Niin, siinähän se jo tuli otsikossa, mitä mieltä olen. Jos nainen elää epätyydyttävää liittoa- mitä-tahansa, niin monet syövät turhautumiseen. Ei ole naisen vika, jos mies on tumpelo.
Varmaan moni muukin on saman huomannut.
Varmaan moni muukin on saman huomannut.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eräs ravintoterapeutti taannoin totesi että nainen on uskomattoman hyvä keksimään tekosyitä sille miksi oma kunto on päässyt sellaiseksi kuin se on. Miehet pääasiassa sentään myöntävät että onhan sitä tullut kiskottua turhan paljon kaljaa ja makkaraa, mutta naiset kiertävät ja kaartavat asian niin ettei missään nimessä se vika koskaan löytyisi itsestä.
En nyt halua yleistää, koska suoraselkäisiä ja selkärangattomia löytyy molemmista sukupuolista varmasti yhtälailla. Mutta aloitusviesti oli varsin hupaisa sen jälkeen kun olin juuri tuon kommentin kuullut.
Muutos lähtee aina itsestä, ihan omasta halusta, ja vain sinä itse määräät oman kuntosi. Se on valitettava tosiasia mikä tulee jokaisen kohdata. Jos huomaa että kunto on päässyt sellaiseksi ettei se peilikuva enää miellytä, niin silloin on otettava härkää sarvista ja tehtävä jotain. Syytä on ihan turha vierittää mihinkään muualle (ellei syynä ole joku oikea terveysongelma tms.).
Olen sitä mieltä, että voi se olla joskus miehen vika, jos nainen syö suruunsa, jos mies on täys tohelo. On kuitenkin totta, ettei aina voi syyttää miestä tai muita ihmisiä siitä, mistä itsen pitää kantaa vastuu. Jokainen on vastuussa oman kehonsa hoitamisesta. Jos on vaikea liitto, niin silloin pitää mennä terapiaan tai ottaa avioero ja panna oma elämä järjestykseen. Ei omaa ruumistaan kannata rangaista siitä, että joku toinen on ilkeä sinulle.
Tunnistan esimerkistä yhden ystäväni, joka lihoi ollessaan tosi epätyydyttävässä parisuhteessa. Hän lihoi kymmeniä kiloja, koska söi suruunsa ja ahdistukseena ja toisaalta hänen miehensä vaati tekemään joka päivä ällöttäviä ruokia. Hänen miehensä pakotti tekemään ranskanperunoita, munakkaita, uunilenkkiä, kermaisia kastikkeita ym. ja jos tollaisia ämppää itseensä joka päivä monta kertaa päivässä, ei ihmekään, että olivat lihavia molemmat. Heillä piti olla makeita välipaloja ja teen kanssa aina pullaa ja leivoksia, yleensä munkkeja ja viinereitä. Hyi! Ystäväni joskus pyysi entiseltä puolisoltaan, että kevennettäisiin ruokavaliota, mutta mies piti niistä rasvaisista herkuistaan. Hän sai raivarin, jos esim. ranskalaisiin ei laitettu tuhdisti suolaa. Onneksi tämä ystäväni lopulta erosi tästä karmeasta parisuhteesta ja kun hän oli asunut yksin, hän oli hoikistunut, aloittanut vanhat harrastuksensa uudelleen ja alkanut tehdä terveellistä kotiruokaa. Hän oli kuin uusi ihminen. Sitten hän löysi jostain liikuntaharrastuksien parista uuden ihastuksen, jonka kanssa kävi lenkillä ja urheilemassa muutenkin ja nykyään he ovat onnellinen ja tasapainoinen pariskunta ja heillä on lapsikin. Hänen exänsä on edelleen samanlainen törppö ja möhömaha, joka komentelee samalla tavalla nykyistä naistaan kuin exäänsä. Ystäväni kohtalosta tuli varoittava esimerkki, ettei pidä olla epätyydyttävissä parisuhteissa.
Eikös se ole ihan oma vika jos paskamaisessa parisuhteessa elelee.
Anteeksi kyllä se on naisen OMA VIKA jos kyhjöttää paskassa suhteessa tohelon miehen kanssa ja on epätyytyväinen elämäänsä ja korjaa sitä syömällä!! Ei siitä voi miestä syyttää että nainen on tässä tapauksessa niin paha nahjus ettei saa aikaiseksi muuttaa elämäänsä ja jättää ko. miestä!!
Voi hyvä jumala näitä selityksiä! Jokainen on oman onnensa seppä!
on joo miesten syytä. jos mies vaikka sitoo naisen tuoliin ja pakkosyöttää sitä. aika monille käy näin. koko länsimaisen yhteiskunnan lihavuusepidemia johtuu oikeestaan tästä. miehet kato tykkää pyöreämmistä. eivät ne halua mitään luuviuluja rakastella.
vittu tää palsta on aika sekaisin hei
jos kotona on hyvä mies, jaksaa nainen huolehtia itsestään. mutta asia voi mennä käänteisestikin. oma isäni oli huono mies. äitini purki pahan olonsa liikkumiseen. kun jätti isäni ja tapasi uuden ihanan miehen, niin lihoi normaali vartaloiseksi, koska ei enää ollut sitä pahaa oloa, jota purki aikaisemmin liikuntaan.
Miehen vika, kun laihdutaan.
Miehen vika, kun lihotaan.
huuuhhh...
Eikös meidän naisten ole korkea aika kantaa vastuumme myös itsestämme ja tehdä asioita itsemme vuoksi.
tuskinpa kenenkään lihavuus on suoranaisesti toisen vika (paitsi ehkä lapsella vanhempien vika). Mutta aika usein täälläkin kerrotaan miten miehet nimittelevät ja possuttelevat vaimojaan. Ihmettelen että aviomies, jonka pitäisi olla kaikista rakkain ja tärkein, myötä ja vastamäessä, osoittaa tällaista törkyistä alhaista käytöstä.
Sen sijaan harvemmin kuulee että nainen käyttäytyisi noin tökerösti miestään kohtaan. Ehkä nalkuttaa joskus mutta ei sentään nimittele ja halvenna kuin jotain syöpäläistä.
Mitäs luulette, lisääkö vai vähentääkö jatkuva haukuttavana oleminen paino-ongelmia? Veikkaisin että tuskinpa se kannustaa muuttumaan terveeksi ja hoikaksi, vaan pahentaa tilannetta.
Kylläpähän se meidän taloudessa ainakin on niin että se on akka joka syyllistää (tosin eri asioista) ja itse katson vierestä kun vastapuoli turpoaa. Ei ole minun asiani puuttua rouvan päätöksiin, mutta totta on että en minä sitä hyvälläkään katso. En asiaa ole ottanut puheeksi. Opastaa osaisin, mutta sanomisia ei uskota, joten olkoot.
Itsehän pidän kyllä kunnostani huolta rankemman mukaan ja tarkoitus on että tulevaisuudessakin vatsa pyykkilautana pysyy. Ja jostain syystä avovaimoni ei sitä ymmärrä. Sitäkään.
Miksi olet edes jäänyt noin epätyydyttävään suhteeseen?
Naisen vika, jos elää epätyydyttävässä parisuhteessa. Ja jos nyt kuitenkin siinä haluaa elää, niin ei se silti ole miehen vika, jos nainen lihoo. Jokaisen oma vika jos lihoo.