Katsokaa kertauksena monenmoisten täällä esitettyjen olettamuksien takia
http://www.liikenneturva.fi/fi/liitetiedostot/turvatieto/Pyorailyesite_suomi.pdf
Tosin tuosta esitystavasta kritisoisin sanamuotoa
sivu 8:
Ryhmittyminen, vasemmalle käännös
— anna kädellä suuntamerkki
vasemmalle hyvissä ajoin,
— katso taakse, että autoilijat
antavat sinulle tilaa ryhmittyä
keskiviivan viereen,
— katso, ettei edestä ja tasa-
arvoisessa risteyksessä myös
oikealta tule autoja,
— kun risteys on vapaa, käänny
vasemmalle keskiviivan viereen,
— katso taakse, että autoilijat
antavat sinun siirtyä tien oikeaan
laitaan,
— jatka ajoa tien oikeassa laidassa.
Sanamuodot
"katso taakse, että autoilijat antavat sinulle tilaa..."
ja
"katso taakse, että autoilijat antavat sinun siirtyä..." ( tässä unohdettu vielä käsimerkkikin )
Noista sanamuodoista voi saada käsityksen, että on _etuoikeus_ siirtyä sivusuunnassa kunhan vaan näyttää käsimerkkiä ja katselee.
Katsotaas lakia
TLL
21 §
Ajoneuvon siirtäminen sivusuunnassa
Kuljettaja saa lähteä liikkeelle tien reunasta, vaihtaa ajokaistaa tai muuten siirtää ajoneuvoa sivusuunnassa vain, milloin se voi tapahtua vaaratta ja muita tarpeettomasti estämättä.
Parempi ja oikeampi sanamuoto voisi olla esim.
"käsimerkin lisäksi katso taakse, että voitko ryhmittyä keskiviivan viereen vaaratta ja takaatulevia tarpeettomasti estämättä".
"käsimerkin lisäksi katso taakse, että voitko siirtyä oikeaan laitaan vaaratta ja takaatulevia tarpeettomasti estämättä".
http://www.liikenneturva.fi/fi/liitetiedostot/turvatieto/Pyorailyesite_suomi.pdf
Tosin tuosta esitystavasta kritisoisin sanamuotoa
sivu 8:
Ryhmittyminen, vasemmalle käännös
— anna kädellä suuntamerkki
vasemmalle hyvissä ajoin,
— katso taakse, että autoilijat
antavat sinulle tilaa ryhmittyä
keskiviivan viereen,
— katso, ettei edestä ja tasa-
arvoisessa risteyksessä myös
oikealta tule autoja,
— kun risteys on vapaa, käänny
vasemmalle keskiviivan viereen,
— katso taakse, että autoilijat
antavat sinun siirtyä tien oikeaan
laitaan,
— jatka ajoa tien oikeassa laidassa.
Sanamuodot
"katso taakse, että autoilijat antavat sinulle tilaa..."
ja
"katso taakse, että autoilijat antavat sinun siirtyä..." ( tässä unohdettu vielä käsimerkkikin )
Noista sanamuodoista voi saada käsityksen, että on _etuoikeus_ siirtyä sivusuunnassa kunhan vaan näyttää käsimerkkiä ja katselee.
Katsotaas lakia
TLL
21 §
Ajoneuvon siirtäminen sivusuunnassa
Kuljettaja saa lähteä liikkeelle tien reunasta, vaihtaa ajokaistaa tai muuten siirtää ajoneuvoa sivusuunnassa vain, milloin se voi tapahtua vaaratta ja muita tarpeettomasti estämättä.
Parempi ja oikeampi sanamuoto voisi olla esim.
"käsimerkin lisäksi katso taakse, että voitko ryhmittyä keskiviivan viereen vaaratta ja takaatulevia tarpeettomasti estämättä".
"käsimerkin lisäksi katso taakse, että voitko siirtyä oikeaan laitaan vaaratta ja takaatulevia tarpeettomasti estämättä".
Vastaukset 25
Vanhimmat
Valitettavasti tässäkään ei oteteta minkäänlaista kantaa yliesimpään tällä palstalla puituun pyöräilyyn liittyvään kysymykseen.
Oppaassa sanotaan
"Hän ohittaa samalla
puolella kävelevän jalankulkijan
ja muut pyöräilijät vasemmalta
puolelta"
Siihen, jos kävelijä menee eripuolella samaan suuntaan, tai keskellä ajoväylää samaan suuntaan ei oteta kantaa, eikä myöskään siihen, kummalta puolelta ohitetaan, jos vastaan tulee samaa puolta jalankulkija.
Mihinkähän lain kohtaan perustuu tulkinta, että suojatietä pitkin ei saa ajaa, jos pyörätie jatkuu toisella puolella jalkakäytävänä?
"Hän ohittaa samalla
puolella kävelevän jalankulkijan
ja muut pyöräilijät vasemmalta
puolelta"
ONGELMA: …jos kävelijä menee eripuolella samaan suuntaan…
RATKAISU: Ohitetaan oikealta puolelta, koska yllä oleva ei määritä tuota tilannetta vasemmalta puolelta.
ONGELMA: …keskellä ajoväylää samaan suuntaan…
RATKAISU: Siltä puolen mikä tuntuu turvallisemmalta, koska yllä oleva ei määritä tilannetta kummalta puolelta. Tähän tilanteeseen ei parane mennä räkä roiskuen rinnuksille, koska jalankulkija on taivaan tietämätön muun maailman olemmassaolosta. Voi olla kohtalokasta pyöräilijälle.
ONGELMA: …vastaan tulee samaa puolta jalankulkija…
RATKAISU: Vasemmalta puolelta pyöräilijästä katsoen, koska yllä oleva ei rajoita jalankulkijan kulkusuuntaa.
Suojatietä ei saa käyttää polkupyörällä ajamiseen, koska suojatien määritelmä rajaa sen pelkästään jalankulkijoille
TLL 2 §
Määritelmiä
5) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettua tien osaa; (7.5.1997/414)
Sitten on poikkeus suojatiellä polkupyörällä ajamisessa: vain tilanteessa, jossa suojatien molemmissa päissä on pyörätie.
Silloin pyörätie jatkuu ajoradan poikki suojatien yhteydessä eikä sitä tällöin tarvitse ajoratamerkinnöin merkitä erikseen pyörätien jatkeeksi. Vain tässä pyörätien jatkumisessa ajoradan takana saa pyöräilijä käyttää suojatietä ajamiseen. Muutoin pyörätie päättyy tulopuolen ajoradan etureunaan tai jalkakäytävään mikäli sellainen ennen ajorataa on.
TLA 37 §
Yhdistetyn tai rinnakkaisten pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen.
"Mihinkähän lain kohtaan perustuu tulkinta, että suojatietä pitkin ei saa ajaa, jos pyörätie jatkuu toisella puolella jalkakäytävänä? "
Ei mihinkään. Tätä luuloa on kyllä ahkerasti levitetty myös viranomaisten toimesta. Todellisuudessa tieliikennelaki tai asetukset eivät ota asiaan selkeästi kantaa. On kuitenkin olemassa korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO:1996:125, jonka mukaan suojatie on pyörätien jatke jos se on pyörätien jatkeena. Tämä täysin loogiselta kuulostava ennakkopäätös kertoo siis selkeästi sen, että vain tulosuunta ratkaisee.
Jos kyseinen liikennemerkki on sijoitettu ennen ajoradan ylittävää suojatietä, niin silloin pyöräilijän on muututtava jalankulkijaksi suojatielle mennessään.
Mutta jos kyseinen liikennemerkki on suojatien jälkeen ajoradan toisella puolella, niin pyöräilijä saa ajaa suojatien yli ja muututtava jalankulkijaksi kyseisen merkin kohdalla.
Onhan se melko tyhmää ajaa se suojatie, sillä sen muutoksen jalankulkijaksi täytyy tapahtua ajoradan puolella. Jos ajat sinne jalkakäytävälle, niin olet rikkonut lakia.
Kumpaakaan ei tuomita tieliikennelain tai rikoslain perusteella tuossa liikennevahingossa ja molemmat joutuvat kärsimään aiheutuneet vahingot itse.
Pyöräilijää ei rangaista, koska hänen katsotaan saaneen riittävän kovan rangaistuksen loukkaantuessaan. Hän oli saanut muun muassa lievän aivotärähdyksen, solisluun murtuman ja pernan repeämän ( saattaa olla aika ilkeä juttu, katso esimerkiksi http://www.pakkotoisto.com/vbulletin/showthread.php?t=48795 ).
Lisäksi pyörä oli vaurioitunut.
Auton vaurioista ei ole mitään mainintaa. Voi jopa olla ettei vaurioita tullut lainkaan.
Raastuvanoikeus:
Piti kohtuuttomana pyöräilijän tuomitsemista rangaistukseen ottaen huomioon hänelle siitä aiheutuneet seuraukset.
Raastuvanoikeus jätti pyöräilijän rangaistukseen tuomitsematta ja hylkäsi autoilijaa vastaan esitetyn rangaistusvaatimuksen.
Hovioikeus:
Hovioikeus hyväksyi raastuvanoikeuden päätöksen perustelut ja lopputuloksen.
Korkein Oikeus:
Pyöräilijää vastaan ajettu syyte liikenteen vaarantamisesta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta. Valtion varoista suoritetut todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.
Autoilijan osalta hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.
--------
Vedoten KKO:1996:125 päätökseen väitettäessä pyöräilijän saavan ajaa suojatiellä tai suojatiellä, joka on jatkunut päättyneen pyörätien jälkeen ja jalkakäytävän merkki on vasta suojatien jälkeen, on virheellinen.
Virheellinen tulkinta johtunee KKO:n päätöksen lopussa olevan esittelijä Kenneth Nygårdin mietinnöstä eriävän mielipiteensä perusteista, tuomiolauselmasta ja hänen näkemyksensä mukaisista rangaistuksista ja eri mieltä olleen jäsenen oikeusneuvos Paasikosken mietinnön hyväksyvästä lausunnosta,
JOKA MIETINTÖ JA LAUSUNTO ON VIRHEELLISESTI LUETTU LOPULLISEKSI TUOMIOKSI.
Linkistä päätös luettavissa kokonaisuudessaan
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
ja tarkasteltavissa tuo päätökseen liitetty mietintö tekstin:
jälkeen.
Otan tähän pääkohtia.
Omat merkintäni ovat merkkien [ ja ] välissä
Tapahtuman kuvaus
B oli 28.5.1993 Lahdessa, kuljettaessaan omistamaansa polkupyörää Hirsimäentien vasemmassa (pohjoisessa) laidassa olevaa asianmukaisella määräysmerkillä (merkki 423) osoitettua yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää, Viherlaaksontien risteyksessä ajanut Viherlaaksontien ylittävälle suojatielle. Pyörätie ei jatkunut enää kadun toisella puolella. Tämä oli osoitettu suojatien jälkeen asetetulla merkillä (merkki 421).
Samanaikaisesti A oli omistamallaan henkilöautolla saapunut Viherlaaksontietä pitkin B:n ajosuunnasta katsottuna vasemmalta kysymyksessä olevaan risteykseen, jossa hänellä oli liikennemerkillä (merkki 231) osoitettu väistämisvelvollisuus Hirsimäentietä kulkeviin nähden. B:n polkupyörä ja A:n auto olivat suojatiellä törmänneet toisiinsa, jolloin B pyörineen oli kaatunut ja loukkaantunut sekä polkupyörä vaurioitunut.
[Oma lisäys merkeistä:
423. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.
421. Jalkakäytävä.
231. Väistämisvelvollisuus risteyksessä ( kärkikolmio ).]
Lahden raastuvanoikeuden päätös 30.11.1993
Raastuvanoikeus katsoi selvitetyksi, että B oli menetellyt varomattomasti virallisen syyttäjän ja A:n syytteessä kerrotuin tavoin ja seurauksin. Sen sijaan raastuvanoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A, joka risteykseen saapuessaan oli hiukan hiljentänyt autonsa nopeutta ja ajanut suojatien päälle, olisi kyseisessä tilanteessa syyllistynyt liikenteen vaarantamiseen. Tämän vuoksi ja koska B:n tuomitsemista rangaistukseen hänen syykseen tieliikennelain 2 §:n 5 momentin, 8 §:n 1 momentin ja 98 §:n nojalla luetusta liikenteen vaarantamisesta oli pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon hänelle siitä aiheutuneet seuraukset, raastuvanoikeus rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin nojalla jätti B:n rangaistukseen tuomitsematta ja hylkäsi A:ta vastaan esitetyn rangaistusvaatimuksen.
[Oma lisäys pykälistä:
2 § Määritelmiä 5 mom. suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettua tien osaa.
8 §
Tien eri osien käyttö
Ajoneuvoja on kuljetettava ajoradalla. Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää ja muuta moottoritonta ajoneuvoa sekä mopoa on kuitenkin kuljetettava pientareella
98 § (30.4.1999/546)
Liikenneturvallisuuden vaarantaminen
Rangaistus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta säädetään rikoslain 23 luvun 1 §:ssä
Rikoslain 3. luku
5 § (13.6.2003/515)
Syyksiluettavuus
( 1. mom. Rangaistusvastuun edellytyksenä on tahallisuus tai tuottamus. )
( 2. mom. Jollei toisin säädetä, tässä laissa tarkoitettu teko on vain tahallisena rangaistava. )
3. mom:
Mitä 2 momentissa säädetään, koskee myös muualla laissa tarkoitettua tekoa, josta ankarimmaksi rangaistukseksi on säädetty enemmän kuin kuusi kuukautta vankeutta tai jota koskeva rangaistussäännös on annettu tämän lain voimaantulon jälkeen.]
Kouvolan hovioikeuden tuomio 29.12.1994
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi B saattoi asian, katsoi raastuvanoikeuden tavoin, että Viherlaaksontien ylittävä suojatie ei ollut yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatke, koska pyörätie ei ollut enää jatkunut suojatien jälkeen. B:llä oli ollut mahdollisuus havaita pyörätien päättyminen suojatien vastakkaisella puolella olevasta liikennemerkistä. B:n näkemys, että kysymyksessä oleva suojatie oli yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatke, olisi johtanut siihen, että suojatien olisi saanut ylittää pyörällä ajamalla hänen käyttämästään ajosuunnasta tultaessa, mutta ei vastakkaisesta suunnasta. Ratkaiseva merkitys oli siten annettava sille seikalle, jatkuiko pyörätie myös suojatien jälkeen vai ei. Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyi raastuvanoikeuden päätöksen perustelut ja lopputuloksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 11.10.1996
Perustelut
Tieliikenneasetuksen 37 §:n 1 momentin mukaan suojatie voidaan osoittaa valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella. Saman pykälän 3 momentin mukaan myös yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen.
B on ajanut polkupyörällä asianmukaisella määräysmerkillä (merkki 423) osoitetulta yhdistetyltä pyörätieltä ja jalkakäytävältä suojatielle ylittääkseen Viherlaaksontien ja kääntyäkseen ajamaan sitä pitkin vasemmalle.
B:n käyttämä valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella merkitty suojatie on edellä olevan mukaisesti ollut joko pelkkä suojatie tai yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatke.
Tieliikennelaissa tai -asetuksessa ei ole säännöstä määräysmerkin vaikutusalueen ulottuvuudesta. B:n tulosuunnasta katsoen merkin 423 vaikutusalue on päättynyt viimeistään Viherlaaksontien toisella puolella olevaan jalkakäytävää osoittavaan merkkiin (merkki 421).
Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä.
Arvioitaessa tilannetta A:n osalta on todettavissa, että kulmatontilla on ollut pensasaita, mikä on estänyt A:ta ennen suojatielle ajamistaan näkemästä B:tä tämän polkupyörällään lähestyessä risteystä. A:lla ei hänen tulosuunnastaan havaittavien liikennemerkkien perusteella ole ollut aihetta lähteä muusta kuin siitä, että kysymyksessä on ollut suojatie, joka tieliikennelain 2 §:n 5 kohdasta ilmenevän pääsäännön mukaan on tarkoitettu jalankulkijoiden käytettäväksi. A:lla ei näin ollen ole ollut syytä varautua siihen, että polkupyöräilijä ajaisi suojatielle. Tämän vuoksi ei myöskään A:n voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä eikä siten tuottaneen B:lle ruumiinvammoja.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan.
B:tä vastaan ajettu syyte liikenteen vaarantamisesta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta. Valtion varoista suoritetut todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.
A:n osalta hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Paaskoski (eri mieltä), Krook, Pellinen ja Vuori. Esittelijä Kenneth Nygård (mietintö).
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
Onhan tuo varsinaista sekoilua. Vuonna 1997 voimaan tulleet uudet asetukset eivät tuoneet mitään selvennystä tähän asiaan. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että korkeimman oikeuden lausunnon mukaan vain tulosuunta vaikuttaa. Yhdistetyn kevyenliikenteen väylän merkki on voimassa kävelytien merkkiin asti. Tai sitten tuo kävelytien merkki on ainoa merkki, jonka vaikutus alkaa ennen merkkiä. Vai miten tämä kohta pitäisi tulkita:
"Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen. Kerrotuin tavoin menettelemällä hänen ei voida katsoa huolimattomuudesta tai varomattomuudesta rikkoneen tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä."
Voihan tuon tietenkin tulkita niin, että kyseessä ei ollut pyörätien jatke, mutta sitä ei voi mistään tietää (?).
Autoilijan vapauttamisen perusteet olivat myös hieman kyseenalaiset. Eihän autoilija pysty näkemään kunnolla missään tapauksessa suojatielle tullessaan onko kyseessä pelkkä suojatie vai myös pyörätien jatke. Eikö silloin pitäisi joka tapuksessa varautua siihen, että kyseessä voi olla kevyenliikenteen jatke ja suojatietä voi käyttää myös pyöräilijä tai jopa mopoilija. Paikka voi tietenkin olla autoilijalle tuttu tai sitten mennään arpapelillä.
Tässähän vain otettiin kantaa siihen, kumpi on syyllinen kolariin, eli käytännössä väistämisvelvollisuuteen. Siihen onko kiellettyä, tai jopa rangaistavaa ajaa suojatietä pitkin tien yli vaikka se ei olisi pyörätien jatke tässä ei näyttänyt olevan ratkaisua.
Olet oikeassa. Tässä kuitenkin tehtiin ennakkopäätös, jonka mukaan pyöräilijä saa olettaa ajavansa laillisesti pyörätien jatkeella, jos se on pyörätien jatkeena ainakin tulosuunnasta.
Onneksi näitä kohtia ei ole kovinkaan montaa. Suurempi ongelma on edelleen se, että suuri osa autoilijoista ajaa kolmion takaa kevyenliikenteen väylän yli vilkaisematta ollenkaan sinne kevyenliikenteen väylälle. Puhumattakaan kääntyvistä autoista. Tämäkään yleinen ja vakava puute ei tunnu kiinnostavan mitään tahoa minkään vertaa.
Tehtiinkö tässä muuten samalla ennakkopäätös siitä, että risteyksessä voi autolla ajaa pyöräilijän yli ilman, että siitä saa rangaistusta?
Mitä tulee mainitsemiisi ongelmiin, niin ne eivät varmaankaan hirveästi kiinnosta poiliisia, kun silloin jouduttaisiin oikeasti töihin. Tiedän monta risteystä, jossa sakkoja jouduttaisiin kirjoittamaan parin minuutin välein. Kuka hullu sellaiseen lähtee, jos palkan saa helpommalla, esim. nopesvalvonnassa.
Ihan turha kiistellä siitä, saako fillarilla ajaa laillisesti suojatietä tai sen jatketta pitkin tai miten vaan, joka tapauksessa tien tai kadun poikki.
Pääasiahan on se, että suoraan ajavalla autoilijalla on lain mukaan etuajo-oikeus ko. tilanteessa, olipa siinä se suojatien merkki tai ei. Suojatie on JALANKULKIJAN suojatie.
Mihinköhän ko. tilanteeseen viittaat? Tuossa KKO:n päätöksen kohteena olleessa tilanteessa auto tuli kolmion takaa, joten auto oli silloin väistämisvelvollinen. Suojatie tai pyörätien jatke ei vielä anna pyöräilijälle etuajo-oikeutta, mutta muitakin sääntöjä on olemassa.
Tuossa oikeustapauksessa oli toisiaan mukana kolmio. Silloin asia on ihan selvä eikä sitä sen enempää kannata kommentoida. Turhaa saivartelua ja verovarojen tuhlausta koko oikeuskäsittely.
Tämän kirjoittanut daami ei ollut kovinkaan väärässä:
”Bussikaistalla
Kirjoittanut: fillarilla 20.1.2009 klo 20.45
Saa ajaa silloin, kun bussikaista on ajoradan oikeassa reunassa.
Usein ihmettelen, onko teillä miehillä lainkaan ajokorttia. Tietoa ei tunnu olevan niin mistään asiasta, vaan aina tulee kinaa.”
Ko. vahinkotapauksessa on otettu kantaa siihen saako pyöräilijä ajamalla käyttää suojatietä kadun ylittämiseen tullessaan pyörätieltä pyörätien jatkumatta suojatien takana. Muuten ei olisi tuomiota voitu antaa.
Mikäli pyöräilijä saisi käyttää kadun ylittämiseen suojatietä tai pyörätien jatkona olevaa suojatietä vaikka pyörätie ei ole jatkunut suojatien jälkeen olisi autoilija kärkikolmion takaa tullessaan tuomittu muitta mutkitta rangaistuksiin ja korvauksiin.
Raastuvanoikeuden päätöksen perusteluissa on selkeästi sanallisesti luettavissa, että pyöräilijä on syyllinen vahinkoon, mutta on saanut jo riittävän kovan rangaistuksen ruumiillisten vammojen muodossa ja ettei Raastuvanoikeus katso tarpeelliseksi rankaista häntä muilla keinoilla vielä lisää.
Sama linjaus on ylemmissäkin asteissa vaikka sitä ei enää sanallisesti esiin tuodakaan.
”Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen.”
Suojatien luonne ”…on ollut epäselvä…” tuohon KKO päätökseen asti vuonna 1996 ja se on vaikuttanut, pyöräilijän saamien vammojen lisäksi, päätökseen vapauttaa pyöräilijä syytteistä tuossa ennakkotapauksessa.
Tämän KKO päätöksen jälkeen ja perusteella ei kenellekään pitäisi enää olla epäselvä se, että
SUOJATIE TAI PÄÄTTYNEEN PYÖRÄTIEN JÄLKEINEN SUOJATIE EI OLE PYÖRÄILIJÖILLE AJAMALLA AJORADAN YLITTÄMISEEN SALLITTU.
Piti oikein huutaa, että oleellinen asia tulee ulos tekstistä, kun täällä vieläkin jankutetaan päinvastaista asiasta.
On edesvastuutonta ja moraalitonta esittää totuutena missään yhteydessä, myöskin nimettömänä S24-palstalla, että em. olisi sallittu. Täällä siihen on oikein kehotettukin.
Suomalaisilla pitäisi edelleen olla sen verran kunniantuntoa ja ymmärrystä ettei rikkaan mielikuvituksen tuotteiden ja väärien tietojen tahallinen levittäminen ole oikein.
Mieleltään sairaat henkilöt saattavat toimia näin vaikka toisten tahallisessa vahingoittamistarkoituksessa.
Rikkaan mielikuvituksen olen aikaisemmin liittänyt ulkomaisiin ihmisiin, mutta onko yhteiskuntaamme rikastettu ulkomaisilla jo niin paljon, että moraalinen rappio on vajonnut ulkomaiselle tasolle?
Nykyisin on monin paikoin kärkikolmioon lisätty varoitus edessä olevasta risteävästä pyörätiestä, joka jatkuu risteyksen yli. Se on merkittävä parannus.
Tosin joku vääräleuka taas lukee senkin lisäkilven niin ettei tarvitse väistää muita kuin pyöräilijöitä ja KKO saa taas selvitettävää.
Täytyy myötää, että tuo KKO:n päätös ei taida olla niin selkeä kuin äkkiseltään ajattelin. En kuitenkaan ymmärrä mikä tässä asiassa on loppujen lopuksi niin vaikeaa. Lakitekstissä sanotaan selkeästi, että pyöräillä saa jos suojatie on pyörätien jatkeena. Miksi tätä ei voisi soveltaa kaikkiin pyöräteiden jatkeena oleviin suojateihin? Ei lakikaan ota mitään kantaa siihen minkälaisena väylä jatkuu suojatien jälkeen. Miksi pitäisi? Mitä ongelmia siitä voisi seurata jos kaikkia pyörätien jatkeena olevia suojateitä pidettäisiin pyörätien jatkeena? Autoilijan kannalta eron huomaaminen on aina yhtä vaikeaa. Kolmion olemassaolo pitäisi kuitenkin riittää yksinkertaisemmallekin autoilijalle vinkiksi siitä, että jotain pitäisi varoa.
Ymmärsin tuon tuomion näin: Pyörällä saa ajaa suojatielle, joka on pyörätien jatke. Ja autolla saa ajaa pyöräilijän päälle, jos suojatie ei jatku pyörätienä. Nimittäin meillä on oikeuskäytännössä erittäin vahva periaate, jonka mukaan liikennemerkkien huomaaminen on tärkeämpää kuin ihmisten huomaaminen ja huomioiminen. Eli ensin autoilijan kuuluu huomata liikennemerkeistä, että risteyksessä on pyörätie, vasta sen jälkeen on velvollisuus olla törmäämättä pyöräilijään.
Tämän KKO:n päätöksen mukaan kukaan ei syyllistynyt mihinkään, mutta onnettomuus sattui. Minulle jää edelleen epäselväksi, onko kielletty ajaa pyörällä "epäselvällä" suojatiellä/pyörätien jatkeella kun sillä ajaminen ei ollut päätöksen mukaan kielletty vaan tilanne oli epäselvä. Se selviää päätöksestä että jos jää kolmion takaa tulevan yliajamaksi, yliajaja ei syyllisty mihinkään.
"Mihinkähän lain kohtaan perustuu tulkinta, että suojatietä pitkin ei saa ajaa, jos pyörätie jatkuu toisella puolella jalkakäytävänä?"
En jaksa kaivaa pykälää ja tarkkaa sanamuotoa, mutta laki on tässä hyvin yksiselitteinen.
Suojatiellä ja jalkakäytävällä ei saa ajaa polkupyörällä. Pyörä on talutettava suojatien yli.
Ainoa poikkeus tähän on tilanne jossa suojatie on pyörätien jatkeena.
Taitaa ylipäätään olla aika harvinannen tilanne että suojatien toisella puolella on jalkakäytävä ja toisella puolella pyörätie?
Hankala kysymys on jatkuuko pyörätie risteyksen jälkeen, jos risteyksen jälkeen ei ole pyörätie eikä jalkakäytävä merkkiä. Tielaitoksen ohjeiden mukaan pyörätien merkki voidaan jättää pois jos risteyksiä lyhyin välein ja jatkuminen ilmeinen. Mutta jatkuuko niin selvästi että pätee myös käräjillä. Tällaisia risteyksiä löytyy Suomesta ainakin tuhansia ellei kymmeniä tuhansia.
Jos pyörätie on merkitty risteyksen toisella puolella ja se jatkuu risteyksen jälkeen samanlaisena, eikä siinä ole jalkakäytävän merkkiä, niin silloin sen voi olettaa olevan pyörätie.
No ei muuten ole. Et ole sinäkään tainnut liikkua fillarilla liikaa kun tuommoisia esität.
no minkä ikäsenä saa ritsata pyörällä???(: (12 vuotiaanako??)
veikeän ilmaisusi "ritsata" tarkoittavan tavaratelineellä henkilöiden kuljettamista? Slangisanakirja antoi hiukan harhaanjohtavaa: Ritsa runoilija Pentti Saaritsa ritsa kuminauhapyssy ritsaa varastaa ritsaa varastaa (yl rahaa taskusta) ritsari myymälävaras ritsat kuminauhapyssy mutta olen ehkä kuullut tavaratelineestä käytettävän sanaa ritsa. Ohjaustangolla eli stongalla kuljettaminen on kait sitten "stongata"? Runkoputkella on kait "putkata". Heh-heh. TLL Asetus ajoneuvon käytöstä tiellä 42 § Henkilökuljetus polkupyörällä 1. Polkupyörällä ei saa kuljettaa useampia henkilöitä kuin mille se on rakennettu. 2. Kaksipyöräisellä polkupyörällä saa viisitoista vuotta täyttänyt henkilö kuljettaa yhtä enintään kymmenvuotiasta lasta ja kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö kahta enintään kuusivuotiasta lasta. Lapsen kuljettaminen on kuitenkin sallittua vain, jos polkupyörässä on lasta varten sopiva istuin ja tarkoituksenmukaiset jalkojen suojukset. Kuljetettaessa kahta lasta tulee polkupyörässä olla kaksi erillistä jarrulaitetta. Ts. henkilökuljetus ohjaustangolla, runkoputkella ja tavallisella tavaratelineellä on kiellettyä. Ritsata, stongata ja putkata on out. Joo, pentuna mentiin fillarilla neljä päällä. Korjatkaa virheelliset ilmaisut.;)
Minkä ikäinen saa viedä ritikalla alle 12 vuotiasta??