Ympäristötuen tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä.
Ympäristötuki jakautuu kolmeen osaan: perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä erityistukisopimuksiin. Leader-toimintatavan kautta ympäristötukea voidaan myöntää rekisteröidyille yhdistyksille muutamissa erityistukisopimuksissa. Ympäristötukea täydentää tuki ei-tuotannollisille investoinneille.
Täydentävien ehtojen noudattaminen korvaa tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön vaatimukset ympäristötukisitoumuksissa ja erityistukisopimuksissa vuodesta 2007 alkaen.
Kaikkien ympäristötukeen sitoutuvien viljelijöiden on myös noudatettava lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevia vähimmäisvaatimuksia ilman korvausta.
http://lomake.mmm.fi/ShowFile?ID=24742&LUOKKA=597&LANGUAGE=FI
Ympäristötuki jakautuu kolmeen osaan: perus- ja lisätoimenpiteisiin sekä erityistukisopimuksiin. Leader-toimintatavan kautta ympäristötukea voidaan myöntää rekisteröidyille yhdistyksille muutamissa erityistukisopimuksissa. Ympäristötukea täydentää tuki ei-tuotannollisille investoinneille.
Täydentävien ehtojen noudattaminen korvaa tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön vaatimukset ympäristötukisitoumuksissa ja erityistukisopimuksissa vuodesta 2007 alkaen.
Kaikkien ympäristötukeen sitoutuvien viljelijöiden on myös noudatettava lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevia vähimmäisvaatimuksia ilman korvausta.
http://lomake.mmm.fi/ShowFile?ID=24742&LUOKKA=597&LANGUAGE=FI
Vastaukset 37
Vanhimmat
.........
Kaupunkilaisten hulevedet pilaavat vesistöjä..
Kaupunkiympäristössä kadut, pihat ja katot estävät veden imeytymisen maahan ja syntynyt hulevesi huuhtoo maa-ainesta, ravinteita ja myrkkyjä eteenpäin. Hulevedet johdetaan yleensä mahdollisimman suoraan lähimpään vesistöön, missä ne aiheuttavat mm. veden samentumista, happikatoa, rantojen liettymistä ja hajuhaittoja. Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa on, sitä suurempi osa ilman kautta tulevista ympäristömyrkkypäästöistä näyttää joutuvan vesiin.
Vesistöjen lisäksi myös muu ympäristö kärsii hulevesistä. Lisääntynyt pintavesimäärä ja oikaistut kulkureitit kasvattavat tulvia tulvapaikoissa ja aiheuttavat eroosiota. Koska vesi johdetaan kaupungissa nopeasti pois, kuivat paikat kuivuvat entisestään. Toisaalta sateen aikana vettä on kaupungissa pihoilla, ojissa ja viheralueilla näkyvissä paljon enemmän kuin metsämaalla, koska sitä tulee niille sateen lisäksi peitetyiltä pinnoilta. Tätä kautta myös maakasvillisuuden ja maaeliöstön elinolosuhteet vaikeutuvat.
sun kirjotukses ei sisällä pätkään törskä,peltomaa vetää sontaa määrätyn määrän ja loput sonnasta vesi huuhtoo vesistöihin eli 60 % ajetusta sonnasta pelloille ,miljoonia tonneja vuores ,luulis jo järjrnkin sanovan ettei ylen hullusta sonnan ajosta ole mitään hyötyy vaan vahinkoo ahneus sumentaa järjen tässäkin tapauksessa ,.,.,
PERSEARSKAA VITUTTAA.............
tulostakin syntyy
vielä kaupunkilaisille niin ympäristö kiittää
tulisi kieltää heti käykää katsomassa sulavia lumia voi sitä paskan määrää
Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Lantaa ei saa levittää 15.10.―15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Lannan enimmäiskäyttömäärät syksyllä ovat 30 tn/ha kuivikelantaa, 20 tn/ha naudan lietelantaa, 15 tn/ha sian lietelantaa tai 10 tn/ha siipikarjan ja turkiseläinten lantaa.
Typpianalyysi
Lannan typpianalyysi on tehtävä viiden vuoden välein viimeistään vuonna 1998 tehdyn analyysin jälkeen. Viljelijän on pidettävä kirjaa peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista.
Lantaa saa levittää pellolle lannoitteeksi sellaisen määrän joka vastaa enintään 170 kg/ha/vuosi typpeä, ottaen kuitenkin huomioon mitä 6 §:ssä säädetään.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000931
Lannan levitys on tarkkaan säännelty nimimerkki "totuutta jota"
Kunnassa valvojana.Käytännössä voivat toimia aivan vapaasti.Jätteet poltetaan tai maahan haudataan eikä kukaan oo tietävinään.Luvattomia jätemonttuja ihan tien varsissa eikä viranomaset oo näkevinään mistä moinen välinpitämättömyys.Muoveja poltellaan ihan reilusti.
Ympäristäilmoitus ELY-keskukseen on pakollinen vuosittain kun on yli 30 eläinyksikköä. Siinä kysytään kaikkien tilalta syntyvien jätelajien (liete, kuivalanta, rehuntähteet) ja ostettujen tuotteiden (muovit, maalintähteet, lamput, öljyt, rautaromu...) jälkikäsittelypaikka ja määrä. Kysytään eläinmäärä, peltopinta-ala ja sopimuslevitysala, jos lantaa levitetään myös esim. naapurin viljatilan pelloille. Lanta on arvokasta ravinnetta, joka käytetään mahdollisimman tarkkaan, mutta myös liikakäyttö tai jopa epätasainen levitys näkyisi kasvustossa. Voitte olle aivan varmoja, että aloja, lantamääriä ja eläinmääriä verrataan keskenään. Kaikki toiminta maatiloilla ei todellakaan ole niin vapaata kuin vilkas ja kiero mieliuvitus näkyy voivan asiantuntemattomaan päähän tuottaa.
Sitäpaitsi osa muoveista on luvallisia polttaa - niistä löytyy merkintä mistä materiaalista on tehty ja käsittely sen mukaisesti. Toisekseen mm. suursäkkejä kerää 4-H kierrätykseen, niistä jopa maksetaan, joten miksi ne polttaisi? Suursäkin päällyssäkkejä käytetään myös uudelleen mm. viljansäkityksessä vaihtamalla uusi sisäsäkki ulkosäkin sisään.
Lajitoverisi ymmärtävät juttusi ja saastuttaminen vähenee.Täytyy ilmoittaa nuo luvattomat kaatopaikat ja seurata tapahtuuko mitään,tuskin muutakun lisää maata päälle ettei näy.
Minkähän kunnan valvojana sinun siskonmiehesi on, taitaa vielä ottaa lahjuksia vastaan että katselisi läpi sormien. Mistä sen tietää kenen jätteitä tienvarsilla on.
"Aumamuovit voi polttaa"
http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/03/maatila_seuraa_kestavan_kehityksen_mukana_1557097.html
850-900 asteen lämpötilan muovin poltto tuskin kytevässä roviossa löytyy että myrkkyä pukkaa
"Suurin osa muoveista voidaan polttaa energiajätteenä ilman, että muovista irtoaa haitallisia aineita. Polton on tällöin tapahduttava riittävän suuressa lämpötilassa (yli 300°C). Puhtaista muoveista palamistuloksena on yleensä vain hiilidioksidia ja vettä. Polton on tällöin tapahduttava riittävän suuressa lämpötilassa (yli 300°C).".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muovi
paskan ajoon
Vielä ei saa levittää lantaa, kun on lumi maassa! Vapulta meilläpäin aloitetaan. Lainkin mukaan aikaisintaan 15.4. kuten ylempänä lukee.
Mukaan sekajätteen poltto on sallittua vain hyväksytyissä laitoksissa tietyst maalaisilla on erivapaus tässäkin asiassa että jää enempi taskuun.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muovi
Et sitten lukenut tuon linkin juttua. Siinä ei puhuttu ketä saa, ja ketä ei saa polttaa.
On luvat kunnossa niin siitä sitten vaan jätteitä polttamaan.Asianmukaisessa laitoksessasi niitä löytyy tietysti joka talosta maaseudulla mikä ei pala maahan haudataan suu naurussa.
jätteiden poltto on kielletty ja joka tilalla pitää olla selvitys miten ja minne jätteet on hävitetty.
Vaan ikävä kyllä totta mones paikassa.Tuolla ne montut on paikallaan.Ne on ilmeisesti omavalvonnan piiris.
mihin häviää kaikki eläinten lääkintään käytetyt pakkaukset, ruiskut, suojakäsineet, ym materiaali. palauetaanko ne eläinlääkärille tai apteekkiin?
jos maatilalla jätteet hävittää jollain laittomalla tavalla siitä joutuu väistämättä kiinni ja sanktiot ovat kovat ettei kukaan normaalilla järjellä oleva moiseen tekoon syyllisty. Muovit yleensä kerätään uusiokäyttöön, öljyt,akut ja vastaavat kunnalisiin jätteen keräys pisteisiin, romumetalli Kuusankoskelle ja talousjätteen hakee roskaauto. Eläintiloilla kuolleet eläimet raatokontteihin ja Honkajoelle hävitettäväksi.5
vastaava palautetaan apteekkiin ja muu roska normaaliin talousjätteeseen.
Aihe kyn noin hyssytellään.Pommit tikittää.
tuo jotain näyttöä esille, kieltämättä alkaa kyllästyttää jatkuva valehtelu ja vääristely jota sinäkin harrastat.
Halvempaa hoitaa hommat kuntoon kun näyttöjä tuodaan on lasku toista luokkaa.Niitä kyllä löytyy jos sikseen menee.Nyt uit aika matalassa vedessä.Kieltämättä kyllästyttäny jo pitkään noitten jäte monttujen katselu.
Ei se enempää vaadi niihin muukaan puuttuminen, kuin tänne kirjoittelu. Auttaa kyllä enempi, jos jonnekin muualle ilmoittaa. Ne montut voi olla tosi vanhojakin - ei nykyään monikaan enää niin tee. Itsekin on siivottu eräiden ostomaiden mukana tulleen ladon alusista kaikkea hetekanraadoista hevoskäreihin, säkkitolkulla pulloja, kenkärajoja ja korkkeja ym romua. Mutta siitä siivoamisestakin on jo yli kymmenen vuotta, ja monenkohan sukupolven roinat sieltä löytyikään..Missäpä kaupunkilaisilla omia kaatopaikkoja olisikaan, niin siksikö maalaisia kadehtiivat? Kyllä ne sielläkin jäisi levälleen joillakin (ja jääkin) varsinkin jos olisi tonttia minne levitellä.
siel tulee jopa vankeustuomioo jos roskasa polttelee takapihal kuopas paalimuovikki siellä kierrätetään 98 prosenttisesti loput on muus käytös muutonki eletään siististi vakkei ympäristötukee ookkaan ollu hakepuutkin katokses eikä sateen alla ulkona vettymäs kuin suomes näin savuhaitat minimaalisia eikä nokihiukkasii levii ympäri kylää
Uudessa-Seelannissa niitä paalimuoveja tarvitaan? Ja mistä niitä hakepuita saadaan kun metsät on lammaslaitumiksi hakattu, eikä keskuslämmitystään tunneta?
On varpusetkin variksen kokosia että revi siitä.
vai pulujen kansa
minä nähnyt monta elokuvaa sieltä. Näitä dokumenttejä Taru Sormusten Herrasta.
-
-
-
-