Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Hei

    Kyllä välillä olen.

    Mies kuoli muutama vuosi sitten. Poika lähti opiskelemaan muualle. Yksinäni nökötän kaiket illat.
    Läheisyyden kaipuu monesti suuri.

    Kuitenkin olisi tämä loppuelämä elettävänä.....ja yksin:(

    Olen kohta 45-vuotias, enkä voi lähteä harrastuksiin jne. Kärsin jännittämisestä ja se sulkee jo pois sosiaalisen elämän.
    Ei tämä helppoa ole:(

    Sosiaalista elämää vietän ainoastaan töissä.
    2398
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    täältäkin.

    Mä en ole puoleentoista vuoteen käynyt edes töissä. Mikään ei meinaa tuntua hyvältä.

    Mulla sentään ei ole kuollut ketään läheinen. Vaimo kylläkin lähti vuosi sitten ja lapset asuvat äidillään.

    Aloitin kaks viikkoa sitten vertaistukiryhmässä ja se onkin nyt sitten ainoa sosiaalinen tapahtuma mun elämässäni.

    Kirjoittele jos siltä tuntuu.

    [email protected]

    Äänestä

    Kurja tilanne, mutta ei ylipääsemätön. Onko työsi sellainen, että sekään ei juuri kontakteja tarjoa? Olisiko työkavereista seuraksi vapaa-ajalle?

    Läheisyyden kaipuu on pakahduttava, sen tiedän. Ihmisen ikävä!

    Älä ota ylisuurta urakkaa "loppuelämästä". Keskity just tähän hetkeen ja tähän päivään; kukaan ei ole tuominnut sinua elinkautiseen yksinoloon.

    Onko sinulla luotettavia sukulaisia? Heidän kauttaan voisi olla mahdollista tutustua aivan uusiinkin mahdollisiin ystäviin.

    Näitä reseptejä koetan itse toteuttaa, koska minä olen juuri jäänyt yksin, puolisoni lähdettyä molemminpuoliseksi taakaksi muodostuneesta suhteesta.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    yksinäinenkö kirjoitti:

    Kyllä välillä olen.

    Mies kuoli muutama vuosi sitten. Poika lähti opiskelemaan muualle. Yksinäni nökötän kaiket illat.
    Läheisyyden kaipuu monesti suuri.

    Kuitenkin olisi tämä loppuelämä elettävänä.....ja yksin:(

    Olen kohta 45-vuotias, enkä voi lähteä harrastuksiin jne. Kärsin jännittämisestä ja se sulkee jo pois sosiaalisen elämän.
    Ei tämä helppoa ole:(

    Sosiaalista elämää vietän ainoastaan töissä.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu