vasemalla puolella. Jos piippu on kattilan oikealla puollela ja kääntää savukaasuimurin yksikköä pitää muistaa laittaa imuri pyörimään toiseen suuntaan.... en itse muistannut. Toi imuripesän muotoilu on semmoien että jos ei vaihdeta pyörimissuunta niin imuri "yrittää" imeä ilma piipusta ja syöttää kattilaan... Kun vaihdoin pyörimissuunta niin loppui tervan tekoakin. Ohjeessa mainitaan kyllä tästä ja kun avataan sähkörasian imurissa niin siinä on selkeät ohjeet.

Lue lisää

Imuri on keskipako-tyyppinen. Se kyllä aina imee samaan suuntaan pyörimisuunnasta riippumatta, mutta imutehossa on aika huomattava ero. Että imua aina on, joten parempi katsoa puhaltimen tai moottorin akselin päästä, pyöriikö se oikeaan suuntaan.

hä mit kirjoitti:

Eikös sulla oo n.300 neliöä..

Häh?

Kyllä täällä n. 400m2 on lämmitettävää??

Tervehdys Germini41. Mielenkiinnosta vaan kyselisin että miten putkikytkennät oli ennen Laddomat 21 asennusta. Itsellä arimax K60 jossa termomix latausventtiili säätää varajaan menevää lämpötilaa. Eli se aloittaa lataamaan vasta kun kattilavesi yli 72astetta. Pumppua ohjaa kattilassa oleva termostaatti.

K60 kirjoitti:

Tervehdys Germini41. Mielenkiinnosta vaan kyselisin että miten putkikytkennät oli ennen Laddomat 21 asennusta. Itsellä arimax K60 jossa termomix latausventtiili säätää varajaan menevää lämpötilaa. Eli se aloittaa lataamaan vasta kun kattilavesi yli 72astetta. Pumppua ohjaa kattilassa oleva termostaatti.

Lue lisää

Jos oikein ja yksinkertaisesti osaan asian ilmaista, ennen Laddomat 21:n asentamista termostaatti oli kattilalta varaajaan menevässä putkessa. Ei varaajalta kattilaan tulevassa putkessa niin kuin se on nyt. Se entinen termostaatti laski varaajalle lämpöisen veden vasta kun se oli yli 72 asteista ja jostain kumman syystä kattila ei kuumentanut vettä ei sitten tempulla millään hädin tuskin yli sen. Erillinen latauspumppu oli kattilan kupeessa ja vesi kiersi vaan kattilan ympärillä. Osasinko asian ilmaista? Emme uskoneet tuon pumpun vaikuttavan asiaan, mutta nähtävä sekin oli. Ei auttanut, vaikka kattilan kupeessa olevan termostaatin nosti vaikka 90 asteeseen, vesi ei vaan siellä kuumennut. Todella mysteerihän se oli kaikenkaikkiaan ja poltti kolme kuukautta puuta aivan vain harakoille. Huomasitteko muuallakin Suomessa, kun kattilamme alkoi siirtää varaajaan vettä eikä puskenut lämpöjä ulos, kelit silloin ainakin täällä kylmeni ;) Nyt kattilalta on varaajaan siis suora putki, ilman termostaattia. Tästä putkesta on liitos alas Laddomatille, josta ohjautuu kattilalle aina tasalämpöinen vesi.

Germini 41 kirjoitti:

Jos oikein ja yksinkertaisesti osaan asian ilmaista, ennen Laddomat 21:n asentamista termostaatti oli kattilalta varaajaan menevässä putkessa. Ei varaajalta kattilaan tulevassa putkessa niin kuin se on nyt. Se entinen termostaatti laski varaajalle lämpöisen veden vasta kun se oli yli 72 asteista ja jostain kumman syystä kattila ei kuumentanut vettä ei sitten tempulla millään hädin tuskin yli sen. Erillinen latauspumppu oli kattilan kupeessa ja vesi kiersi vaan kattilan ympärillä. Osasinko asian ilmaista? Emme uskoneet tuon pumpun vaikuttavan asiaan, mutta nähtävä sekin oli. Ei auttanut, vaikka kattilan kupeessa olevan termostaatin nosti vaikka 90 asteeseen, vesi ei vaan siellä kuumennut. Todella mysteerihän se oli kaikenkaikkiaan ja poltti kolme kuukautta puuta aivan vain harakoille. Huomasitteko muuallakin Suomessa, kun kattilamme alkoi siirtää varaajaan vettä eikä puskenut lämpöjä ulos, kelit silloin ainakin täällä kylmeni ;) Nyt kattilalta on varaajaan siis suora putki, ilman termostaattia. Tästä putkesta on liitos alas Laddomatille, josta ohjautuu kattilalle aina tasalämpöinen vesi.

Lue lisää

Ei tästä keskustelun lukeneena kyllä paljon luottoa tullut ala- ja kääteispalokattiloita kohtaan.
Taidan ostaa käänteispalokattilan Jämä Econature 40:n ja polttaa siinä n. 50cm sekapuuta savuttamatta naamani alapalokattilan "luukku liekillä". Ei tätä kattila hankintaa ainakaan helpoksi ole tehty niin kuluttajallekkaan tai urakoitsijallekkaan.

Germini 41 kirjoitti:

Jos oikein ja yksinkertaisesti osaan asian ilmaista, ennen Laddomat 21:n asentamista termostaatti oli kattilalta varaajaan menevässä putkessa. Ei varaajalta kattilaan tulevassa putkessa niin kuin se on nyt. Se entinen termostaatti laski varaajalle lämpöisen veden vasta kun se oli yli 72 asteista ja jostain kumman syystä kattila ei kuumentanut vettä ei sitten tempulla millään hädin tuskin yli sen. Erillinen latauspumppu oli kattilan kupeessa ja vesi kiersi vaan kattilan ympärillä. Osasinko asian ilmaista? Emme uskoneet tuon pumpun vaikuttavan asiaan, mutta nähtävä sekin oli. Ei auttanut, vaikka kattilan kupeessa olevan termostaatin nosti vaikka 90 asteeseen, vesi ei vaan siellä kuumennut. Todella mysteerihän se oli kaikenkaikkiaan ja poltti kolme kuukautta puuta aivan vain harakoille. Huomasitteko muuallakin Suomessa, kun kattilamme alkoi siirtää varaajaan vettä eikä puskenut lämpöjä ulos, kelit silloin ainakin täällä kylmeni ;) Nyt kattilalta on varaajaan siis suora putki, ilman termostaattia. Tästä putkesta on liitos alas Laddomatille, josta ohjautuu kattilalle aina tasalämpöinen vesi.

Lue lisää

Kattila on palanut kuin unelma Laddomatin vaihdon jälkeen, juuri niin kuin sen pitääkin. Voin henk. koht. suositella alapalo Ariterm 35 :aa. Jos jollakulla on ollut hankaluuksia tuon kattilan kanssa, se on myös allekirjoittanut, mutta kun olen nähnyt, miten hyvin kattila VOI toimia, kuten sen kuuluukin, olen valintaani tyytyväinen. Ottakaa yhteys joko asentajaan tai suoraan tehtaalle ja selvityttäkää ongelma, ongelma ei ole teidän teidän valinnan takia vaan kattila on saatava toimivaksi siellä, mihin se on tilattu ja asennettu. Kesälläkin hurautin lämmittää sitä kerran viikossa lämpöisen veden takia ja keväästä, uudesta pumpun asennuksesta lähtien, kattila on toiminut. Iloa lämmittämiseen, etenkin, jos on tulossa se kylmin talvi tuhanteen vuoteen :) Energiaa se kysyy, olkoonpa se minkä muotoista tahansa. Asta-myrsky ehkä palveli meitä puulämmittäjiä, ainakin minua.

Germini 41 kirjoitti:

Kattila on palanut kuin unelma Laddomatin vaihdon jälkeen, juuri niin kuin sen pitääkin. Voin henk. koht. suositella alapalo Ariterm 35 :aa. Jos jollakulla on ollut hankaluuksia tuon kattilan kanssa, se on myös allekirjoittanut, mutta kun olen nähnyt, miten hyvin kattila VOI toimia, kuten sen kuuluukin, olen valintaani tyytyväinen. Ottakaa yhteys joko asentajaan tai suoraan tehtaalle ja selvityttäkää ongelma, ongelma ei ole teidän teidän valinnan takia vaan kattila on saatava toimivaksi siellä, mihin se on tilattu ja asennettu. Kesälläkin hurautin lämmittää sitä kerran viikossa lämpöisen veden takia ja keväästä, uudesta pumpun asennuksesta lähtien, kattila on toiminut. Iloa lämmittämiseen, etenkin, jos on tulossa se kylmin talvi tuhanteen vuoteen :) Energiaa se kysyy, olkoonpa se minkä muotoista tahansa. Asta-myrsky ehkä palveli meitä puulämmittäjiä, ainakin minua.

Lue lisää

uusi akvaterm varaaja 3000l laddomat ariterm 35 savukaasuimuri 6m pippu täytin varajaan kaivovedellä ilmasin putkistot kaks pesällistä ja varaajan lämpötila 82 savukaasut 180-280 50% imuritehoilla tehoilla ei holvaannu varaajan ja kattilan putket molemmat menevät yläkautta (ei luonnollista kiertoa)

ERITTÄIN TYYTYVÄINEN kirjoitti:

uusi akvaterm varaaja 3000l laddomat ariterm 35 savukaasuimuri 6m pippu täytin varajaan kaivovedellä ilmasin putkistot kaks pesällistä ja varaajan lämpötila 82 savukaasut 180-280 50% imuritehoilla tehoilla ei holvaannu varaajan ja kattilan putket molemmat menevät yläkautta (ei luonnollista kiertoa)

Lue lisää

ollut käytössä 2009 syksystä ja olemme erittäin tyytyväisiä! Tässä mallissa ei ole vielä savukaasuimuria ja arina on vinoa mallia.
Thermomix latausventtiili PALUU putkessa, välisyöttö 3/4'' putkella 2'' menoputkesta katon rajasta. Varaaja 2500 litraa. paluu 3'' jossa sulkuventtiili vapaakiertoa varten (sähkökatkot maaseudulla).
Tietysti kattilan päässä paluuputki on 2''. Tästä putkesta ison venttiilin yli se sekoitusventtiili ja pumppu huoltoventtiilit 1''. Kun sekoitusventiili on paluussa se sekoittaa, menossa se katkoo eikä toimi.
Vapaakierto on niin raju että se viilentää minuutissa täysillä palavankin kattilan kylmäksi, eli se on vain hätätapauksia varten. Kattilan lämmöt 80-100 välillä, piippu 11m tiiltä lämpimässä tilassa(korkea oloh.) ja veto on erittäin kova, joutuu jarruttamaan savupellillä jos haluu savukaasut alle 200 asteeseen.
Takuuna vaihdettu se yksi tiili joka oli liian pienikuituista materiaalia, puolen tunnin homma.
Myös kaasupumput uusittu samalla, olivat väärin päin josta johtuen tiivisteet ei saa voitelua.
Tehtaan takuu toimii hyvin, ei valittamista.
Kattilassa poltettu erilaisia halkoja ,lehtipuu parempaa helpompi nuohota, kuusi pikeää taaimmaisen savukaasukanavan kovemmin. Kylkiluukku kannattaa joskus avata ja imeä tuhkat pois ja raaputtaa seinämät puhtaiksi, auttaa kummasti tehoon.
Kovimmilla pakkasilla 2-3 pesää päivässä, neliöitä 290, uusi talo kellari puolitoista kerrosta.
Paisunta astia 250 ja 80 litraa kun varaajan kaikki 4 mittaria näyttää 100ast. paine 1,6bar. Varot on 1'' 2bar ja 2,5 bar vielä lisäksi.

Voin suositella on erittäin tehokas kattila, helppo käyttää ja toimiva ainakin meillä.
LVI yrittäjä 2004 asti, putkimies 1990 asti.

lämmittäjänumro2 kirjoitti:

ollut käytössä 2009 syksystä ja olemme erittäin tyytyväisiä! Tässä mallissa ei ole vielä savukaasuimuria ja arina on vinoa mallia.
Thermomix latausventtiili PALUU putkessa, välisyöttö 3/4'' putkella 2'' menoputkesta katon rajasta. Varaaja 2500 litraa. paluu 3'' jossa sulkuventtiili vapaakiertoa varten (sähkökatkot maaseudulla).
Tietysti kattilan päässä paluuputki on 2''. Tästä putkesta ison venttiilin yli se sekoitusventtiili ja pumppu huoltoventtiilit 1''. Kun sekoitusventiili on paluussa se sekoittaa, menossa se katkoo eikä toimi.
Vapaakierto on niin raju että se viilentää minuutissa täysillä palavankin kattilan kylmäksi, eli se on vain hätätapauksia varten. Kattilan lämmöt 80-100 välillä, piippu 11m tiiltä lämpimässä tilassa(korkea oloh.) ja veto on erittäin kova, joutuu jarruttamaan savupellillä jos haluu savukaasut alle 200 asteeseen.
Takuuna vaihdettu se yksi tiili joka oli liian pienikuituista materiaalia, puolen tunnin homma.
Myös kaasupumput uusittu samalla, olivat väärin päin josta johtuen tiivisteet ei saa voitelua.
Tehtaan takuu toimii hyvin, ei valittamista.
Kattilassa poltettu erilaisia halkoja ,lehtipuu parempaa helpompi nuohota, kuusi pikeää taaimmaisen savukaasukanavan kovemmin. Kylkiluukku kannattaa joskus avata ja imeä tuhkat pois ja raaputtaa seinämät puhtaiksi, auttaa kummasti tehoon.
Kovimmilla pakkasilla 2-3 pesää päivässä, neliöitä 290, uusi talo kellari puolitoista kerrosta.
Paisunta astia 250 ja 80 litraa kun varaajan kaikki 4 mittaria näyttää 100ast. paine 1,6bar. Varot on 1'' 2bar ja 2,5 bar vielä lisäksi.

Voin suositella on erittäin tehokas kattila, helppo käyttää ja toimiva ainakin meillä.
LVI yrittäjä 2004 asti, putkimies 1990 asti.

Lue lisää

Niin korvausilmaa varten on 160mm. iv putken pätkä ulkoseinässä, eristetty 19mm solukumilla niin ei hikoile pakkasellakaan. Hormi oli tiili ja kokokiven kokoinen pituus kellari 2kerrosta katolla yhteensä ehkä 11m. Menoputki kattilasta varaajaan menee ylhäällä pituus n.2metriä.
Paluuputki 2,5 metriä ja kulkee koko matkan lattian rajassa alhaalla.
Kattilan holvaantuminen on tosi harvinaista, ehkä kerran 3 kuukauudessa.
Ehkä kuusipuulla ja varsinkin erityisen isoilla haloilla holvaantumista tapahtui joskus. Nykyisellä pikkasen pienemmällä tuomella ja lepällä ei juuri koskaan.

Alkutulta meillä ei tarvita erikseen vaan pesä täytetään tulen sytyttämisen jälkeen heti täyteen.
Tämän voi tehdä koska veto on niin hyvä. Alkuun tehtiin alkutulilla mutta huomattiin sitten että se vain lisäsi pannarissa käyntejä eikä siitä vastaavaa hyötyä ollut.

Kattilaa poltetaan aina täysillä termari 90ast. ja ilmaluukut 8 ja 12 mm auki.Sitä varten on hyvä tehdä mittapala jolla säätö on helppoa.
Kun kattila on sytytetty ja täytetty tarvii pannuhuoneessa käydä seuraavan kerran 2,5-3 tunnin kuluttua jos haluaa lämmitää toisen pesällisen. Eli todella helppo lämmittää vrt.yläpalokattia.
Tuhkan siivouksessa eriomainen apu on VIRVELVIND-merkkinen pyörre-erotin. Liitetään pölynimuriin. KTS: http://www.wifotek.com/fi/index.html

Varaaja on pyöreää mallia 3 kierukkaa=2kpl. käyttöv.kierukkaa ja 1kpl.aurinko kierukka alimpana.
80 litran paisari on varaajaan laitettu ja 250 lähtee kattilan päältä. Varaajassa ei ole sähkövastuksia asennettuna eli puu on talon ainoa lämmitysmuoto. Sähkön kulutus vuodessa n.4500kwh.Iv kone ilto440 on kytketty patterilämmityspiiriin.

Ouman 203 ohjaa lattialämmitys ja patterilämmityspiirejä, käyttövesi on toistaiseksi esben termarilla laitettu, tosin valmius oumanille on. Käyttövedessä on kiertovesipumppu joka kierrättää hanojen alle.
Lämmityspumpu on grundfosin alpha malleja.

lämmittäjänumro2 kirjoitti:

Niin korvausilmaa varten on 160mm. iv putken pätkä ulkoseinässä, eristetty 19mm solukumilla niin ei hikoile pakkasellakaan. Hormi oli tiili ja kokokiven kokoinen pituus kellari 2kerrosta katolla yhteensä ehkä 11m. Menoputki kattilasta varaajaan menee ylhäällä pituus n.2metriä.
Paluuputki 2,5 metriä ja kulkee koko matkan lattian rajassa alhaalla.
Kattilan holvaantuminen on tosi harvinaista, ehkä kerran 3 kuukauudessa.
Ehkä kuusipuulla ja varsinkin erityisen isoilla haloilla holvaantumista tapahtui joskus. Nykyisellä pikkasen pienemmällä tuomella ja lepällä ei juuri koskaan.

Alkutulta meillä ei tarvita erikseen vaan pesä täytetään tulen sytyttämisen jälkeen heti täyteen.
Tämän voi tehdä koska veto on niin hyvä. Alkuun tehtiin alkutulilla mutta huomattiin sitten että se vain lisäsi pannarissa käyntejä eikä siitä vastaavaa hyötyä ollut.

Kattilaa poltetaan aina täysillä termari 90ast. ja ilmaluukut 8 ja 12 mm auki.Sitä varten on hyvä tehdä mittapala jolla säätö on helppoa.
Kun kattila on sytytetty ja täytetty tarvii pannuhuoneessa käydä seuraavan kerran 2,5-3 tunnin kuluttua jos haluaa lämmitää toisen pesällisen. Eli todella helppo lämmittää vrt.yläpalokattia.
Tuhkan siivouksessa eriomainen apu on VIRVELVIND-merkkinen pyörre-erotin. Liitetään pölynimuriin. KTS: http://www.wifotek.com/fi/index.html

Varaaja on pyöreää mallia 3 kierukkaa=2kpl. käyttöv.kierukkaa ja 1kpl.aurinko kierukka alimpana.
80 litran paisari on varaajaan laitettu ja 250 lähtee kattilan päältä. Varaajassa ei ole sähkövastuksia asennettuna eli puu on talon ainoa lämmitysmuoto. Sähkön kulutus vuodessa n.4500kwh.Iv kone ilto440 on kytketty patterilämmityspiiriin.

Ouman 203 ohjaa lattialämmitys ja patterilämmityspiirejä, käyttövesi on toistaiseksi esben termarilla laitettu, tosin valmius oumanille on. Käyttövedessä on kiertovesipumppu joka kierrättää hanojen alle.
Lämmityspumpu on grundfosin alpha malleja.

Lue lisää

Minkä verran tuli laitteisto maksamaan ja paljonkos meni asennuksissa aikaa?

lämmittäjänumro2 kirjoitti:

Niin korvausilmaa varten on 160mm. iv putken pätkä ulkoseinässä, eristetty 19mm solukumilla niin ei hikoile pakkasellakaan. Hormi oli tiili ja kokokiven kokoinen pituus kellari 2kerrosta katolla yhteensä ehkä 11m. Menoputki kattilasta varaajaan menee ylhäällä pituus n.2metriä.
Paluuputki 2,5 metriä ja kulkee koko matkan lattian rajassa alhaalla.
Kattilan holvaantuminen on tosi harvinaista, ehkä kerran 3 kuukauudessa.
Ehkä kuusipuulla ja varsinkin erityisen isoilla haloilla holvaantumista tapahtui joskus. Nykyisellä pikkasen pienemmällä tuomella ja lepällä ei juuri koskaan.

Alkutulta meillä ei tarvita erikseen vaan pesä täytetään tulen sytyttämisen jälkeen heti täyteen.
Tämän voi tehdä koska veto on niin hyvä. Alkuun tehtiin alkutulilla mutta huomattiin sitten että se vain lisäsi pannarissa käyntejä eikä siitä vastaavaa hyötyä ollut.

Kattilaa poltetaan aina täysillä termari 90ast. ja ilmaluukut 8 ja 12 mm auki.Sitä varten on hyvä tehdä mittapala jolla säätö on helppoa.
Kun kattila on sytytetty ja täytetty tarvii pannuhuoneessa käydä seuraavan kerran 2,5-3 tunnin kuluttua jos haluaa lämmitää toisen pesällisen. Eli todella helppo lämmittää vrt.yläpalokattia.
Tuhkan siivouksessa eriomainen apu on VIRVELVIND-merkkinen pyörre-erotin. Liitetään pölynimuriin. KTS: http://www.wifotek.com/fi/index.html

Varaaja on pyöreää mallia 3 kierukkaa=2kpl. käyttöv.kierukkaa ja 1kpl.aurinko kierukka alimpana.
80 litran paisari on varaajaan laitettu ja 250 lähtee kattilan päältä. Varaajassa ei ole sähkövastuksia asennettuna eli puu on talon ainoa lämmitysmuoto. Sähkön kulutus vuodessa n.4500kwh.Iv kone ilto440 on kytketty patterilämmityspiiriin.

Ouman 203 ohjaa lattialämmitys ja patterilämmityspiirejä, käyttövesi on toistaiseksi esben termarilla laitettu, tosin valmius oumanille on. Käyttövedessä on kiertovesipumppu joka kierrättää hanojen alle.
Lämmityspumpu on grundfosin alpha malleja.

Lue lisää

Aika hemmetin monimutkaiset systeemit vaaditaan tuohon, että saadaan klapeista lämpöenergia muutettua talon lämpöisenä pitämiseen, en edes ymmärtänyt kaikkia noita termejä ja oheislaitteita, mitä sinullakin on systeemissäsi.

Itsellekin tulee öljykattilan tilalle ariterm 35 ja 2 kuution varaaja, ja toivottavasti on asiantuntevat ja osaavat putkimiehet, jotka sen asennuksen tekee, itse en ymmärrä vielä puulla lämmittämisestä kuin sen että puita uuniin ja tulta perään. Toivottavasti tietävät mitä tekevät, en itse osaisi yhtään sanoa, että minkälaiset pumput ja venttiilit ja yhteet ja kierrot sun muut hienot jutu pitää laittaa kattilan ja varaajan yhteyteen.

lämmittäjänumro2 kirjoitti:

Niin korvausilmaa varten on 160mm. iv putken pätkä ulkoseinässä, eristetty 19mm solukumilla niin ei hikoile pakkasellakaan. Hormi oli tiili ja kokokiven kokoinen pituus kellari 2kerrosta katolla yhteensä ehkä 11m. Menoputki kattilasta varaajaan menee ylhäällä pituus n.2metriä.
Paluuputki 2,5 metriä ja kulkee koko matkan lattian rajassa alhaalla.
Kattilan holvaantuminen on tosi harvinaista, ehkä kerran 3 kuukauudessa.
Ehkä kuusipuulla ja varsinkin erityisen isoilla haloilla holvaantumista tapahtui joskus. Nykyisellä pikkasen pienemmällä tuomella ja lepällä ei juuri koskaan.

Alkutulta meillä ei tarvita erikseen vaan pesä täytetään tulen sytyttämisen jälkeen heti täyteen.
Tämän voi tehdä koska veto on niin hyvä. Alkuun tehtiin alkutulilla mutta huomattiin sitten että se vain lisäsi pannarissa käyntejä eikä siitä vastaavaa hyötyä ollut.

Kattilaa poltetaan aina täysillä termari 90ast. ja ilmaluukut 8 ja 12 mm auki.Sitä varten on hyvä tehdä mittapala jolla säätö on helppoa.
Kun kattila on sytytetty ja täytetty tarvii pannuhuoneessa käydä seuraavan kerran 2,5-3 tunnin kuluttua jos haluaa lämmitää toisen pesällisen. Eli todella helppo lämmittää vrt.yläpalokattia.
Tuhkan siivouksessa eriomainen apu on VIRVELVIND-merkkinen pyörre-erotin. Liitetään pölynimuriin. KTS: http://www.wifotek.com/fi/index.html

Varaaja on pyöreää mallia 3 kierukkaa=2kpl. käyttöv.kierukkaa ja 1kpl.aurinko kierukka alimpana.
80 litran paisari on varaajaan laitettu ja 250 lähtee kattilan päältä. Varaajassa ei ole sähkövastuksia asennettuna eli puu on talon ainoa lämmitysmuoto. Sähkön kulutus vuodessa n.4500kwh.Iv kone ilto440 on kytketty patterilämmityspiiriin.

Ouman 203 ohjaa lattialämmitys ja patterilämmityspiirejä, käyttövesi on toistaiseksi esben termarilla laitettu, tosin valmius oumanille on. Käyttövedessä on kiertovesipumppu joka kierrättää hanojen alle.
Lämmityspumpu on grundfosin alpha malleja.

Lue lisää

Hei, pitäis asentaa tuo Ariterm 35 mutta on yksi ongelma, joka ei asennusohjeesta selviä, eli kummin päin se imuriyksikkö asennetaan ? siinähän on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa, uunissa on kiinnitys levy, missä on kaksi reikää ,isompi ja pienempi, mutta imuriyksikössä vain yksi reikä, vastaavan kokoinen kuin uunissa olevassa kíinnityslevyssä.
Eli asennetaanko se imuriyksikkö niin, että hormilähtö tulee keskelle, jolloin pienemmät reijät on vastakkain, vai niin että pieni reikö on isompaa reikää vasten ja imuri tulee keskelle ja hormilähtö reunaan?

kysyvä ei tieltä eks kirjoitti:

Hei, pitäis asentaa tuo Ariterm 35 mutta on yksi ongelma, joka ei asennusohjeesta selviä, eli kummin päin se imuriyksikkö asennetaan ? siinähän on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa, uunissa on kiinnitys levy, missä on kaksi reikää ,isompi ja pienempi, mutta imuriyksikössä vain yksi reikä, vastaavan kokoinen kuin uunissa olevassa kíinnityslevyssä.
Eli asennetaanko se imuriyksikkö niin, että hormilähtö tulee keskelle, jolloin pienemmät reijät on vastakkain, vai niin että pieni reikö on isompaa reikää vasten ja imuri tulee keskelle ja hormilähtö reunaan?

Lue lisää

kommentti ja kokemus arimax 35 vm 2005. piippu 6m luokkaa joten vetoa riittää. toiminut hyvin, mutta erinomaisesti vasta "vahingossa". vetoluukku oli tippunut lähes kiinni, raollaan noin 3mm. toisioilma luukusta on lähtenyt "kuppi" irti toiselta puolelta joten ilmaa menee sitä kautta paljon. tällä säädöllä(arinalle ilmaa minimaalisesti ja toisio ilmaa reilusti) ei tule näkyvää savua piipusta vaan polttaa savukaasut alusta loppuun. toimii kuin unelma. pari vuotta meni säätöjä etsiessä....

savujoose kirjoitti:

kommentti ja kokemus arimax 35 vm 2005. piippu 6m luokkaa joten vetoa riittää. toiminut hyvin, mutta erinomaisesti vasta "vahingossa". vetoluukku oli tippunut lähes kiinni, raollaan noin 3mm. toisioilma luukusta on lähtenyt "kuppi" irti toiselta puolelta joten ilmaa menee sitä kautta paljon. tällä säädöllä(arinalle ilmaa minimaalisesti ja toisio ilmaa reilusti) ei tule näkyvää savua piipusta vaan polttaa savukaasut alusta loppuun. toimii kuin unelma. pari vuotta meni säätöjä etsiessä....

Lue lisää

Millaisia hyötysuhdelukemia olette saaneet Ariterm 35 poltoissa? Itse testasin viikonloppuna vanhempaa mallia Arimax 35 enkä päässyt kotilaskennalla hakkeenpoltossa kun 54% hyötysuhteeseen. Samalla systeemillä Metsälehden palstalla Käpysonni mittasi 35 eikä päässyt kun karvaa vaille 70%.

Sinänsä palstan LVI kauppias kyllä totesi

>Mitä tulee kattilamerkki Aritermiin niin niiden kunniaksi on kyllä mainittava >etteivät he ole koskaan väittäneetkään juurikaan yli 70%:n hyötysuhteeseen >päässeenkään.
>Monet muut kyllä "sikailee" surutta siinä asiassa.
>Tuo on aivan loistava ja asiallinen puun polton hyötysuhde.

>Kyllä tuo 70%-n hyötysuhde koski nimenomaan 35 -n arvoja.
>Heidän kattilasuunnittelijansa oli hyvin tyytyväinen tuohon hyötysuhteeseen.

http://www.metsalehti.fi/fi-fi/forum/thread.aspx?threadId=0e5e7b30-3ec1-4060-9d70-d8ba7d0b586b&p=7

Sivulla 7 alkaen 20.10.2011 19:36,