Miten vanhanajan lavatanssit saataisiin kiinnostamaan myös nuoria ja tanssimista aloittelevia tanssijoita. Näiden paikkojen tanssijat ikääntyvät ja edessä häämöttää perinteisten lavatanssien kuolema.
Vanhanajan lavatanssit kuolevat
Perinnetanssija
646518
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Perinteinen lavatanssimusiikki on niin kaukana nykynuoren musiikkimausta, että aivan turha toivo. Uusi popahtava iskelmämusiikki ja rock'n'swing-tanssit vielä menettelevät ja niissä onkin lavatanssien tulevaisuus. Lavatanssit muuttavat muotoaan. Vanhaan ei ole paluuta.
Taisivat mennä jo muodista, mutta 3-6 vuotta sitten lähes kaikissa diskoissa oli Suomi baarit, jossa nuoriso tanssi pöydillä ja musiikkina suomi humppa. Miten selität sen?
Ei se diskohumppa ole sama asia kuin perinteinen lavatanssimusiikki. Suomibaareissa soitettiin ja soitetaan suomirockin ohella lähinnä Frederikin 70-luvun diskohumppahittejä ja sitä tyyliä. Sellainen soveltuu hyvin buggimaisesti tanssittavaksi ja käy erinomaisesti nykyajan lavatansseihin. Ja sitä kuuntelee ihan mielellään pikkupieruissaan.
NO MUTTA!!!! Tästä nikistä ei ole oikein voinut olla varma missä mennään mutta tulihan sitä asiaa!
Nimittäin, tällä hetkellä on vain kolme vaihtoehtoa:
1) Finkkutanssit = helikopterihelvetti, ei voi suositella uusille tanssijoille.
2) Autio lava = ei Finkkuja
3) Peliimannipojat&harmonikka työväentalolla...
Nyt pitäisi saada kelattua aikaa noin 10-vuotta taaksepäin ja saada lavameininkiin jotain järkiperäistä toimintaaa jotta voisi uudet ihmiset luontevasti tulla mukaan.
Viime vuodet "buggeineen" ovat tuhonneet viattomuuden lavakulttuurista täysin.
Kun tapaat tätä tanssijärjestäjää niin muista ehdottaa teematansseja: perinteiset lavatanssit.
YHTÄÄN sellaista koko kansan suosikkia joka sisi massat liikkeelle.
Agents on väistynyt lavoilta -sen tunsi koko Suomen kansa -joten se oli valtava yleisömagneetti. Agentsin aika on kuitenkin ohi.
Yölintu räpeltää miten sattuu -ei siitäkään ole
kassamagneetiksi.
MMO ja PNP sekä Varjokuva ovat toki hyviä -mutta harva niitä tuntee(paitsi tanssiharrastajat) -eivät ne saa jokmiestä lauantaisin liikkeelle.
Otin asian tarkasteluun lounaskeskustelussa hetki sitten.Lavaisäntä siirsi tuosta mainitsemastasi helikopteroinnista täyden vastuun
uusille tanssikouluille,jotka ovat tämän tyylin kehitelleet.
Mitä tulee Finlandersiin,lavoille tosiaan saapuu
selaisia nuoria tanssitypyjä,jotka ovat hulluna kyseiseen orkesteriin,ilmiö jota ei okein selitä mikään.Etsitäänkö sitten isähahmoa vai mitä.Heitä seuraavat tietenkin tanssimiehet.
Perinteisiä lavatansseja kysymykseen puolestaan oli selkeä vastaus: liput kahteenkymppiin.Kyllä se onnistuu.Jotta homma jatkuu kuin silloin ennen.
Se on käynyt selväksi,että tanssija ei juo viinaa tai ylipäätään kuluta mitään mikä maksaa.Tästä huolimatta taskumatteja yms. kulkeutuu tanssilavan portin ohi mielettömät määrät.Ja omat vesipisteet vähentävät kanttiinin tuloja,mistä putiikki saisi katteen.
Tanssien järjestäjä näkee uuden tai vanhan asiakkaan samassa valossa,sillä raha ei haise.
Kädenalitteluja tanssittiin suomessakin jo 40 ja 50 luvuilla kun lavoilla oli tilaa tanssia. Myös perinteisiin vanhoihin "suomalaisiin" tanssilajeihin tanssittiin puhtaita kädenalitteluversioita tai kädenalittelun ja suljetun otteen yhdistelmiä. Kädenalitteluna tanssittiin erilaisia lähinnä nykyistä fuskua muistuttavia jiveversioita ja siitä myös tanssin nimi "jive". Suurten ikäluokkien tullessa lavoille - lavat täyttyivät niin että kädenalittelut olivat monilla lavoillla käytännössä lähes mahdottomia tanssia. Moni 50 ja 60 luvun tanssija onkin hurahtanut kädenalitteluihin nostalgisista syistä. Vasta aivan viimevuosina kädenalittelutanssikurssien osanottajien keski-ikä on selvästi nuorentunut. Vielä 90-luvulla kädenalittelukurssien keski-ikä saattoi olla jopa 50 vuotta tai ylikin, kun 50-luvun nuoret toteuttivat vanhaa 50's unelmaa "tämän minä vielä opettelen".
Juuri rock ja swing tansseilla sekä näillä buggeilla saataisiin nuoria lavoille. Itse nimittäin juuri tanssiharrastuksen aloittaneena kiinnostavat eniten nuo tanssilajit sekä sambat, salsat jne. missä on rytmiä ja tunnelmaa. Perinteisistä tansseista eniten kiinnostaa tango ja tunnen muitakin, jotka ihailevat tangoa, vaikka eivät tanssimassa käykään. Pahinta on juuri tuo vanhempien ihmisten vihamielisyys näitä tanssilajeja kohtaan. Jos nuoria tulee paikalle, niin pitäisi olla tyytyväinen eikä valittaa sitä lavakulttuurin kuolemaa vaan antaa kaikkien kukkien kukkia. He kuitenkin tulevat tanssimaan! Monia nuoria ei tanssiminen kiinnosta lainkaan.
Valssi ja muut hitaat kappaleet tuntuvat vähän pitkäveteisiltä. Juuri humppamusiikki on varmaan useimmille se, mikä lavatansseissa karttavat. Musiikki ei vain vastaa nuorison musiikkimakua vaikka monikin ystäväni on sanonut, että haluaisi osata tanssia. Itse tanssin kyllä humpat ja jenkatkin.
Nyt ollaan hyvällä menestyksellä kokeiltu humpan opettamista lavarokin formaatilla tansittavaksi ja useampikin humpan vihaaja on todennut sen jälkeen suhtautuneensa humppaan aivan uudella tavalla. Ja varsinkin nuoret ovat todenneet lavarokin tekevän humpasta tanssikelpoisen tanssimusiikin. Valittavat vain sitä kun humppamusiikkiin aika harva edelleenkään tanssii lavarokkia. Lavarokki sellaisenaan sopii humppamusiikkiin ilman mitään svengiongelmia. Onneksi kuitenkin lavarokin tanssiminen humppamusiikkiin lisääntyy koko ajan.
Tuosta sainkin päivän naurut - valitettavasti pitää aika pitkälti paikkansa!
Siis, muutos ja uudistuminen sekä yleensäkkin kehittyminen on tarpeen ja luonnollista jatkumoa.
"Vanhan ajan" tanssit ei ole edes kovin tärkeääkään säilyä (sellaisenaan) sillä on todella tervettä että ne ja niiden aika iso osa muutttuukin ja saa uuden ilmeen.
Nuoret/ tanssitaitoiset ikäihmiset sekä liikunta taitotanssijat olisisvat todellinen ihanne lavatansseihin tuomaan viihtyvyyden .
Vanhan ajan tanseissa oli yksi osa kohtuullista tansikulttuuria mutta kohtuuttoman iso osa järjetöntä örvellystä.
Nuoret kyllä omaksuu sekä käyttää tanssia aivan varmasti lavoilla ja kiitos ansioituneiden tanssinopettajien rohkeasta innostuneisuudesta sekä lavatanssin kehittymisen moninaisemmaksi. Nyt käydään tansipaikoilla tanssimassa eikä kyntämässä lavojen ympärys peltoja otsaruvella.
Myös tanssi ohjelmat tekee hyvää jälkeä. Tästä tulee uutta perinnettä.
Minä pakenin lavoilta : siellä liian paljon rivi naisia odottamassa turhaan tanssiin pääsyä* parit tanssivat melkosta kyytiä ympäri lavaa kuin näyttäen,huh huh* kokonaisuus muistuttaa tehdasmaisuutta,massaa,ei yksilöllisyyttä/huomatuksi tulemista. Yksi ainoa
plussa lavoilla että tanssijat ilman alkoholia,ainakin lähestulkoon.
Jooo kun edestakainen laahustaminen muuttui eteneväksi tanssiksi, niin monen mielestä tanssi muuttui kilpaa eteneväksi raviksi, vaikka tanssin askellus ei nopeutunut pätkääkään. Moni onkin ollut ihmeissään, kun tanssi näyttää kilpajuoksulta, mutta onkin jopa hitaampaa kuin aikaisemmin. Ei ensimmäinen kerta kun etenevä tanssi mielletään näyttämiseksi.
- Lavoilla on kaikenikäisiä. Ravintolat/discot ovat profiloituneet iän mukaan. Kukaan normaali parikymppinen ei lähde joraamaan vanhempien tai isovanhempi ikäisten kanssa. Ei kyllä 30 kymppisetkään.
- Musiikki. Jenkat, masurkat, polkat pois ohjelmistosta. Lattia tyhjenee nykyporukallakin.
- valitettavasti keskellä korpea olevat lavat eivät vedä. Tanssipaikan olisi oltava taksimatkan etäisyydellä, koska useimmat nykyihmist haluavat ottaa kuitenkin tuopposen jos ei useammankin.
Näin siis top3:
"Lavoilla on kaikenikäisiä. Ravintolat/discot ovat profiloituneet iän mukaan. Kukaan normaali parikymppinen ei lähde joraamaan vanhempien tai isovanhempi ikäisten kanssa. Ei kyllä 30 kymppisetkään."
Jos saittuisit joskus käymään jossakin suositulla tanssipaikalla (Järvenpää, Satulinna, Kisaranta, Kapakanmäki, Kolmilammi ja Riutta vaikka nyt esimerkkeinä), varmaan järkyttyisit sitä epänormaaleiksi leimaamiesi nuorten (20- ja 30-vuotiaiden sekä nuorempienkin) määrää, mikä niitä kansoittaa suosittujen yhtyeiden iltoina.
Aika ikävästi leimattu. Joillekuille tuollainen täällä näkyy olevan sallittua.
Teinidiscot on erikseen jne..
Se että noissa paikoissa pyörii sama pieni nuorten tanssifriikien joukko, ei kerro mitään. 98% nuorista ei tanssi ollenkaan.
...oli normaali, mikäli et ymmärtänyt. Oli kyllä mielestäni varsin selvästi osoitettu.
Tuossa väitteessä nuoriin otettiin mukaan kolmekymppiset myös.
Et ilmeisesti käy samoilla lavoilla kuin sekä nuo tarkoittamani käyvät että myös minä itsekin käyn.
Minkähän arvioisit olevan lavatanssijoiden kokonaismäärän suhteessa koko väestöön?
Tuskin se nuorten määrään verrattuna juuri eroaa.
se normaali lainausmerkkeihin, se ei ollut poitti.
Haastattele nuoria, missä seurassa he iltaa haluavat viettää. Todennäköisesti mieluiten ikäisiensä kanssa.
Minä olen yksi nuorista tanssijoista ja voinpa kertoa että eipä näiden "vanhanajan lavatanssien" perään mouruajien unelmat kovin houkuttavilta kiinnosta. Jos meno olisi lavoilla sellaista niin tuskinpa olisin harrastuksen pariin jäänyt.
Lavatanssien ongelma nuorison kannalta on yksinkertaisesti imago! Voi hyvin pitää paikkaansa, että 98% nuorista ei tanssi, mutta 95% nuorista ei ole edes kokeillut lavatansseja. Se johtuu ennakkoluuloista joita itsellänikin oli ennen harrastuksen aloittamista. Jos nuoret tietäisivät millaista meno nuorten suosimilla lavoilla on niin nuoria harrastajia olisi moninkertainen määrä nykyiseen verrattuna.
Voisi sanoa, että nuoret eivät käy lavoilla koska he luulevat, että lavoilla on edelleen sellainen meininki jota nämä vanhan ajan lavatanssien haikailijat haluavat takaisin.
..useimmat muutkin ihmiset haluavat viettää vapaa-aikaansa pääosin kaltaistensa seurassa.
Kuitenkin on olemassa erilaisia harrastuksia, joihin osallistuvat eivät kovin kummoisesti ikäkysymyksille painoa laita -muut seikat ovat oleellisia.
Haastattele sinä vaikka pubeissa roikkuvaa keski-ikäistä porukkaa ja kysele heidän mielipiteitään lavatanssista!
Sitä tosiasiaa et kuitenkaan millään pysty kumoamaan, että suosituilla tanssipaikoilla on varsinkin nuoriin vetoavien muusikoiden iltoina ja swingtanssiseurapaikkakunnilla sekä niiden lähettyvillä aivan merkittävä määrä nuorta väkeä (alle viisitoistavuotiaista vähän yli kolmekymppisiin). Varsinkin tyttöjä ja nuoria naisia löytyy aina.
Pojat ovat arempia lähtemään vaativaksi kokemaansa lajiin ja vielä sellaiseen, joka poikaporukoissa on leimattu kaikkea muuta kuin miehekkääksi.
Ajatellaan tilanne, että yli 50 mies menee teinidiscoon ja tanssii neitosten kanssa. Näyttääkö se "normaalilta". Lavoilla homma on ok.
Ei ole ihme jos humppa-valssi -linja ei miellytä nuoria. Minä olen tanssinut lavoilla nuoresta jannusta asti täsmälleen 33 vuotta enkä minäkään kaipaayhtään sitä "vanhaa" aikaa (70-80 luvut). Se oli onnetonta tanssia melankoliseen musiikkiin.
Tahtoo elämää lavoille!
Äinäänmiäs nostaa pytyn edellisen kommentin esittäjälle.(kannellisen)
Pubeissa siis "roikutaan" ja lavalla "vietetään vapaa-aikaa" ?
Aika asenteellista. Taas.
Kai se on ensin vedetty? Hyvä, että kansi on sentään päällä.
"Lavoilla on kaikenikäisiä. Ravintolat/discot ovat profiloituneet iän mukaan. Kukaan normaali parikymppinen ei lähde joraamaan vanhempien tai isovanhempi ikäisten kanssa. Ei kyllä 30 kymppisetkään."
Kyllä lähtee, jos on hyvä tanssittaja. Kivampi tanssia sellaisen kanssa, joka osaa viedä. Ei voi aina valita, että tanssii vain nuorten kanssa.
Muuten samoilla linjoilla.
Koulun liikkunnanopetukseen pitäisi lisätä tanssien opetusta ja ehkäpä painottaen hiukan vauhdikkaampia lajeja. Tässä ehkä tarvittaisiin yhteistyötä esimerkiksi tanssiseurojen/koulujen ja koulun välillä mikäli liikunnanopettajilla ei itsellä ole riittävää osaamista!
Ruotsissa käsittääkseni buggia opetetaan varsin laajasti kouluissa ja harrastajamäärät lienevät varsin suuret. Ehkä meillä voisi olla fusku buggin tilalla.
...on syytä olla tarkkana sen suhteen, miltä luokka-asteelta alkaen tanssiopetusta yritetään tarjota.
Itse olin aikanaan varsinaisen koulupäivän jälkeen vapaaehtoisille tarjotussa, naispuolisen historiaopettajan johdolla tapahtuneessa, lavatanssiopetuksessa viisitoistavuotiaana.
Eipä meitä poikia sinne montakaan osallistunut. Tyttöjä oli puolet enemmän.
Paljon myöhemmin sitten olin naapurikaupungissa erään tanssituttavani kanssa vetämässä hänen luokalleen tunnin mittaisen jiveopetuksen ja siihen perään sitten vielä rinnakkaisluokkalaiset mukaan toiselle tunnille.
Viidesluokkalaisia olivat, joten poikia oli lähes mahdotonta saada tarttumaan tyttöjä edes kädestä.
Melkein pelkäksi näytöksi meni varsinkin se jälkimmäinen tunti, kun puolet joukosta sitten oli muita kuin oman luokan kavereita.
Niinpä tuskin ennen yläasteelle siirtymistä tuota kannattaa yrittää.
Tietysti eskarilaiset vielä suhtautuisivat eri tavalla ja estottomammin, mutta tuskin päiväkoteihin moista opetusta saisi ympätyksi.
Tanssinopetus voisi alkaa jo ihan alaluokilla. Silloin ei ole pojillakaan turhia ennakkoluuloja vielä. Joka vuosi voitaisiin liikuntatunneilla opetella yksi uusi tanssi.
Tanssi edistäisi kansanterveyttäkin, sitähän voi harrastaa läpi elämän, kun on kerran oppinut.
Seurustelu -ja liikuntamuotona ihan ylivertainen laji.
Lavatanssiperinne on ainutlaatuinen suomalainen asia, joka ei saa loppua! Miksi tanssia ei ole peruskoulujen opetusohjelmassa? Halpaa ja tehokasta liikuntaa ja kaiken lisäksi hauskaa!
hyvä, että lavoilla on naisia paljon enemmän.
Naisia riittää vaikka joka sormelle. Ei tarvi pelätä, että yksin jää. Ei siis kannata mainostaa tanssia muille miehille.
Jes, jes, jes... :D
Sen verran pitää toki miehiä olla, että naiset viitsivät vielä paikalle tulla. Mutta muuten en pane pahakseni jos naisia on vaikka 10 jokaista miestä kohti. Aijai niitä mahtavia hetkiä naistentunneilla, kun useampi nainen tulee hakemaan yhtä aikaa.
Minäkään en kaipaa yhtään lisää nuoria miehiä lavoille!
Tämä nuorten (20-30 v.) naisten/miesten suhde (10/1) on todella hyvä näin nuorelle (olen 26 v.) poikamiehelle. Seuransaanti on taattua, tanssien jälkeenkin...
Vanhat mieskääkät eivät haittaa, niitä saa olla enemmänkin - ei ole vastusta loppupeleissä.
Tanssimisessa on kaikki ainekset syntiinlankeemukseen, joten sitä ei koulussa pitäisi opettaa.
Nuoruuden jo ohittaneena tanssijamiehenä ei voi kuin kateellisena vierestä katsoa,
Miks ihmeellä tulit tänne syntisen tanssi-sanan alle tiirailemaan? Häivy kiireesti, ettei tauti tarttuisi!
Jos ja kun et ilmeisesti ymmärrä että ihmisen omatunto ja valinnat on omien korvien välissä; se onko tanssi syntiä lie kiinni siitä miten tanssin itse kukin ottaa. Itselleni siitä ei ole synnintuntoja tullut, vaan tanssi on minulle iloista ajankulua ja reipasta liikuntaa. Taitojakin voi mitata, ja kehittyä vaikka kuinka taitavaksi tanssiurheilijaksi.
Ei pelkkä tanssiminen ole syntiin lankeamista. Todella ahdasmielistä ajatella niin, ja vielä yleistäen. Eiköhän koulukiusaaminen ole paljon suurempi synti - ja sitä katsotaan sormien läpi, useimmiten.
Aivan hyvin voisi tanssin liikuntamuotona ottaa kouluaineeksi joko itsessään tai liitettynä vaikkapa juuri liikuntatunteihin. Näinhän on useassa maassa.
Ja tanssin olisi todella oltava ihan virallisena oppiaineena. Tällöin myös opettajan olisi oltava perehtynyt virkansa puolesta asiaan.
Nythän tanssin opetus kouluissa on paljolti, ehkä vanhojentanssit pois lukien, ulkopuolisten ”konsulttien” varassa. Näitä käy kouluilla joskus, vaihtelevalla menestyksellä. Paras tilanne on tietysti silloin, kun tuo ulkopuolinen on myös opettaja ammatiltaan, tai muuten varustettuna tarvittavilla pedagogisilla taidoilla. Huonoin silloin, kun ”opettajana” on tanssimisesta muuten vain innostunut henkilö, ilman valmiuksia käsitellä opetettaviaan. Tuosta sitten helposti vedetään johtopäätöksiä, ettei koululaisia kannatakaan yrittää opettaa tanssimaan.
Lapsi on kuitenkin luotu liikkumaan. Ja tanssihan on mitä parhainta ja monipuolisinta liikuntaa. Pärjäten tässä hyvin muille liikunnan muodoille. Joissakin, esim, eräät hiphopin muodot, ohitsekin mennen. Samalla opitaan myös toisten huomioon ottamista ja ryhmätoimintaakin, tietysti vähän tanssilajista riippuen. Tämä olisikin nykyisenä itsekkyyden aikakautena mitä parhainta.
Toivon todella vielä näkeväni päivän, jolloin tanssi, ainakin jossakin muodossa, on edes valinnaisaineena Suomen kouluissa.
Tanssin voi sijoittaa oppimäärien puitteissa erilliseksi kurssiksi. Kurssi voi olla esimerkiksi vapaavalintainen liikunta tai erikoisliikunta. Kulttuurialoilla tanssin voi sijoittaa jonkin kulttuurinimikkeen alle. Tanssi voi olla myös täysin itsenäinen vapaavalintainen kurssi. Myös vapaa-ajan puitteissa järjestetty tanssikerho voi olla samalla ns. omaehtoinen vapaasti valittu kurssi, kun sen muuten täyttää tämäntyyppisen kurssin vaatimukset. Näitä kursseja voi suorittaa myös oppilaitoksen ulkopuolelta. Paikkakunnan oppilaitoksilla on usein yhteistyösopimuksia, minkä perusteella voi hakeutua toisen oppilaitoksen järjestämälle esimerkiksi tanssikurssille.
Lisäksi tanssikursseja on järjestetty sopivissa oppimäärissä oppilaiden harjoitustöinä ainakin matkailu- ja viihdepalvelujen tuottamisessa. Näissä oppilaat hoitavat kaikki tanssikurssiin liityvät tehtävät, kuten budjetointi, ohjaajien palkkaus, tilojen varaaminen/vuokraus jne.
Mihinkähän perustuu tällainen näkemys:
"Toivon todella vielä näkeväni päivän, jolloin tanssi, ainakin jossakin muodossa, on edes valinnaisaineena Suomen kouluissa."
Kyllä koulujen opsiin kuuluu tanssi.Itse olen opettanut yli 20 vuotta valssit, jenkat , humpat, foksit ja huom buggia myös yläkoulun puolella sekä tytöille etä pojille. Miesopettajat ovat tietysti myös näillä tunneilla miehen mallina. Näin käsittääkseni toimitaan ympäri Suomen kouluissa, joissa liikuntaa opettavat oppiaineeseen koulutetut ammattilaiset.
No tuo näkemys selvästi perustui hartaaseen toiveeseen...
Mutta se, mitä juuri kerroit, kuullostaa uskomattoman hyvältä. Ainakin verrattuna tilanteeseen muutama kymmenen vuotta sitten. Tanssi on siis toimivana valinnaisaineena jokaisessa Suomen peruskoulussa?
Ja kaikissa kouluissa on amattitaitoinen tanssin opettaja, joka opettaa tanssia joko pelkästään, tai jonkin muun aineen ohella?
on tarjolla tanssia valinnaisaineena ,mutta epäilen ettei pelkkä paritanssi ole silloin kyseessä. Kyllä peruskouluikäisiä kiinnostaa ihan muut tanssilajit enemmän. Paljolti tarjonta on tietenkin kiinni opettajan taidoista ilman muuta. Perustanssien opetukseen olemme saaneet koulutuksen kuten muihinkin koululiikunnan lajeihin eikä aina tarvita ns "tanssinopettajia".
Aiheena liikunnanopetukselle tulisi oikeasti pysäyttää tämä markkintyrkytys ikäänkuin motivaattorina lapsille. Siis (erilaiset nimike ja välinetanssit mitä aikuiset naiset ja isot tytöt harrastaa) Maksullisessa kerhoissa.
Siis oikeasti tanssia pysyä siinä ja sen liikunnan opettajat osaa ja saanevat oeptuksenkin?
Kyse on aivan samasta kuin elämänkatsomus ja hallinta tulisi tulla liikenneopetuksen kanssa peruskoulun opetukseen pian.
Tarkoituksena oppia ihmisyyttä ja liikunnassa "pelkkää tanssia".
Lajikirjo ja muotiinnoitus lajit ovat pilaamassa pian koululiikunnan niinkuin kansalaistaito on mennyt juppiaineiden alle.
Tavoite olisi päästä eroon kouluuupumuksista, kiusaamisesta, sekä muotittamis käsiteestä tehdä täydellisiä pakolla.
Kohtuus ja vastuuntunto kaikessa. Oireet on tiedossa.
Lounaisessa suomessa ei ainakaan kuole!!!
Käy auran nuortentalolla, yläneen valasrannalla tai vaikkapa someron esakalliolla, niin huomaat!
Väkeä on yleensä 1000 henkilön kieppeillä, joista
vähintäin puolet 15-30 vuotiaita.
Terveisin mies 42v.
Lavatanssit vielä sinnittelevät, vaikutusta on ollut sillä, että iskelmäkulttuuri on nostettu uudelleen trendiksi (esim. Agentsien työn tuloksena - jota tanssijat sinänsä aina ovat parjanneet). On Iskelmäradiota ja Tangomarkkinoitakin. Samoin tanssikurssit ja tanssiseurat.
Kuitenkin moni tanssikapakka on viime vuosina kuukahtanut - syyksi esimeriksi Valkeakosken Waltikan kohdalla kerrottiin se, etteivät ns. suurien ikäluokkien edustajat enää vanhuuttaan iltarientoihin lähde. Siellä kyllä viime aikoina kävivätkin ne samat varttuneemmat henkilöt, joka taas laski omaakin osallistumista.
Nimiä mainitsematta Helsingin keskustan tuntumassa oleva ravintola on järjestänyt useita tansseja "perinteiset lavatanssit" -nimikkeellä. Tilaisuuksia mainostettiin tyyliin: "Täällä ei soi mikään Yölintu vaan oikea vanhan ajan tanssimusiikki, Olavi Virta, Brita Koivunen etc." Juhannuksena oli paikallislehden mukaan ollut 500 ihmistä jonossa.
Ystävänpäivänä tanssit alkoivat klo 22, olin maisemissa 22.20. Sadan metrin jono, joka ei liikkunut minnekään, valtaosin 20-25 -vuotiaita, monet pukeutuneet 50-luvun tyyliin. Jonossa edessäolevat harmittelivat, miksei tälläisia tansseja järjestetä jossain tarpeeksi isossa paikassa.
Enempää minulla ei ole kerrottavaa, en viitsinyt jäädä jonottamaan ties miten pitkäksi aikaa. Sen verran kokemuksesta viisastuin, etten enää usko väitteitä, ettei vanhan ajan tanssimusiikki kiinnostaisi nuoria. Luultavasti se on jo tarpeeksi vanhaa, että se eksoottisuudessaan alkaa taas kiinnostaa. Muutenkin, perinteiden arvostus on ollut nousussa jo pitkään muillakin aloilla.
Sen uskon kyllä, ettei nykyinen lavameininki nuoria kiinnosta (ennenkuin oppivat tanssimaan). Tanssiaiset sen sijaan kiinnostavat, kuten vanhojen tansseihin liittyvä karnevaalitouhukin osoittaa.
Kuka osaisi järjestää tanssiaisia nuorten makuun?
40 ja 50 lukujen jazz- ja swing-iskelmä on erityisen hyvää musiikkia avoimen otteen swingeihin ja myös sen takia sitä myös soitetaan aika runsaastikin swing-tansseissa. Mainittu musiikki on tullut tutuksi nuorille, koska sitä käytetään runsaasti swing-tanssikerhojen opetusmusiikkina. Lisäksi musiikkia on edelleenkin saatavana aika hyvin erilaisilla kokoomalevyillä ja myös uusina versioina.
Ainakin Helsingissä ja lähiympäristöissä 40's ja 50's musiikkiin perustuvia tansseja järjestetään useitakin kertoja vuodessa ja niissä nuoria käy tanssimassa myös aika runsaasti.
Vanha swing- ja jazz-pohjainen tanssimusiikki tekee tuloaan myös uusien tanssibändien ohjelmistoihin ja se myös otetaan aika hyvin vastaan tanssijoiden taholta. Myös uudempaa tanssimusiikkia on alettu esittämään vanhaan jazzahtavaan 40's ja 50's tyyliin. Varsinkin humppamusiikissa on palattu osin vanhaan tyyliin ja myös vanhaa jazzahtavaa foksia on alettu soittamaan entistä enemmän.
Koulujen tanssiaiset ei ole kovin hyvin lavatanssia tukevia. Niissä tanssitaan lähinnä salonkitanssipohjaisia tansseja ja niillä ei ole käytännössä mitään tekemistä lavatanssin kannalta. Lavatanssia harrastavat oppilaat eivät useinkaan edes ota osaa näihin tansseihin koska pitävät niitä lähinnä elitistisinä tansseina. Lavatanssin harrastajat eivät useinkaan edes ota osaa vanhojen lähes yksinomaan salonkitansseihin perustuviin tanssiaisiin.
Näin se on. "Vanhoja" tansseja, ilman kädenalituksia täällä kaipailevat eivät näy ymmärtävän, että se heidän "oikea" lavatanssi-ihanteensa on vain heidän nuoruutensa aikainen kummajainen. Erkki Junkkarinen on hieno mies, mutta en kaipaa yhtään sitä humppaterrorin aikaa.
Jotain Brita Koivusta taas on oikein hauska mennä siihen vielä vanhempaan tyyliin, jatsaten kevyesti vaikka käden ali.
Kannattaakohan kahta eri instituutiota tässä yhteydessä verratakaan keskenään?
Lavakulttuuri vuosikymmenestä toiseen vaihtuvine muotitansseineen on oma asiansa. Siellä harrastetut tanssit ovat oma ryhmänsä, kuten baletti, hiphop ja vaikkapa kansantanssit omansa. Kaikilla niillä on omat, toisistaan ainakin ulkoisesti erottuvat piirteensä. Yhteisiä tanssejakin löytyy, ainakin nimellisesti.
Vanhojenpäivänä tanssittavat, lähinnä salonkitansseihin luokiteltavat tanssit ovat taasen oma, paljolti ajaton ryhmänsä. Niiden ei ole tarkoituskaan kilpailla minkään muun tanssin alakulttuurin kanssa. Ne muodostavat ikään kuin oppilaitten yhteisen tutustumismahdollisuuden tanssin maailmaan. Tämä on tärkeätä niille, jotka eivät sitten muita tanssilajeja harrastakaan.
En ole ennen tätä kuullutkaan tapauksista, joissa jonkin tanssilajin harrastajat eivät osallistuisi vanhojentanssiaisiin. Lähinnä päinvastoin. Jos tuo todella pitää paikkansa, ollaan jossain menty pieleen.
Meillä ihmisillä on taipumus rakentaa aitoja ympärillemme. Älkäämme ainakaan omalta osaltamme edesauta tällaista lokeroitumista. Tässä näen suuren vastuun kasvattajissa ja myös eri tanssilajien opettajissa.
No jos ei perinteet kiinnosta nuorisoa on vika musiikissa. Ettikääpä juutupesta ZZ Top ja kipale Planet of women. Siinä rytmissä on sisällä kaikki suomalaiset tanssilajit. Jo on kumma jos ei natiaiset innostu.Volumet kaakkoon.
Näyttää siltä että perinteinen tanssilavakulttuuri ei elvy ellei tanssipaikoilla aleta jakamaan ilmaista viinaa. Perinteiseen tanssilavakulttuuriin kuului oleellisena osana alkuvauhdin ottaminen koskenkorvapullosta tai taisi pöytäviina ja vaakunaviina olla niitä alkuperäisimpia ja aitoja ja tietenkin pontikka oli sitä aidointa tanssilavakulttuuriin kuuluva alkuvauhdin antaja.
Jos alkuperäistä tanssilavakulttuuria halutaan elvyttää, niin siihen viina kuuluu oleellisena osana. Jos ei jostain syystä ollut viinaa - tai pontikkaa - niin tanssitkin sai jäädä.
40-50-luvulla saattoi lavoilla saada humalaisten (monesti sodassa hermonsa menettäneiden) nyrkistä, nykyisin "helikoptereiden" kyynärpäästä. Eläkeläisten päivätanssit ovat ainoa väkivallaton vaihtoehto.
40 ja 50 luvuilla tanhun ja kansantanssien harrastajat olivat tanssilavojen taitureita. He tanssivat myös joillakin alueilla runsaastikin kädenalitanssimuotoja perinteisistä lavatansseista. Ainakin polkasta ja jenkasta oli tapana tanssia kädenalituksia ja kuvioiden määrä oli myös aika runsas nykyisiin polkan ja jenkan tanssijoiden kuviomäärään verrattuna. Samoin valsseista oli yleistä tanssia kädenalituksia. Jollakin kädenalitteluvalsseilla oli omia nimiäkin esimerkiksi kehruuvalssi. Foksista tanhuujat tanssivat eräänlaista yhdistelmätanssia missä tanssittiin suljetun otteen jaksoja ja kädenalijaksoja. Ja tulihan suomeen heti sotien jälkeen myös erilaisia kädenaliswingejä.
Tanhuujat ja kansantanssijat ova ylläpitäneet perinteisten tanssien kädenalimuotoja. Nyt niiden tanssiminen on yleistynyt myös tanssilavoilla ja suosio näyttää pikkuhiljaa lisääntyvän. Ainakin valsseja ja polkkaa ja jenkkaa tanssitaan jonkin verran kädenalitellen. Näyttäisikin näiltä osin tanssiperinne säilyvän tulevaisuudessakin.
Eläkeläisten päivätanssit ne varsin vaarallisiksi ovat osoittautuneet. Useammallakin lavalla osa eläkeläisiä ajaa suruttomasti keskialueen rokkaajien päälle. Mitään muuta paikkaa en ole havainnut tässä suhteessa niin vaaralliseksi kuin eläkeläisten päivätanssit.
Perinteiset lavatanssit aloitettiin 15 vuotiaina. Parissa enintään kolmessa vuodessa tyttö tuli paksuksi vuoden tai pari vuotta vanhemmalle pojalle. Siihen loppui tansseissa käynti.
Tuona aikana ei tietty minkään asteista tanssitaitoa kehittynyt ja kukaan ei juurikaan osannut muuta kuin laahustaa hitaita, jos niitäkään.
Tätä olivat vanhanajan lavatanssit. Jos nyt yleensä voi jostain tansseista puhua.
Onko siinä jotain ihannoitavaa. Ei kiinnosta pätkääkään. Kukaan ei ole kiinnostunut.
-Tansseissa riitti aina nuoria tanssitettavia, ei tarvinnut valkata esiintyjän mukaan minne kannatttaa mennä.
-Valikoima partnereissa oli täysin eri luokkaa, ei tarvinnut taistella yhden suosiosta kymmenen muun kanssa.
-Tansseja oli joka seurantalolla, ei tarvinnut varsinkaan talvella ajaa 100 km hyviin tansseihin.
-Tanssijat eivät olleet jakautneet "protanssijoihin" ja "taviksiin" -kuka vaan pystyi hakemaan ja tanssimaan kenen kanssa vaan.
-Rukkasia annettiin vain painivista syistä: humala tai todella häritsevä käytös. Ulkonäkö tai tanssitaito eivät riittäneet syiksi. Vähemmän rukkasia - onnistuneempi tanssi-ilta ja parempi mieli kaikilla.
-Kaikki tansseissa kävijät olivat lähiympäristöstä ja harva omalla autolla - ympäristöystävällisempää ja mahdollisuus päästä saatille. Tämä edesauttoi ihmissuhteiden syntymistä tansseissa samoin kuin se, että tanssijat kävivät paljon samoilla lavoilla, eikä niin, että kerran lavalle eksynyttä unelmien partneria ei sen jälkeen nähnyt pitkään aikaan missään kuten nykyään. Tansseissa kävijät tunsivat jo entuudestaan toisiaan, mikä madalti kynnystä muodostaa parisuhteita. Heikommillakin seurustelutaidoillakin varustettu mies saattoi löytää seuraa, jos pystyi tarjoamaan autokyydin tanssien jälkeen naiselle. Pienempi mahdollisuus myös joutua liikenneonnettomuuteen, koska matkat olivat lyhyempiä ja liikenne hiljaisempaa.
-Tansseissa kävi vain sinkkuja (tai sotaleskiä), joten jokaista naista kannatti tavoitella, ilman pelkoa, että hänellä kotona odottaakin mies ja muutama lapsi.
-JA VIIMEISIMPÄNÄ, MUTTEI VÄHÄISIMPÄNÄ: tansseissa ei käyty niinkään esittelemässä taitoja, vaan etsimässä elämänkumppania. Tämä loi lavoille romantiikan, jota nykyisten kädenalitanssien aikaan on melko turhaa hakea.
Vieläkö joku väittää, ettei entisajan tansseissa ollut mitään ihailtavaa?
"-Tansseissa riitti aina nuoria tanssitettavia, ei tarvinnut valkata esiintyjän mukaan minne kannatttaa mennä."
Riitti koska valtaosa tanssijoista oli alle kaksikymppisiä. Yli kaksikymppinen tanssilavoilla tavallisissa tansseissa oli vanhus. Vanhojen tanssit oli erikseen.
"-Valikoima partnereissa oli täysin eri luokkaa, ei tarvinnut taistella yhden suosiosta kymmenen muun kanssa."
Silloinkin oli suosikkitanssijat ja tanssitettavat.
"-Tansseja oli joka seurantalolla, ei tarvinnut varsinkaan talvella ajaa 100 km hyviin tansseihin."
Kymmene kilsan säteellä saattoi olla useatkin tanssit samaan aikaan. Varsinki kesällä tarjontaa oli niin että valinta tuotti vaikeuksia. Jos halusi tavata tietyn henkilön, niin melko varmasti hänet löysi tietyltä lavalta.
"-Tanssijat eivät olleet jakautneet "protanssijoihin" ja "taviksiin" -kuka vaan pystyi hakemaan ja tanssimaan kenen kanssa vaan."
Tanssijoiden taitoerot oli aika huikeat nykyiseen varrattuna. Suurin osa tanssi kuitenkin hitaat ja tangon yksinkertaisella hitaiden askelten tyylillä, ja muita tanssilajeja ei osattu.
"-Rukkasia annettiin vain painivista syistä: humala tai todella häritsevä käytös. Ulkonäkö tai tanssitaito eivät riittäneet syiksi. Vähemmän rukkasia - onnistuneempi tanssi-ilta ja parempi mieli kaikilla."
Nykyisin saattaa mennä ikuisuus ennen kuin rukkasia saa. Ennen saattoi saada useatkin rukkaset illassa.
"-Kaikki tansseissa kävijät olivat lähiympäristöstä ja harva omalla autolla - ympäristöystävällisempää ja mahdollisuus päästä saatille. Tämä edesauttoi ihmissuhteiden syntymistä tansseissa samoin kuin se, että tanssijat kävivät paljon samoilla lavoilla, eikä niin, että kerran lavalle eksynyttä unelmien partneria ei sen jälkeen nähnyt pitkään aikaan missään kuten nykyään. Tansseissa kävijät tunsivat jo entuudestaan toisiaan, mikä madalti kynnystä muodostaa parisuhteita. Heikommillakin seurustelutaidoillakin varustettu mies saattoi löytää seuraa, jos pystyi tarjoamaan autokyydin tanssien jälkeen naiselle. Pienempi mahdollisuus myös joutua liikenneonnettomuuteen, koska matkat olivat lyhyempiä ja liikenne hiljaisempaa."
Muita syitä tanssimiseen ei tunnettu nuorten keskuudessa, kuin parin muodostaminen.
"-Tansseissa kävi vain sinkkuja (tai sotaleskiä), joten jokaista naista kannatti tavoitella, ilman pelkoa, että hänellä kotona odottaakin mies ja muutama lapsi."
Muutama lapsi ei ollut yllätys silloinkaan. Eronneet oli todella harvinaisia.
"-JA VIIMEISIMPÄNÄ, MUTTEI VÄHÄISIMPÄNÄ: tansseissa ei käyty niinkään esittelemässä taitoja, vaan etsimässä elämänkumppania. Tämä loi lavoille romantiikan, jota nykyisten kädenalitanssien aikaan on melko turhaa hakea."
Ei nykyisinkään taitoja käydä esittelemässä, käydään vain tanssimassa. Nykyinen tanssijoiden taitotaso on niin tasalaatuista että mitään erityisiä taitureita ei edes joukosta erota. Tanssitaito on luonnollisesti kehittynyt sellaiseksi että eri tansseja osataan tanssia enemmän tanssilajin omaisesti. Mitään erityistä enemmistöstä poikkeavaa taituruutta lavoilla ei nykyisinkään kuitenkaan näe. Suomessa vaikuttaa edelleenkin tapa tanssia useiden henkilöiden ja myös tuntemattomien kanssa, niin jo se rajoittaa tanssimisen aika tehokkaasti perustanssiksi. Mitään erityistä taitoa vaativaa tanssia lavoilla ei tanssita.
"Vieläkö joku väittää, ettei entisajan tansseissa ollut mitään ihailtavaa?"
Ehkä joku väittääkin!
HEKO HEKO
"kuka vaan pystyi hakemaan ja tanssimaan kenen kanssa vaan."..."jos pystyi tarjoamaan autokyydin tanssien jälkeen naiselle."
Ei varmasti pystyneet kaikki tanssimaan kaikkien kanssa. Juuripa kirjoittelit, että oli parempi flaksi sillä jolla oli rahaa, koska auton saaminen jos mikä oli silloin rahakysymys. Ei kuulkaas vielä vanhempaan aikaan torpan pojalla ollut mitään asiaa pyytämään ison talon tyttöä tanssiin.
"tansseissa ei käyty niinkään esittelemässä taitoja"
Kyllä siellä esitettiin tanssitaitoja ihan kympillä, vanhat ihmiset muistavat vuosikymmenien perästä kuka oli hyvä tanssimaan.
En usko vanhanajan lavatansseille olevan enää käyttöä. Aika oli erilainen kun suurin osa lavatanssijoista oli alle 20 vuotisia. Vanhaan aikaan haettiin lavatansseista elämänkumppani ja se oli siinä.
Tanssitaidoissa oli vanhan ajan lavatansseissa valtavia eroja mitä nykyisin ei ole. Silloin tavallinen tanssija ei osannut tanssia ainuttakaan tanssia tanssilajinomaisesti. Kaikki hitaat ja tango tanssittiin samalla hitailla askelilla muutama askel eteen ja joku taakse. Vain taiturit osasivat tangoa, ja foksia lajinomaisesti samoin valseja tanssivat ainoastaan taiturit, ja tavallisellakin valssilla parketti saattoi olla aika tyhjä. Erilaisten jatsien taitajat olivat myös taitureiden maineessa. Polkan ja jenkan tanssijat olivat selvästi harvinaisempia kuin nykyisin. Näillä miesten erittäin huonosti osaavien tanssien aikana tanssilattialla saattoi olla enemmistö tyttöpareja.
Silloin taiturit osasivat useita eri tanssilajeja tavallisiin tanssijoihin verrattuna. Nykyisin taiturit osaavat tanssia vain vähän paremmin kuin tavalliset tanssijat. Tanssilajivalikoimien osaamisen määrässä, taitureilla ja tavallisilla tanssijoilla, ei merkittäviä eroja ole. Tämän kyllä huomaa helposti kun lavalla tanssijoiden tanssimista seuraa ja vertailee.
"En usko vanhanajan lavatansseille olevan enää käyttöä."
Nuo ajat eivät totisesti palaa, mutta opnko jollain sitä vastaan, että jotkut edelleenkin käyvät tansseissa rakkauden löytämisen eikä tanssitaitojen esittelyn vuoksi?
Olen käynyt 2000-luvun alusta. ja silloin oli jopa helpompaa löytää rakas kuin nyt. Kiitos näitten kilpureitten ja Humppiksen. Tanssilavoista on tullut kilpatanssijoitten paratiisi! Tavallisille tanssijioille pitää antaa myös mahdollisuus. Yhtä teatteria koko tanssitouhu nykyään.
Jägekin katuu ei kilpurit kassaa paa kiliseen, kävin jägessä kettan ainoan ja viimeisen,, Siellä porukat kulki nenä pystyssä ja naureksivat tavis tanssijoille. et silee
Tuskin kukaan käy tansseissa tanssitaitojen esittelyn takia. Vanhaan hyvään aikaan sentään parhaat tanssijat erottuivat muista tanssijoista, kun tanssitaitoerot olivat valtavat. Nykyisin kun käytännössä kaikki lavatanssijat ovat tanssitaidoiltaan vertailukelpoisia, niin eihän niitä parempia sieltä edes erota. Näyttävään tanssiin pystyy aika tavanomaisella perustanssilla, joten niiltäkin osin ulkopuolinen vertailija voi vetää vääriä johtopäätöksiä. Vaikeampaa taitureiden tanssia kun ei edes tanssin tuntija välttämättä helposti tunnista muuten kuin erityisesti keskittymällä tanssimisen seuraamiseen.
Jos tansseissa käytäisiin vain rakkauden löytymisen toivossa niin kovin olisi pieni tanssilavoilla tanssijoiden joukko. Tansseista on kehittyynyt monien muiden harrastusten tapainen, vuosia jopa vuosikymmeniä kestävä liikunnallinen harrastus ja tuttujen tapaamisympäristö ja kaikki muu lisä on plussaa. Ja niiden plussien löytyminen on jokaisesta tanssijasta itsestään kiinni.
Onko kukaan sitä mieltä, että tansseissa käy nykyisin liikaa nuoria? -Tuskin, tehkäämme sille siis jotain!
Nuoret pysykööt poissa lokinpaskakenkineen ja häkkyröineen!
Lokinpaskaa on niiden vanhojen pappojen päässä, jotka koettavat tansseissa hurmata vähätkin nuoret naiset!
Kyse on kahdesta asisasta!
1: Nuoret itse järjestämään tansseja ja muutakin yhteistoimintaa ja sehän on Suomeksi sanottuna! Työntekoa!! Siis aikuiset ja vanhemmat ohjatkaa ja tukeaa nuoret tekemään yhteishyvää ja ehdottomasti ilman palkaa rahana!!!
2: Tanssijärjestämisen bisnes kulttuurin murtaminen Ahneiden ja rahanhimoisten toimijoiden /välistävetäjien ulkopuolelle.
Tanssi on varmuudella parhainta nuorisotoimintaa ja aikuisyhteistyötä sekä valtavan kasvattavaa sekä vakauttavaa kuin aikuiset siis tämä sukupolvi tajuaa itse ryhtyä muuhunkin kuin markkinapalvontaan tanssikulttuurissa.