Eräänä kauhistuttavana yönä, kävelin hautausmaan poikki kotiin kaverini bileistä. Minun kaverini leikki jotain ennustus leikkiä ja se ennusti, että mulle tapahtuu, jotain tosi pelottava...
(jatkakaa)
(jatkakaa)
tää on jatkonovelli!!!!!
- eltzu -
4319
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Käveltyäni vähän matkaa kuulin takapuolestani karmivan töräyksen. Seisoin hetken kauhusta jäykkänä ihmetellen mitä oikein tapahtui, kunnes tajusin paskoneeni housuihini. Se oli jotain todella pelottavaa...
yllättäen hautapaaden takaa kuului:
-hyi ällö mikä haju! mä yrjöön koht. tunnistin puhujan lateksi, meidän luokan tyhmimmäksi pojaksi. jos totta puhutaan, en ole koulussa kovin suosittu. late kurkkasi hautapaaden yli ja katsoi suoraan silmiini.
-kataja, kukas muu, hän pilkkasi.
-niin, iida kataja, minä itse omassa persoonassani, sanoin nasevasti. laten takana nauroi hänen jenginsä, pete, ossi ja sarkku., laten kimmakaveri.liukenin paikalta mutta kuulin juoksuaskelia takaatani. juoksin lujempaa ja paskat höllyivät ikävästi pöksyissäni...
Pääsin kotiovelle, ja ilkeä äitini huusi:
-Iida! Sinä haiset! Mene vessaan!
-Joojoo... mutisin ja syöksyin toilettiin. Minua etoi ja annoin ylen lavuaariin. Mitä siellä Leenan pileissä oli oikein tarjottu? Massu kuralla ja kaikkee...
Hiivin pikkuveljeni huoneeseen ja varastin pari vaippaa, jotka vaihdoin stringien tilalle omassa huoneessani. Kaaduin sänkyyn ja nukahdin.
-Iida! Heräsin vaativaan huutoon. -Mitä sinä olet oikein tehnyt? Varastit Iiron vaipat!
-Voi saamari...
Päätä jomotti. En muistanutkaan, että olin ottanut Iiron hyllystä peräti kaksi vaippaa.
-Et kai ole taantunut jälleen vaippaikään? Äiti kaakatti. -Sulla on varmaan joku ripuli... kuulin kun elien illalla oksensit. Koulua vielä tänään... Jäät kyllä tänään ko..
Äidin ääni katkesi ovikellon rimpaukseen. Paras kaverini Annika oli tullut tietenkin hakemaan minut kouluun. Äiti sepitti hänelle jotain ripulista ja Annika toivoti pikaista paranemista, nauraen. Hautasin pääsi tyynyyn. Kaamea alku kaamealle päivälle.
Yrjjösin taas. Sänkyni lainehti äklöttävästä, vihreästä oksennuksesta.
-Herranen aik! Äiti huusi. hämnkin antoi ylen. huoneeeni lainehti yrjössä, ja taaperopikkuveljeni Iiro tassutti huoneeseen.
-Yjjöä, hän sanoi, otti nokareen suuhunsa ja yrjösi.
Tunnin päästä mikään paikka ei ollut säästynyt yrjöltä.