tästä lainauksesta naapuripalstalta?
"Ehkäisy on merkittävä uskonopillinen kysymys.
Julkisessa mediassa on viime aikoina keskusteltu ehkäisystä kristillisyydessämme.
Ikävää on se, että julkisen keskustelun parissa ja ulkopuolella kuulee puhuttavan aivan kuin tiukan linjan vanhoillislestadiolaisista ja löysemmän linjan vanhoillislestadiolaisista.
Seuraavan kirjoituksen olen halunnut suunnata niille lukijoille, joita sielunvihollinen on saanut eksyttää ja näette tällaisen internetin anonyymikeskustelupalstan hyvänä opillisten asioiden keskustelupalstana.
Minä uskon, että tekin pidätte seuraavia totuuksia kiistattomina uskontotuuksina:
1) Jumala on kuoleman ja elämän Herra
2) Lapsi on Jumalan lahja
3) Elämämme kallein ja tärkein asia on Jumalan lapsena varjeltuminen / Jumalan lapseksi pääseminen.
Näitä 3 kohtaa ei järkiperustein / tieteellisesti voi todistaa. Jokainen kohta on täysin ihmisen omassa uskossa, uskoako vai ei.
Jo näiden uskontotuuksien perusteella voimme todeta, että ehkäisy kaikissa muodoissaan, tavoissaanm, teoissaan ja ajatuksissaan on syntiä. Ehkäisy romuttaa edellä olevat uskontotuudet. Ja ei ole Kristusta koskaan voitu omistaa vain osittain vaan evankeliumi, Jumalan pyhä sana on aina saanut koskettaa täydellisesti Jumalan armolahjana saadun uskon kautta.
Jumalan lapsilla on kullakin oma ristinsä. Meidän uskomme tulee koetelluksi elämämme aikana. Ja jos se ei tulisi, emme uskovaisia olisi.
Esimerkkinä voisin todeta 10 lapsisen perheenäidin masennus. Inhimillinen järki sanoo, että "ei se ole Jumalankaan tahto, että äiti tulee raskaaksi: vauva syntyy ja äiti ei jaksa huolehtia perheestään ja kaikki saattaa jäädä isän harteille" tms. Voi olla, että raskauden pelon edessä nousee taivaalle hyvin synkkiä pilviä estämään näköyhteyden Isän kasvoihin. "Onko Jumalan tahto, että perhe hajoaa kohtuuttoman taakan alla?" jne. jne. Melkein loputon lista voitaisiin esittää erilaisia perhetilanteita, kysymyksiä jne., joilla haluttaisiin nostaa esiin se, että tilanteen helpottamiseksi / korjaamiseksi ainoa vaihtoehto on lääketieteellinen toimenpide: leikkausoperaatio / ehkäisyhoito (e-pillerit, kondomit, etc.).
Kun kysymme itsellemme oikeutusta ehkäisyyn, kysymmekö silloin itseltämme, uskonko kaikkiin noihin 3:een uskontotuuteen?
1)Jos Jumala on kuoleman ja elämän Herra, meille ei Jumalan lapsena tapahdu mitään Jumalan sitä sallimatta / tahtomatta.
2) Jos lapsi on Jumalan lahja (ja siunaus), ei ole mitään tarvetta ehkäistä sitä lahjaa, sillä Jumala itse on sanonut, että Hän ei mitään pahaa meille anna. Kaikkinainen hyvä anto tulee Herralta.
3) Jos elämämme tärkein asia on säilyä uskomassa, olemme valmiit kuolemaan uskomme tähden. Riippumatta siitä, mitä inhimillinen luontomme ja järkemme sanoo. Ei ole Jumala sanonut missään, että esim. synnytykseen kuoleminen on Hänen tahtonsa vastaista. Se on meidän omaa ajatustamme, kun me alamme viljellä totuuksia "eihän se ole Jumalan tahto, että.....sitä ja tätä tapahtuu".
Inhimilliset tragediat, olivat ne kuin raastavia, väsyttäviä, tukahduttavia tms. ne eivät yhtään vähennä sitä, mitä Jumala on meille sanassaan ilmoittanut ja Henkensä kautta seurakunnassaan ilmoittaa.
Aikamme on äärimmäisen kuluttava mm.tämän asian suhteen. Ihmisten itsekkyys ja itsensä palvonta, kaikessa hekumassa ja nautinnossa kylpeminen ei voi olla vaikuttamatta meihin uskovaisiin. Me tarvitsemme toistamme. Ei ole turhaan sanottu, että neuvokaan toinen toistanne sitä enemmän, mitä lähempänä näemme pääsinpäivän tulevan.
Antakoon Jumala kansalleen, siionin asukkaille oikeaa uhrimieltä, Kristuksen palvelumieltä, jossa ajallisen elämän loisto, urasuunnitelmat jne. eivät ole tärkeimpänä arkielämässämme vaan esim. yksinäisyyden tuskissa olevan ihmisen rinnalla kulkeminen, tuoden hänelle Jumalan terveisiä: "sinua rakas ihminen Jumala on muistanut!"...tai ehkäisyasiassa taistelevan ison/pienen perheen tukeminen taivasmatkalla.
Ehkäisy ei ole siis mikään hoito uskonelämään. Päinvastoin. Siksipä, rakkauden kaksoiskäsky saa ilmetä meissä mm. siten, että me vaikeana hetkenä pidättäydymme sukupuolielämästä ja huokaamme kädet ristissä Herran puoleen. Tämä on uskomista mm. noihin 3 uskontotuuteen. Jos saatana kiusaa liiaksi tai synti tartuu sen vuoksi, silloin me voimme luottaa Jumalan lupauksiin ja jatkaa sukupuolielämää. Muistaen joka hetki "kun Kristus on minulle elämä, kuolema on minulle voitto". Ei tarvitse ajatella, miten muut pärjäävät, miten jaksavat, miten.....jne.
Lopuksi on sanottava, että sairauden hoito ei ole ehkäisyä. Kohtusyövän hoito esim.leikkauksella on täysin sellaista, jossa voimme kiittää Jumalaa, että Hän on antanut lääketieteelle tällaisen viisauden. Tällöinkin viime kädessä meidän elämme on Isän käsissä."
"Ehkäisy on merkittävä uskonopillinen kysymys.
Julkisessa mediassa on viime aikoina keskusteltu ehkäisystä kristillisyydessämme.
Ikävää on se, että julkisen keskustelun parissa ja ulkopuolella kuulee puhuttavan aivan kuin tiukan linjan vanhoillislestadiolaisista ja löysemmän linjan vanhoillislestadiolaisista.
Seuraavan kirjoituksen olen halunnut suunnata niille lukijoille, joita sielunvihollinen on saanut eksyttää ja näette tällaisen internetin anonyymikeskustelupalstan hyvänä opillisten asioiden keskustelupalstana.
Minä uskon, että tekin pidätte seuraavia totuuksia kiistattomina uskontotuuksina:
1) Jumala on kuoleman ja elämän Herra
2) Lapsi on Jumalan lahja
3) Elämämme kallein ja tärkein asia on Jumalan lapsena varjeltuminen / Jumalan lapseksi pääseminen.
Näitä 3 kohtaa ei järkiperustein / tieteellisesti voi todistaa. Jokainen kohta on täysin ihmisen omassa uskossa, uskoako vai ei.
Jo näiden uskontotuuksien perusteella voimme todeta, että ehkäisy kaikissa muodoissaan, tavoissaanm, teoissaan ja ajatuksissaan on syntiä. Ehkäisy romuttaa edellä olevat uskontotuudet. Ja ei ole Kristusta koskaan voitu omistaa vain osittain vaan evankeliumi, Jumalan pyhä sana on aina saanut koskettaa täydellisesti Jumalan armolahjana saadun uskon kautta.
Jumalan lapsilla on kullakin oma ristinsä. Meidän uskomme tulee koetelluksi elämämme aikana. Ja jos se ei tulisi, emme uskovaisia olisi.
Esimerkkinä voisin todeta 10 lapsisen perheenäidin masennus. Inhimillinen järki sanoo, että "ei se ole Jumalankaan tahto, että äiti tulee raskaaksi: vauva syntyy ja äiti ei jaksa huolehtia perheestään ja kaikki saattaa jäädä isän harteille" tms. Voi olla, että raskauden pelon edessä nousee taivaalle hyvin synkkiä pilviä estämään näköyhteyden Isän kasvoihin. "Onko Jumalan tahto, että perhe hajoaa kohtuuttoman taakan alla?" jne. jne. Melkein loputon lista voitaisiin esittää erilaisia perhetilanteita, kysymyksiä jne., joilla haluttaisiin nostaa esiin se, että tilanteen helpottamiseksi / korjaamiseksi ainoa vaihtoehto on lääketieteellinen toimenpide: leikkausoperaatio / ehkäisyhoito (e-pillerit, kondomit, etc.).
Kun kysymme itsellemme oikeutusta ehkäisyyn, kysymmekö silloin itseltämme, uskonko kaikkiin noihin 3:een uskontotuuteen?
1)Jos Jumala on kuoleman ja elämän Herra, meille ei Jumalan lapsena tapahdu mitään Jumalan sitä sallimatta / tahtomatta.
2) Jos lapsi on Jumalan lahja (ja siunaus), ei ole mitään tarvetta ehkäistä sitä lahjaa, sillä Jumala itse on sanonut, että Hän ei mitään pahaa meille anna. Kaikkinainen hyvä anto tulee Herralta.
3) Jos elämämme tärkein asia on säilyä uskomassa, olemme valmiit kuolemaan uskomme tähden. Riippumatta siitä, mitä inhimillinen luontomme ja järkemme sanoo. Ei ole Jumala sanonut missään, että esim. synnytykseen kuoleminen on Hänen tahtonsa vastaista. Se on meidän omaa ajatustamme, kun me alamme viljellä totuuksia "eihän se ole Jumalan tahto, että.....sitä ja tätä tapahtuu".
Inhimilliset tragediat, olivat ne kuin raastavia, väsyttäviä, tukahduttavia tms. ne eivät yhtään vähennä sitä, mitä Jumala on meille sanassaan ilmoittanut ja Henkensä kautta seurakunnassaan ilmoittaa.
Aikamme on äärimmäisen kuluttava mm.tämän asian suhteen. Ihmisten itsekkyys ja itsensä palvonta, kaikessa hekumassa ja nautinnossa kylpeminen ei voi olla vaikuttamatta meihin uskovaisiin. Me tarvitsemme toistamme. Ei ole turhaan sanottu, että neuvokaan toinen toistanne sitä enemmän, mitä lähempänä näemme pääsinpäivän tulevan.
Antakoon Jumala kansalleen, siionin asukkaille oikeaa uhrimieltä, Kristuksen palvelumieltä, jossa ajallisen elämän loisto, urasuunnitelmat jne. eivät ole tärkeimpänä arkielämässämme vaan esim. yksinäisyyden tuskissa olevan ihmisen rinnalla kulkeminen, tuoden hänelle Jumalan terveisiä: "sinua rakas ihminen Jumala on muistanut!"...tai ehkäisyasiassa taistelevan ison/pienen perheen tukeminen taivasmatkalla.
Ehkäisy ei ole siis mikään hoito uskonelämään. Päinvastoin. Siksipä, rakkauden kaksoiskäsky saa ilmetä meissä mm. siten, että me vaikeana hetkenä pidättäydymme sukupuolielämästä ja huokaamme kädet ristissä Herran puoleen. Tämä on uskomista mm. noihin 3 uskontotuuteen. Jos saatana kiusaa liiaksi tai synti tartuu sen vuoksi, silloin me voimme luottaa Jumalan lupauksiin ja jatkaa sukupuolielämää. Muistaen joka hetki "kun Kristus on minulle elämä, kuolema on minulle voitto". Ei tarvitse ajatella, miten muut pärjäävät, miten jaksavat, miten.....jne.
Lopuksi on sanottava, että sairauden hoito ei ole ehkäisyä. Kohtusyövän hoito esim.leikkauksella on täysin sellaista, jossa voimme kiittää Jumalaa, että Hän on antanut lääketieteelle tällaisen viisauden. Tällöinkin viime kädessä meidän elämme on Isän käsissä."
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jos sinulla on tuon asian kanssa ongelma, niin ymmärrän uteliaisuutesi muiden ajatuksista tässä asiassa.
Onko niin?
Silloin voisit vaan kertoa että sinua vaivaa se ja haluaisit mielipiteitä asiasta.