Pikkuhiljaa rupeaa ymmärtämään, että omat kesälomahalut liittyvät lähinnä saarissa oleskeluun (ehkä muutamakin yö kerralla) ja niiden välissä tehtävään helppoon purjehdukseen. Jos tuon ottaa lähtökohdaksi niin pitäisi varmaan ruveta katselemaan veneitä liikkuvina kesämökkeinä eikä potentiaalisina kilpavehkeinä. Mikä olisi järkevä uudehko vene siis jossa olisi ainakin seuraavaa:
- 30 jalkaa
- sisätilat joissa on paljon hyvää säilytystilaa niin pentterissä kuin vaatteillekkin
- seisomakorkeus sisällä
- matala syväys (mitä matalampi sen parempi)
- keula "ui pinnassa" eli keulassa syväyttä vain sentti pari ei pariakymmentä. (pääsee lähemmäksi rantaa)
- kevyehkö. Vieraan saaren rantaan painavalla veneellä vaikeampi rantautua.
- valtava säilytystila ulkona johon saa telttasaunaa, grillit, purjeet ja kaiken maailman lasten viihdyttämisvälineitä.
- helppokulkuinen keula. Kun päivän aikana kymmenettä kertaa kiipeää hakemaan jotain puuttuvaa tavaraa veneestä arvostaa keulakonstruktion ergonomisuutta
- yksin kryssittävä. (joo ei tätä paljoa varmaan tule tehtyä, mutta sitä enemmän mitä helpompaa se on.
- hellat, jääkaapit, lämppärit etc. itsestäänselvyytenä
- ja karttapöytää tässä käytössä tarttee mihin?
Puuttuuko listasta jotain mikä tekisi kahdesta viikosta tammisaaren saaristossa vielä mukavampaa (vähän kärjistäen?)
Ja sitten niitä vene-ehdotuksia! :)
- 30 jalkaa
- sisätilat joissa on paljon hyvää säilytystilaa niin pentterissä kuin vaatteillekkin
- seisomakorkeus sisällä
- matala syväys (mitä matalampi sen parempi)
- keula "ui pinnassa" eli keulassa syväyttä vain sentti pari ei pariakymmentä. (pääsee lähemmäksi rantaa)
- kevyehkö. Vieraan saaren rantaan painavalla veneellä vaikeampi rantautua.
- valtava säilytystila ulkona johon saa telttasaunaa, grillit, purjeet ja kaiken maailman lasten viihdyttämisvälineitä.
- helppokulkuinen keula. Kun päivän aikana kymmenettä kertaa kiipeää hakemaan jotain puuttuvaa tavaraa veneestä arvostaa keulakonstruktion ergonomisuutta
- yksin kryssittävä. (joo ei tätä paljoa varmaan tule tehtyä, mutta sitä enemmän mitä helpompaa se on.
- hellat, jääkaapit, lämppärit etc. itsestäänselvyytenä
- ja karttapöytää tässä käytössä tarttee mihin?
Puuttuuko listasta jotain mikä tekisi kahdesta viikosta tammisaaren saaristossa vielä mukavampaa (vähän kärjistäen?)
Ja sitten niitä vene-ehdotuksia! :)
Vastaukset 25
Vanhimmat
Noista lähtökohdista, ja koska et maininnut rahapuolesta mitään, suuntaisin kulkuni kohti jotain katamaraania. Esim. tällaista:
http://www.multihull-maven.com/Boats/Privilege_395
Mitenkäs tuollaisen vähän isomman katin kanssa saaren rantaan parkkeeraus? 21 jalkainen on isoin katti jota olen saareen parkannut ja sekin vedettiin kalliolle puiden päälle. Luulisi,että sopivan kohdan löytäminen on vaikeampaa kuin monolla?
Sisätilaa tuollaisessa olisi kyllä kieltämättä tarpeeksi. (ja ehkä hintaakin.. :)
Uusimmassa Venemestari-lehdessä oli artikkeli Feeling 32 -veneestä taittokölillä. sillähän pääsee vaikka hiekkarannalle. Ja kokoja löytyy isompanakin.
http://www.marisail.fi/venemyynti/feeling32.html
No tossa on hyvät perustelut mukavalle veneilylle. Väistämättä heräsi kyllä kysymys, että miksi enää purjevene? Pieni syväys, helppo käsiteltävyys (keulapotkuri etc), yksin ajettava, paljon maissa- vähän reitillä jne. Kaikki asiat puoltaisi hidaskulkuiseen moottoriveneeseen jolla liikkuu ihan vastaavasti kuin purkkarilla, polttoaineetta palaa vain nimeksi, hyvät tilat, vähemmän tarvetta säilytellä purjeita jne. Purjevene on hieno vehje silloin kun haluaa käyttää paljon aikaa merellä ja matkan tekemiseen, maisemien ihailuun jne. Kuvaamasi tilanne ei mielestäni enää ihan tuohon parhaiten osu.
Mutta maisemien ihailuun purkkari ei ole paras, ainakaan, jos purjeilla kuljetaan. Siinä on vähän liikaa muuta tekemistä.
Listasit jokseenkin Grand Banksin piirteet. Ei kyllä purjevene mutta masto näön vuoksi mukana.
Tai sitten hollantilaisten teräsveneiden..... keppi vaan sellaiseen. Et sä kuitenkaan ikinä purjeilla kulkisi.
Myönnän, että aina joskus tuntuu siltä, että miksi ihmeessä on purkkari eikä suoraan vain moottorivene, mutta syyn muistaa kun sammuttaa moottorin ja antaa purjeiden viedä äänettömästi.
Joku Nauticatti tai Marina 75/85. Niissä lienee tuo asuminen ja kölliminen helpompaa, ja kuitenkin liikkuvat purjeilla, vaikka moni menee ohi.
Monet mainitsemasi asiat on myös mahdollista varustaa jälkikäteen, jos osaamista ja halua on, joten silläkin mielellä voi etsiä, siis ikään kuin aihiota, josta tekee mieleisensä.
Ehkäpä tämä ei ole ihan "köllimisvene" mutta voisihan tällä lähteä vaikka karibialle "köllimään". Matala syväys joka on kääntökölin ja taittoperäsimen ansioita ovat ihan mukavia asioita kivikkoisella vesillämme.
hieno vene, mutta varmaan parempi sinne karibian rannoille kuin hakemaani käyttöön. Taittoköli on kyllä plussa, mutta pienimmänkin paino miinus. Vene olisi kyllä omiaan jos haaveilisi vähän pidemmistä purjehduksista.
Lisää taakse vielä uimataso niin tulee se 30 jalkaa.
Tässä järkevimmästä päästä
http://www.leow.de/design/body_design.html
HUH, HUH, Oikeasti nämä ehdotukset ovat huonoimmat mitä löytyy..
Suora keulainen vene on todella lähellä viistoa kalliorantaa.
Katti on erittäin huono, vai onko ranta linjat aina täysin suoria? myös suora keula haittaa.
Nauticateissa / GrandBankseissa on erittäin korkea keula joka hankaloittaa kohtuuttomasti rantautumista ja kulkemista rantaan..
Bokspröteistä ym. virityksistä puhumattakaan.
Klassinen peruspurjevene viistolla ja kohtuullisen matalalla keulalla on varmasti helpoin rantautuessa saariin..
Pohjakosketuksia saattaa tulla kun käy luonnonsatamissa, joten tukeva köli rakenne oon plussaa.
Isommissa veneissä keulapotkuri on kelpo varuste helpottamaan veneen hallintaa esim. sivutuulen painaessa rantautumishetkellä.. Mutta niitä ei tarvitse huudattaa 50m rannasta sen takia jotta kaikki huomaisi että sulta löytyy sellainen.
Miksi katin kanssa pitäisi olla rannassa suorat linjat? Kulkuun riittää, että yksi rungoista on rannassa. Kattejakin löytyy monenlaisilla keuloilla ja yleensä kulkevat matalammassa kuin monot. Yksi katin hyvistä puolista on se, että siinä kulkee kätevästi mukana asiallinen apuvene, jolla rantautuminen on vielä helpompaa.
jep. selvää on, että riittää kun saa toisen rungon maihin. Kuvittelisin, että joskus sivutuulella runko jonka oli ajatellut ottavan maihin vaihtuukin kesken kaiken veneen rekatessa tuulessa. (jos esim. rantaan hyppääjä ei ole kunnolla mukana hommassa) tähän tietty auttaa jonkin verran kaksi kaukana toisistaan olevaa potkuria, joilla voi venettä kääntää paikallaan. Mutta onko kattisaaristoveneilystä jollain oikeasti kokemusta? Ja ei, apujollasta ei ole suoraan iloa saaristoköllimisessä, koska veneeseen täytyy päästä helposti. Lähiluotojen tutkimusmatkailu on tietty asia erikseen.
Katilla luulisi pääsevän maihin vähintäänkin yhtä hyvin kuin vastaavan kokoisella köliveneelläkin pienemmän syväyksen takia. Kunnollinen RIB moottorilla taaveteissa kätevästi ja nopeasti laskettavissa laajentaa sitten löytöretkeilyä helpommin sinnekin, minne isolla paatilla ei ole asiaa. Jos satsaa ankkureihin ja ankkuripeleihin/kiinnitysköysiin joka kulmassa, saa katin naulittua paikoilleen aika tehokkaasti.
Kunnioitan kovasti järkevää asennetta. Hyvä tulee kun tunnistaa omat lähtökohdat ja lähtee niihin pohjautuen katselemaan itselle oikeasti sopivaa ratkaisua. Olet asian ytimessä.
Ratkaisuarvausta:
Todennäköisesti hiukan vanhempi konstruktio, pitkähkö eväköli, reilu keulaylitys. Osatakila, itseskuuttaava fokka. Itämeren saaristoon suunniteltu. Suomalainen tai ruotsalainen. Luonnonsatamaan nostoköli voisi olla kova sana.
Haaste on siinä, että kaipaat uudehkoa. Uudehkot pääsääntöisesti suunniteltu main streamille eli ihan muualle kuin Itämeren saaristoon. Uudehkot vaihtoehdot on vähissä mutta toki niitäkin on. Jokunen nostokölivene löytyy ja sitten muutama perinteitä kunnioittava scandinaavivene jota vielä valmistetaan. Malttia valintaan.
Mitäs jos laittaisit sellaisen saarimökin terasseineen ja ison ison laiturin? Siellä voisi köllötellä ulkosalla kauniilla säällä ja eukon kainalossa sisällä huonolla säällä. Syksymmällä takkatulen ääressä karhuntaljan päällä voi harrastaa tutkimusmatkailua eukkoon, nautinnollista.
Siihen mökin rantaan laittaisit sellaisen pienehkön päiväpurren (liti tms.)olla olisi mukava poiketa lähisaariin auringon mollottaessa. Ottaisit eväät, eukon, viltin ja konupullon völjyyn ja taas nauttisitte elämästä.
Pienellä koppiveneellä kulkisitte mantereelta saareen ja takas, jos siltä tuntuu.
Hyvää loppuvuotta kaikille vastanneille minun puolesta.
i:Saaren erakko
Jep, pystykeulainen bulbikölinen ei passaa. Niissä on kyllä silitysraudan muoto, leveä perä mutta sinne on tungettu tuplakajuuttoja tms. - ei yleensä kuitenkaan niitä tarpeellisia säilytystiloja.
Ja uusia "saaristokeulalla" ei ole kovin paljon.
http://www.linjett.se/index.php?id=32
Jos tuosta katsot, niin keulan on hyvä, kun siihen laittaa keulatikkaat, niin rantakalliolta on kätevä kiivetä, ja syväys on maltillinen 1,66
Et kertonut kuinka monta henkilö sinulla on siellä köllimässä.
http://www.linjett.se/index.php?id=33
Säilytystiloja on kohtuullisesti perälokeroissa.
http://www.linjett.se/index.php?id=30
Ihan viihtyisän näköinen, ja nykyajan mukavuudet löytyy.
Ja tässä tosi edullinen vm 2004, alle 100 000 euroa!
http://www.blocket.se/vi/20464534.htm?ca=11_s
Ainoa suurempi ongelma ovat tuon veneen mainiot purjehdusominaisuudet, voi olla ettei sen kanssa malta kölliä riittävästi
Unohtui mainita, että pinnaohjaus tieteskin köllimisveneeseen. Ei ole ratti tiellä kun köllitään saaren rannassa. Sama koskee levankia, jos se on sitlootan poikki, niin pitää olla helposti irroitettavissa satama-asentoon.
Linjette on kyllä nätti pakko myöntää.
Nimimerkki "rehellisesti" haluaa purreltaan: "- keula "ui pinnassa" eli keulassa syväyttä vain sentti pari ei pariakymmentä. (pääsee lähemmäksi rantaa)"
Ehkä hänellä ei ole aiempaa kokemusta purjeveneellä rantatumisesta?
Olellista ei ole se, uiko keula kahden sentin vai kahdenkymmenen sentin syvyydellä, tai no, mikäli keulaprofiili on kohtisuora vedenpintaan nähden, ehkä silloin. Eikä silläkään yleensä ole merkitystä onko syväys metrin keulan ja vedenpinnan leikkauskohdasta taaksepäin 20 vai 40 cm. Paljon enemmän vaikuttaa se, paljonko on syväys ja kuinka pitkä matka keulasta on suurimman syväyksen kohtaan. Tämän vuoksi monen saaristoristeilijä-tyyppiset veneet ovat hyviä rantatumisessa, ja esim NF, jossa eväkölin etureuna on reilusti taaksepäin taipuva.
Keulaylitys merkitsee myös paljon enemmän kuin keulan syväys. Pystykeulainen vene on surkea saariston rantamanöövereissä, ankannokka auttaa, jos siihen myös saa tukevat rantautumistikkaat ja kädellä edelleen ylettää ottamaan tukea etustaagista tai keulakehästä.
Tämä yhdistettynä tuohon toiveeseen "helppokulkuinen keula" sulkevat ulkopuolelle melkoisen osan nykymuodin mallisista pursien keulaprofiileista. Varalaidan korkeus on myös yksi asiaan vaikuttava seikka, nykypursissa keula on yleensä aika korkealla, koska korkea runko antaa paljon asumistilavuutta.
Tuohan riippuu aivan kallion profiilista. Jos vene ui syvällä joutuu maihin hyppäämään aikaisemmin. Ja joo ei venettä tietenkään voi jättää keula lähelle vedenalaista kalliota, jos vaikka sattuu iso moottorivene ajamaan ohi ja tekemään aallot. Kummasti se kuitenkin auttaa rantautumista esim. liukkaalle kalliolle, johon mielummin astuisi kuin hyppäisi. Tottakai matalasta syväyksestä on paljon apua, aivan kuten kaukana keulasta olevasta kölistä. Pysty keula on toki hankala, mutta tuohon kuten joku sanoikin vaikuttaa paljon se, onko veneessä kunnon ankannokka, jossa kunnon tikkaat sekä käsituet. En ole moista suorakeulaista venettä kuitenkaan ikinä omistanut. Nykyinen on kiitettävän vino pinnassa uiva ja edellinen oli Hai, jossa täyttyikin melkein kaikki ehdot PAITSI keulasta vaikea hypätä liukkaalle kalliolle, kun joutuu nimenomaan hyppäämään portaiden ja käsitukien loistaessa poissaoloaan. Aika paljon tuli kyllä tuon Hain kanssa vierailta seuralaisilta valituksia, kun piti siirtyä maista veneeseen ja vain terävä keulapiikki askelmana.
vastauksen, koska toteutin tuon pitkäaikaisen unelmani viime kesänä. Loppukesän kokemuksien perusteella toimii. Suomalainen vene, joka ei maksa 100000€, vaan on halpa. Nuo kriteerit täyttävät lähes kaikki suomalaiset -80 luvun veneet. Ei ole mitään ylitse muiden vaihtoehtoa.
Tuohon vain vaikka H-veneestä masto ja purjeet, niin johan viihtyy:
http://www.nettivene.com
Vene-Id: 302141
Tai toinen versio samasta aiheesta:
http://kuvaton.com/kuvei/nettivene2.jpg