Kun monella on tunne-elämässään kireinä ja vaikeina aikoina myös paljon ääriheilahduksia, ja masennus on tunnetusti suuri ongelma työikäisillä, diagnosoimatta jää varmasti moni mt-sairaus. Bipolaarisesta mielentilasta on tullut hyvin tuttu termi monelle, osittain julkisen keskustelun (hyvä!), osittain mt-potilaiden (tai kanssaeläjien) suuren määrän johdosta.
Maanis-depressiivinen sairaus on kuitenkin todistettavasti aivoperäinen, ymmärtääkseni psyyken tila kertoo vain mahdollisesta sairausepäilystä, mutta varma diagnoosi tulee neurologi/psykiatri-taholta ja se perustuu varmaan aivotutkimukseen (harmaat/vaaleat alueet).
Nyt kysynkin,
onko biponne (diagn.) todettu tosiaan tällä aivotutkimuksella?
Vaiko vain tunne-elämän perusteella?
Lääkityksen kannalta olisi tosiaan hyvä tietää sairauden/terapian ero ja tarve.
Maanis-depressiivinen sairaus on kuitenkin todistettavasti aivoperäinen, ymmärtääkseni psyyken tila kertoo vain mahdollisesta sairausepäilystä, mutta varma diagnoosi tulee neurologi/psykiatri-taholta ja se perustuu varmaan aivotutkimukseen (harmaat/vaaleat alueet).
Nyt kysynkin,
onko biponne (diagn.) todettu tosiaan tällä aivotutkimuksella?
Vaiko vain tunne-elämän perusteella?
Lääkityksen kannalta olisi tosiaan hyvä tietää sairauden/terapian ero ja tarve.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei oo diagnosoitu millään aivotutkimuksella.
Kyl Bipo diagnosoidaan ihan psykiatrin toimesta.siis keskustelemalla.
En ole koskaan kuullut, että bipolaaria olisi tutkittu keneltäkään aivoja kuvaamalla. Bipo on biologisista syistä aiheutuva aivojen kemiallinen häiriö, joka ei näy missään kuvissa.
Diagnoosi on tehtävissä hyvän psykiatrin kanssa keskustelemalla ja elämänhistoriaa tutkaillen.
Näinkö on!
Luin taannoin artikkelin (nyt en muista mistä), missä puhuttiin juuri aivojen "syntyperäisestä" erilaisuudesta. Siinä mainittiin aivojen tutkimuksesa näkyvät vaaleat osa-alueet, jotka kemiallis-fysiologisesti käyttäytyvät bipoilla eri lailla kuin normitoverin. Olen ymmärtänyt, että juuri litium/tasauslääkityksellä pyritään vaikuttamaan tämän aivo-osa toimintaan.
Aika hurja visio, jos näitä myrkkyjä annetaan noin vain eliniäisellä lääkityksellä luonnehäiriöisen tai impulsiivisen persoonan huippusyklien eliminoimiseksi. Kaikihan tiedämme, että psyykenlääkkeet _tosiaan_ tasaavat.
No, toivokaamme asiatuntevia psykiatreja eteemme :)
Sori, tuli paljon lyöntivirheitä, oli kiire :)))
On totta, että aivoja kuvantamalla on etsitty eroja bipolaarien ja terveiden aivoissa, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia ja epävarmoja eikä kuvantamisesta ole diagnostiikan apuvälineeksi.
En ole koskaan törmännyt tietoon siitä, kuinka paljon psykiatrit tekevät virheellisiä bipodiagnooseja. Ilmeisesti niitä tapahtuu jossain määrin; toisaalta paljon bipoja on diagnosoimatta jatkuvassa kuolemanvaarassa.
Sitäkin olen miettinyt, kuinka paljon aivojen sairauksiin vaikuttavat muut tekijät, kuten vitamiinit tai koetut sairaudet.
Jos omega3- ja 6-rasvahappojen hyväätekevät ominaisuudet aivojen toiminnalle ovat selvää pässinlihaa, kuinka paljon mm. D-vitamiinin vaje esim. sikiö/vauva-vaiheessa määrittelee aivojen kehitystä? Viisikymmenluvulla oli vielä riisitautiakin, sen vioittamille lapsille tuli luustovikaa, mutta myös aivojen kehitysmuutoksia. Tänään tiedetään, että näiden vitamiinien ja rasvahappojen saanti on todella tärkeää.
(esim. väkivaltaisuuden/masennuksen hoidossa ihan käypiä)