Lääkärin identiteetti on yleisesti hyvin itsetietonen ja itsekeskeinen.
Hädänalainen turvautuu lääkäriin kuin pelastusrenkaaseen. Mielenterveyspotilas etenkin.
Psykiatrit veloittavat 45 minuutin pituisesta terapiakäynnistä 100 euroa kerralta. Oman kokemuksen mukaisesti he veloittavat aina yläkanttiin. Potilaalta edellytetään täsmällisyyttä, mitä olenkin noudattanut. Itse he eivät noudata, vaan odotuttavat ja veloittavat hyvässätapauksessa lääkärin odottamisestakin.
Mistä syntyisi uusi sukupolvi lääkäreitä, joiden tietoisuus ammattinsa mukaanaan tuomasta taloudellisesta asemasta ei olisi työhön motivoiva. Olisi inhimillisyyttä! Sitä kärsivä potilas odottaisi.
kertokaa kokemuksistanne
Hädänalainen turvautuu lääkäriin kuin pelastusrenkaaseen. Mielenterveyspotilas etenkin.
Psykiatrit veloittavat 45 minuutin pituisesta terapiakäynnistä 100 euroa kerralta. Oman kokemuksen mukaisesti he veloittavat aina yläkanttiin. Potilaalta edellytetään täsmällisyyttä, mitä olenkin noudattanut. Itse he eivät noudata, vaan odotuttavat ja veloittavat hyvässätapauksessa lääkärin odottamisestakin.
Mistä syntyisi uusi sukupolvi lääkäreitä, joiden tietoisuus ammattinsa mukaanaan tuomasta taloudellisesta asemasta ei olisi työhön motivoiva. Olisi inhimillisyyttä! Sitä kärsivä potilas odottaisi.
kertokaa kokemuksistanne
Vastaukset 6
Vanhimmat
Totta! Lääkärit ovat sekä julmia että ahneita! Muka auttavat ihmisiä...P*SKAPUHETTA!
Onpa kummallista tuo teidän puheenne! Itse en ole psykiatrikäynneistäni joutunut maksamaan senttiäkään, ja ajan olen aina saanut järjestymään sitä tarvittaessa. Näin hyvää palvelua olen saanut paikkakuntani mielenterveystoimistosta.
Psykiatrini on ollut erittäin asiallinen ja ymmärtänyt ongelmiani täydellisesti, selvittänyt hoitosuunnitelmaani huolella ja oikein todella paneutunut ongelmiini. Hän itse asiassa on joka käynnillä ollut niin ystävällinen, että olen voinut sen päivän ja kauemmankin paljon paremmin kuin muulloin. Ja käyntini on kestänyt varmasti sen täyden vastaanottoajan - minkäänlaista pihalle hopottamista ei ole ollut.
Jos ei käyttämäänsä lääkäriin ole tyytyväinen, voi aina hakeutua toisen puheille. Mutta tuskin kannattaa yleistää yhdestä lääkäristä saamiaan huonoja kokemuksia koko ammattikuntaan. Ja jos kaikki lääkärit alkavat tuntua kelvottomilta, kannattaa kurkistaa sinne omaan päähän ja miettiä, josko vika olisikin siellä...
Alueellisesti voi olla suuria eroja. Monesti pienen paikkakunnan palveluverkko voi olla inhimilisempi kuin suuren kaupungin.
Minulla on kokemusta pienen paikkakunnan hyvästä palvelusta ja resurssiensa äärilaidoilla taistelevan suuren kaupungin palveluista.
Tietysti asiat voivat olla toisinkin päin.
Jokuhan sen lääkärinlaskun maksaa kuitenkin, jos et sinä itse niin kunta, Kela tai joku muu. Isolla kunnalla on ehkä enemmän rahaa kuin pienellä, mutta niin on potilaitakin. Psykiatrien järjettömän ahneet taksat ovatkin suurin syy siihen, että terapiamäärärahat loppuvat aina kesken ja ihmiset jäävät ilman hoitoa.
Psykiatrit ovat tänä päivänä siinä asemassa, että he voivat sanella muulle maailmalle a) millä ehdoilla he työskentelevät ja b) kuinka paljon heille sopisi siitä maksaa. Oma terapeuttini (psykologi) laskuttaa 60e/45 min, eli hän tekee siis töitä 80 euron tuntipalkalla - silloin kun ei ole lomalla, jota pitää 10 viikkoa vuodessa. Tällaisista työehdoista saavat kaikki muut vain haaveilla. Ahneudella ei ole mitään rajaa.
Tämä ei ole kannanotto sen puolesta, onko terapeuttini huono vai hyvä. Kenenkään aika ei vain oikeasti ole noin kallista. Pohjimmiltaan onkin kysymys siitä, että hädässä olevalta ihmiseltä voidaan nyhtää melkein mitä tahansa. Ja niin nyhdetäänkin.
Tosiasia lienee, että monet ryhmät, jotka eivät pysty "kyynärpäin" puolustamaan itseään jätetään heitteille. Kyllä yhteiskunnalla löytyy turhuuteen rahaa.
Vanhukset, vammaset, mielenterveyspotilaat, huumeongelmaiset...
Eliitillä on ihanaa elää omassa kuplassaan, jossa mielenrauhaa häiritsee vain vahingossa joskus joku vähäosainen läsnäolollaan.
Itsekkyyttä ja ylimielisyyttä kaikkialla yhteiskunnassa. Lääkärit voivat usein sairastua jumaluuskompleksiin. Ja ehkä se vastuunkantaminen on raskasta ja purkautuu sitten tuollaisena narsismina.