Oma unelmani

Jottanotta nyt vähän tasoa tuohon trollaukseen, niin tässä pari wanhaa, kierrätyskelpoista ideaa:



AUTOLAULU
Autolla ajetaan varo-varovasti, ettei kaadu kallis lasti.
Suoraa tietä ja suoraa tietä ja mäkiä on matkan varrella.
Pois pois mummot alta, tie näyttää kapealta.
Mittari näyttää toista sataa, jarrut on epäkunnossa.

HEPPALAULU
Ihhahhaa, ihhahhaa, hepo hirnahtaa,
ihanaa, ihanaa onhan ratsastaa.
Juokse hepo hiljaa, kanna pikku Siljaa,
kanna kotiin saakka kevyt, kallis taakka
Ihhahhaa, ihhahhaa, hepo hirnahtaa,
Ihanaa, ihanaa, onhan ratsastaa.
HYVIN HILJAA
Hiljaa, hyvin hiljaa, nyt kuuluu keijujen äänet.
He tanssivat taas koko yön laulaen, koko yön laulaen.
Hiljaa, hyvin hiljaa, nyt syttyvät tähtöset pienet.
Ne oottavat taas läpi yön loistaen, läpi yön loistaen.
Hiljaa, hyvin hiljaa, nyt sammuu keijujen äänet.
He liitävät taas ylös luo tähtien, ylös luo tähtien.

HÄMÄ-HÄMÄHÄKKI
Hämä-hämähäkki kiipes langalle.
Tuli sade rankka hämähäkin vei.
Aurinko armas kuivas satehen.
Hämä-hämähäkki kiipes uudelleen.

Muura-muurahainen kortta kuljettaa.
Ahkerasti aina työssä ahertaa.
Kohta on valmis keko komea.
Muura-muurahainen kortta kuljettaa.

Heinä-heinäsirkka soittaa viuluaan.
Heinikossa hyppii sinne, tänne vaan.
Pieni sinikello käypi nukkumaan.
Heinä-heinäsirkka soittaa viuluaan.

Sääski, sääski pieni surraa parvessaan
suvipäivä kuluu siinä touhussaan
illan varjot saapuu, siivet kimaltaa
sääski sääski pieni surraa parvessaan.

Hämä-hämähäkki kutoo verkkojaan.
Lintu pieni lensi siihen katsomaan.
Aurinko armas laski vuorten taa.
Hämä-hämähäkki kutoo verkkojaan.

IHME JA KUMMA
Auringossa aina varjo seuraa kulkijaa. Kun päivä painuu pilveen, niin varjo katoaa.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Siilillä on piikit, linnulla on höyhenet, pupulla ja oravalla turkit pehmoiset.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Muurahaiset aina rakentaa ja rakentaa, vaan eivätkö ne koskaan valmihiksi saa?
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Matkamies käy rantaan lammen vettä juodakseen, niin peilikuva katsoo alta tyynen veen.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Mitenkähän lumpeet kelluu veden pinnalla, ja yhtä kevyt korento on niiden rinnalla?
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

Kalat asuu vedessä ja kuu ja tähdet taivaalla, mut lapset voivat purjehtia unilaivalla.
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.

JÄNIS ISTUI MAASSA
Jänis istui maassa torkkuen, torkkuen. Mikä sul on jänönen, kun et enää
hyppele? Hyppää pois, hyppää pois, hyppää pois.

Varo metsäkoiraa jänönen, jänönen. Koira siit on iloinen, kun et enää
hyppele. Hyppää pois, hyppää pois, hyppää pois.

Jänikselle tuli tohtori, tohtori. Antoi sille lääkettä sekä kylmää
käärettä, käärettä, käärettä, käärettä.

Jänis pisti päänsä pensaaseen, pensaaseen. Jokos terve olet nyt,
lääkkeeseesi kyllästyt, kyllästyt, kyllästyt, kyllästyt?

JÄNÖJUSSIN MÄENLASKU
Kun pikkupojat suksillaan
laski mäessään,
niin jänöjussi pensaastaan
katsoi ihmeissään.
Ja niin hän nauroi itsekseen,
kun joku lensi pyrstölleen,
niin huoleton, tuo leikki on
ja aivan verraton.

Jos mulla oisi sukset vaan,
kyllä näyttäisin,
mäkeä kuink' lasketaan
ja kaikki voittaisin.
Vaikk' hyppyri tuo katala
on mulla liian matala,
niin pilvihin mä hyppäisin,
heille näyttäisin.

Mutt' orava tuo oksaltaan
silloin haastoi näin:
Sä pullistelet varmaan vaan,
Jussi ystäväin.
Et kyllä hyppää pilvihin,
mä vaikka sua auttaisin
ja vedon lyön, jos teet sen työn,
niin häntäni mä syön.

Jos Jussi vaikka yllättäis,
se mistä tiedettiin,
ja jotta kiista selviäis,
sukset hankittiin.
Ja kohta mäen huipulta
Jussi huutaa hurjana:
Pois alta vaan, nyt lasketaan,
en pelkää ollenkaan!

Ja niinkuin myrsky konsanaan
hän syöksyi alaspäin,
ei aavistanut ollenkaan,
ett' vois käydä näin:
Kas satakunta volttia
hän teki ilman holttia
ja vatsalleen hän kinokseen
näin lensi suksineen.

Mutt' orava hän hymyili,
se oli miehen työ,
ja mulla säilyi häntäni,
en sitä vielä syö.
Kas muista, Jussi ystäväin,
ei pilvet ole maassa päin,
sä usko vaan, kun neuvotaan
tai koeta uudestaan

KAKSI ON PAATISSA SOUTAJAA
Kaksi on paatissa soutajaa. Kaksi on paatissa soutajaa.
Aallokko paattia keinuttaa, tahdotkos kanssani soutamaan


KARHU NUKKUU
Karhu nukkuu, karhu nukkuu
talvipesässään.
Ei ole kellään, näin sitä leikitellään.
Karhu nukkuu, karhu nukkuu
eipäs nukukkaan, pöö!


KEVÄTSÄÄ
Kevätsää lämmittää, luonnon kaiken herättää.
Katsokaa, sulaa maa, puut jo silmut saa!
Lintusten nyt laulu soi, niityt kaikki vihannoi.
Kevätsää lämmittää, luonnon herättää.

Kenpä vaan voisikaan jäädä kotiin nukkumaan?
Vuoretkin, laaksotkin kutsuu leikkihin.
Kuulet huilun sävelen: käki kukkuu kultainen!
Kenpä vaan voisikaan jäädä nukkumaan?

KIINAN KEISARI
Kiinan keisari ratsastaa, ratsunsa pystyyn kavahtaa
Keisari maahan kopsahtaa, mistäs kiina nyt uuden saa?
TÄALTÄ!

LAATIKKOMUMMO
Laatikkomummo, laatikkomummo, mitä sä puuhaat, torkutko?
Keitätkö kahvin, paistatko leipää? Esiin nyt sieltä jo käy! HIP HEI!
Laatikkoukko, laatikkoukko, mitä sä puuhaat, torkutko?
Keitätkö kahvin, harjaatko kengät? Esiin nyt sieltä jo käy, HIP HEI!
Laatikkomummo, laatikkomummo, mitä sä puuhaat, torkutko?
Leivotko leipää, hoidatko kissaa? Esiin nyt sieltä jo käy, HIP HEI!

LEIPURI HIIVA
Työnnän pullat uunihin, vedän valmiit takaisin,
näen piipusta kun savu kohoaa.
Leipuri Hiiva, hän asuu kumputiellä, hän pullat, kaakut leipoo siellä.
Näen piipusta kun savu kohoaa.

LIIKENNELAULU
Valppain mielin muista sä aina vaaroja liikenteen.
Kaikki säännöt mieleesi paina, paina ne tarkalleen.
Säännöt ne vasta auttavat lasta turvassa kulkemaan.
Vältä vaaraa uhmailemasta, sääntöjä seuraa vaan.

Muista aina: Liikenteessä monta vaaraa ompi eessä.
Siksi valpas aina mieli se on turva verraton.

Suojatietä muista sä käyttää, se kadun poikki vie.
Valkoviiva ohjaa ja näyttää missä on suojatie.
Niin vasemmalle, kuin oikealle katsahda sittenkin,
silloin et jää auton alle tiesi on turvaisin.

Muista aina: Liikenteessä monta vaaraa ompi eessä.
Siksi valpas aina mieli se on turva verraton.

Kaupunki on kauhean suuri, joskus se eksyttää.
Ällös pelkää on apu juuri poliisisetä tää.
Hän voipi vaikka neuvoa, taikka muutenkin auttaa niin.
Siinä missä on paha paikka, turvaudu poliisiin.

Muista aina: Liikenteessä monta vaaraa ompi eessä.
Siksi valpas aina mieli se on turva verraton.

Leikitellä ei pidä tiellä, sen sinä muistat kai.
Monta kertaa leikit ne siellä hirveän lopun sai.
Äitikin uottaa, toivoo ja luottaa lapsia koulustaan.
Ei saa huolta äidille tuottaa tuhmilla tempuillaan.

Muista aina: Liikenteessä monta vaaraa ompi eessä.
Siksi valpas aina mieli se on turva verraton.

MAIJAN KARITSA
Maijall' oli karitsa, karitsa, karitsa. Maijall' oli karitsa, lumivalkea.
Minne Maija menikin, menikin, menikin. Minne Maija menikin, se seuras mukana.
Kouluhun se lähti myös, lähti myös, lähti myös. Kouluhun se lähti myös Maijan mukana.
Siellä kaikki nauroivat, nauroivat, nauroivat. Siellä kaikki nauroivat sen koulupäivälle!

MERIROSVOLAULU
Nyt musta lippu liehumaan, hulabaloo balai! Hulabaloo balai, balai!
Jää kauas ranta synnyinmaan, hulabaloo balai!
On laiva niin kuin tuulispää, hulabaloo balai! Hulabaloo balai,
balai! Ja kauppalaivat kiinni jää, hulabaloo balai!
Kun kulta-aarre ryöstetään, hulabaloo balai! Hulabaloo balai, balai!
Se palmun alle kätketään, hulabaloo balai!
Saaren kartta piirretään, hulabaloo balai! Hulabaloo balai, balai! Ja
siihen rasti merkitään, hulabaloo balai!
Siis musta lippu liehumaan, hulabaloo balai! Hulabaloo balai, balai!
Näin kaljuunoita rosvotaan, hulabaloo balai!
Me taistelemme kuolemaan, hulabaloo balai! Hulabaloo balai, balai! Ei
kotiin tulla milloinkaan, hulabaloo balai!

METSAMÖKIN IKKUNA
Kas, metsämökin ikkuna, sielt´ tonttu ulos kurkistaa
ja jänö laukkaa laputtaa ja oveen kolkuttaa.
Auta, auta, pyydän sua, metsämies kun vaanii mua.
Sulle suojan tarjoan, siis kätes ojenna.

MIRRI SAIRASTAA
Ikävän nyt kerron teille: Mirri sairastui.
Paha oli ilma eilen, Mirri vilustui.
Nyt on vaivaa ystävällä, senhän arvaatkin,
kaik on kipeänä hällä, nenä, varpaatkin.
Minä häntä silittelin, ei hän hyrrännyt;
maidollakin mairittelin, eihän lerkkinyt.
Äiti makkarankin osti, Mirrilleni vei,
Mirri päätänsä vain nosti, sanoi : Kiitos, ei!
Viimein isän tohvelihin Mirri löysi tien;
kävi siihen kyyryksihin ystäväni pien.
Hiljaa, lapset, hiljaa aivan, antaa maata vain.
Uni huomiseksi vaivan poistaa pienoltain.

MOPOLAULU
Mikäs se tuolla kolottaa? Se taitaa olla mopo.
Mopo mopo mopo, mopo mopo mopo, mopo sanoo: put put put!
Mikäs se tuolla kolottaa? Se taitaa olla juna.
Juna juna juna, juna juna juna, juna sanoo: tuh tuh tuh!
Mikäs se tuolla kolottaa? Se taitaa olla auto.
Auto auto auto, auto auto auto, auto sanoo : drn drn drn!

MÖRRI-MÖYKKY
Korpikuusen kannon alla on Mörri-möykyn kolo.
Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo.
Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo.

Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla.

Syksyn tullen sieniä kasvaa karhunkankahalla.
Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla.
Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla.

Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla.

Ottaisin minä Mörri-Möykyn jos vain kiinni saisin
pieneen koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin
pieneen koriin pistäisin ja kotiin kuljettaisin

Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla.

Eipä taida meidän äiti peikkolasta ottaa,
eipä se edes usko että Mörri-Möykky on totta.
eipä se edes usko että Mörri-Möykky on totta.

Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla.
pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla..

NALLE PUHIN SADELAULU
Sataa, sataa, ropisee, pili pili pom, pili pili pom.
Varpaitakin palelee, pili pili pom pom pom.
Varpaitakin palelee, pili pili pom pom pom.
Sataa, sataa, ropisee, pili pili pom, pili pili pom.
Koko pieni Nalle Puh on nyt märkä, uhhuh huh.
Koko pieni Nalle Puh on nyt märkä, huh.

NALLET TALLUSTAA
Nallet tallustaa lammenrantaan onkimaan. Pienin suuren kalan saa, muut
ei ollenkaan.
Nallet tallustaa mustikoita maistamaan. Pienin marjat mussuttaa, muut ei
ollenkaan.
Nallet tallustaa sienimetsään poimimaan. Pienin täyden korin saa, muut
ei ollenkaan.
Nallet tallustaa karhuluolaan nukkumaan. Pienin hyvän unen saa, muut ei
ollenkaan.

NELJÄ KISSANPOIKAA
Kisu, Sisu, Visu, Misu, neljä kissanpoikaa
pyöriskeli, leikiskeli kotipihallaan.
Äiti mirri istuskellen katsoi leikkiänsä,
kasvojansa pestessään hän neuvoi lapsiaan:
Lapsikullat, leikkikää, mut älkää menkö jäälle,
kevät sekä syksyjää niin petollinen on.
Äiti mirri työhön lähti, pienet karvapörrit
leikkimään he jäivät koko joukko vallaton.
miu, mau, miu mau, hah hah hah hah, miu mau,
hah hah hah hah, miu mau, joukko vallaton,
vaan äidin neuvot viisaat ne kohta unhoon jäi,
ja järven rantaan juoksivat he kaikki peräkkäin.
Kisu, Sisu, Visu, Misu, neljä kissanpoikaa,
kohta jäällä liukkahalla alkoi temmeltää,
hetken vielä leikki kesti vekkuleitten pienten,
sitten aivan yllättäin murtui alla jää.
Miu, mau, miu, mau, auttakaa, oi miu mau,
auttakaa oi miu mau, mirrit vaikertaa.
Miks' äidin neuvoja me emme totelleet,
on kuolo siitä seuraus ja äidin kyyneleet.

Halli koira silloin saapui niin kuin myrskytuuli,
mirrit nosti avannosta viime hetkellä.
Mirrit kiitti Hallia, vaan tämä äkeissänsä
haukkui heitä koko matkan kotiretkellä.
Äiti mirri kyynelissään syliin heidät sulki.
Suloisimmat kyyneleet on onnen kyyneleet.
Kisu, Sisu, Visu, Misu, neljä kissanpoikaa,
äidin neuvot jälkeen sen on aina totelleet.

NUKKU-MATIN MAASSA
Pieni tytön tylleröinen tietä pitkin kulki.
Saapui siihen Nukku-Matti,silmät pienet sulki.

Kasvoi kuusi kukkalatva, käki siinä kukkui.
Mutta tytön tylleröinen nurmikolla nukkui.

Pieni tytön tylleröinen sievää unta näki
että hänen ympärilleen tuli metsän väki.

Tapio ja Tellervo ja Sinipiika pieni,
Mustikka ja Mansikka ja suuri metsän sieni.

Sipsutteli Sinipiika pienen tytön luokse;
otti kiinni kädestä ja hyppeli ja juoksi.

Eipä tytön tylleröinen ollut mitään vailla.
Hauska oli oleskella Nukku-Matin mailla.

ORAVAN PESÄ
Kas kuusen latvassa oksien alla
on pesä pienoinen oravalla.
Sen poikaset siellä ne leikkiä lyö
ja pikku hampailla siementä syö.

On siinä vihreä vilpoinen katto
ja naavoista lämpöinen lattiamatto
ja pikkuriikkiset ikkunat
ja vuoteena sammaleet vihannat

Kun talven tuulet ne metsässä laukkaa
ja lumet ne lentää ja pakkanen paukkaa
niin oravan pesästä pienoinen pää
se ikkunan reiästä pilkistää

Ja kuusonen tuutivi tullessa ehtoon
siell’ oravan poikaset tuttuhun kehtoon
ja elämä siellä on herttaisaa
kun kuusen latvassa keinua saa.

PEIPON PESÄ
Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän,
Tiri tiri teijaa, tiri tiri teijaa, lauloi koko kesän.
Tiri tiri teijaa, tiri tiri teijaa, lauloi koko kesän.

Muni munat kirjavaiset, niistä pojat kuori.
Siivet somat, untuvaiset, emo armas suori.
Siivet somat, untuvaiset, emo armas suori.

Kävi siinä vierahissa naapurista rastas.
Tule, tule kummiks' peippo pyysi, kernahasti, vastas.
Tule, tule kummiks' peippo pyysi, kernahasti, vastas.

Sitten alkoi laulukoulu, tiri tiri teijaa.
Lempeästi kesätuuli peipon lasta heijaa.
Lempeästi kesätuuli peipon lasta heijaa.

Eikä lapset liinahapset henno säikytellä,
että rakkaat riemurinnoin saavat viserrellä.
että rakkaat riemurinnoin saavat viserrellä.

PEPPI PITKÄTOSSU
Kaikki on vinksin vonksin
tai ainakin heikun keikun
arvaas oikun eikun
kuka oon joko arvaat sen
Ullan nimi on Ulla
nimi toinen vain on mulla
jos et millään arvaa
sanon suoraan sulle sen

Tässä on Peppi Pitkätossu
sulahopsula heisula hopsansaa
tässäpä Peppi Pitkätossu
nauraa hah hah haa

Ootkos nähnyt tään
apinani hienon ja lystikkään joo
herra Tossavaisen
sehän juuri hän on nimeltään
ootkos nähnyt tään
hevoseni valkean täplikkään joo
entäs Huvikummun
talon jossa me leikitään

Siellä on Peppi Pitkätossu
sulahopsula heisula hopsansaa
sielläpä Peppi Pitkätossu
laulaa lal lal laa

Voimia mulla on näissä
on paljon sormen päissä
nostaa voin kirahvin
minä kaikkein vahvin oon
tartu torveen rumpuun
tule luokseni Huvikumpuun
pannaan hyrskyn myrskyn
sula heijaa hopsansaa

Tässä on Peppi Pitkätossu
sulahopsula heisula hopsansaa
tässäpä Peppi Pitkätossu
nauraa hah hah haa.

PIENI ANKANPOIKANEN
Pieni ankanpoikanen polskutteli veessä,
pien ankanpoikanen lumpeenlehden eessä.
Se lehdestä haukkasi palasen ja
sanoi sitten - Mä olen iloinen.
Olen ankanpoikanen, polskuttelen veessä.
Kvak, kvak, kvak.

Pieni sammakko kurnutteli veessä,
pien’ sammakko lumpeenlehden eessä.
Se sieppasi suuhunsa palasen,
jota ankka söi ja sanoi: olen iloinen.
Olen pieni sammakko kurnuttelen veessä.
Krr, krrr, krr.

Pieni vesikirppu myös uiskenteli veessä,
pien vesikirppu myös lumpeenlehden eessä.
Ui luokse ankan ja sammakon
ja sanoi niille: Iloinen tää veikko on.
Olen vesikirppu vain, uiskentelen veessä.
Kuik, kuik, kuik.

Pieni käärme veikeä kiemurteli veessä,
pien käärme veikeä lumpeenlehden eessä.
Pois pelotteli muut. vesikirppusen söi suuhunsa
ja sanoi: olen iloinen.
Olen käärme veikeä kiemurtelen veessä.
Shss, shss, shss

Pieni lumpeenlehti vain yksin kelluu veessä,
pien lumpeenlehti vain matalassa veessä.
Ei sammakkoa näy ei ankkaakaan,
pois käärme ui vesikirppu vatsassaan.
Pieni lumpeenlehti vain yksin kelluu veessä.
Bu, huu, huu

PIENI KISSANPOIKA
Pieni kissanpoikanen katsoi sillan reikiin. Hiiri, kuules hiironen,
tule tänne leikkiin!
Kuka meist' on vikkelin, sitä pitäis koittaa. Emo lupas rinkelin sille,
joka voittaa.
Hiiri hupsu kovin on ahne rinkelille. malt' ei jäädä loukkohon lähtee
kilpaisille.
Juosta vilistettihin ensin kerkes hiiri. Saiko palkaks' rinkelin? Ei,
vaan paistin mirri.

ROSVOLAULU
Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään näin Kardemumman yössä.
On kaikki kansa pötköllään, vain rosvot raataa työssä.
Kun pakko on, niin siepataan, ei tarpeetonta milloinkaan.
Hei, rensselit selkähän, nassakat kourahan,
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

Ja kun me käymme leipuriin, jo huomaa aivotonkin;
vain leivän viemme, kaakun, niin ja kaljapullon jonkin.
No pipperkakun sirkaman voi joskus ottaa Joonatan.
Vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

Lihaako myös ja makkaraa ja jonkin kyljyksistä.
Ja leijonalle silavaa, se on niin terveellistä.
Ja selkää nautain muhkeain ja kinkkua, no joskus vain.
Vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

Ja vaatetta kai tarvitsee myös rosvo lämpimikseen.
Jos turkin sieppaan, haittaa tee ei tuo kun muu jää sikseen.
On oiva kauppa tuolla päin, se oitis tarpeet täyttää näin.
Vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

No nyt on säkki pullollaan ja kannu laitaan asti.
Vaan kultaa vielä tarvitaan, pois sitten sukkelasti.
Suun mieliks` muonaa muhkeaa nyt onkin helppo valmistaa.
Vaan muutenpa hiukkaakin niukemman tekevät
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

SININEN UNI
Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö,
niin Nukku-Matti nousee ja ovehen hiljaa lyö.
On sillä uniset tossut ja niillä se sipsuttaa,
se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa.

Ja sillä on uninen lakki ja sininen uninen vyö
ja unista jäätelönpalaa se pienillä hampailla syö.
Ja sillä on sininen auto ja se auto hyrrää näin
surrur surrur ja lähtee unen sinistä maata päin.

Ja pieni sateenvarjo on aivan kallellaan,
ja sinistä unien kirjaa se kantaa kainalossaan,
ja unien sinimaahan se lapset autolla vie.
Surrur surrur ja sinne on sininen, uninen tie.

Ja siellä on kultainen metsä ja metsässä kultainen puu,
ja unien sinilintu ja linnulla kultainen suu.
Ja se unien sinilintu se lapsia tuudittaa,
Se laulaa unisen laulun, lala lallala lallallaa.

SUOJELUSENKELI
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, vaan ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy, vaan ihana enkeli vieressä käy, vaan
ihana enkeli vieressä käy.

On pimeä korpi ja kivinen tie, ja usein se vielä niin liukaskin lie.
Oi, pianhan lapsonen langeta vois, jos käsi ei enkelin kädessä ois, jos
käsi ei enkelin kädessä ois

TAPU TAPU
Tapu, tapu, tap. Tapu, tapu, tap
vauva pieni, vauva pieni taputtaa.
Tapu tapu tap.Tapu, tapu, tap
pienet kädet, pienet kädet taputtaa.

Pum pum pum. Pum pum pum,
vauva pieni, vauva, pieni rummuttaa.
Pum pum pum. Pum pum pum,
puurovatsa, puurovatsa pullottaa

Tömps tömps tömps. Tömps, tömps, tömps
vauva pieni, vauva pieni tömistää,
Tömps tömps tömps. Tömps, tömps, tömps
pienet jalat, pienet jalat tömistää.


TOSSU JA SUKKA
Tossu ja sukka ne tirkistää, onkohan kaikilla varpailla pää.
Yks’, kaks’ ja pim pam pom, kenen nämä varpaat on? No, Villen/Veetin nämä varpaat on.


TUU TUU TUPAKKIRULLA
Tuu Tuu Tupakkirulla
mistäs tiesit tänne tulla?
Tulin pitkin Turun teitä
hämäläisten härkiteitä.

Mistäs tunsit meidän portin?
Näin teidän uuden portin.
haka alla, pyörä päällä.
Karhuntalja portin päällä.

ÄIDIN SYDÄN
Maan päällä paikka yksi on, niin pyhä, armas verraton,
mi tarjoo lemmen turvaisan ja kätkee onnen kalleimman.
Vain sydän äidin, tunnut sen, näin hellä on ja lämpöinen.
Se riemuitsee sun riemustas, se tuntee huoltas, tuskias.



Niin että siitä vaan säveltämään jotakin 'uutta' vaihtamalla sanoja...odotamme kaikki innolla hengentuotoksiasi!!!


Ainiin...joku soitinhan pitää olla tahtia luomassa tai vaan vähän luomaan luonnetta:

http://www.lelutalo.fi/lelut/Soittimet/Triangeli-101030

...vois kuvitella tietotaito -tasoon sopivaksi soittimeksi, eksjeh?!?

http://www.youtube.com/watch?v=YhbDXGMbqdQ&feature=channel_page“&fmt=18

Martin Luther King esitti Washingtonissa 28.8.1963 kuuluisan ”I have a dream” –puheensa. Hieno puhe, joka todella vaikutti USA:n kansakunnan tajuntaan, vaikka se ei tänään enää tuossa kansassa näykään millään tavalla. Hulluuden lisääntymisestä tuossa yhteiskunnassa emme varmasti voi Kingiä syyttää, vaikka joku maan presidenteistä onkin todennut, että mustaihoiset ovat koko maan syöpä, ja heistä tulisi päästä eroon. Älkää merkitkö tätä pöytäkirjaan.

Ehkä sanat eivät muuta maailmaa. Tai jos muuttavatkin, muutosnopeus on liian hidas siihen nähden mitä meillä on aikaa käytössä. Kiinan pohjavesistä 90% on pilaantunut, joten odotettavissa on muutaman kymmenen vuoden aikana melkoisia muutoksia maailmanpolitiikassa pelkästään vesiasian johdosta. Ei aina vain öljyn, joka alkaa huveta uhkaavasti. Tai jos se ei hupene, niin ilmastomme kärsii vähintään jonkinlaisen kolauksen, vaikka parempi kohde kunnon kolauksille olisi vaikka citymaasturi. Selkeällä ja aktiivisella ympäristökampanjalla ”Potki citymaasturi päivässä” olisi paljon enemmän vaikutusta autokannan järkevöitymiseen kuin näennäisellä autoverokikkailulla.

Onneksi puhdasta vettä riittää, vaikka sitä kaikin keinoin yritetään pilata juomakelvottomaksi. Kuinka kauan sitä riittää tätä menoa, on kysymys johon on vaikea löytää tarkkaa vastausta. Jos veikkaan, että ei kovinkaan kauan, saatan olla melko oikeassa, vaikka en päätäni asiasta pantiksi laitakaan. Todennäköisyydet nopeaan ”loppupeliin” ovat kuitenkin paljon suuremmat kuin todennäköisyys sille, että kaikki jatkuu kuin ei ongelmia olisikaan.

Afrikassa jokeen dumpattiin ydinjätteitä, koska näin säästettiin sievoinen summa RAHAA, jotta voitiin hankkia slummin peltihökkeliin vaikkapa kiinalaista, kertakäyttöistä kulutuselektroniikkaa ja bling-blingiä. Anna rahattomalla ja ahneelle mahdollisuus vetää välistä, niin se tekee sen kyllä. Tai rikkaalle ja ahneelle, samaa makkilan alusjätettä ovat molemmat. Joen karanteenialue on ilmeisesti tällä hetkellä sata kilometriä. Joki laskee mereen, mikä on typerä asia ilmoittaa, mutta olen vuosien saatossa huomannut, että täällä forumilla saattaa liikkua niin heppulia sakkia, että tähdennän nyt hieman. Paskan puoliintumisaika taisi olla jotain 50 000 vuotta, about. Nyt ovat ihmeissään, että kun ei ole juomavettä. Taitaa tuosta teosta joutua jo hetkeksi vankilaan, tai voi olla, että korruption jyllätessä tulee rikesakko ”luonnon peruuttamattomasta tuhoamisesta”. Jostain pikkujutusta kuitenkin.

Välimereen on myös upotettu samaa tavaraa järjestäytyneen rikollisuuden toimiessa jätekuskeina. Sopranon Tomppa on ajellut paatillaan ja haudannut halvalla myrkyt mereen, kun kunnallinen jätehuolto on maksanut liikaa. Raha siis ratkaisee, ja se kuinka paljon sitä on silloin kun pitää ostaa se maailman viimeinen leipä siltä hullulta, jolla se on, ja jolla on myös haulikko, jolla hän sitä puolustaa.

Välimerestä vielä sen verran, että samaan vesimonttuun on upotettu ihan tavallisia Ojaranta-ongelmajätteitä, mutta ihan helvetisti isommassa mittakaavassa, mihin Jukkis aikoinaan pystyi. .

Lisäksi Suomen merialueelle on saapunut ihan uusi tulokas, jolle ei ole olemassa luontaisia vihollisia alueella, ja jonka yksinkertaisesti todetaan levitessään tuhoavan meren kalakannan plöttishörö. Lisäksi todetaan, että otus on jo levinnyt koko mereen. Nyt toivotaan, että talvi tappaisi paskiaisen, mutta kun talvea ei perkele tule, kun öljy-yhtiöt runkkasi maailman perseelleen, ja citymaasturikuski avusti sodomiassa parhaan kykynsä mukaan. Joten Up Yours!



En ole itserakas ihminen, olen kannabisti, joka voisi kuolla tänään, jos sillä keinoin voisin kyetä tarjoamaan lapsilleni paremman maailman. Mutta koska kuolemastani ei ole mitään apua tämän tulevan pandemoniumin estämiseksi, ei minun kannata kuolla. Tosin en tiedä onko tästä kirjoittamisestakaan mitään apua (todennäköisesti ei), mutta totuuden sanoja on kiva kirjoittaa, kun ei tarvitse itse edes ajatella, vaan kaikki tulee valmiina Jumalalta tai Saatanalta – mistä lienee. Itse olen vain kone, joka ottaa ne vastaan ja siirtää sellaiseen muotoon, josta muutkin voivat ne lukea, ehkä ymmärtää, tai sitten ei. Joidenkin ymmärryskyky ei vain kykene näkemään kuin sen totuuden, jonka auktoriteetit ja pseudoviisaat johtajamme ovat ainoaksi oikeaksi totuudeksi sallineet Yhdysvaltojen ja sen käsikassaran YK:n avustuksella.

Jenkkidollari ja jenkkitotuus – molemmat ovat jo haudassa, mutta kieltäytyvät kuolemasta, koska joidenkin ihmisten usko valheeseen on niin suuri, että he vaikka uhraavat tämän maailman ennen kuin myöntävät virheensä. Koska tämä maailma on myös minun lapsieni maailma, ei pelkästään ylipainoisten amerikkalaisten laiskureiden, enkä minä ainakaan aio olla hiljaa, kun se raiskataan rahan (ja huumesodan) nimessä. En aio olla hiljaa, vaikka sanani eivät sitten koskaan mitään saisikaan aikaan, sillä silloin kun Herran päivä koittaa, minä olen ainakin pyrkinyt totuuteen. Saattaa olla, että minunkin totuuteni on vain valhe, mutta totuutensa se on kuitenkin paljon suurempi kuin nykyinen totuus, jos siis liikutaan päihdepolitiikan alueella. Muita totuuksia minä kerron vain harvoille ja valituille – enkä usko, että tämän kirjoituksen innoittaja tulee koskaan siihen ryhmään kuulumaan, vaikka en häntä vihaakaan. En vihaa lapsen hölmöilyä, sillä lapsi on terve kun se leikkii. Liiallinen leikki taas toisaalta saattaa olla merkki sairaudesta – hämmästyttävää. Ota nyt tuosta selko.

En siis kuvittele oman kirjoitukseni vaikuttavan missään muodossa yhtä syvästi kuten herra Kingin puhe (koska sekään ei kyennyt tekemään maailmasta sellaista paikkaa, joka kykenisi tarjoamaan lapsilleni kauniin tulevaisuuden), mutta myös minulla on Suuri Unelma, kuten tohtori Martin Luther Kingilläkin oli. Se on unelma maailmasta, jota ei raiskata öljy- ja rihkamatulojen maksimoimiseksi.

Se on unelma maailmasta, jossa kertakäyttöiset, oleellisesti ulostetta parantavat (”rahat takaisin, jos ei paska parane” –takuulla) ja desilitran mittaiset, miljoonat kertakäyttöpurnukat, kipot ja päälärit, tehdään uusiutuvasta biopohjaisesta materiaalista, ei hupenevasta raakaöljystä, jolle olisi parempaakin käyttöä kuin ilmakehän hiilidioksidin lisääminen. Miksei samasta aineesta voisi myös tehdä niitä auton hattuhyllyjäkin, joita täällä on piipussa tiedetty poltetun, mikä lähinnä on sisäpiirin vitsi.

Se on unelma maailmasta, jossa polttomoottorikäyttöiset autot käyttävät todellisuudessakin ympäristöystävällistä polttoainetta, ei näennäisympäristöystävällistä, kuten Nesteen palmuöljydiesel – todellinen ”biopolttoaine”, jonka ympäristöhaitta on arviolta 15 –kertainen tavalliseen raakaöljypohjaiseen polttoaineeseen verrattuna. Mutta koska suurin osa kuluttajista on mainoksilla ja mielikuvilla aivopestyjä rahantekokoneita, ei inhottavaa totuutta haluta tuoda julki kovinkaan julkisesti. Ainakin täytyy marssittaa professoritason henkilöitä todistelemaan palmuöljyn ympäristöystävällisyyttä.

Tieteellinen auktoriteetti, jonka voi rahalla ostaa, on aina kätevä takataskussa. Nahas mukaan lukien. Eikä mennyt kahta vuorokauttakaan sika- ja kanatilallisten eläinrääkkäysvideoiden julkaisusta, kun jo ministeritasolla marssitettiin professorit toteamaan, että kaikki on kunnossa. Siat voivat hyvin, ja vaikka eivät voisikaan, pääasia on kuitenkin se, että kuluttajille riittää ämpärikaupalla puoli-ilmaista lihaa natustettavaksi, vaikka tiedetään, että merkittävä osa hiilidioksidipäästöistä johtuu lihankasvatuksesta. No, ehkä geneettisesti modifioitujen soijapapujen ravintoarvo oleellisesti lisääntyy, kun ne ensin kierrätetään sian tai muun elukan läpi ja niistä otetaan sitten paskat pihalle.


Unelma Suomesta.

Suomi olisi maa, jossa jokainen ihminen voisi olla rauhassa ja nauttia kenenkään häiritsemättä elämän tärkeintä hyödykettä –elämää. Ilman, että siihen tarvitsisi millään tavalla puuttua ulkopuolisten taholta silloin, kun se ei ketään häiritse. Tämä kirjoitelmani on kannabistin näkemys (ja narkofobin innoittama) siitä, miten tuo tavoite saavutetaan ja mitä sen ylläpitämiseen vaaditaan. Elämä voi olla parasta huumetta, mutta valitettavasti vain harva ylipäätään tietää mitä elämä on. Elämä voi joillekin olla parasta myös satunnaisesti huumeiden kanssa, ainakin niille, joita psykiatrian kirjojen mukaan ajaa osaltaan eteenpäin jokin selittämätön halu kokea muuntuneita tietoisuuden tiloja, erityisesti hallusinogeenien avulla.

Jotta jaksaisin puhua tulevaisuuden Suomesta kaikille narkofobeille ja nimimerkilläni feikkaaville vadeille, niin minulla täytyy olla ensiksikin riittävästi kannabista kulutettavanamme. Tämä ei ole ongelma, joten voimme jatkaa.

Olen melko jyrkästi kapitalistista, ahneuden riivaamaa järjestelmäämme vastaan, koska se tuhoaa kauniin planeettamme, täyttää sen jätteillä ja jättää jälkeensä suunnattomat kasat rahaa, jolla ei tee mitään, kun kaikki on myyty, eikä uutta voi tehdä, kun kaikesta tehtiin jotain myytävää, joka myytiin.

Meidän ei kuitenkaan tarvitse varmastikaan hankkia tarvitsemaamme kannabista ensin ulkomailta, koska niin kuitu- kuin myös päihdehamppukin kasvaa erinomaisesti maassamme. Se on kasvanut täällä useita satoja vuosia ennen hampun kieltolakia, ja tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa, mikäli ilmastonmuutos ei muuta Suomea jäiseksi ja kuolleeksi maaksi. Kukaan ei osaa sanoa, se juuri on hallitsemattoman ilmastonmuutoksen jännittävä piirre. Meidän ei tarvitse kuitenkaan hyödyttää taloudellisesti ulkomaalaisia kannabiksentuottajaporvareita maksamalla rahaa ostamastamme kannabiksesta, koska voimme siis kasvattaa sen itse. Tietenkin, mikäli haluamme kokeilla jotain eksoottista lajiketta, joka ei Suomen ilmastossa kasva, voimme ostaa erän laadukasta ja taatusta puhdasta hasista. Kuten nytkin kahvi ostetaan tähän maahan ulkomailta, monikansallisten suuryritysten maaorjuutta tukien, reilun kaupan kahvia kavahtaen. Siitähän saattaa joku julli jopa saada palkkaa työlleen, eikä kaikki mene niiden tileille, joilla jo ennestään on rahaa liikaa. Raha, se muuten on myös helvetissä konkreettista valuuttaa, jolla saa kuumaa terästankoa perseeseen eurolla tunti. Tästä paikan latentti homotrolli tykkää, joten kivaa on siis hänelle tiedossa. Tosin ei pitkäksi aikaa, eihän köyhä saa kunnon kohtelua edes helvetissä, mikäli kunnon kohtelulla siis tarkoitetaan terästangon työntelyä takapuoleen.

Rahanhankinta ei ole helppoa. Suomen Valtion ei mielestäni pitäisi kansallistaa kaikkia tuotantolaitoksiamme. Tai ei ainakaan myydä niitä ulkomaille yksi kerrallaan ja rahoittaa tällä hupenevalla rahakasalla ahneen sukupolven lainavetoista kulutusjuhlaa, vaikka vanhukset makaavat vanhainkodeissa pillerihuumattuja, kahden vaipan kiintiöllä ja lepositeissä. En tiedä kuka on lanseerannut termin ”ahne sukupolvi”, mutta hyvin on termi valittu.

Me kannabistit perustamme usein maasta ja maailmasta, sillä siitä me olemme tulleet ja siihen me jälleen palaamme, elämämme ollessa vain kipinä tai säde valomeressä. Oikeasti olemme tähtituhkaa, mutta runollisuus vaati tuollaisen kirjoitusasun. Joillekin riittää kannabis. Ei kahvia, ei tupakkaa, ei teetä, ei alkoholia – vaikka niitä joitain tyrkytetään ja mainostetaan, ja joiden nauttiminen on usein sosiaalisten rakenteiden varaan rakentunutta pakkokäyttöä.

Seuraava lainaus on jonkin törösepän väärä näkemys, joten korjaan sen:

”Ulkomaisilta sijoittajilta saamme taas erittäin suuren summan kannabishankintojamme varten maanmyynnin myötä. Tietenkin on huomattava, että Suomen reilusta 2 miljoonan hehtaarin peltopinta-alasta on osa varattava kannabiksentuottamisen reserviksi, mikäli kannabishanat sulkeutuvat mahdollisten maailmanpoliittisten myllerrysten myötä.”

Kuten mainittua, hamppu on kasvanut Suomessa satoja vuosia ja kasvaa edelleen. Eilen, tänään ja myös huomenna. Joten emme ole sidoksissa ainakaan hampun suhteen maailmanpoliittisista muutoksista, vaikka muuten sitten olisimmekin. Asioiden kuten öljy, ruoka ja raaka-aineet. Onneksi ne kaikki loppuvat, joten ei ole sitten huolta niistäkää

Kannabis tekee osan kansan terveeksi ja työkykyiseksi kuten turkulaisen ja Suomen ensimmäisen laillisen kannabislääkityksen omaavan henkilön. Samalla hamppu vapauttaa monet alkoholin kirouksesta, jonka tarkoitus laillisena kovana huumeena on lähinnä pitää massat hallinnassa ja ihmiset nöyrinä ja tyhminä tuotantokoneen osina ja tuotteiden kuluttajina, joita on varjeltava tietoisuuden ja ymmärryskyvyn nousulta, jotta heille edelleen kelpaa kiinalainen muoviromu ja rihkama. Vaihtamalla alkoholin kannabikseen, vähennämme myös oleellisesti alkoholiin sidottua väkivaltarikollisuutta 70 prosenttia maassamme, mikä taas helpottaa oikeuslaitoksen ja terveydenhuollon tilannetta huomattavasti. Puhumattakaan monista muista hampun käyttökohteista, onhan kyseessä maailman monipuolisin kasvi, jonka yliannostukseen ei ole tunnetun maailmanhistorian aikana vielä kukaan kuollut.

Nyt on pakko olla samaa mieltä alkuperäisen kirjoittajan kanssa:

”Eli maamme tulee toimeen sairaudenhoitomenoilla, jotka ovat vain murto-osa nykyisestä.”

Ei tarvitse olla monia ylikansallisten riistoporvarifirmojen luomia lääkkeitä vaan luonnonmukainen kannabis on usein paljon tehokkaampi lääke niihin yleisiin sairauksiin, jotka Suomen kansalaisia kohtaavat. MS-tauti, astma, erilaiset hermosäryt ja monet muut sairaudet ja vaivat, joista voi jopa hampun avulla parantua kokonaan, ei vai lievittää sairauden oireita.

Koulutusmenoissakin säästämme nykyiseen verrattuna, koska työikäisiä ihmisiä ei kuole ennenaikaisesti alkoholin aiheuttamiin sairauksiin tuhansia vuodessa, kuten nykyisen päihdepolitiikan aikana tapahtuu. Meidän ei tarvitse karsia mitään koulutuksesta pois, koska varoja jää oikeaoppisen päihdepolitiikan ansiosta myös koulutukseen siirrettäviksi. Emme karsi turhia rönsyjä pois, koska mikään oppiminen ei ole turhaa. Uskonto, liikunta, matematiikka, äidinkieli, kuvaamataito, musiikki, maantieto, vieraat kielet – ne ovat kaikki tärkeitä.

Erityisesti musiikki, koska sen olemassaolo on vakuuttavin todiste jonkin ulkopuolisen tahon (Jumala/Saatana/Humanoidit) olemassaolosta. Ensin pitää vain oppia soittamaan, sillä pelkästään musiikkia ulkopuolisena kuuntelemalla ei musiikin metafyysinen aspekti aukea milloinkaan, mikä on sääli, sillä... niin, ne jotka tietävät, ne tietävät. Jotkut ovat liian laiskoja oppiakseen tietämään, mutta tämä on asia erikseen ja vaatii jo uuden kirjoituksen.

Kielistä tärkeä on varsinkin englanti - universaali yleiskieli, jolla voi myös ostaa hasispalan laillisesti coffee-shopista maassa, jossa päihdepolitiikka on osoittautunut meidän ja monien muiden kieltolakimaiden päihdepolitiikkaa paremmaksi.

Suomen hallinto pitää olla jotakin muuta kuin tämä nykyinen mätä systeemimme on. Eduskunnassa on oikeudessa tuomittuja poliiseja ja muutakin rosvosakkia. Miten voi olla mahdollista, että valehteleva poliisi viiksineen voi vielä olla eduskunnassa? Siksi, että systeemi on mätä, kuten todettu on muidenkin taholta kuin minun. Hallinnoksi riittää yksi ihminen, jos hän on riittävän järkevä, jolla siis on riittävästi viisautta johtaa maatamme, ilman, että se tuhoutuu tulevaisuudessa. Hänellä pitää olla pyrkyä ja viisautta, joten kaikki Suomen hallitsijaksi pyrkivät käykööt tiukan seulan, jossa selvitetään, kuka on viisain, kaukonäköisin ja ylipäätään paras maan johtoon. Sillä ei ole väliä käyttääkö hän kannabista vai ei. Yksilön valitsema päihde kun ei korreloi viisauden kanssa, jopa alkoholisteissa on joukossa viisaita ihmisiä, jotka tuhoavat viisauttaan hermosoluja tuhoavalla solumyrkyllä, tiivistetyllä bakteerin ulosteella.

Maamme kasvattama kuitu- ja päihdekannabis säilöttäköön sopivaan paikkaan Suomessa. Keskusvarastona olkoon vaikkapa Riihimäki. Sieltä kannabiksen jakelu voidaan ensivaiheessa hoitaa ympäri Suomen. Väite siitä, että ajan myötä kannabistien asutus keskittyy Riihimäen keskusvaraston tuntumaan, tuntuu uskomattomalta, koska nytkin monet kasvattava hamppua kotonaan. Lisäksi hamppua myisi valtion monopoli niille, jotka eivät viitsi, osaa tai halua kasvattaa. Kunnolliseksi hampunkasvattajaksi kehittyminen kun kestää vuosia. Pääasia on se, että kansan käyttämä hermomyrkky kyetään vaihtamaan vähähaittaiseen vaihtoehtoon, jotta meidän ei enää tarvitse surra läheisiämme, jotka maan epäonnistunut ja toimimaton päihdepolitiikka surmaa.

Tietenkin päihdepoliittisesti reformoidussa Suomessa tulee aina olemaan ns. epäsopeutuvaa porukkaa, jotka uskovat edelleen vanhoihin valheisiin, vaikka kaikki faktat sotivat heidän uskontoaan vastaan. Mutta vuosi vuoden jälkeen heidän määränsä vähenee, koska he huomaavat päihdepolitiikan muutoksen tuoneet edut. Järjestyshäiriöt, väkivalta ja muut alkoholisidonnaiset ongelmat vähenevät vähitellen, kun kansa kykenee irrottautumaan alkoholin raastavista kahleista. Alkoholiriippuvaisille perustettakoon lisää sairaaloita hampun verotuksesta saataville tuloilla, jotta kykenemme pelastamaan useampia kansalaisiamme alkoholiorjuudesta, sillä sitä se todellakin on.

Joten jokainen kuokkikoon maata ja istuttakoot vaikka Cannabis Sativa –kasveja, sillä puutarhanhoito opettaa paljon. Oppii ihmisen tavoille, asia, jota täällä palstalla on turha joiltain odottaa.

Tämä on unelma Suomesta, kannabis- ja muut toverini! Tehkäämme unelmistamme totta!    

Kahdella alaviivalla, just... Toi oli hyvä hämäys. Joutu lukee noi pari ekaa kappaletta uusiks kun hämmästytti teksti vielä kun luulin Mikkeksi.