hei.
olisiko sinulla mitä tehdä 4 vuotiaan sekarotuisen (sakua ja haskia)koiran kanssa kun se tekee kiellettyjä temppuja vaikka tietää varsin hyvin että ne on kielletty?
esim.hyppää pöydälle vieraissa kun ei ole vieressä kyttäämässä,menee sohvalle ja sänkyyn tietäen ettei saa olla siellä,hyppii oviin että saa ne auki.
tulen pian hulluksi sen kanssa.
enkö ole tarpeeksi hyvin tehnyt asiaa selväksi sille?ja kuinka sen saisi lopettamaan kenkkuilut?
olisiko sinulla mitä tehdä 4 vuotiaan sekarotuisen (sakua ja haskia)koiran kanssa kun se tekee kiellettyjä temppuja vaikka tietää varsin hyvin että ne on kielletty?
esim.hyppää pöydälle vieraissa kun ei ole vieressä kyttäämässä,menee sohvalle ja sänkyyn tietäen ettei saa olla siellä,hyppii oviin että saa ne auki.
tulen pian hulluksi sen kanssa.
enkö ole tarpeeksi hyvin tehnyt asiaa selväksi sille?ja kuinka sen saisi lopettamaan kenkkuilut?
Vastaukset 4
Vanhimmat
huomion hakeminen..
että koirallasi on tylsää, ja sille on ihan sama mitä sinä sanot.
Huomionhakemista (koiralle negatiivinenkin huomio on huomiota), sekä pomottelua mielestäni.
Lisäisin tekemistä paljon, sillä sinulla on todella aktiivinen koira, joka vaatii paljon liikuntaa ja virikkeitä, ei riitä pelkät metsälenkit.
Rupea treenaaman koiran kanssa säännöllisesti ihan perustottista, istu, maahan, seuraa, sivu. Ensin namilla ja sitten lelulla. (namilla opetat oikean toiminnan ja lelulla saat vauhtia kun tekniikka on jo kunnossa)
Voit tehdä koiralle myös pieniä "nakkijälkiä" metsään tai pellolle, jolloin se saa käyttää nenäänsä. Pallolla ja patukalla leikkiminen voi myös olla oikein hauskaa tekemistä teille molemmille yhdessä.
Koira oppii näistä myös, että sinun kanssa on kiva tehdä, ja sinua kannattaa kuunnella. Koirat eivät tee asioita vain siksi että käsket, ne tekevät niitä siksi että hyötyvät niistä jotakin.
Ota myös tiukempi linja koiran kanssa: Asiat, jotka ovat kiellettyjä, ovat AINA kiellettyjä, ja asiat jotka ovat sallittuja ovat AINA sallittuja. Ja kun sanot koiralle jotain, tarkoita sitä myös: ei mitään "älä-nyt-viitsi-hei" lässytystä, vaan ei on ei, ja jos ei totella niin sit ei ole kenelläkään kivaa. Koiralle ei anneta mitään monivalintatehtäviä, vaan tasan yksi vaihtoehto. Tällä en nyt tarkoita missään nimessä mitään väkivaltaista! Vaan jos koira hyppää pöydälle, annat sille käskyn (esim. alas), jos ei kuuntele, niin otat koiran alas ja vauhdilla (edelleenkään ei koiraa ruveta heittelemään, vaan pannasta kiinni ja vauhdilla alas.) Usko myös itse mitä käsket, sillä koira lukee sinua kokoajan kuin avointa kirjaa, ja jos ärähdät sille, niin ärähdä myös niin että koira kuuntelee.
Muista kuitenkin olla koiralle oikeudenmukainen: jos et ole opettanut sille että jokin toiminta on väärin, ja antanut sen aikaisemmin tehdä niin, et voi vaatia että koira tietää sen olevan väärin. Koirasi tietää vain asiat jotka sinä olet sille opettanut (tiedostaen tai tiedostamattasi...koira oppii kokoajan.)Koiralle näytetään oikea toiminta kerran, pari, ja sen jälkeen siltä vaaditaan sitä. Kun koira VARMASTI TIETÄÄ että pöydälle ei hypitä, sinne menemiseen puututaan samantien, ja niin ettei se ole koiralle mitenkään suotuisaa -> koira ei hyödy tilanteesta mitenkään...
Mutta, suosittelisin että kääntyisit vaikkapa jonkun kokeneen palveluskoira-ihmisen puoleen, heiltä yleensä saa paljon hyviä neuvoja ja apua, ja on paljon helpompi arvioida koiraa kun sen näkee. Näin netin välityksellä kaikki on aina vähän haku-ammuntaa.
Saako koira huomiotasi nyt vain ikävällä käytöksellä?
Kehutko tai silitteletkö sitä, kun se on kauniisti ja rauhallisesti?
Saako koira kunnon sählingin aikaiseksi tempuillaan, vai käsketkö sen yhdellä selkeällä sanalla alas huonekalulta?
On aivan sama onko huomio hyvää vai onko huomio pahaa, kunhan saa aikaan jonkin reaktion ihmisessä.
Mieti oletko niin tylsä, että koiran pitää tehdä jotain vain saadakseen sinussa jotain aikaiseksi?
Autistin otin otsikkoon, koska autisteilla ei ole sosiaalisen käyttymisen kaavoja. he kiinnittävät huomion yksityiskohtiin. jos kyynel toisen silmässä on kaunista katseltavaa, jonka toivoo näkevänsä, sillä sen katselu on palkitsevaa, niin hyvin nopeastihan siinä ihminen oppii vetäisemään turpiin toista, sillä tietää saavansa näin sen kyyneleen esiin.
Pitäisi muistaa tirauttaa itkuja ihan normaaleissa tilanteissa, välttää yhdistämästä sitä kyyneltä satuttamiseen, vaan se voi tulla palkintona hyvästä käytöksestä.
Jos koirasi tykkää, että sinä rääkäset, se tykkää siinä mahdollisesti siitä,e ttä ensinnäkin huomioit sen olemassa olon, tai sitten se tykkää ännenpainostasi kun rääkäset, tai sitten se tykkää siitä miten huidot käsilläsi kun rääkäiset tai sitten se tykkää yleisesti siitä hälystä joka syntyy tai vastaavaa. Jotain se siinä kokee palkitsevaksi, siksi kannattavaksi tehdä.
Jätäpä siis huomiotta kun koira hölmöilee ja ota se juttu jonka koirasi kokee palkitsevaksi käyttöön palkitsemiseen oikeasta toiminnasta (esim se äänenpaino, kyljistä tarttuminen, käsien viuhtominen...)
Ovia vasten hyppimisestä tietää kylölä tarkalleen minkä kokee palkistevaksi; sen kun ovi aukeaa ja pääsee toiseeen tilaan. Hanki säppejä, ettei koira saa ovia auki ja opeta se istumaan oven edessä rauhassa ja sitten ovi aukeaa... Satoja toistoja ja uppoaa autistisempaankin päähän...