voi toinen ihminen toiselle aiheuttaa.. miten paljon.. milloin toinen ihminen oppii pyytämään toiselta anteeksi.. milloin on sen aika.. että toinen ihminen oppii toiselta pyytämään anteeksi.. Muistatteko sellaisen sanan.. kuin anteeksi..
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
koskaan ymmärtänyt sitä, että yhdellä sanalla voidaan pyyhkäistä kaikki pois?
Sitä voisi verrata katolilaisuuteen, jossa mies saa hakata akkansa ja kakaransa ja sitten voi mennä ripittäytymään ja kaikki on sillä selvää. Sama toistuu viikon päästä?
Turhaa, merkityksetöntä sanahelinää, sanon minä!
..muistan sellaisen sanan, kuin anteeksi.
En osaa vastata kysymykseesi, kun en tiedä, mitä kohdallesi on tapahtunut, mutta jotakin kurjaa sen on täytynyt olla.
Ihminen ei saisi tuottaa kenellekään kärsimystä, ei paljoa eikä vähää, toisinsanoen ei yhtään.
On sellaisiakin ihmisiä, jotka ammentavat itselleen voimaa vähättelemällä toisia ja tuomalla kärsimystä.
Se on tosi kurjaa. Jos sellaisen ihmisen lähettyvillä on, niin ei ole muita vaihtoehtoja, kuin lähteä pois. Jos puhuminen ei auta, jos mikään ei auta, niin todellakin on käännettävä selkänsä sellaiselle ihmiselle.
Onneksi on sentäs olemassa ihan tavallisia tallaajia, jotka osaavat "olla" toisen kanssa ja jos erehdyksiä tekee, niin osaa myös tunnustaa erehtymisensä.
minäkin?
Sinun kohdallasi en tiedä syyt moiseen mutta aiheellinen kysymys varmaan monelle täällä liikkuvalle.
pyydetty tällä palstalla anteeksi ja itse olen pyytänyt anteeksi, viimeksi torstaina työkaverilta. Eli kyllä muistan sanan.
En kyllä tällä hetkellä tiedä miksi sinulta pitäisi pyytää anteeksi.
Tämä on varmaan ensimmäinen viestini sinulle, mutta sinähän esitit kysymyksesi kaikille?
koska joka ihmisen pitää osata pyytää myös anteeksi.. Sanot ettei sun tarvi pyytää multa anteeksi..samaa voin sanoa myös minä, että mun ei tarvitse sulta pyytää anteeksi.. Anteeksi pyytäminen toiselta ihmiseltä kuuluu ihmisenä olemisen perusarvoihin.. minulle ainakin opetettiin jo pienenä, että jos loukkaa toista ihmistä ym. on hienoa kun pyytää anteeksi.. vain tällä tavoin rakentuu kestäviä ihmissuhteita.. ei sillä tavoin että töykeästi töksäytetään mitä sylki suuhun tuo ajattelematta asioita sen enempää.. Monet teotkin mitä ihminen tekee toiselle ihmiselle vaativat tarkastelua ja itsetutkiskelua meiltä jokaiselta.... kaikkea hyvää elämääsi...
Ainakin 70-luvulla oli ihmisiä jotka tosissaan sanoivat että suomalainen ei tunne anteeksipyyntöä.
Omalla tavallani?
Entä anteeksianto?
Kokemuksesta kerron, kuinka toimin erään työpaikalla olleen hankalan ihmisen kanssa. Minulla oli samanlaisia tuntemuksia kuin sinulla nyt, tunsin minua loukatun.
Aloin mielessäni joka ilta antamaan Hänelle anteeksi ja nähdä hänessä olevia hyviä puolia. Toivoin hänelle sydämestäni kaikkea hyvää ja mielikuvissani näin hänet onnellisena.
Samalla irrottauduin tuosta pahan olon riippuvuudesta, jonka koin häiritsevän minun vapauttani.
Tein näin sinnikkäästi ja muutos tapahtui ! Enää meidän välillä ei ollut ilkeitä huomautuksia tms.
Suosittelen.
Onhan yhtä tärkeää, jos vielä tärkeämpää antaa itse anteeksi ja myös itselle.
Jotenkin tunnen että anteeksipyyntö on meille suomalaisille vaikeaa, ja tuntuu vähän teennäiseltäkin. Me vain ollaan sellaisia, mutta kyllä mekin muututaan. Katsoppa nuorisoa, ovat jo paljon verbaalisempia, kuin me vanhempansa.
Tuolla mielikuvissani anteeksiantamisella, kävin myös kipeitä kohtia lapsuuttani ja isä sai anteeksi, sinne toiselle puolelle. Siitä olen todella iloinen, että pystyin käymään niitä kipeitä asioita lävitse ja antamaan anteeksi.
Sen jälkeen on isäni hyvät puolet tulleet pinnalle, kun ajattelen häntä. Hän oli hyvä Isä!
Lämmöllä Karoliina
elämä kovin vaikeaksi ja katkeraksi.
Jos tahtomattaan ja tyhmyyttään loukkaa jotakin, niin olisi hyvä myös loukatun sanoa, että pahoitin mieleni. Aina ei voi tietää, jos tietämättömyyttään loukkaa jotain.
Ei saisi jäädä tilaa joka jurnuttaa mieltä.
Anteeksi anto sekä anteeksi pyytäminen pitäisi kuulua luonnollisen ihmisen elämään automaattisesti.
pitäisi kuulua kypsyneen ihmisen perustaitoihin, mutta ihmisiä ollaan. Monet eivät kykene ilmaisemaan sanoin anteeksipyyntöään, vaan osoittavat käytännön toimin muuttuneensa ja olevansa pahoillaan.
Anteeksi antamattomuus taas sitoo usein vain sitä, joka ei anna anteeksi. Mun mielestä hyvin kiteytetty Isä meidän rukouksessas "anna meille anteeksi niinkuin mekin anteeksi annamme...". Hyvä ohje, vaikka ei perustaisi mihinkään uskonnolliseen.
Anteeksi antamisen on hyvin helppo "unohtaa", koska ihmisen on vaikea nöyrtyä. Anteeksi pyytämisesta puhumattakaan. Se on vieläkin vaikeampaa. Ihminen kun tuntee itsensä epäonnistuneeksi, kun joutuu myöntämään itselleen jotakin epämiellyttävää. Sitähän nöyrtyminenkin osaltaan on.
Olen lukenut aloituksesi monesti ja miettinyt mitä haluat sanoa. Anteeksi pyytäminen opittiin jo peruskasvatuksessa. Vuodatat suuria tunteita, joita en kykene ottamaan vastaan. Kukaan ei ole minua loukannut. Ei ole syytä odottaa keneltäkään anteeksipyyntöä. Jokainen on jo oppinut pyytämään anteeksi se annammeko anteeksi on eriasia.
esittämääni asiaan ja hieman selvennystä.. Eli minun on pitänyt katsella yhden miehen runkkaaminen.. miksi hän tuon teki.. sitä en tiedä.. minun on pitänyt joutua kahden ihmisen raiskaamaksi muutoin.. minun on pitänyt kokea miltä tuntuu kun mieheni saa aivoverenvuodon, halvaantuu ja jota heitellään laitoksesta toiseen.. jättäen erinäköisiä papereita kirjoittamatta.. syystä jota en ymmärrä.. selviä asioita itse kullekkin.. Eräänä vuonna tein opinnäytetyön.. onko tuo firma jonka edustaja nimensä paperiin kirjoitti, millään muotoa ollut kiinnostunut koko työstä.. onko hän soittanut minulle ja kysynyt miten siinä meni..
Onko minun vika jos eräs vakuutusyhtiö ilman mitään ennakkovaroitusta ilmoittaa.. työtä ei ole.. ja jatkaa toimintaansa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.. Näitä minä tarkoitan anteeksi pyynnöllä.. lisäksi tarkoitan sitä.. että minkä vuoksi joka hetki kun minä jostain keskustelen.. sanotaan ei niin tai ei näin.. Minä olen aikuinen ihminen.. kyllä minä tiedän ne asiat mitä tekin.. kouluja käyneenä ja monenmoista elämänkokemusta nähneenä.. ehkäpä tämä selventää sitä asiaa, mitä tarkoitan anteeksi pyynnöllä.. ja sillä että vihdoin asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä..
Olet itse valinnut miehesi ja tiesi. Moni kuten sinäkin samojen kokemusten kolhima tekee uudelleen samat virheet. Valitsee väärät miehet ja työpaikat. Syyttää kouluja käyneitä elämän tietämättömyydestä ja odottaa anteeksiantoa väärintekijöiltään. Eivät he tule pyytämään sinulta anteeksi ei he edes tiedä tehneensä väärin. Unohda nuo vastoinkäymiset mene eteenpäin. Jokainen meistä on kokenut yhtä sun toista pahaa, mutta kokemuksista voi viisastua. Antaa itse tekijöille anteeksi
Elikkä, mä olen ollut pitkään avioliitossa vuosikymmeniä, kuitenkin tässä elämässä on vain mentävä eteenpäin.. ei oo muuta vaihtoehtoa.. ei kenelläkään.. ei myöskään noilla väärintekijöillä
Minä en julkisesti halua tämän enempää kommentoida noita tapahtumia.. minä tiedän ne.. ja mä oon yrittänyt että nuo haavat umpeutuu ja paranee.. jossakin viestissäni sanoin.. että haavat umpeutuu ja paranee.. mutta ne jättää jälkeensä arven.. joka muistuttaa menneestä.. tuo arpi on hyvinkin kipeä ja ottaa oman aikansa ennen kuin se on parantunut.. mutta sekin paranee ja elämä muuttuu.. kaikilla.. koska ei oo muuta vaihtoehtoa.. ei heilläkään.. on vain mentävä eteenpäin.. takaisinpäin kun ei pääse kukaan..
Moni sanoo, että mun on annettava anteeksi.. mä luulen että yhtä paljon anteeksi antoa tarvitaan myös heiltä.. minunko se on kaikessa annettava periksi.. muiden tekojen vuoksi.. ensin mun on pitänyt kestää kaikki heidän tekonsa.. ja siten vielä pitäis antaa anteeksi heidän tekonsa.. jotenkin outoa..
Mutta soitelkoot ja kysykööt.. istutaan kahvilla ja katsotaan miten käy..
ajattelematta surullisia ja mustia ajatuksia, elämä ei niistä korjaannu, - anteeksi pyydän jos on aihetta.