Millä tavaroilla saadaan teknisesti paras rappaus leca design harkkopintaan?
Ehdotuksia?
Ehdotuksia?
Paras rappaus harkkotalolle
kuutamo untamo
435286
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Maxitin tötteröä ei kannata edes rapata. Näkyy halkeamat paremmin.
elävän tuntuinen rakenne verrattuna kokonaan rapattuun taloon. Puuverhouksen alla pitää olla tuuletusrako alhaalta ullakolle saakka, muuten mätänee.
..tossa harkossa ei muurata pystysaumaa ollenkaan, jolloin jonkunlaista halkeaman sietoa pitäis saada rappaukseen?
En tiedä mikä on paras, mutta aina tulee muistaa, että rappaus tulee aina tehdä SUOMALAISELLA laastilla! Vaikka saksalaisten laastifirmojen liikevaihto ja tuotekehittelyyn käyttämä euromäärä on miljardeja euroja, on pienimmänkin suomalaisen nyrkkipajan tekemä laasti valovuosia saksalaisia edellä! Vain SUOMESSA osataan tehdä laastia, koska rakentamisen ylin tietämys on SUOMESSA! Olkaamme kaikki ylpeitä siitä, että saamme elää tällaisessa maassa, jossa rakentamisesta tiedetään kaikki asiat parhaiten koko maailmassa!
Sillähän ei tietysti ole mitään merkitystä, että saksalaiset laastit täyttävät tiukat DIN normit ja ovat hydrofobisia laasteja, sillä SUOMALAISEN nyrkkipajan parmusta ja hiekasta väsäämä HUIPPULAASTI hakkaa moiset tekeleet mennentullen!
Olen näistä SUOMALAISISTA HUIPPULAASTEISTA niin onnellinen, että liikutun ihan kyyneliin!
Jos nyt kirjaimellisesti kysymykseesi vastaan, niin *teknisesti* paras tulee niin, että ensin ilmatiiveyttä parantava sokkelitasoite harkon pintaan rappausverkolla terästettynä (halkeamien hallitsemiseksi), sitten koolaus ja rappauslevyt, ja rappauslevyn pintaan sitten mikä vaan soveltuva rappaus.
Vain siten voit olla varma että seinäsi pysyy kuivana (kun on vielä ikkunan pielet yms. tehty kunnolla).
Mutta eihän noin kukaan oikeasti tee, kun kiven päälle rappaus *riittää*... ainakin luultavasti, ainakin nykytietämyksen mukaan. Mutta kun kerran kysyit teknisesti parasta, niin silloin kunnolla tuulettuva julkisivuverhous on itsestäänselvyys: ei tarvi luottaa siihen että sama materiaali sekä pitää vettä että päästää vesihöyryä esteettä läpi vuosikymmenestä toiseen.
..perinteiset kamat riittää. Silti veikkaan ettei kaikki nykyiset rappaukset tule pysymään uusissa seinissä. Syynä on liian hyvä seinän lämmöneristys.
Ongelmana näkisin seinän hyvän eristävyyden tuoma ulkoseinän kylmyys ja lämmänvaihtelut. Vanhat kivitalon seinät on olleet niin huonolla eristyksellä, että ne on olleet selvästi ulkoilmaa lämpimämpiä. Lämpö taas on pitänyt seinän kuivana, jolloin pinnoitus on pysynyt hyvin. Hyvä esimerkki tästä on tyypilliset ruskeat kivitalot 60-luvulta. Niiden pinta joka mökissä näyttää yhä edelleen hyvälle!
Nyt pitäis rapata matalaenergia seinää..
rappaus, niin eikö se ole matalaenergiaseinää sitten. Kyllähän kuitulaasti pysyy hyvin harkko- pinnassakin.
kannattaa kokeilla. tuskin löydät niin huonoa porukkaa, että saavat niillä seinäsi pilattua.
teetä koepala johonkin reunaan, niin että olette yhtä mieltä väristä ja pinnan karheudesta. hyvä unto, alat jo oppia tavoille.
sokkelirappauslaastilla rappasin oman talon. Hyvin on pysynyt.
ja siinä verkotettu 3x silca rappaus. Ei näyt saumat eikä halkeile sisältä eikä ulkoa:)
Tätä tekniikkaa on käytetty esim Pakkalan rapatuissa kerrostaloissa. Hyvin on toiminut viimeiset kolme vuotta
Tähän tää Suomessakin menee. Kantava runko joko 200mm kevytsoraharkko tai valuharkko ja päälle EPS rappaus. U- arvo huippuluokkaa epsin paksuuden mukaan, desibeliarvo parempi kuin lammissa ja paljon massiivisempi.Pesee Lammit ja Maxitit mennen tullen.
Tossakin ratkaisussa tulee ihan järkkypaksut seinät.
Finnfoam, solimate tai uretaani vois olla myös ihan soppeli eriste tommoseen.
Valuharkko 200mm 200mm EPS =400. Eikös se ole sama kuin esim. Lammi, mutta parempi.
Miksi ihmeessä vielä valaisit runkoharkot. Tee mieluummin vaikka siporex tai kevytsorarunko ja siihen eps rappaus. Jos teet siporexilla voit tehdä myös ohuemman eps:n silti parhailla u-arvoilla.
kylmäsiltoja! Meillä taitaa paksuudet olla harkko 300 ja eps 200 (tai 150??) joten järeää seinää on.
vähemmän järeää, kivitaloihin se ei kuitenkaan kuulu.
Sipomiehet huutelee viimeisissä tuskissaan.
ilman eristettä tai lammi tms - tsekkaappa joskus lämpökameralla vuotokohdat! Joka helkkarin sauma vuotaa jonkun verran, nurkat vielä enemmän.
Kokeilin sisällä mittailla nurkkien pintalämpöjä. Kovasti ovat kivitalon nurkat kylmiä. Älvsbyn nurkat oli lämpimämpiä..
paljonko huonelämpö.
Meilä sipotalossa seinän lämpö ei poikkeaa asteen verran huoneen lämpötilasta, jos sitäkään.
Huoneessa on siinä 23.5C.
Seinän lämpö suhteessa huoneen lämpöön oli hyvin hyvin sama. Ikkunan karmi oli seinässä kaikista kylmä paikka harkkotalossa, joka oli aivan odotettava tulos.
Seinän ja lattian ulkonurkka aivan lattian rajassa oli vielä muutamaa astetta kylmempi, vaikka eristettä on paljon ja huolella tiiviisti laitettuna. Täysin odottamaton tulos! Sama tilanne on ilmeisesti kaikissa maanvaraisissa betonilattioissa? Nurkat opn kylmiä?
Rossipohjaisen puutalon ulkonurkka lattian rajassa oli lämpimin ulkonurkka..
lattia kellarikerroksessa tasalämpöinen, kun on lattialämmitysputkisto. Ylemmät kerrokset sipoa, tasalämpöinen seinän vierestä ja nurkista koko lattia, katon rajassa ½ astetta lämpimämpää kuin lattialla tai sitten mittari heilahti.
Aika yllättävä tieto tältä palstalta, että sipo-talo on tasalämpöisin ;)
Ei tuo mikään ihme ole, sillä einstein laski toisen suhteellisuusteorian ihan kokonaan sipotaloja varten ;) Ne on niin hyviä suomi24 palstalla ;)
muiden virheistä, osa ei edes omistakaan. kyllä kokemuspohjaisella tiedolla on merkitystä, ei tule tehtyä lapsellisia ratkaisuita, vaikka uutta herkkua pukkaa joka tuutista.
suoralla seinällä lämpövuo sisältä ulos on kohtisuora, yhtä suuri sisävaipan ala ulkovaipan alaa kohti. Sisänurkassa esim 20 cm:ää (10cm nurkasta molempiin suuntiin) vastaa 1m ulkoseinää, noin yksinkertaistetusti. Lämpöhäviön täytyy olla isompi vaikka eristettä onkin hieman enemmän.
Tuohon sipomiehen kommenttiin liittyen, sipotalossa tätä ilmiötä ei esiinny, koska normaalit fysiikan lait eivät sipotalohin päde. ;)
lienee ratkaiseva tekijä. Vesikiertoinen on tuossa mielessä parempi kuin sähkökaapeli.
Millä tavalla nämä lätinät liittyvät topicin aiheeseen?
lattialämmityksellä saadaan teknisesti paras tulos ja rappauksesta voidaan tinkiä asumismukavuudesta tinkimättä. Paras rappaustulos saadaan eristeen päälle rapaten, kombinaatio estää kylmävuotoja tehokkaasti. Tämmöisiä rapattavia eristeitä on mm. kevytbetoniharkkoseinä sellaisenaan. Toimii hyvin käytännössä, valitettavasti. Aiheeseen edelleen liittyen rappaisin harkot kyseisen toimittajan sponsoroimalla tuoteperheellä. Voi ainakin mahdolliset reklamaatiot osoittaa samaan kohteeseen.
no ei tietysti mitenkään. pyydän nöyrimmästi anteeksi että et ole lukenut koko threadia.
..eli nurkkin pitää laittaa vieläkin enemmän eristettä. Nyt nurkassa on sisällä 10cm styro pystyssä koko sokkelia vasten ja 20cm styroa koko alalla lattian alla. Styrot on laitettu vielä todella tiiviisti! ..ja vieläkin kylmä nurkka..
Ensi kerralla pitänee varmaan laittaa talon ulkokulmaan eristettä ja lämmitystä selvästi lisää..
Kiitos tiedoista jii!
(puu/korkki) mutta kylmän tunne ulkoa rapatusta seinästä häviää vain lattialämpöjä sisäpuolelle reunustoille lisäämällä. Mikäli normaali 20mm putki, siinä 30 sentin välein saisi upottaa.
Kai nyt aivan peruskoululainenkin ymmärtää, että nurkissa lämpöhäviö on isoin.
Lattian nurkkien viileyden voi korjata asentamalla lattialämmityksen. Nyky(kivi)taloihin lienee itsestäänselvyys mukavuuden vuoksi muutenkin.
Jos kylmyys vaivaa vain alakerran nurkkia, niin sitten voi miettiä sitä kuinka kylmä johtuu laataan ja seinän liitoksesta ylöspäin. Olisikohan tässä pieni kämmi tapahtunut?
Sinänsä mielenkiintoista, että tällaisia kohtia joku pohtii silloin kun seinää pitäisi rapata ;)
Puhallusvillaa 100-200mm ja sekaan puhallusvaiheessa Tikkurilan maali sekaan ja toki värin voit valita itse.
puhallusvillan eri paikkaan kun ne tikkurilan maalit.
pohja kahdesti ja primeri pinta. Hyvä tulee. Ei tarvitse verkottaa, ei näy läpi, pysyy seinässä.
Ilmeisesti kuitulaasti pohjalle, mutta mikäs olisi hyvä pintakama?
on tehty taloni ulkorappaus niin pohja x2 kuin pintakin (piirto) ja tulos oli mainio. En osaa sanoa tarkasti laasteista, kun olin tässä kohtaa maksajan roolissa. Huomioitavaa oli mielestäni: a) Pohja täytyy tehdä kahteen kertaan, jos haluaa moiteettoman lopputuloksen. b) alseccon laasti ei vaatinut verkotusta, eikä ole parin vuoden aikana halkeillut. Tosin harkko oli jo toista vuotta "kuivumassa" ennen rappausta.
kahdesti ja jos epäilet saumojesi pitävyyttä, niin verkota. Päälle silica-maali ja saman värinen silicapinnoite.
Julkisivu tiili joka on ikuinen ja halkeamaton maksaa asennettuna n 75€/m2.
Vain vähän kalliimpi kuin rappaus.
taloosi tiilit muurattuna paikoilleen, enpä usko.
Tikkurilan Modus verkolla pintaan Kivisil maali,
maali on kätevä, kun lapset tekevät pitkän naarmun seinään,eikun Kivisil-maalilla korjaus.
Tuo on ihan todellinen skenaario, että lapset tekee jälkiä, joita pitää paikata.. Kuulostaa tutulle..
Sinänsä pitkä ketju, eikä kukaan vielä ehdottanut kolmikerrosrappausta jalolaastilla.
Todettu monta kymmentä vuotta toimivaksi, mutta sehän ei kysyjälle tainnut olla kuin rasite ;)
Vieressä on talo, jossa on kuitulaasti ja vedettiin uusi pinta viime kesänä. Talo vajaa 16v vanha. Varmaan säästettiin rakentaessa.
Sinänsä kysymyksesi on erittäin hyvä. Harkostasi ei ole kenelläkään kokemusta vielä kuinka siinä rappus pysyy.Tuollainen tuulettuva puuverhous voisi olla varmin ratakaisu ja teknisesti paras mitä kysyit.