Mulla on vuokralla mökki varaavine takkoineen.
Sähkölämmitteinen ja säilytyslämpötila n. 8C.
Takan muurauspintaan on alkanut tulla hiushalkeamia ja vuokraisäntä on alkanut keskustella korjauksista minun kustannuksella.
Takan pelti jää aina raolleen jolloin 8c pääsee aina lämmittämään hormia.
Aloitan lämmityksen aina muutamalla palikalla ja hiilloksesta aloitan kunnon lämmityksen.
Ovatko hiushalkeamat vaarallisia ja korjattava-heti? Voisivatko olla vain pintaslammauksen halkeamia?
Savuhälytin ei ole koskaan reagoinut.
Sähkölämmitteinen ja säilytyslämpötila n. 8C.
Takan muurauspintaan on alkanut tulla hiushalkeamia ja vuokraisäntä on alkanut keskustella korjauksista minun kustannuksella.
Takan pelti jää aina raolleen jolloin 8c pääsee aina lämmittämään hormia.
Aloitan lämmityksen aina muutamalla palikalla ja hiilloksesta aloitan kunnon lämmityksen.
Ovatko hiushalkeamat vaarallisia ja korjattava-heti? Voisivatko olla vain pintaslammauksen halkeamia?
Savuhälytin ei ole koskaan reagoinut.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tuskin löytyy käytettyä takkaa johon ei olisi johonkin kohtaan tullut "liikesaumaa". Ei ole vaarallinen jos vähän lämpimänä aukoo saumoja, ja toki ne slammatussa pinnassa näkyy kylmänäkin. Seuraapa kuinka saumat aukeavat kun seuraavan kerran lämmität takan lämpimäksi. Jos omistaja väittää että vika on sinussa, niin pyydä häntä lämmittämään siten ettei saumat rakoilisi.
Minun mielestäni siis on aivan normaalia että halkeamia on, tai ainakin tulee. Eikä haittaa mitään.
ei tuolla tavoin tulisija halkea pilalle, pelkkä peruslämpö jo estää sen.
Mulla on sydänmuuri mökillä, jossa on varaava takka, leivinuuni ja hella, tiilestä tehty. Jos tutkitaan, löytyy siitäkin hiushalkeamia. Nuohooja totesi kerran niistä, että normaalia elämistä, ei vaaraa eikä kannata korjata.
Pidän 10 asteen peruslämpöä mökissäni.
Kutsuppa vuokraisäntä ja nuohooja mökille yhtäaikaa, niin eiköhän se siitä. Jos nuohooja ei vakuuta isäntää, seuraavaksi palotarkastaja.
Onko tietoa miten pahasti menee takka halki jos lämmittää sen väärin, siis liian nopeasti kylmästä kuumaksi?
Tuleeko usean millin/sormen mentävä railo?
talvella lämmitin liian nopeasti ja paskaksi meni.
tiilenpalat lattialle? Tuliko savut sitten myös sisälle.
Kävikö muurari korjaamassa ja paljonko maksoi?
Oliko piippu peltivuorattu ja huputettu estämään jäätymistä?
Kerro mieluusti lisää olosuhteista.
kysymyksessä oli erään yhdistyksen käytössä oleva "kolhoosi"-mökki, jonka vuoksi en ole aivan varma johtuiko halkeilu pelkästään omasta lämmittämisestä.
Halkeilu tuli esiin piipun jäähtyessä ja mitään savuja ei sisään tullut. Piipu kuitenkin uusittiin seuraavana vuonna.
Eli kylmää isoa tiilipiippua ja varaavaa takkaa ei voi lämmittää niin, että siitä vielä saman vuorokauden aikana saisi lämpöä. Se on varmaa.
(Omalla mökilläni on tästä syystä muurauksesta irti oleva keraaminen sisäpiippu, joka sallii huomattavasti nopeamman lämmityksen)
Aika vastuutonta levittää tuollaista puhetta varmana tietona, voi sentään heitä jotka kaiken uskovat.
On totta että muuri voi haljeta, oli se sitten itse takan tai sitten piipun, mutta ei se toki tapahdu "aina" ja "varmasti". Tärkeintä on se ettei muurissa ole liikaa kosteutta kun sitä lämmitetään, ei niinkään kylmyys. Jo mainittu piipunhattu on erittäin suositeltava kaikkiin piippuihin, sillä estetään sadeveden aiheuttama kostuminen, ja varmistetaan hyvä veto. Jos tulisija/piippu kylmänä säilytetään siten että pelti on auki ja ilma pääsee kiertämään, on erittäin pieni vaara siihen että muuri olisi niin kostea etteikö se kestäisi ketjun aloittaneen kertomaa lämmitystapaa.
Erittäin hyvä neuvo oli kutsua nuohooja/paloviranomainen katsomaan vuokramökkinne takkaa, he kyllä kertovat onko mitään syytä korjaukseen. Itse olen vahvasti sitä mieltä että halkeamat on kosmeettinen haitta, jos edes sitäkään.
Kyllä se on ihan niin kuin kerroin. Laske piruuttaan, jos osaat paljonko muurattu tiili lämpölaajenee. kun muurin paksuus on 0,5-1m, niin ei tarvii olla matemaatikko, kun ymmärtää, että halkeaahan se, jos liian nopeasti lämmittää.
Uunissa on 0,5-1m, paksuutta?
Taitanut slammaus tai rappaus haljeta siinä tai sitten kuoritakkamainen tulisija jonka kuori halkeillu.
Skeptikko tuohon halkeilemiseen koska kokemusta noin 25vuoden ajalta hormistosta johon on talvella laitettu tulet aina ilman mitään esilämmittelyjä ole harrastettu, rappaus jouduttu kerran uusimaan sekä saunankiuas ja takka vaihdettu vähemmän varaavaan että saa nopeammin lämmitettyä.
Meille tulee mökkiin lämmönlähteeksi valurautakamina juuri siksi, että mökin saisi nopeasti lämpimäksi. Eikö tiilipiippu olekaan hyvä vaihtoehto kaminan kaveriksi?? Voisiko esim. muurauslaastilla tai tiilityypillä olla jotain osuutta siihen kuinka hyvin hormi kestää?
Valurauta tai peltikamina meilläkin ja samassa hormistossa saunakiuas ja pata eli 1/2, 1/1, 1/2
reikäisethormit.
Rappaus vain uusittu tuon 25v aikana tiilipiippu on toimiva ja se hattu sinne päähän vain.
Talveksi myös pellit auki vaihtuu ilma senkin kautta.
Savilaastilla jotkut suosivat sen tulisijayhteyden muuraamista muutamien tiilien korkeuden verran (noin 7-10 tiilivarvin verran) meillä ei edes ole tuota tehty ja kestänyt on silti.
Mukava kuulla, että kestää. Nuo piippukauppiaat yrittävät kovasti myydä niitä keraamisella sisäpiipulla varustettuja piippuja ja voivat nekin olla ihan hyviä, mutta haluaisin silti perinteisen tiilipiipun ihan tyylisyistäkin.
saunankiuas oli liitetty täydentiilen hormiin? Jos oli niin miksi?
On täydentiilen hormissa.
Aikoinaan oli tarkoitus tehdä varaavatakka mutta se jäi koska peltitakallakin on pärjännyt talvella.(väliaikaisista ratkaisusta tuppaa tulemaan pysyviä)
Tiilipiippua minäkin suosin. Se varaa lämpöä.
Keraaminen piippu on eristeen sisällä, että mahdollisimman paljon menee lämpöä harakoille.
Laitoin keraamisen kaksireikäisen juuri tätä asiaa silmällä pitäen. Kesällä on mukava lämmittää sauna, ilman, että koko mökki lämpeää. Varjopuolena on syksyllä ja keväällä mainitsemasi seikka, nimittäin se ei sitten varaa nimittäin yhtään lämpöä, mutta ei myöskään halkeile, koska keraaminen sisäpiippu on irti harkosta.
Jos vaikka se keraaminen piippu eristeen sisällä halkeilisi.
Itselläkin oli aluksi sauna mökin yhteydessä, mutta kun kesällä saunanlämmityksen jälkeen mökki oli sietämättömän kuuma, rakensin erillisen saunan lähemmäksi rantaa ja entisestä saunasta remontoin keittiön.
Oliko mökkisi entuudestaan tarpeeksi kaukana rannasta vai saitko poikkeusluvan?
Mökki on 30 m rannasta ja uuden saunan rakesin 15 m päähän. Kunnassa on 15 m minimietäisyys jätevettä tuottavalle rakennukselle.
Entisen saunan muuttamiseksi keittöksi vaativat toimenoideluvan.
lämpölaajenemisesta, eli piipun sisäpinta lämpenee nopeammin kuin ulkopinta ja samalla laajenee. Minulla on tiilipiippu ollut kohta kaksikymmentä vuotta ja talvella kylmästä lämmitettäessä piipun ulkopintaan tulee hiushalkeama, joka painuu näkymättömiin sitten kun mökki on lämmennyt normaalilämpöön. Savuvuotoja ei ole esiintynyt.
Hyvää tietoa ketjussa. Sanokaapa, että kun meillä on viime kesänä ostettu mökki, jossa jykeässä hormissa balladi-kevyttakka, joka jonkin verran varaa. Mökki on kylmillään, eikä sitä lämmitetä talvella lainkaa. Pelti on auki ja piipussa hattu. Mökkeily ja lämmitys alkaa varmaan toukokuussa. Miten kannattaa aloittaa lämmitys, ettei tule theneeksi hallaa hormistolle ?
Todennäköisesti ei ole enään pakkkasasteita joten hormissa mahdollisesti oleva kosteus ei ole jäässä.
Pellin aukiolo auttaa kuivattamaan piipun jo ensimmäisinä aurinkoisina kevätpäivinä.
Kannattaa jättää verhot ja luukut pois ikkunoiden edestä ja hyödyntää auringon lämpö rakennuksen kuivattamiseen sisältä.
Näin aloitat varovasti, ympäri vuoden.
Sytytä ensimmäinen pesällinen, mieluiten puolet normaalipuumäärästä. Kun se on palanut, sulje pellit tunniksi tai kahdeksi. Sitten poltat toisen pesällisen, vaikka täysi pesällinen. Sen jälkeen suljet taas pellit tunniksi tai pariksi.
Kun tämä on tehty, takka ja hormi ovat melko varmasti riittävän kuivat ja voit lämmittää normaalisti tarpeen mukaan.
Joku voi olla sitä mieltä että toukokuussa tämä on turhan varovainen, mutta piippu on sinun ja maksat uusimisen jos se on tarpeen.
Kun tämän teet ja muutenkin, kokeile kädellä eri paikkoja, takka sekä piippu, miten ne lämpiävät. Opit jotain siitäkin. Jos lämpiää nopeasti, on luultavasti aika kuivat paikat.
Kevyt takka on varsin kätevä takkatyyppi kesämökille, etenkin silloin kun mökki todellakin on kesämökki eikä ympärivuotisessa käytössä. Eikä varovaisuus ensimmäisillä lämmityskerroilla pitkään aikaan tietysti ole pahasta (ehkä vilua aiheuttaa korkeintaan), mutta melkoisella varmuudella voisin väittää että mitään tuhoa et toukokuussa enää saa aikaiseksi vaikka vähän reilumminkin lämmität kuin mitä edellä neuvottiin.
Nimimerkille "yhden halkaissut" sanoisin, että matematiikka tuskin näissä hommissa auttaa, se on tietysti hyvää ajankulua jos siitä tykkää. Jos olisi hitunen sellaista perittyä maalaisjärkeä tullut, vaikkapa äidinmaidossa nykäistyä, niin sillä pärjää kyllä aivan mainiosti. Jos ymmärtää että kattilassa kiehuva vesi alkaa nostella kantta, ymmärtää mistä se paine tulee joka paikkoja särkee (vert. kostea muuri joka lämmitetään äkkiä), lämpölaajeneminen on tyystin toinen juttu ja jos sitä ei ole otettu huomioon valmistuksessa siten että liikuntasauma on olemassa, se tulee kyllä luonnon hoitamana. Ihan ilman matematiikkaa.
Hyvää ja kaunista mökkeilykevättä, nyt alkaa olla makeimmat ajat aloittaa viikonloppumökkeilykin, rohkeasti vain viettämään laatuaikaa mailman parhaimmille rannoille!
Kiitos tiedoista. Kotonakin on kyllä takka, iso vuolunkivinen leipuri, mutta nämä kylmät hormit on vähän outoja mulle.
Eikun odotellaan kevättä ja mukavia mökkeilyjä !
Tiilenhän saa sillä halkeamaan et liian kuumaksi lämittää. Keraamisilla hormeilla tee hevonv'''tuakaan
kerroppa miten olet saanut keraamisen piipun rikki
santsi ei ole keraamista nähnytkään.
esitteitäkin on paha savu pirtin hämyssä tavailla
Useimmiten nuo halkeamat ovat vain pintarappauksissa, jotka eivät jousta yhtä paljon kuin savitiilet. Esim. saneerauslaasti tuppaa halkeilemaan, vaikka sen alla oleva piippu on täysin ehjä.
Meillä on vuolukivihella sähköttömällä mökillä tiilihormissa ja kyllä siinä on talvellakin poltettu ekana päivänä puuta lähes tauotta, että on mökki saatu lämpimäksi. Hyvin on kestänyt 17 vuotta.
Meillä piippu on tasoitettu antiikkilaastilla, koska haluttiin siitä valkoinen. Siihen tuli murtumia käytännössä ensimmäisillä lämmityskerroilla, vaikka lämpötilaa nostettiin hyvin varovaisesti. Se ei siis yksinkertaisesti veny niin paljon muin tiili.
Kiinnostaisikin, että mitä valkoista laastia piipun päälle kannattaisi laittaa, jotta se ei murtuisi? Onko sellaista edes olemassa? Sen tiedän, että savilaastilla rappaus olisi tässä suhteessa parasta, mutta se ei ole valkoista.
Maalaaminen on toimiva konsti.
Ei maalia ennemmin savilaasti rappaus ja sen päälle antiikkilaastisively.
Saa siistittyä aina lisäämällä uutta laastia päälle pesun jälkeen liian helppoa ja maalikauppakin tahtoo kieltää toimimattomana.