Suunnattu ylikriittisille naisille.
Elämäni sulostuttajan poissaolon aikana tein tietenkin taloudessamme isonsiistin.
Palattuaan jokunen päivä sitten hän totesi mattojen oikeinsijoitussuhteeksi 4 / 18.
Paljon ikävämpi ilmaisu olisi ollut toteamus väärinsijoitetuista 14:sta matosta.
Periaatteena voi soveltaa kaikkeen.
Eräs tuttavani palasi viime kesänä R-kioskin lotonvientireisulta neljän päivän kuluttua.
Hänen vaimonsa tiukkasi ajattelemattomuuttaan hyviä selityksiä.
Seurauksena tietenkin paha mieli ja ajatus että samat moitteet olisivat tulleet viikonkin poissaolosta.
Elämäni sulostuttajan poissaolon aikana tein tietenkin taloudessamme isonsiistin.
Palattuaan jokunen päivä sitten hän totesi mattojen oikeinsijoitussuhteeksi 4 / 18.
Paljon ikävämpi ilmaisu olisi ollut toteamus väärinsijoitetuista 14:sta matosta.
Periaatteena voi soveltaa kaikkeen.
Eräs tuttavani palasi viime kesänä R-kioskin lotonvientireisulta neljän päivän kuluttua.
Hänen vaimonsa tiukkasi ajattelemattomuuttaan hyviä selityksiä.
Seurauksena tietenkin paha mieli ja ajatus että samat moitteet olisivat tulleet viikonkin poissaolosta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sulla LaiskaLasse on noita hauskoja juttuja. Teillä on varmaan iso asunto kun on 18 mattoa! Meilla on 300 m2 ja vain 11 mattoa. Oletko ajatellut että paljas lattiakin voi olla kaunis. Seuraavan kerran kun rakas vaimosi on poissa taas omilla seikkailuillaan niin heität ne ylimääräisen matonpahaset roskiin tai piilota ne johonkin
iso koti. Mulla on 60m2 ja 12 mattoa.Pieniä mattoja on helpompi käsitellä. Kukaan ei ole sanomassa mitään, koska asun yksin. Miesystäväni on tosi siisti. Hän on tulossa viikon päästä ja pitänee tuulettaa matot ja vuodevaatteet. Toivottavasti ilmat suosivat.
Nimittäin mattoa.
Niitä emme ulkoiluta.
Muutama tehdastekoinen, loput kotikutoisia.
Kolhuinen parketti ei ole silmänilo vaikka siitä ei välittäisikään.
Sen verran vedin kotiin päin että nuo kaksi okeaa mattoa kuuluivat niihin neljään oikeilla paikoilla olleisiin.
Harvoja ehdottoman työnjaon alaisia asioita taloudessamme on tekstiilialue.
En tunne mielenkiintoa eikä tarvitsekaan.
...vaikka en itseäni ylikriittiseksi tunnustakaan.
Koskaan en ole mielestäni ollut kodinhoitoasioissa mikään niuhottaja.
Mieheni on tuolla pilven reunalla ollut jo niin pitkään, että uskallan kertoa seuraavan jutun:
Olin avioliittomme alkuaikoina suorittamassa jatko-opintoja kolmen kuukauden ajan. Matka opiskelupaikan ja kotimme välillä oli niin pitkä, etten käynyt kertaakaan kotona kurssin aikana.
Mieheni tuli vastaan lähimmälle bussipysäkille (11:n kilometrin päähän). Hän oli ennen lähtöään pessyt lattiat. Arvatkaa oliko miesparka nolo, kun lattiassa oli isot valkoiset kaaret kuivunutta pesuainetta! En onneksi purskahtanut nauruun... Hän oli käyttänyt pesuaineena pyykkipulveria eikä hoksannut huuhdella. Lattia oli jäänyt kauniin kiiltäväksi hänen lähtiessään hakemaan minua.
Minä päätin yllättää vaimoni ja pestä pyykin. Kokosin KAIKKI,näkemykseni mukaan, pesun tarpeessa olevat pyykit. Ei kun koneeseen niin paljon kun mahtuu. Pulverit pesupalloon ja kone käymään. Tämähän meiltä käy.
Kone teki työtään. Pyykit olivat puhtaana juuri kun vaimoni tuli kotiin. Hän avasi koneen ja sitten kuului se- voi perkeeleee.
Olin pessyt,todella ison valkoisen,pitsikoristellun pellavaisen pöytäliinan,kasan valkoisia lakanoita ja erivärisiä pyyheliinoja yhdessä tumman vihreän verryttelypuvun kanssa. Voitte uskoa että meillä oli vaalean vihreän kukertava pöytäliina. Koko muu pyykki oli eri värisävyn saanutta tavaraa.
Nyt,jostakin syystä, jos lähestynkin pesukonetta,minut komennetaan pois sieltä heti.
Olin hitaampi mutta sama seuraus.
Koska periaatteeni on että kukin tekee sitä mikä vastaan tulee niin sopivassa tilanteessa ryhdyin panostamaan pyykkikonetta.
Touhuni keskeytettiin viitaten tekstiilien tuntemattomuuteeni.
Myös ehdoton lähestymiskielto.
Lapsemme hoitivat omat pyykkinsä 10v vaiheesta alkaen.
Tiskikoneen lähestymiskielto ei ole yhtä ehdoton mutta olen ymmärtänyt taitamattomuuteni.
ja vaimot lankeavat oitis loukkuun. Ainakin jos ovat säästäväisiä luonteeltaan. Luulenpa miesten tekevän tuhotyönsä ainakin puoliksi tietoisesti. Yksi pyykkikoneellinen tekstiilejä on pieni hinta ehkä vuosikymmeniä kestävästä työvelvollisuudesta vapautumiselle. - Vähän käy kateeksi, kun huomasin vasta nelikymppisenä, että pääsee "osaamattomana" helpommalla.
Exäni, kaikki kaveritkin kertoivat aina, älä anna hänen tehdä keittiössä mitään, lapinreissullakin suolaa puuron niin, ettei sitä kukaan voi syödä.
Kokeilin pari kertaa, ja pieleen meni.
Syömäkelvotontahan niistä tuli.
No, aikanaan erosimme, ( ei siksi) ja mitä paljastuikaan.
Mies leipoi parempia sämpylöitä, kuin minä.
Laittoi myös maukasta ruokaa.
Ja ne olivat hänen laittamiaan, lapset kertoivat, kun hänen luonaan olivat, miten yhdessä tekivät.
Sain noista sämpylöistä melkein trauman, olinhan leiponut vuosikaudet ;D
olivat vatiin tehneet taikinan, tuplamäärän, mitä minä aikoinaan, ja tosiaan, sain maistiaisia, olivat hyviä.
tapaus nuoruudesta, kun olin emäntänä Lapissa. Siellä ei ollut sähköä. Pesin kaikkien liinavaatteet, mutta henkilökohtaisen pyykin jokainen pesi itse. Neuvoin, että ensin pannaan pataan valkoiset ja veden jäähdyttyä kirjavat.En muistanut kertoa materiaaleista mitään ja pojat panivat sukkansa ym. mukaan. Tulos ei ollut toivottu. "Sinä ja sun neuvos"
Sellaiseksi minä olen tuon tulkinnut.
Avioelämä tälläisen monitaitoisen ja lahjakkaan miehen kanssa saatta itsessään olla joskus rasittavaa.
Omimalla kaiken tekstiileihin liittyvän turvaa kumppani oman reviirinsä ja voi tuntea itsensä tarpeelliseksi ja tärkeäksi muutenkin kuin pelkkänä elämän sulostuttajana.
kun elämä riepottelee
se kasvattaa
kun se hymyilee
siitä saa voimaa.
Ei sitä aina palautetta antaessaan jaksa ajatella kumpi ompi parempi.
Mitähän mahtoi sekin isä ajatella kun lastaan ojensi;
poika kertoi juosseensa koko matkan bussin perässä, säästäen näin matkalipun verran.
Isä siihen; olisit juossut taxin perässä, olisit säästänyt enemmän.
Tulee mieleen, että olet ainakin kahdeksankymppinen, ehkä oletkin. Aika pienissä ympyröissä tunnut pyörivän. Kuusikymppiseksi turhan pienissä. Olisi joskus mukavaa lukea, että olet tehnyt kotisi ulkopuolella jotakin iloa tuottavaa ja muiden kanssa kuin vaimosi. Onko sinusta enää siihen? Juttusihan ei ole kovin myönteinen, juuri siksi.
Mitä yhteistä on riidalla ja salaatilla?
Nainen saa ne aikaan ihan mistä vain.