Älykkyyden moneudesta

Älykkyystesteissähän on aikarajat, mitä shakissa ei ole, eikö se voi kestää päiväkausia ? Monet älykkäät eivät vaan kykene sellaiseen, että mietiskellään yhtä siirtoa tunteja, ote herpaantuu, kun ns. älykkäät ovat koulussa olleet niitä "häirikköjä", eli keskittymiskyky on rajallinen. Itse en ole koskaan oikein jaksanut keskittyä mihinkään pitkäksi aikaa, vaan ajatus "karkaa" ja oli esim. opiskellessa paljon pidemmällä kuin missä oltiin menossa.

Itse pelaan shakkia nykyisin vain ohjelmaa vastaan, koska koetan sitä kautta välttää stressiä, joka aiheutuu kilpailutilanteesta (ja varsinkin häviämisestä).

Itse laskisin shakin samaan sarjaan älykkyyden testaamisessa kuin powertestit tai ekspertiisin osoittaminen. Kaikki vaativat varsin mutkikkaan tietorakenteen soveltamista käytäntöön. Kieltämättä ero perinteiseen älykkyystestiin liittyy shakissa tiedon korkeaan tasoon, suoritukseen liittyviin ei-kognitiivisiin seikkoihin sekä itse kilpailutilanteeseen. Tosin myös tavallisen ÄO-testin tekeminen on ainakin stressaava kokemus, ehkä joistakin jopa kilpailutilanne.

Mitä mieltä olet erilaisista tavoista pelata shakkia, olisiko niissä eroja suhteessa pelaajaan ja hänen älykkyyteensä? Tavallinen kilpashakki on varmasti oma lukunsa ja olettaisin, että siinä on myös melkoisesti tekemistä psykologisilla seikoilla, kuten kyvyllä sietää ankaraa stressiä. Mutta pikashakki näyttäisi näin maallikosta enemmän nopeustestin kaltaiselta, sillä siinä pitää oikea siirto valita lähes salamannopeasti. Entäpä sitten tehtäväshakki, kirjeshakista puhumattakaan? Voisiko tehtäväshakkia pitää enemmän perinteisenä älykkyystestinä, koska siinä psykologisilla seikoilla lienee vähemmän osuutta itse suoritukseen ja se suoritetaan lisäksi yksin?

pääsääntöisesti kirjoitti:

Älykkyystesteissähän on aikarajat, mitä shakissa ei ole, eikö se voi kestää päiväkausia ? Monet älykkäät eivät vaan kykene sellaiseen, että mietiskellään yhtä siirtoa tunteja, ote herpaantuu, kun ns. älykkäät ovat koulussa olleet niitä "häirikköjä", eli keskittymiskyky on rajallinen. Itse en ole koskaan oikein jaksanut keskittyä mihinkään pitkäksi aikaa, vaan ajatus "karkaa" ja oli esim. opiskellessa paljon pidemmällä kuin missä oltiin menossa.

Lue lisää

tosiaan vaatii. Yleensä peleissä on aikarajat, pelaajan täytyy tehdä tietty määrä siirtoja tietyssä ajassa, muuten uhkaa aikapula.
ÄO-testeissä menestyneen kannattaisi kokeilla pikashakkia tai tehtäväshakkia. Kirjeshakki ei taida ainakaan sinulle soveltua.

Sven Tuuba kirjoitti:

tosiaan vaatii. Yleensä peleissä on aikarajat, pelaajan täytyy tehdä tietty määrä siirtoja tietyssä ajassa, muuten uhkaa aikapula.
ÄO-testeissä menestyneen kannattaisi kokeilla pikashakkia tai tehtäväshakkia. Kirjeshakki ei taida ainakaan sinulle soveltua.

Lue lisää

olemassa ? Mutta ei ehkä ole minun alaa koko shakki, vaikka äo:ni on ns. korkea, en silti edes muista miten mikäkin shakissa liikkuu mitenkin, isäni yritti opettaa minulle kun olin pikkutyttö, mutta eihän ne siirtelytkään jääneet päähän. Ja muutenkin kun sain laudan laitettua pelikuntoon, niin oli innostus jo loppunut.

pääsääntöisesti kirjoitti:

Älykkyystesteissähän on aikarajat, mitä shakissa ei ole, eikö se voi kestää päiväkausia ? Monet älykkäät eivät vaan kykene sellaiseen, että mietiskellään yhtä siirtoa tunteja, ote herpaantuu, kun ns. älykkäät ovat koulussa olleet niitä "häirikköjä", eli keskittymiskyky on rajallinen. Itse en ole koskaan oikein jaksanut keskittyä mihinkään pitkäksi aikaa, vaan ajatus "karkaa" ja oli esim. opiskellessa paljon pidemmällä kuin missä oltiin menossa.

Lue lisää

Kilpailushakissa on aika rajat. T:Shakkimestari.

Aloitan ÄO-testin siirrettävyydestä. On totta, että älykkyystestit ovat kalibroitu siten, että ne useimmiten korreloivat melko vahvasti keskenään. Yhden älykkyystestin tehnyt voi olla varma siitä, että toisenkaan tulos ei olosuhteiden pysyessä normaalina muutu kovin paljoa. Mutta ydinkysymys onkin, mitä älykkyystestit loppujen lopuksi mittaavat ja mitkä ovat ne toiset ongelmat, joihin älykkyystestien tulokset antavat hyvän ennusteen? Kouluympäristö on ainoa testien ulkopuolinen ympäristö, johon testimenestys antaa kelpo ennusteen: jos menestyy testissä, menestyy melko todennäköisesti myös koulussa ei siis esim. vielä yliopistossa.

Älykkyystestien tulokset eivät kuitenkaan ole siirrettävissä edes toisenlaisiin älykkyystesteihin. Tuossa Cooijmansin viite asiasta: http://www.paulcooijmans.com/statistics/stfgstat.html Eli perinteisen älykkyystestin tehnyt ei välttämättä menesty powertestissä.

Shakillisen älykkyyden siirrettävyydestä minulla ei ole tutkimustietoa. Oletan, että shakkitaitoa voi hyödyntää myös toisissa peleissä: henkilö, joka oppii nopeasti pelaamaan shakkia hyvin, omaa hyvät valmiudet myös muihin peleihin. Shakin maailmanmestareista Capablanca oli tällainen. Toinen luonteva kohde olisi sellaiset ympäristöt, joissa tehdään strategista suunnittelua: sotilasakatemiat yms.

Tuossa kuitenkin linkki, joka voisi antaa suuntaa
shakin ja todellisen maailman suhteelle: http://www.chessintheschools.org/s/index.cfm?SSID=3

Tuo kysymys muuttujien määrästä pitää täsmentää. Esimerkiksi perinteisessä ÄO-testissä on vain muutama sääntö, joita pitää soveltaa joko yhtä tai useampaa kerrallaan. Shakissa on tietenkin säännöt, jotka pitää ensin osata, jonka jälkeen tulevat erilaisten tilanteiden sovellukset.

Mahdollisia siirtoja shakissa on 10 potenssiin 123 ja täydellisen shakkiteorian kehittäminen veisi tietokoneilta käytännössä ikuisuuden. Käytännössä kussakin pelitilanteessa on tietyn avausteorian mukaan pelattaessa ehkä 5 siirtoa, joita suurmestari voisi harkita kun taas harrastelija joutuu useimmiten pelaamaan sumussa. Muuttujiksi voisi laskea pelinappulat (32), joista osaa ei voi tietyssä tilanteessa liikuttaa sääntöjen mukaan, kun taas joidenkin toisen liikuttaminen olisi pelillinen itsemurha.

Joka tapauksessa, shakissa on varmasti enemmän kompleksisuutta kuin perinteissä ÄO-testeissä. Mestareilla tämä kompleksisuus on tavallaan enemmän hallinnassa, mutta toisaalta mestarit tietävät strategiansa pohjalta siirtomahdollisuuksia, joita harrastaja ei osaa edes ajatella.

Sven Tuuba kirjoitti:

Aloitan ÄO-testin siirrettävyydestä. On totta, että älykkyystestit ovat kalibroitu siten, että ne useimmiten korreloivat melko vahvasti keskenään. Yhden älykkyystestin tehnyt voi olla varma siitä, että toisenkaan tulos ei olosuhteiden pysyessä normaalina muutu kovin paljoa. Mutta ydinkysymys onkin, mitä älykkyystestit loppujen lopuksi mittaavat ja mitkä ovat ne toiset ongelmat, joihin älykkyystestien tulokset antavat hyvän ennusteen? Kouluympäristö on ainoa testien ulkopuolinen ympäristö, johon testimenestys antaa kelpo ennusteen: jos menestyy testissä, menestyy melko todennäköisesti myös koulussa ei siis esim. vielä yliopistossa.

Älykkyystestien tulokset eivät kuitenkaan ole siirrettävissä edes toisenlaisiin älykkyystesteihin. Tuossa Cooijmansin viite asiasta: http://www.paulcooijmans.com/statistics/stfgstat.html Eli perinteisen älykkyystestin tehnyt ei välttämättä menesty powertestissä.

Shakillisen älykkyyden siirrettävyydestä minulla ei ole tutkimustietoa. Oletan, että shakkitaitoa voi hyödyntää myös toisissa peleissä: henkilö, joka oppii nopeasti pelaamaan shakkia hyvin, omaa hyvät valmiudet myös muihin peleihin. Shakin maailmanmestareista Capablanca oli tällainen. Toinen luonteva kohde olisi sellaiset ympäristöt, joissa tehdään strategista suunnittelua: sotilasakatemiat yms.

Tuossa kuitenkin linkki, joka voisi antaa suuntaa
shakin ja todellisen maailman suhteelle: http://www.chessintheschools.org/s/index.cfm?SSID=3

Tuo kysymys muuttujien määrästä pitää täsmentää. Esimerkiksi perinteisessä ÄO-testissä on vain muutama sääntö, joita pitää soveltaa joko yhtä tai useampaa kerrallaan. Shakissa on tietenkin säännöt, jotka pitää ensin osata, jonka jälkeen tulevat erilaisten tilanteiden sovellukset.

Mahdollisia siirtoja shakissa on 10 potenssiin 123 ja täydellisen shakkiteorian kehittäminen veisi tietokoneilta käytännössä ikuisuuden. Käytännössä kussakin pelitilanteessa on tietyn avausteorian mukaan pelattaessa ehkä 5 siirtoa, joita suurmestari voisi harkita kun taas harrastelija joutuu useimmiten pelaamaan sumussa. Muuttujiksi voisi laskea pelinappulat (32), joista osaa ei voi tietyssä tilanteessa liikuttaa sääntöjen mukaan, kun taas joidenkin toisen liikuttaminen olisi pelillinen itsemurha.

Joka tapauksessa, shakissa on varmasti enemmän kompleksisuutta kuin perinteissä ÄO-testeissä. Mestareilla tämä kompleksisuus on tavallaan enemmän hallinnassa, mutta toisaalta mestarit tietävät strategiansa pohjalta siirtomahdollisuuksia, joita harrastaja ei osaa edes ajatella.

Lue lisää

ja interpersoonallinen älykkyys on shakissa avaintekijöitä, kun siirrot ovat opeteltavissa.
Ymmärtämällä vastustajan toimintatava ja strategian voi ennustaa hänen siirtoja.

Henkimaailman lisäksi täytyy olla matemaattisloogistaälykkyyttä.

äo-testissä kaikki vastaukset perustuvat pelkkään logiikkaan.

Sven Tuuba kirjoitti:

Aloitan ÄO-testin siirrettävyydestä. On totta, että älykkyystestit ovat kalibroitu siten, että ne useimmiten korreloivat melko vahvasti keskenään. Yhden älykkyystestin tehnyt voi olla varma siitä, että toisenkaan tulos ei olosuhteiden pysyessä normaalina muutu kovin paljoa. Mutta ydinkysymys onkin, mitä älykkyystestit loppujen lopuksi mittaavat ja mitkä ovat ne toiset ongelmat, joihin älykkyystestien tulokset antavat hyvän ennusteen? Kouluympäristö on ainoa testien ulkopuolinen ympäristö, johon testimenestys antaa kelpo ennusteen: jos menestyy testissä, menestyy melko todennäköisesti myös koulussa ei siis esim. vielä yliopistossa.

Älykkyystestien tulokset eivät kuitenkaan ole siirrettävissä edes toisenlaisiin älykkyystesteihin. Tuossa Cooijmansin viite asiasta: http://www.paulcooijmans.com/statistics/stfgstat.html Eli perinteisen älykkyystestin tehnyt ei välttämättä menesty powertestissä.

Shakillisen älykkyyden siirrettävyydestä minulla ei ole tutkimustietoa. Oletan, että shakkitaitoa voi hyödyntää myös toisissa peleissä: henkilö, joka oppii nopeasti pelaamaan shakkia hyvin, omaa hyvät valmiudet myös muihin peleihin. Shakin maailmanmestareista Capablanca oli tällainen. Toinen luonteva kohde olisi sellaiset ympäristöt, joissa tehdään strategista suunnittelua: sotilasakatemiat yms.

Tuossa kuitenkin linkki, joka voisi antaa suuntaa
shakin ja todellisen maailman suhteelle: http://www.chessintheschools.org/s/index.cfm?SSID=3

Tuo kysymys muuttujien määrästä pitää täsmentää. Esimerkiksi perinteisessä ÄO-testissä on vain muutama sääntö, joita pitää soveltaa joko yhtä tai useampaa kerrallaan. Shakissa on tietenkin säännöt, jotka pitää ensin osata, jonka jälkeen tulevat erilaisten tilanteiden sovellukset.

Mahdollisia siirtoja shakissa on 10 potenssiin 123 ja täydellisen shakkiteorian kehittäminen veisi tietokoneilta käytännössä ikuisuuden. Käytännössä kussakin pelitilanteessa on tietyn avausteorian mukaan pelattaessa ehkä 5 siirtoa, joita suurmestari voisi harkita kun taas harrastelija joutuu useimmiten pelaamaan sumussa. Muuttujiksi voisi laskea pelinappulat (32), joista osaa ei voi tietyssä tilanteessa liikuttaa sääntöjen mukaan, kun taas joidenkin toisen liikuttaminen olisi pelillinen itsemurha.

Joka tapauksessa, shakissa on varmasti enemmän kompleksisuutta kuin perinteissä ÄO-testeissä. Mestareilla tämä kompleksisuus on tavallaan enemmän hallinnassa, mutta toisaalta mestarit tietävät strategiansa pohjalta siirtomahdollisuuksia, joita harrastaja ei osaa edes ajatella.

Lue lisää

osittain paikkaansa. Mutta shakissa kuin myös sotilasakatemioissa tarvitaan strategisia taitoja, kuin monessa muussakin pelissä esim. kaikkien tuntema monopoly. Shakkimestarit taitaa olla kaikki muuten miehiä ? Eli onko se tavallaan opittua taitoa, jo lapsuudessa, pojat pärjää sotaleikeissä paremmin kuin tytöt, ainakin itse "kuolin" aina ensimmäisenä. Eli onko tuo strategiaälykkyys sidottu sukupuoleen ? Välillä tuntuu, että on, minä en pärjää edes lapsilleni (kaikki poikia) peleissä, vaikka muuten olen ns. älykäs (äo 143).

sininen1977 kirjoitti:

ja interpersoonallinen älykkyys on shakissa avaintekijöitä, kun siirrot ovat opeteltavissa.
Ymmärtämällä vastustajan toimintatava ja strategian voi ennustaa hänen siirtoja.

Henkimaailman lisäksi täytyy olla matemaattisloogistaälykkyyttä.

äo-testissä kaikki vastaukset perustuvat pelkkään logiikkaan.

Lue lisää

Logiikka lienee ensimmäinen asia, joka lapsen kehityksessä "ylittää" aistimukset, joten siksi sen käyttö älykkyystestien perustana on ymmärrettävää. Logiikka yksinkertaisimmillaan on oppia samuudesta ja eriävyydestä (A ei ole B), joten alkeellisiin loogisiin operaatioihin kykenevät myös eläimet. Se ei siis vaadi tuekseen kieltä.

Matematiikka taas on oppia määrästä ja moneudesta. Myös eläimet kykenevät alkeellisiin laskuoperaatioihin, mutta älykkyystesteissä käytetyt matemaattiset osiot vaativat säännön tunnistamista. Matematiikkakin on tietynlainen keinotekoinen kieli, mutta älykkyystestit eivät yleensä vaadi kovin monimutkaisen matematiikan käyttöä.

Sanojen käyttö älykkyystestissä edellyttää jo varsin korkealle tapahtunutta abstraktin ajattelun kehittymistä. Testissä yleensä testataan myös kykyä ymmärtää sanojen merkitystä.

Jos ajatellaan älykkyystestien ilmiasua, niin kuvio, luku ja kirjain viittaavat asioihin, joiden merkityksen opimme hieman eri-ikäisinä. Testeissä kuitenkin oletaan, että ilmiasun takana on yhteinen ratkaisutapa, logiikka, joka puolestaan viittaa mystiseen "g-ominaisuuteen".
Kysymys luonnollisesti kuuluu, onko logiikan, matematiikan ja kielen välillä jokin kaikkia yhdistävä tekijä vai onko niiden välinen yhteys vain "perheyhtäläisyyttä"?

Toisin sanoen, jos logiikassa on komponentit a,b, ja c ja matematiikassa b,d ja e ja kielessä d,f, ja g, silloin näillä ei kuitenkaan ole yhtä yhteistä komponenttia.

Pohdittaessa g:ta, kannattaa myös huomioida, että me opimme älykkyystestien ratkaisuun tarvittavat tiedot koulussa. Logiikan tai matematiikan alkeet eivät vielä auta meitä ratkaisemaan älykkyystehtäviä, vaan tarvitsemme avuksi kieltä ja vahvistamisoperaatioita. Esimerkiksi kuviopäättelyn perusteet löytyvät alakoulun matematiikan kirjoista, joista opimme, miten kuvioista pitää asioita päätellä "loogisesti".

Minä olen nainen, enkä oikeastaan ole harjoittanut mitään, kun en jaksa. Mutta mensatestattu äo on 145, eli olenko sittenkin mies vaikka neljä lastakin olen synnyttänyt ?

Jos vertaa siihen mitä tietokoneilta tänäpäivänä vaaditaan, niin suoritin on se joka suorittaa mahdollisimman suurta määrää tietoa. Mutta hyvälläkään suorittimella ei pyöritä parhaita pelejä, elleivät ne mahdu ensin koneelle?

sekava teksti. Mutta ihminen käyttää viisiprosenttia aivoistaan ( muistaakseni, ovat muuten tyhjäkäynnillä). Mutta sitten tarvittaessa jollakin toisella osalla voidaan korvata menetetty osuus, mikä ei tietenkään aina ole hyvä asia, koska aivoissa eri lohkot vaikuttavat eri asioihin. Esim. aivojen etulohkossa sijaitsee tunteet ja pienestäkin kolhusta saattaa ihmisestä tulla täysin tunteeton, ei varmaan hyvä asia.

olipa taas kirjoitti:

sekava teksti. Mutta ihminen käyttää viisiprosenttia aivoistaan ( muistaakseni, ovat muuten tyhjäkäynnillä). Mutta sitten tarvittaessa jollakin toisella osalla voidaan korvata menetetty osuus, mikä ei tietenkään aina ole hyvä asia, koska aivoissa eri lohkot vaikuttavat eri asioihin. Esim. aivojen etulohkossa sijaitsee tunteet ja pienestäkin kolhusta saattaa ihmisestä tulla täysin tunteeton, ei varmaan hyvä asia.

Lue lisää

Mitä on aivojen tyhjäkäynti ja onko se kaikilla samanlaista?

siis kuinka laaja-alaisesti aivot soveltaa älykkyyttä, älykapasiteettia?

ajatella näin kirjoitti:

Mitä on aivojen tyhjäkäynti ja onko se kaikilla samanlaista?

Niin kuin jo aiemmin kirjoitin, että jos aivoista osa vammautuu, käyttöön tulee toinen osa. Mutta onko se välttämättä hyvä asia, ehkä on ehkä ei. Muutenkin osa käyttää aivojen eri osia erilailla, esim. osa aavistaa asioita (ns. kuudes aisti) osa taas ei aavista. Oma lapseni (lievästi kehitysvammainen) aavistaa asioita mistä meillä muilla ei ole mitään hajua. Epäilen , että sieltä tyhjäkäynti alueelta tulee jokaiselle jotain "välähdyksiä", kaikilla varmaan on kokemuksia, että yhtäkkiä tulee ns. outo olo tms. tuntemuksia, joskus. Se, että lähettääkö "aivojen tyhjäkäynti alue" silloin jotain, vai mistä johtuu, nämä epämiellyttävät tunteet, en osaa sanoa. Itsellenikin tulee sellaisia tuntemuksia välillä, että en halua mennä tiettyyn paikkaan ja joskus on vahva tunne, että tapaan jonkun jota en ole nähnyt pitkää aikaan jne. Epäilen, että ne signaalit tulee tuolta alueelta, mitä en käytä. Ehkä myös telepatia sijaitsee siellä jne.

samaa kaikilla kirjoitti:

Niin kuin jo aiemmin kirjoitin, että jos aivoista osa vammautuu, käyttöön tulee toinen osa. Mutta onko se välttämättä hyvä asia, ehkä on ehkä ei. Muutenkin osa käyttää aivojen eri osia erilailla, esim. osa aavistaa asioita (ns. kuudes aisti) osa taas ei aavista. Oma lapseni (lievästi kehitysvammainen) aavistaa asioita mistä meillä muilla ei ole mitään hajua. Epäilen , että sieltä tyhjäkäynti alueelta tulee jokaiselle jotain "välähdyksiä", kaikilla varmaan on kokemuksia, että yhtäkkiä tulee ns. outo olo tms. tuntemuksia, joskus. Se, että lähettääkö "aivojen tyhjäkäynti alue" silloin jotain, vai mistä johtuu, nämä epämiellyttävät tunteet, en osaa sanoa. Itsellenikin tulee sellaisia tuntemuksia välillä, että en halua mennä tiettyyn paikkaan ja joskus on vahva tunne, että tapaan jonkun jota en ole nähnyt pitkää aikaan jne. Epäilen, että ne signaalit tulee tuolta alueelta, mitä en käytä. Ehkä myös telepatia sijaitsee siellä jne.

Lue lisää

Kun on omasta mielestä mielenkiintoinen aihe (muista en tiedä), mutta mitä aivojen osia käyttää esim. ne joilla tulee vastaus pitkiinkin matemaattisiin laskuihin hetkessä ? Tuota ilmiömäistä laskutaitoa esiintyy mm. autisteilla, vaikka muuten saattavat olla omissa maailmoissaan. Ja onko nämä "omat maailmat" niitä aivojen osioita joita me muut ei käytetä, kun ei osata ? Ja missä me ns. taviksest ollaan, kun vaivutaan syviin aatoksiin ns. päiväunelmiin ? Ja deja`vu ilmiöhän tulee muistista, eli aivot rekisteröi tapahtuman muistiin ennen kuin ehtii tajuta, sitten se tulee muistin syövereistä kuin olisi tapahtunut ennenkuin, mikä osa aivoista toimii noin nopeasti ? Onko se, se mitä ei "käytetä", vai onko se hetkellinen sähköhäiriö ?

vielä lisää kirjoitti:

Kun on omasta mielestä mielenkiintoinen aihe (muista en tiedä), mutta mitä aivojen osia käyttää esim. ne joilla tulee vastaus pitkiinkin matemaattisiin laskuihin hetkessä ? Tuota ilmiömäistä laskutaitoa esiintyy mm. autisteilla, vaikka muuten saattavat olla omissa maailmoissaan. Ja onko nämä "omat maailmat" niitä aivojen osioita joita me muut ei käytetä, kun ei osata ? Ja missä me ns. taviksest ollaan, kun vaivutaan syviin aatoksiin ns. päiväunelmiin ? Ja deja`vu ilmiöhän tulee muistista, eli aivot rekisteröi tapahtuman muistiin ennen kuin ehtii tajuta, sitten se tulee muistin syövereistä kuin olisi tapahtunut ennenkuin, mikä osa aivoista toimii noin nopeasti ? Onko se, se mitä ei "käytetä", vai onko se hetkellinen sähköhäiriö ?

Lue lisää

Vaikea sanoa mistä milloinkin on kysymys kun koulutus alalle puuttuu.
Voisi ehkä ajatella niin että aivoissa on jonkinlainen "Ö-mappi" jota alitajunta työstää.
Unet taas olisivat näitä Ö-mapista huollon yhteydessä karanneita tiedostoja.
No, taisi mennä vähän lennokkaaksi tämä mun aivotoiminta, mutta eihän sitä koskaan tiedä...

ajatella näin kirjoitti:

Vaikea sanoa mistä milloinkin on kysymys kun koulutus alalle puuttuu.
Voisi ehkä ajatella niin että aivoissa on jonkinlainen "Ö-mappi" jota alitajunta työstää.
Unet taas olisivat näitä Ö-mapista huollon yhteydessä karanneita tiedostoja.
No, taisi mennä vähän lennokkaaksi tämä mun aivotoiminta, mutta eihän sitä koskaan tiedä...

Lue lisää

onkin. En minäkää ole aivoja tutkinut, mitä dokkareissa jne. nähnyt. Mutta jos on ö-mappi, joka lähettää unia, niin miksi ne on niin sekavia ja mistä painajaiset sitten tulee. Enneunia tulee minulle joskus, vaikkakin kuukausia aiemmin, esim. näin unta, etten saanut autoani liukkaalla kääntymään tietylle tielle vaan meni suoraan ojaan, meni pari kuukautta ja auto lähti käsistä, pellolla ihmeteltiin, että miten sieltä pääsee pois.
Hyvä vaan, ettei pidä itsekseen pohdiskella, että saa muitakin näkökulmia.

Ja mielenkiintoista tuo on, että mitä siellä käyttämättömässä osassa on ? Itse kuvittelen, että telepatia kyky löytyy sieltä ja käyttääkö telekineettiset, niitä osia mitä me ei käytetä ?

vaikka lennokasta kirjoitti:

onkin. En minäkää ole aivoja tutkinut, mitä dokkareissa jne. nähnyt. Mutta jos on ö-mappi, joka lähettää unia, niin miksi ne on niin sekavia ja mistä painajaiset sitten tulee. Enneunia tulee minulle joskus, vaikkakin kuukausia aiemmin, esim. näin unta, etten saanut autoani liukkaalla kääntymään tietylle tielle vaan meni suoraan ojaan, meni pari kuukautta ja auto lähti käsistä, pellolla ihmeteltiin, että miten sieltä pääsee pois.
Hyvä vaan, ettei pidä itsekseen pohdiskella, että saa muitakin näkökulmia.

Ja mielenkiintoista tuo on, että mitä siellä käyttämättömässä osassa on ? Itse kuvittelen, että telepatia kyky löytyy sieltä ja käyttääkö telekineettiset, niitä osia mitä me ei käytetä ?

Lue lisää

Voisihan sitä ajatella, että joka unilajilla on oma selitys.
Painajaisuni: Johtuu pelosta ja usein torjutusta tai alitajuntaisesta pelosta.
Enneuni: Alitajuisesta tiedosta ja usein myös tiedostamattomasta pelosta esim. "auto käyttäytyy oudosti käännyttäessä" ja alitajunta yhdistää sen liukkaan kelin riskiksi.
Tavallinen = usein sekava uni: Aivojen Ö-mapin tiedostoa joka purkautuu ajatuskejuna tietoisuuteen.
Se miksi koemme näitä unia nukkuessa johtunee kait siitä, että aivot silloin viettävät huoltovapaata ja täten eivät ole täysin meidän kontrollissa.

induktiivisesta päättelystä. Mitä korkeammalla tasolla pelaat, sitä enemmän sinulla on kokemukseen perustuvaa tietoa parhaista siirroista. Silti, kyseiset siirrot eivät ole absoluuttisesti parhaita, vaan parhaita ainoastaan tämän hetkisen tiedon mukaan. Niinpä joku voi keksiä vielä paremman siirron tutkittuaan asetelmia tarkasti.

Tieteen tekeminen luonnontieteissä noudattaa samantyyppistä päättelyä. Päättely tapahtuu aikaisemman tiedon varassa, mutta kokeellinen menetelmä voi tuoda lisäyksiä tietämykseen ja joskus jopa kumota aikaisemman tietämyksen.

Oletpa hyvin santsannut. Intoa on riittänyt, mutta harmi että monet joilla on potenttiaalia ja ovat erityisen älykkäitä jo lapsena, sitten alkavat tyssäämään kapasiteetin täyttämistä tai kehittämistä, kun huomaavat että suurinosa ihmisistä on taukkeja ja ympäristö vaatii aika 'vähän' kuitenkin heidän potenttiaaliinsa verrattuna. Heistä voi tulla alisuorittajia, hieman turhautuneita. Heistä voi tulla velttoja ja ehkä vähän välinpitämättömiä. Ehkä joku älykäs, kunnianhimoinen ja ehkä hiukan itsekeskeinen ihminen(tai omiin maailmoihinsa uppoutuva) saattaa pyörittää asioita hyvinkin päässään, 'välittämättä' ympärillä pyörivistä ihmisistä. Eikös suurinosa näistä neroista ollut sosiaalisesti melko jälkeenjääneitä? Sitten on niitä jotka santsaavat kapasiteettiaan ihmisiin, niiden kanssa seurusteluun, menestymiseen... siihen on kiinnostusta jollain tavalla. On erillaisia aivoja?

Ehkä joillain on synnyinlahjana hyvin pyörivät aivokanavat vaikka shakkiin tarvittavassa ajattelussa...eli no, potenttiaalia ja mielenkiintoa. Vasta on vissiin todettu että aivot ovat muokkaantuvat. Eli jos vaikka ihminen muuttuu sokeaksi, aivot pystyvät muokkaantumaan niin, että ihminen voi 'nähdä' vaikka kuulemansa. Jos tavallinen tallaaja voittaa neron shakissa, syynäkin voi olla vaikka että tavallinen on harjoitellut tekniikoita pelaamiseen ja pystyy toimimaan tehokkaasti. Sen lisäksi asiaan voi liittyä se, että neron keskittymiskyky on pienempi kuin taviksen, koska neron ei ole tarvinnut erityisemmin ponnistella ymmärtämään ja suorittamaan asioita kuin taviksen. Tavis voi myös tietää enemmän asioita ja suoritustapoja kuin nero joka löyhästi poimii asiat ympäristöstään ja ei ole välttis hyödyntänyt potenttiaaliaan juuri mitenkään.

En tiedä, pointti koko hommasta taisi hajota kun alan enemmän miettimään ja tutkimaan asiaa. Käsittää miten monihaarainen ja laaja asia koko ihmisen aivotoiminta, suorituskyky...älykkyys yleensäkkään on.