Kysyisin sellaista, että onko aina välttämätöntä toteuttaa hoitoja siten, että aloitetaan clomeilla ja siirrytään niistä insseihin ja vasta niiden jälkeen IVF -hoitoihin? Meillä nimittäin 4 clomikiertoa takana ja niistä 2 kemiallista raskautta. Mitään syytä lapsettomuudelle ei ole tutkimuksissa löytynyt. Nyt pitäisi sitten miettiä jatkoja ja itseäni kiinnostaa kovin tämä, että onko tosiaan niin, että inssit tehdään aina vai voisiko suoraan siirtyä IVF -hoitoihin. Mietin sitä, että mikä voi meidän kohdalla olla inssin hyöty, jos clomit terolut ajoitettu yhdyntä -yhdistelmällä saamme kyllä aikaiseksi kemiallisia raskauksia - ts. hedelmöittyminen ja kiinnittyminen tapahtuvat? Olemme hoidossa yksityisellä, joten voisi kuvitella, että suostuvat tekemään suoraan IVF -hoidonkin eikä tarvitsisi tuhlata rahoja turhiin (?) insseihin? Vai yrittääkö klinikat myös rahastaa tekemällä "varmuuden vuoksi" turhia hoitoja - ts. hoitoja, joille ei välttämättä ole mitään lääketieteellistä perustetta?
inssi aina pakollinen ennen ivf hoitoa?
ei enää clomeja kiitos
7616
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
välttämättä ole turha. Huomattavasti miellyttävämpi sinulle ja rahakukkarollekin (jos yksityiselle menette hoitoihin) kuin ivf. Nythän on todistettu että munasolu hedelmöittyy ja kiinnittyykin, mutta jostain syystä raskaus ei jatku. Syy voilla ohuessa limakalvossa (jota muuten Clomit saattavat ohentaa entisestään) tai esimerkiksi keltarauhashormonin puutteesta.
Ilman mutta inseminaatiota kannattaa kokeilla jos ei isompia ongelmia ole. Siinä limakalvon paksuutta voidaan lääkkein parantaa ja keltarauhashormonin määrä turvataan myös lääkkein. Toki jos ei sitten inseminaatio onnistu, niin jää vaihtoehdoksi ivf. Meillä syy lapsettomuuteen löytyi miehestä ja alhaisten siittiömäärien vuoksi ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin icsi. Inseminaatio oli kuitenkin ensin suunnitteilla, mutta siittiöiden määrä heitteli niin kovasti ettei inssistä tullut mitään.
Hoidoissa se piinavin osuus on aina se odottelu. Odotellaan ultraa, seuraavia kuukautisia, testien tuloksia, hoidon suuunnittelua ja ties mitä. Vuosi ei tunnu missään! Kärsivällisyyttä aimo annos matkaan ja onnea!
Yksityisellä siis olette. Kyllä yksityisellä pystyy toki vaikuttamaan siihen mitä tehdään. Jos haluatte suoraan ivf-hoitoihin niin kai se niinkin onnistuu. Aina niillä inseminaatioilla kuitenkin moni onnistuu, että ehkä minä nyt ainakin kerran kokeilisin jos ehdotetaan. Maksaa muutaman sata euroa kun ivf-kierroksessa puhutaan jo tonneista.
ultrattu ja tutkittu sekä luomukierroissa että clomikierroissa. Limakalvot on kuulemma tosi ihanteellisen paksuisia, folleja kypsyy yleensä 2 ja ne on ihan reilun kokoisia. Niin ja tuo terolut (2tbl/vrk) on vielä lisätukena keltarauhashormonille eli siitä ei ole kyse, että limakalvot olisi liian ohuet - näin on gyne mulle sanonut.
En sinuna lähtisi suoraan IVF:n, koska jos 4 kierrossa lähtee 2 raskauden yritystä niin sehän on aivan mahtavaa! Inssiin yhditetään sitten eri hormonit kuin clomit. Mitkä ovat sinun reilun kokoiset munasolut? Minä kierron päivänä ovuloit?
ultrassa näkynyt kp 10 esim. yksi 18mm ja toinen 23mm folli ja ovulaatio ollut sitten kp 12. Ovulaatio on clomeilla ollut yleensä kp12-14, hieman vaihdellut kyllä. Lääkäri on todennut noista meidän kahdesta kemiallisesta, että kahta voidaan vielä pitää huonona tuurina, mutta ei enää kolmatta. Oli jotenkin huolestuneen ja vaikean oloinen, kun soitin viimeisimmästä kemiallisesta. Saattaa kuulemma olla jotain ongelmaa alkioiden laadussa. Ja alkioitahan pääsisi paremmin tutkailemaan IVF -hoidossa...Mutta lääkäri oli myös sitä mieltä, että jos nyt tässä 4. clomikierrossa ei tärppiä tule, niin hoidot pitää miettiä uudelleen joka tapauksessa.
Miten sulla on "todistettu" kemialliset raskaudet? Mulle on aina sanottu että kolmen keskenmenon jälkeen aletaan tutkimaan. Kemiallisesta ei ole sanottu mitään. Sitä ei ainakaan mulla ole pystytty mitenkään tositamaan, on vain aina ollut epäillys kemiallisesta. Tuo 23mm folli kp10 on ollut jo ylikypsä eli ovulaatiossa sulla on irronnut se mikä on ollut kp10 18mm.
Lääkärihän sen hoitopäätöksen lopulta tekee eli IVF vai IUI.
jollei sille mitään estettäkään ole. Mulla endo ehti mennä niin pahaksi että insseihin ei enää suostuttu lääkkeillä (induktioaineet voi pahentaa) ja sitten jouduinkin vaan jonottaan laparoskopiaan.
Itseäni harmitti etten päässyt kokeilemaan ollenkaan kevyempää konstia ennen ivf.ää.. mutta ehkä niillä ei tän endon kanssa tulosta olis tullukaan. Leikkauksessa vielä ilmeni että putketkin saattaa olla jo tukossa :(
Yksityisellä varmaankin tehdään se hoito mitä pyytää, vaikka saattaahan ne ensin suositella kokeilemaan kevyempää. Kiinnittymisongelma on siitä ikävä ettei siihen oikein ole keksitty mitään tehokkaita apuja :/