Yöunista..

ensimmäisenä stressi.. Voisiko olla?

Olisikohan kyse siitä että kun vauva on siellä omass ahuoneessaan, niin joudut nousemaan ylös aina kun vauva herää, ja kun käytä häntä siellä toisessa huoneessa hoitamassa, niin siinä ajassa herään ihan kokonaan, ja et enää saakaan kunnolla unta sen jälkeen?

Oletko kokeillut sitä että vauvasi nukkuisi sinun kanssa samassa huoneessa? Olisiko sittenkin pienempi paha se, että havahtuisit vauvan liikkeisiin, mutta nukahtaisit sitten heti uudestaan? Tai ehkä et havahtuisikaan? Eli jos et ole sitä kokeillut, kannattaa kokeilla. Jos elämä menee siitä entistä hullummaksi, palaatte vanhaan systeemiin.

En ainakaan tunne olevani stressaantunut ja olen kovasti miettinyt, että onko jotain asioita, joita jännitän tai mietin, niin ettei uni tule, mutten ainakaan tietoisesti tee mitään sellaista. En tiedä onko sitten alitajunnassa jotain, joka kaihertaa. Silloin kun vauva syntyi, niin nukkuminen oli mitä sattui, mutta silloin se oli ymmärrettävää, kun kaikki oli uutta ja jännittävää ja äidin vaistot heräsivät. Sitten uni tasaantui, mutta nyt taas ongelmat alkaneet.. Huoh. Vauva on siis ollut meidän huoneessamme ekat 3kk ja heräilin hänen kääntymisiin ja ääntelyihin enkä todellakaan nukahtanut nopeasti takaisin, vaan samaa oli kuin nytkin. Kun siirrettiin tyttö omaan huoneeseensa nukuin paljon paremmin VÄHÄN AIKAA, kunnes univaikeudet alkoivat. Olen aina ollut herkkäuninen enkä saa unta helposti illalla saatikka jos yöllä herään.. Kaipa se pitää vaan ajatella, että tämä nyt kuuluu vaan tähän elämänvaiheeseen minulla ja menee joskus ohi. Olisi ollut vaan kiva kuulla muiden kokemuksia ja onko ratkaisuja löytynyt..