VI LASTENSUOJELUN
RIKOSPERUSTEISET TOIMET SUOMESSA
Tutkimuksen aikaisemmissa jaksoissa on kuvattu yleisluonteisesti rikosoikeusjärjestelmän
ja lastensuojelun suhdetta vertailumaissa. Eri yhteyksissä on esitetty,
että Suomessa lastensuojeluviranomaiset vastaavat osin niistä tehtävistä, joista
Englannissa ja Saksassa – kuten myös monissa muissakin Euroopan maissa –
päättävät nuorisotuomioistuimet. Osa eri maiden nuoria koskevissa laeissa ja
käytännöissä olevista eroista selittyy poikkeavalla ikärajasääntelyllä, mutta toisaalta
samanikäisiä koskevassa sääntelyssä ja käytännöissä on selviä eroja. Seuraavissa
jaksoissa kuvataan ja analysoidaan niitä toimintoja, joita lastensuojeluviranomaisilla
on Suomessa nuorisorikollisuuteen kohdistuvissa käytännöissä. Erityinen
huomio kohdistuu siihen, missä laajuudessa ja millaisin kriteerein lastensuojeluviranomaisten
toimet voivat perustua rikoskäyttäytymiseen. Tarkastelu
perustuu virallislähteisiin, julkaistuihin tilastoihin, tutkimuskirjallisuuteen ja itse
suoritettuun empiiriseen tutkimukseen, jossa aineistona ovat vuoden 2005 hallinto-
oikeuksien yli 10-vuotiaita koskevat pakkohuostaanottopäätökset.1271
John Pitts ja Tarja Kuula ovat lasten ja nuorten laitossijoituksia Englannissa
ja Suomessa käsittelevässä artikkelissa todenneet seuraavaa: ”Finland has substantial
’shadow youth justice system’ that incarcerates children and young people
who offend at a slightly higher rate than the system in England and Wales”.
Heidän mukaansa Suomessa rikosoikeusjärjestelmän, lastensuojelun, mielenterveysjärjestelmän
ja päihdehuollon yhteenlaskettu ”laitospopulaatio” on suhteellisesti
suurempi kuin Englannissa. Nuorisovankien vähäinen määrä selittyisi näin
ollen sillä, että Suomessa muut viranomaiset kuin yleiset tuomioistuimet ja vankeinhoito
käsittelevät sellaisia tapauksia, jotka Englannissa käsitellään nuorisorikosoikeusjärjestelmän
kontekstissa ja jotka siellä määrätään laitosrangaistukseen.
1272 Vaikka väitteessä on ongelmansa1273, piilee siinä myös osatotuus: Englannin
nuorisorikosoikeus vastaa Suomeen suhteutettuna sekä rikosoikeuden että
lastensuojelun puolesta1274, ja myös Saksan tilanne on kokolailla sama. Ennen
lähempiä tarkasteluja muutaman perusasian korostaminen on tarpeen.
Lisää aiheesta....
http://www.optula.om.fi/uploads/pviemei.pdf
RIKOSPERUSTEISET TOIMET SUOMESSA
Tutkimuksen aikaisemmissa jaksoissa on kuvattu yleisluonteisesti rikosoikeusjärjestelmän
ja lastensuojelun suhdetta vertailumaissa. Eri yhteyksissä on esitetty,
että Suomessa lastensuojeluviranomaiset vastaavat osin niistä tehtävistä, joista
Englannissa ja Saksassa – kuten myös monissa muissakin Euroopan maissa –
päättävät nuorisotuomioistuimet. Osa eri maiden nuoria koskevissa laeissa ja
käytännöissä olevista eroista selittyy poikkeavalla ikärajasääntelyllä, mutta toisaalta
samanikäisiä koskevassa sääntelyssä ja käytännöissä on selviä eroja. Seuraavissa
jaksoissa kuvataan ja analysoidaan niitä toimintoja, joita lastensuojeluviranomaisilla
on Suomessa nuorisorikollisuuteen kohdistuvissa käytännöissä. Erityinen
huomio kohdistuu siihen, missä laajuudessa ja millaisin kriteerein lastensuojeluviranomaisten
toimet voivat perustua rikoskäyttäytymiseen. Tarkastelu
perustuu virallislähteisiin, julkaistuihin tilastoihin, tutkimuskirjallisuuteen ja itse
suoritettuun empiiriseen tutkimukseen, jossa aineistona ovat vuoden 2005 hallinto-
oikeuksien yli 10-vuotiaita koskevat pakkohuostaanottopäätökset.1271
John Pitts ja Tarja Kuula ovat lasten ja nuorten laitossijoituksia Englannissa
ja Suomessa käsittelevässä artikkelissa todenneet seuraavaa: ”Finland has substantial
’shadow youth justice system’ that incarcerates children and young people
who offend at a slightly higher rate than the system in England and Wales”.
Heidän mukaansa Suomessa rikosoikeusjärjestelmän, lastensuojelun, mielenterveysjärjestelmän
ja päihdehuollon yhteenlaskettu ”laitospopulaatio” on suhteellisesti
suurempi kuin Englannissa. Nuorisovankien vähäinen määrä selittyisi näin
ollen sillä, että Suomessa muut viranomaiset kuin yleiset tuomioistuimet ja vankeinhoito
käsittelevät sellaisia tapauksia, jotka Englannissa käsitellään nuorisorikosoikeusjärjestelmän
kontekstissa ja jotka siellä määrätään laitosrangaistukseen.
1272 Vaikka väitteessä on ongelmansa1273, piilee siinä myös osatotuus: Englannin
nuorisorikosoikeus vastaa Suomeen suhteutettuna sekä rikosoikeuden että
lastensuojelun puolesta1274, ja myös Saksan tilanne on kokolailla sama. Ennen
lähempiä tarkasteluja muutaman perusasian korostaminen on tarpeen.
Lisää aiheesta....
http://www.optula.om.fi/uploads/pviemei.pdf
Vastaukset 32
Vanhimmat
Samaisessa tutkimuksessa todetaan:
"Myöskään aihetta käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa lastensuojelun syytietoja
ei kovin laajasti käsitellä. Virallisista tilastoista ja julkaisuista (lähinnä
silloisen sosiaalihallituksen) ne poistettiin 1980-luvulla, koska muuttuneen lastensuojelulainsäädännön
hengessä niitä pidettiin tulkinnanvaraisina ja yksityisyyttä
loukkaavina.1307"
Onko sitten nykyinen käytäntö hyvä, että tietoa huostaanotttojen syistä saadaan:
- milloin minkäkin tasoisen minkätahansatutkimuslaitoksen tekemistä mitäsattuutilastoista?
tai
- sensaatiolehtien jutuista, joissa haukutaan huostavanhemmat täyspaskoiksi?
mainitaan "Taskinen (2003) listaa seuraavia avohuollon
tukitoimia ja työmenetelmiä:
- Neuvottelumahdollisuus sosiaalityöntekijöiden kanssa
- Tutkimus ja hoito kasvatus- ja perheneuvonnan toimipaikassa
- Kotipalvelun työntekijöiden apu perheelle
- Päivähoidon järjestäminen lastensuojelunäkökohtien perusteella
- Koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä koulun kanssa
- Tukihenkilö lapselle/nuorelle ja vanhemmille
- Taloudellinen tuki harrastuksiin
- Taloudellinen tuki lastensuojelullisin perustein
- Sijoitus kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimenpiteenä
- Asuntoja lastensuojelutarpeeseen
- Loman kustantaminen sosiaalisin perustein
- Nuoren työhön sijoittumisen tukeminen
- Vanhempien kokoontumistilat
- Nuorten ryhmät, nuorisotilat ja nuorisopajat
- Keskusteluillat ja -ryhmät kasvatuksesta ja elämäntaidoista
- Kasvatusopastus toiminnallisesti
- Seikkailu- ja perheleirit
- Kodinhoidon opastusta
- Opasvihkoset
- Kriisityö- ja kriisipäivystys
- Tukiperheet, tukiasunnot ja turvakotipaikat
- Ratkaisukeskeinen työ ja verkostotyö
- Terapia ja psykiatrinen hoito
- Päihde- ja huumehoitopalvelut
- Sosiaalipäivystys
- Sovittelutoiminta
- Uudet työmenetelmät, mm. läheisneuvonpito"
Kuinka paljon näitä käytetään? Oman kokemukseni mukaan ei lainkaan.
Vieläkin on tuo sama kuvio/kaava... kuin ennenkin..
"lastensuojelulainsäädännön
hengessä niitä pidettiin tulkinnanvaraisina ja yksityisyyttä
loukkaavina.1307"
Eikös ne vieläkin ole juuri noita tulkinnanvaraisia ja yksityisyyttä loukkaavia??
En ole ainakaan kenenkään kuullut vielä kehuvan että esim. asiakirjat olisivat juuri paikkansa pitävät ja oikein kirjoitetut perheen tilanteesta...
Vai onko nykyinen sosiaalihallitus siinä uskossa että tuo systeemi todellakin poistettiin 1980 luvulla?? Ja nyt muka tehtäisiin lain mukaan niinkuin on hallitus ohjeitannut lastensuojelunviranomaisia toimimaan..(vaan olisiko niin ettei ylempi taho sossussa ole saattannut näitä uusia ohjeita työntekijöilleen..vaan jatkavat vanhan kaavan mukaan)....
Hiukan muuttunut..esim.
- Neuvottelumahdollisuus sosiaalityöntekijöiden kanssa
( Ei meillä ainakaan ollut mahdollisuutta tähän annettu)
- Tutkimus ja hoito kasvatus- ja perheneuvonnan toimipaikassa
(perheneuvola, psykologi tutkimus (ei löydetty oppimisvaikeutta)
- Kotipalvelun työntekijöiden apu perheelle
(Ei ollut saatavilla kodinhoitajaa,joten tilalle tuli perhetyöntekijä)
- Koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä koulun kanssa
(Ei tuettu missään muodossa, vaikka hain apua koulukiusaamiseen ja koulunkäynti ongelmiin apua)
- Tukihenkilö lapselle/nuorelle ja vanhemmille
(Tällaisesta ei ollut tietoakaan)
- Taloudellinen tuki harrastuksiin
(hain harrastukseen tukea, niin en saannut koska katsoivat 3:men lapsen yhteisen harrastuksen olevan niin kallis)
- Taloudellinen tuki lastensuojelullisin perustein
(en saanut edes toimeentulotukea)
- Sijoitus kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimenpiteenä
(huostaanotto tapahtui yllättäen... ei kuitenkaan ollut kiirreellinen, vaan asiasta ilm.vasta 1kk/ ennen huostaa)
- Asuntoja lastensuojelutarpeeseen
(ei tuettu,eikä autettu, jäin jopa 2:den asunnon loukkuun)
- Loman kustantaminen sosiaalisin perustein
(ainoastaan 1x viikko kesäleiri per,lapsi)
Ja noita muitakaan ei ole tarjottu ja emme olisi niitä välttämättä tarvinneetkaan muutakuin vain lähetteen neurologille... niin asia olisi sillä korjaantunut...
huostasyyt loukkaavat yksityisyyttä ja siksi niitä ei tehdä pitää paikkaansa, niin eikö:
- sensaatiolehtien kirjoitukset huostasyistä ole yksityisyyttä loukkaavia (vrt. iltasanomat pari viikkoa sitten)?
- muut vastaavat julkilausumat ole yksityisyyttä loukkaavia?
(vrt. iltasanomat pari viikkoa sitten)
Yksityisyyttä loukkaavia...Mutta jossain todellakin nyt mättää kun tuollaisia ei pitäisi julkisesti julkaista jo senkään takia kun ei ole edes tarkempaa tutkimusta asioista tehty eikä edes todistettu noiden väitteitten pitävän paikkansa.. vaan nyt leikkivät olettamuksilla ja antavat julkisesti väärän kuvan ja valheellisen tiedon... joka nyttemmin sitten johtaa siihen että ne jotka eivät vielä ole tätä huostahulluutta ja sosiaaliviranomaisten mielivaltaa kokennut niin he sitten yhtyvät syyllistämään meidät tietämättä sitä ettei meidän tapaukset ole juuri noita joita lehdessä julkistettiin... eli kansa ns. tuomitsee meitä tietämättömyydellä ja siitä että he alentuvat loukkaamaan meidän ihmisarvojamme,yksityisyyttämme....aivan kuin olisimme pahimmat rikolliset kun lapsemme on huostaanotettuja..syystä tai toisesta tai ilman syytä.. niin meidät nyt tullaan toden teoin leimaamaan... ja milläs puolustat itseäsi kohdataessai tällaista ihmistä joka uskoo lehden juttuihin..En usko edes poliisienkaan tulevan apuun ja suojelemaan...
Toisin sanoen voisi sanoa tuota lehti julkaisisua kansan yllyttämistä ja kiihottamista vähemmistö osaisia ja etenkin heikompia (lapsi/lapsia) ihmisiä vastaan niin eikö tämä sitten jo riko lakia??
Ilta-sanomathan harrastavat syrjintää ja koska eivät ole puolueettomia...kun joitain asioita tuodaan esille... eli ilta-sanomat suosii sossuja... niin missä on tämä kuuluisa sanan ja ilmaisun vapaus??? Tämähän on tavallisten ihmisten syrjintää ja evätty oikeus ilmaista oma kanta asiaan jotta voisi vasta väitteeksi esittää julkisesti.... Pitäisikö ryhtyä ryhmäkanteeseen vaikka ilta-sanomia vastaan? Koska sossulla taas on niin iso valta että sitä on vaikeampi kumota... mutta jos ensin hoitaisi tuon ilta-sanomien toiminnan saadaksemme oikeutta käyttää sanan ja ilmaisu oikeuttamme... jolloin me voisimme sen jälkeen kumota sossu huosta hulluus touhun...
täynnä työtä omien huostapapereidemme ja huostajaksamisemme kanssa, ei taida voimat riittää mihinkään ryhmäkanteeseen.
Toisaalta tuo 1980-luvun päätös, että ei julkaista huostasyitä yksityisyyden suojan vuoksi, perustuuko se johonkin lakiin tai löytyykö tuo päätös jostain? Se ryhmäkanne vaatisi kallispalkkaisen lakimiehen ja useimmilla meillä ei taida siihen olla varaa.
Huostaperheiden pitäisi saada enemmän jukisuutta mediassa ja nimenomaan niiden perheiden, joissa on koettu vääryyttä. Nythän julkaistaan vain juttuja, joissa ylistetään huostaanottoja lapsen elämän pelastajina.
VAIN yhdessä Te (( Me )) saamme tuloksia aikaiseksi, yksin tapellessa kuolema korjaa ennenkuin ehtii asiansa hoitaa.
Tietysti jos vain muitakin helpompia keinoja keksisi... niin esille ehdotuksia vain...
No yritän etsiä jostain tuohon vastauksen...
"Toisaalta tuo 1980-luvun päätös, että ei julkaista huostasyitä yksityisyyden suojan vuoksi, perustuuko se johonkin lakiin tai löytyykö tuo päätös jostain?"
Sitä tässä juuri olen miettinyt miten tai mitä kautta voisi saada asiamme julkisuuteen....
Iltasanomat on puolueellinen lehti.Ainoaksi vaihtoehdoksi jää melki viikkolehdet Hymy,seiska tai jokin muu.Minulla oli seiskassa 34/2006 soskusta omalla kuvalla ja nimellä,mutta sosiaalivirkailijan nimiä en silloin maininnut.Nyt tarvii varmaankin tehdä uusi juttu ja laittaa noi virkailijat nimineen.
"Toisaalta tuo 1980-luvun päätös, että ei julkaista huostasyitä yksityisyyden suojan vuoksi, perustuuko se johonkin lakiin tai löytyykö tuo päätös jostain?"
Lastensuojelulain mukaiset rekisteröintivelvoitteet
Tausta
Lastensuojelutilastoista poistettiin 1980 luvulla asiakkuuden syytiedot, koska niitä pidettiin muuttuneen lainsäädännön hengessä tulkinnanvaraisina ja yksityisyyttä loukkaavina.
Suomi on raportoinut Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisesta YK:n lapsen oikeuksien komitealle vuosina 1995, 1998 ja 2003. Komitea on antanut loppupäätelmät ja suositukset vuosina 1996, 2000 ja 2005.
Vuonna 2005 komitea kiinnitti huomiota lapsia koskevien tilastotietojen kokoamisen puutteisiin. Erityisesti komitea korosti kaikkein haavoittuvimpiin kuuluvien lasten elinolojen seurantaa tärkeyttä.
Eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei lastensuojeluilmoituksista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä kerätä riittävää tietoa. Esimerkiksi lastensuojelun tarpeen seuraamiseksi tällaiset tiedot olisivat tarpeen.
http://74.125.77.132/search?q=cache:ROFMKd_NQUMJ:https://sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/hallinto/lastensuojelulainmukaisetrekisterointivelvoitteet/ yksityisyys suoja 1980 lastensuojelussa&hl=fi&ct=clnk&cd=4&gl=fi
Tässä hiukan historiaa asiasta...
Rikollisuuden sääntely alettiin nähdä aiempaa selkeämmin osana laajaa yhteiskuntapolitiikkaa ja suppeammin sen lohkoja sosiaali- ja kriminaalipolitiikkaa, joita koskevat toimenpiteet haluttiin selkeästi erottaa toisistaan. 1980-luvulla lasten oikeuksia painottava puhetapa lävisti lainsäätämishankkeet ja rikollisuusilmiö joutui entistä marginaalisempaan asemaan.
http://www.haaste.om.fi/29087.htm
Vuonna 1998 voimaan tullut laki merkitsi vastareaktiota 1960- ja 1970-lukujen hyvinvointivaltiollisille uudistuksille ja suunnanmuutosta 1980-luvun kehitykselle. Laki keskittyi nuorten sosiaalisten ja psykologisten avun tarpei-den sijasta nuorten rikoksentekijöiden tekoihin ja vastuun korostamiseen. Aja-tus siitä, että nuorisorikollisuus on köyhyydestä, sosiaalisesta epätasa-arvoisuudesta ja psykologisista häiriöistä johtuvaa, korvattiin osin ajatuksella moraalisten valintojen ja henkilökohtaisen vastuunoton keskeisyydestä. Siinä missä aikaisempi nuoriso-oikeutta koskeva politiikka pyrki vähentämään lei-mautumista ohjaamalla rikollisella käyttäytymisellä oirehtivia nuoria pois ri-kosoikeusjärjestelmän piiristä, vuoden 1998 laki pyrki saamaan sekä ensim-mäistä kertaa lakia rikkoneet että rikosoikeudellisen vastuuikärajan alapuolella olevat nuoret järjestelmän piiriin. Yksi muutosten seurauksista on ollut valtavanuorisovankimäärän kasvu Englannissa ja Walesissa viime vuosien aikana.
http://74.125.77.132/search?q=cache:PVS-uLleUmAJ:www.optula.om.fi/uploads/baofhbvc20lbskd.pdf lastensuojelulainsäädäntö 1980&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi
Yhteiskuntarauha haluttiin taata
Lastensuojeluinstituutio syntyi Suomessa 1800-luvun lopulla. Silloin rahatalouteen siirtyminen, teollistuminen ja kaupungistuminen aiheuttivat uudenlaisia sosiaalisia ongelmia ja hajottivat sosiaalisia turvaverkostoja, joihin hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevat saattoivat aikaisemmin tukeutua. Tuona ajankohtana syntyi lasten kasvattamiseen liittyvä yhteiskunnallinen ”kysymys”.
Aluksi lastensuojelun tarve perusteltiin avoimesti yhteiskunnan rauhanomaisen uusintamisen näkökulmasta. Lastensuojelu oli osa sosiaalipoliittista projektia, jolla läntisissä liberalismin periaatteille rakennetuissa demokratioissa pyrittiin yhteiskuntarauhan ylläpitämiseen. Yhteiskunnan suojelun intressi painoi tällöin vaakakupissa enemmän kuin vanhempien (ja erityisesti isän) oikeus lastensa kasvattamiseen. Lapsen kodista erottaminen oli siten joissakin tilanteissa välttämätöntä, olkoonkin, että myös vanhempien oikeusturvaan liittyvät ongelmat tiedostettiin.
Lapsen oikeusturva ei tässä vaiheessa kiinnostanut. Vuonna 1936, jolloin Suomen ensimmäinen lastensuojelulaki astui voimaan, lasta pidettiin pikemminkin toiminnan objektina kuin subjektina. Koska lasta itseään ei mielletty oikeussubjektiksi, ei hänen oikeusasemaansa tarvinnut kiinnittää enemmälti huomiota. Lapsen yksilölliset oikeudet nousivat 1980-luvun puolivälistä lukien lapsia on suojeltu Suomessa lapsen etua, avohuoltoa ja perhettä tukevalla otteella. Lastensuojelukysymyksiä on pyritty lähestymään samanaikaisesti niin lapsen kuin koko perheenkin näkökulmasta. Orientaatio on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana lastensuojelua koskevissa tutkimuksissa on toistuvasti väitetty suomalaisen lastensuojelun ajautuneen liian perhekeskeiseen työorientaatioon, jolloin lapsen merkitys yksilönä on mitätöitynyt.
http://åbouniversitet.fi/tiedostot/aurora/pdf/3-2004/art_10.html
Olen kyllä samaa mieltä siinä jotta iltasanomien artikkeli on suoraa kansan kiihottamista.Toisin sanoen jonkun pitäisi tehdä rikosilmoituksen tuosta kirjoituksesta.
Kirjoituksessa leimataan kaikki vanhemmat joilta on lapsia huostattu syystä tai toisesta ja jopa ilman laillista syytä.
joita myös päättäjät lukevat. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa lainsäädäntöön ja päätöksiin. Suomen kuvalehti? Hesari? Jotain ihan uutta huostista yleisellä tasolla.
Myös tavallisten kansalaisten lukemistot ovat tärkeitä, koska näin muodostuu "yleinen mielipide". Seura, Anna? Ihmisten omia kokemuksia.
1980-luvun päätöksen teki (siis, että ei julkaista huostasyitä)? Oliko se Stakes, joka tilastoi huostamääriä?
Toisaalta virallisen tilaston tekeminen huostasyistä on minun mielestäni aikalailla mahdotonta, koska siinä on kyseessä yksittäisen sossun mielipiteet. Jotkut sossut kirjaavat useita huostasyitä, toiset vähemmän. Eri kunnissa on erilaisia käytäntöjä.
Siitä huolimatta, mitä noissa "pikkutilastoissa" julkaistaan huostasyiksi, lehdet kirjoittavat huostasyiksi yleensä vain juopottelun ja mielenterveyden. "pikkutilastot" antavat muitakin syitä runsaasti, mutta ristiriitaisesti.
olettaisin sen olleen tuo sosiaalihallitus....
"Virallisista tilastoista ja julkaisuista (lähinnä
silloisen sosiaalihallituksen) ne poistettiin 1980-luvulla"
rikosilmoitus iltasanomia vastaan. Minusta ainakin (vaikka noita lastensuojelulakeja tunntekin) tuntuisi vaikealta perustella lakipykälillä, miksi iltasanomien jutusta täytyy tehdä rikosilmoitus. Muutoin se ilmoitus ei taatusti menisi läpi.
Saattoi olla Stakeksin tekemiä tutkimuksia... tuossa linkissä hiukan tarkemmin kaikista ja lisäksi siellä on tilastoja..ym.
http://74.125.77.132/search?q=cache:YJzzkHiBm8EJ:www.stakes.fi/NR/rdonlyres/04EE131E-6191-4B76-84AF-AD25099B723A/0/060215.pdf Lastensuojelutilastoista poistettiin 1980 luvulla asiakkuuden syytiedot&hl=fi&ct=clnk&cd=2&gl=fi
Täällä käsiteltiin yhden perheen tilannetta n. puoli vuotta sitten. He olivat asunnon tarpeessa ja silloin ainakin täällä sai raivoisaa vastustusta ajatus, että koskaan, missään tilanteessa olisi suotavaa, että ls auttaa lapsiperhettä asunnon saamisessa.
Taisi käydä niin, että eivät he sosiaalitoimesta siihen kyllä apua saaneetkaan, vaan asia järjestyi muuten.
Eli edes se ei riitä, että avohuollon tukia ei ole tarjolla, vaan jopa ajatusta siitä, että niitä edes tarjottaisiin, vastustetaan niin voimakkaasti. Sitä on vähän vaikea ymmärtää.
Muutenkin tuo lista on pitkälle tyhjää täynnä suurine lupauksineen. Esim. mitä tukea sosiaalitoimi edes voi tarjota koulunkäynnin suhteen? Onko nyt kyse sellaisesta tilanteesta, jota en itse osaa kuvitella ollenkaan.
Ja mitähän lienee lastensuojelullisin perustein saatu taloudellinen tuki?
"Lastensuojelutilastoista poistettiin jo 1980-luvulla asiakkuuden syytiedot. Muuttuneen lainsäädännön hengessä niitä pidettiin tulkinnanvaraisina ja yksityisyyttä loukkaavina. Näin ollen joudutaan turvautumaan kuntakohtaisiin tiedostoihin ja erillisselvityksiin"
Mutta miksi näin tehdään, kun tämä on johtanut erittäin epäselvään ja epäluotettavaan tilastointiin?
Mutta onhan niiden silti oltava totuuden mukaisia! Ei kai nyt yksityisyyden suoja voi edellyttää, että syyksi kirjataan sen nimissä paikkansa pitämättömiä tietoja.
kuntakohtaisesti tai erillisselvityksin. Nämä siis tosiaan ovat ristiriitaisia keskenään, kun laatijat käyttävät tilasointiperusteinaan erilaisia asioita: esimerkiksi ensisijaista huostasyytä, kaikki huostasyyt (tulee yli 100%) jne.
Ja toinen keino on, että lehdistö tekee mutu-tuntumalla johtopäätöksensä, jotka syötetään päättäjille ja kansalle. Erityisesti lastensuojelujärjestöjen intresseissä on antaa huostavanhemmista erittäin huono kuva, herättää näin sääliä ihmisissä ja kerätä hyvät lahjoitusvarat.
Että on sitten sitä yksityisyyden suojaa...
näin tehdään..
"Mutta miksi näin tehdään, kun tämä on johtanut erittäin epäselvään ja epäluotettavaan tilastointiin?"
että on helpompaa huostaanottaa lapsia kun taas se että järjestäisivät palveluja joita kunnan kuuluisi tarjota... ja ylläpitää ne toiminnassa... kuvittelivat tekevän säästöä karsimalla palveluja ja huostaanottamalla lapsia valtio tukien kustannuksella..esim. nyt kouluihin kuuluvat tuki varat joita valtio on jakannut niin suurin osa noista varoista onkin mennyt ihan muualle kuin sen tarkoitus oli olla... ja kyläkoulujen lopettamisilla kuvittelivat tekevänsä säästöä.... nyt koulukyydit maksavat senkin edestä...ja onko edes kaikille tarvitsijoille sitäkään tarjolla??
Tämä on sitä kuntien säästämistä...luulivat olevansa ovelia....vaan paljastuneet ovat monet kunnat mokistaan ja väärinkäytöksistään... ja nyt sitten itkevät kun kunnilla ei ole rahaa ja valtio ei tue enään riittävästi ja se että nyt on kuntien itse korjattava virheensä ilman valtion tukirahoja...on nyt kuntien opeteltava hoitamaan raha asiat kuntoon... eri asia on sitten että tajuavatko missä he nyt tekisivät suurimman säästön...jos oikein alkaisivat lakia noudattamaan....
tutkijoiden olisi otettava vanhempiikin yhteyttä tai tehtävä kysely lomakkein kyselyjä omasta näkökulmasta asioita... ettei vai yksin perustu sossujen väitteisiin...
Esim.J.P.roos hän on tutkinnut melko perinpohjin näitä asioita niin olisi hyvä jos tutkijatkin perehtyisivät yhtä syventyneesti työhönsä kuin tämä J.P.Roos....
Eikö Suomessa tajuta mitä tuossa lukee:
”Finland has substantial
’shadow youth justice system’ that incarcerates children and young people
who offend at a slightly higher rate than the system in England and Wales”.
Vapaa suomennos: Suomella on merkittävä `varjossa toimiva nuoriso-oikeus järjestelmä` joka sulkee lapset ja nuoret laitokseen rikkoo aavistuksen korkeammalla asteella kuin systeemi Englannissa ja Walesissä.
Tuo oli huonoa englantia, mutta siitäkin selviää, että meidän lapsiin sovellettava varjo-oikeudenkäynti, mikä anglosaksisessa oikeuskäytännössä on järkyttävän ihmisoikeusloukkaus on ääneen sanottuna todella kova kritiikki, rikkoo jopa Suomen perustuslakia, jonka mukaan:
21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
22§
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Perustuslaki tässä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
"Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
"
"tai muussa viranomaisessa" = sossu
"päätös muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi" = ennen kumileimasinvirasto, nyt hallinto-oikeus
Niin ja jos sossun päätöstä ei vastusteta (painostuksen takia), niin riippumaton toimielin on sossu.
Näinhän tätä lakia käytännössä sovelletaan. Tosin syyttäjä ja käsittelijä/esittelijä ovat samoja eli sossu.
on oikeus saada asiansa käsiteltyä riippumattomassa tuomioistuimessa. Sossu ei ole sellainen tuomioistuin lainkaan, jossa syytteitä käsiteltäis.
Nyt oli kyse nuorisorikollisista, Enlannissa ja Walesissa he saavat tuomioistuinkäsittelyn, Suomessa ei, vaan meillä toimii varjo-oikeus sossun voimin. Siinä meillä on se perustuslakirikkomus.
Lainaan J.P.Roosin... mainintaa...
3. Sama viranomainen tekee selvitykset, toimii ensi asteen tuomioistuimena, päättää toimenpiteistä ja toteuttaa ne (tarvittaessa poliisin avustamana)
4. Viranomainen on asiassa syyttävänä osapuolena mutta hänen oletetaan voivan myös samanaikaisesti olla puolueeton asiantuntija. Vain viranomaisella on oikeus päättää tutkimuksesta, asiantuntijalausunnoista ym.
http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/huostaanottokirja.pdf
Joskus vuosia sitten EIT:stä saaduille moitteille Suomen silloisen hallituksen edustaja kommentoi siihen tyyliin, että moitteista ei niin kauheasti väliä, koska meillä on muka toimivampi ja pitemmälle kehitetty lastensuojelu kuin muissa maissa :(
Jos se jossain asiassa vaikka olisikin toimivampi ja pitemmälle kehitetty, siis ihan muutenkin kuin teoriassa, niin ei se oikeuslaitosta silti pysty korvaamaan.
Tuollaisilla lausumilla uskon poliitikkojen ja viranomaisten pärjäävän pitkälle kiusallisten ulkomaisten arvostelijoiden kanssa.
Optulan tutkimuksessa kaavioilla, joissa näkyi vankiluvun huomattava lasku samalla kun PAKKOHUOSTAANOTOT olivat nousseet saman verran. Onko nyt sitten pakkohuostattu ne rikolliset nuoret, jotka aikaisemmin joutuivat vankilaan?
Tuskin, eihän ole käyty oikeudenkäyntejä. Ja entä ne nuoret, joita ei ole pakkohuostattu?
1) alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, joten häntä ei voida rikoksensa takia tuomita vankilaan, eikä tätä saa kiertää tuomitsemalla hänet sossulassa rikoksensa takia ilman huostaanotetuksi. Kun ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, niin ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa sitten kanssa.
Nyt alle 15-vuotiaat lapset rangaistaan rikoksesta ilman oikeudenkäyntiä huostaanotolla ja eristetään ympäristöstään määräämättömäksi ajaksi, mikä rangaistuksena on paljon rankenpi kuin oikeudenkäynnissä saisi, jos se suotaisiin.
2) Yli 15-vuotiailla rikoksentekijöillä tulee olla oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, yksilöityyn syytteeseen ja puolustusasianajajaan. Näitä ei sossutantta voi korvata eikä saa korvata loukkaamatta nuoren rikoksentekijän ihmisoikeuksia.
3) Ne rikoksen uhrit, jotka on huostaanotettu väitettäessä heidän vanhempiensa kaltoinkohdelleen heitä ovat jääneet ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja hyvitystä, mikäli hänen vanhempiaan ei ole syytetty ja tuomittu oikeudessa lastaan vastaan tekemästään rikoksesta. Myöskään lapsen vanhemmat eivät ole saaneet oikeutta puolustautua syytöksiä vastaan, mikäli oikeudenkäyntiä ei ole järjestetty. Huostaanotto on tehty mutu-tuntumalla ja kaikkien asianosaisten oikeuksia loukaten, jos ketään ei ole syytetty eikä ketään tuomittu, mutta silti lapsi on eristetty uhriksi luokiteltuna perheestään ja ympäristöstään.
Koko lastensuojelusektori vaatii täysremontin ja jokainen huostaanotto pitää käsitellä käräjäoikeudessa. Myös vapaaehtoinen huostaananto on lapsen kaltoinkohtelua ja siten ansaitsee jonkin sortin dokumentoidun tuomion. Hoidollisia huostaanottoja ei voi olla, kyllä hoidon saa vaikka äiti ja isä saisivatkin olla edelleen vanhempia.
Vielä sen verran, että yksi päihdeäiti näytettiin telkkarissa, joka odotti neljättä vauvaansa. Kolme oli huostaanotettu. Nyt hän oli päättänyt että hän ei vahingoita sikiötä päihteillä. Ihmettelin sitä paapomista, mitä tämä nainen sai osakseen. Eikö kukaan todellakaan ollut suositellut hänelle heti alkuvaiheessa abortia jos katumuspillerikin oli unohtunut. Kolme lasta jo kärsii huostaanotettuna ja neljättä pukkaa. Johan tuossa ajassa päihteidenkäyttäjä on ampunut aivonsa niin, ettei siitä enää mitään tule, ja on väärin uskotella äidille, että hän pystyisi pelkällä raittiudella saamaan aivonsa uuteen asentoon ja sydämensä tuollaisen rupeaman jälkeen mikä hänellä oli takanaan. Mielestäni hänelle ei saa uskotella olemattomia.
Muista huostatapuksista ei uutisoida yhtään mitään - ei mitään. Vaikka huostien syynä kaikenkarvaisten tilastosekasikiöiden mukaan on päihteen vain 15-40% tapauksista.
Miksi ei kerrota uupuneesta vanhemmasta, joka ei saanut kotiapua eikä lastenhoitajaa, vaan lapset vietiin. Sen takia, että se ei kiinnosta ihmisiä.
Miksi kerrotaan vain näistä muutamista nuorista, jotka on aivopesty hyväksymään huostansa, eikä niistä, joiden elämän huosta on repinyt rikki?