Kysyn näin netissä, onko jollakin käsitystä, miten toimia tilanteessa, jossa olen saanut muistoksi isästäni hänen pistoolinsa, jota hän sodassa komppanianpäällikkönä piti vyökotelossaan.
Aseella on jo kuolleen isäni nimissä oleva aseenkantolupa.
Asiaan liittyy sellainen erikoisuus, että aseen kotelo pelasti isäni hengen, kun vihollisen puolelta ammuttu luoti kimmahti varalippaaseen osuttuaan vinosti ylös ja tuli asetekin läpi ulos olkapään läheltä tekemättä naarmuakaan.
En millään haluaisi antaa muistorikasta asetta rikottavaksi toimintakyvyttömäksi, vaikka luotien puuttuessa en sitä ole koskaan ampumiseen käyttänytkään.
Koska ajattelin vuorostani jättää sen pojalleni muistoksi isoisästään kertomuksen kera, en haluaisi sitä poiskaan luovuttaa.
Voihan se olla, että hän jossain vaiheessa vaikka jonkun ampumakerhon jäsenenä haluaisi sitä kokeilla esim. ampumaradalla, mikä ei olisi mahdollista, jos se on tehty kelvottomaksi.
Olemme lainkuuliaisia kansalaisia, eikä meillä kummallakaan ole mitään rikosrekisterimerkintää.
Aseella on jo kuolleen isäni nimissä oleva aseenkantolupa.
Asiaan liittyy sellainen erikoisuus, että aseen kotelo pelasti isäni hengen, kun vihollisen puolelta ammuttu luoti kimmahti varalippaaseen osuttuaan vinosti ylös ja tuli asetekin läpi ulos olkapään läheltä tekemättä naarmuakaan.
En millään haluaisi antaa muistorikasta asetta rikottavaksi toimintakyvyttömäksi, vaikka luotien puuttuessa en sitä ole koskaan ampumiseen käyttänytkään.
Koska ajattelin vuorostani jättää sen pojalleni muistoksi isoisästään kertomuksen kera, en haluaisi sitä poiskaan luovuttaa.
Voihan se olla, että hän jossain vaiheessa vaikka jonkun ampumakerhon jäsenenä haluaisi sitä kokeilla esim. ampumaradalla, mikä ei olisi mahdollista, jos se on tehty kelvottomaksi.
Olemme lainkuuliaisia kansalaisia, eikä meillä kummallakaan ole mitään rikosrekisterimerkintää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
enpä paljo ite viittis mennä ammuskelemaan 60? vuotta vanhalla aseella. Joku järki pitää näissäki hommissa säilyttää.
ei aika pure aseisiin jos ne on säilytetty oikein. vanhoja sotilaskivääreitä on paljon hirvimiesten käytössä.
Jaa mikset? Eihän tuliase miksikään mene. Parabellumeita, Ukko-Mausereita, Coltteja ja vaikka mitä käytytään vielä 100-vuotiainakin. Periaatteessa sitä voi pläjäyttää vaikka 400 vuotta vanhalla lunttulukkoisella, jos sellaisen jostain löytää.
Minä olen puolustusvoimissakin ampunut vaikka minkä ikäisillä vehkeillä. 1991 olin intissä ja Suomi-Kp, Maxim, 45 pst-kanuuna ja muutama muukin vanha vehje sai kyytiä.
Saattaa se luodin ajopanoksena käytetty ruuti kyllä kutistua ajan kanssa ja aiheuttaa ns. tilavuuden vajaalatauksen. Siinä ei sitten kysellä aseen ikää kun lukko tulee otsaan.
Ammu vaan vanhalla aseella mutta älä käytä sodanaikaisia latauksia.
Ei niihin mitään lupia tarvitse välttämättä hakea. Miullakin on 155 mm jatkosodanaikainen kanuuna olkkarissa ja olen sen sihdannut naapuriin ja jokupäivä vielä nykäsen narusta ellei se opi kusemaan pytyn reunoille keskellelorottamisen sijaan.
Eihän se ole mikään ongelma hakea kyseiseen pistooliin lupaa sillä jos olet kunnon ukko etkä poliisin vanha tuttu niin haeppa lupa sille tussarille sillä en näe mitään estettä etteikö lupaa saisi.
Nyt HirviOiva lähtee lahtaamaan sikoja sillä joulu on jo ovella ja kiljut vieläkin tekemättä mutta vielä ehtii kun laittaa tarpeeksi sokrua ja subrtaalia!
Voimassaolevan Ampuma-aselain mukaan ko.aseelle on mahdollista myöntää asuinpaikkasi polisilaitokselta hallussapitolupa Sinulle kun perustlet aselupahakemuksesasi että kyseessä on laissa tarkoitetu ns. muostoase ( = kerrot saman
mitä kirjoituksessasi).
Muistoaseella ei saa ampua, eikä ko. luvalla saa aseeseen ampumaterpeita.
Em. syystä johtuen asetta ei myöskään poikasi voi käyttää mahdolliseen ampumaharrastukseensa tulevaisuudessa.
Asetta ei tässä tapauksessa tarvitse ns. deaktivoida eli tehdä se ampumakelvottomaksi.
Aselain mukaan ns. taskuaseena pidettävälle aseelle voidaan yleensä myöntää hallussapitoluvat vain jos se on viran- tai muun tehtävän vuoksi tarpeellinen, mutta em. tapauksessa aselain tulkintana muistoaseena katsotun aseen, olkoonpa se vaikka taskuase, on yleisesti poikettu tästä säänöstä koska muistoasetta ei saa käyttää muuhun kuin "muistona säilyttämiseen"
Hallussapitolupaa hekiessasi esitä myös isälläsi ollut hallusapitolupa jolla osoitat etei kyse ole ns. luvatomasta ampuma-aseesta.
Vastaavanlainen tilanne on ollut omalla kohdallani.
Terveisin: Emeritus komisario/ sot.veteraanin poika
Kiitos hyvästä ja asiallisesta vastauksesta, josta selvisi kaikki olennainen.
Täytyy kertoa asia myös pojalleni.
Hyvää jouluaikaa!
niin koita saada yhteys johonkin asekeräilijään, joka voi ottaa aseen kokoelmansa "jatkoksi", kunnes olet saanut aseellesi luvat kuntoon.
Itselläni on tällähetkellä kaksi muistoasetta "säilytyksessä". Aseiden "omistaja" maksoi lupamakut puolestani ja minä "säilytän" aseita omassa kokoelmassani.
Ja sitten vain toivot kovasti, että poikasi käyttäytyy yhtä vastuullisesti kuin sinäkin, eikä jonain päivänä tapa kaikkia.