En kyllä vihaa mitään muuta asiaa elämässä yhtä paljon kuin opettamista
Opettajan työ on vihonviimeinen
Opettaja, valitettavasti
4014633
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Nykyajan kakarat ovat sen verran karmeita, että alavalinta kaduttaa.
jotain väärin, etkö muista jutella ja halata kaikkia oppilaitasi joka päivä.
Aine mitä opetat on merkityksetön, kunhan muistat lässyttää, halata ja järjestää oppilaille ihan kaikkea muuta kuin opiskelua.
Lässyn lässyn myös aikuisille, kivaa pitää olla ja vaihtelua koko ajan. Kyllä ne tietää, mitä ne jaksaa ja viitsii ja aina ei viitsi...
Kyllä korkeakouluissakin alkaa meininkin olla sellaista, että pitää olla kivaa ja mitään ei saa opiskelijoilta vaatia. Jokaisen kurssin jälkeen opiskelijoilta pyydetän palautetta kurssista: oliko opettaja asiantunteva, motivoiva ja muuta lässynläätä. Sitten niitä pomo tarkastelee suurennuslasilla. Kysytäänkö potilailta sairaalassa, oliko kirurgi asiantunteva, paraniko potilas ja saiko hän oikeat lääkkeet. Jotenkin tuntuu unohtuneen, että tavoitteena on oppiminen eikä opettajan arvostelu tai kurssin hauskuuden arviointi.
älä nyt amk ssa opetus niin helppoa . laitat vaan power point esitystä tunti toisen perään ja annat oppilaille kotitehtäviä kirjota raportti siitä ja siitä max 10 sivuja joka aiheesta niin helppoo olla amk ssa opena . Vaiha amk oohon . Ei opeteta mitään sun täytyy itse kotonas opiskella opettajalla amk ssa kissanpäivät .
Ope jakaa yli kymmenen vuotta sitten laadittuja huonolaatuisia monisteita, joita opiskelijat sitten täydentävät, kun kopiokone on "syönyt" reunatekstit, ohjeet annetaan ylimalkaan, eikä viitsitä edes jakaa näyttötuntkintoihin liittyviä papereita, saatikka laatia henkilökohtaistamista opiskelijan kanssa. Kato netistä on yleisin vastaus, kun kysyy asioista...ja taas ope liukenee paikalta vaikka lukkariin on merkitty opetusta. Opettajilla sitä kaikkea muuta kivaa hömppäämistä pitäis olla päivittäin, eihän siinä sitten enää ehdi mitään opettaa. Kunhan saadaan opiskelijat sisään ja saadaan raha virtaamaan kouluun, niin opetuksesta viis ja opetuksen laadusta ei ole tietoakaan.
Vaihtakaa alaa opettajat ajoissa, kun opettaminen, saman asian toistaminen rupee tympimään ja opettaminen tulee tuskaiseksi, nimittäin niitä tietämättömiä ja kyseleviä opiskelijoita riittää...ehkä...
Aikuisopiskelu on kallista puuhaa ja sitä toivoisi rahallisen satsauksen tehneenä vastinetta opetuksen muodossa eikä siinä että ov:t tulee täyteen! Mutta, niistä valmistuneista taas saa vähän koulu rahaa, eihän sen nyt niin väliä ole onko opiskelija mitään oppinut.
Minä inhosin vanhaa ammattiani ja vaihdoin opettajan töihin nelikymppisenä. Ymmärrän ahdistuksesi oikein hyvin.
Nyt opettajana nautin työstäni täysin sydämin ja elämä hymyilee. Tsemmiä alan vaihtoon!
Missäpäin suomea työskentelet?
Mitenkäs se juttu menikään; "on vain huonoja opettajia".
Oppilaiden käytös riippuu hyvin paljon opettajan asenteesta ja tavasta "käsitellä" luokkaa.
Myös mielestäni on hyvin paljon tärkeämpää, että opettaja osaa oikeasti opettaa kuin että hänellä on kaikki mahdollinen aineeseen liittyvä tieto.
Tämä korostuu ammattioppilaitoksissa, joilakin opettajilla sama ryhmä saattaa olla hyvinkin rauhallinen, mutta taas toisella opettajalla lentää puolet porukasta pihalle jo ekan vartin aikana.
oppiaine ja/tai muut ryhmän oppilaat? Oppilaat saattavat käyttäytyä eri tavoin eri oppiaineen tunneilla, vaikka ope olisikin sama.
Opetan eri oppiaineita aika lailla laidasta laitaan. En ole huomannut mitään eroa eri oppiaineissa. Ryhmissä sen sijaan jonkin verran. Vielä ei ole tullut oppilasta vastaan, jonka kanssa en olisi tullut toimeen. Takana on nyt sentään viisi vuotta tässä työssä.
Minä taas olen toistakymmenen opetusvuoteni aikana huomannut ryhmäkohtaisten erojen lisäksi opiskelijoilla eroja käyttäytymisessä ja kiinnostuksessa eri oppiaineiden välillä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa (=lähihoitajakoulutus) lääkehoito ja erilaisten sairauksien hoitotyö tuntuvat erityisen tärkeiltä ja kiinnostavilta, kun taas puolestaan hoitotyön perusteita tai etiikkaa ei koeta yhtä tärkeäksi ja opiskelijoiden käyttäytyminen voi olla sen mukaista.
hakeutunut oikealle alalle! Ehkä taka-ajatuksena - tai ehkä jopa ainoana motiivina päätöksellesi oli superpitkä kesäloma?
Tuttuni työllistyi ammattikouluun ja oli sairastua, oppilaat karmeita rääkkäsivät/kiusasivat. Koulun johto ei puuttunut asiaan "silitteli" vain oppilaita.
Kyseinen koulu opettajia menee ja tulee vaihtuvuus on huippuluokkaan. Opettajalla tarkoitan ammattiaineiden opettajaa (insinööri/teknikko). Myös huhuja joita olen kuullut omasta ammattikunnastani (insinööreiltä) vahvistavat tätä vaihtuvuutta.
Näin on pennut soittaa iltaisin kysyy mihin aikaa alkaa huomenna koulu joskus jopa klo 23 aikaan.
Oma-aloitteisuus on jossain vaiheessa kuollut pois, kaikki pitäisi olla nenän edessä. Puuttuvia työvälineitä ei osata oma-aloitteisesti hakea varastosta vaan opettajan täytyy ne hakea.
Vapaa-ajan ja työn raja hämärän rajamailla. Jos pennut eivät soita iltaa terrorisoi pentujen vanhemmat/huoltajat omilla vaatimuksillaan.
Johan on kumma juttu, että insinööri ei vuonna 2009 ole ymmärtänyt, että julkisen viran haltijalla tulee olla salainen numero. Kyllä työnantajan antama luokan puhelinnumeron tulee riittää opiskelijoiden kontakteihin. Ja eikös teilläkin ole jo ns. verkkolukujärjestykset..
ei ole luokassa puhelimia, on sen verran köyhä kunta. Rehtori taas ei salli ottaa salaista numeroa, kun kuulemma opettajan tulee olla tavoitettavissa.
Mutta eivät lapset tai vanhemmat ole häiriöksi asti soitelleet.
Ja mitä ammattiin tulee, niin olen siinä jo 30 vuotta viihtynyt ja viihdyn edelleen.
Minun periaatteeni on se, että olen opiskelijoiden (lukio) tavoitettavissa virka-aikaan eli 8 - 16. Sen jälkeen minulla ei ole mitään velvollisuutta vastailla puheluihin tai viesteihin, jos en itse katso sitä tarpeelliseksi. Opettajalla on oikeus vetää raja työ- ja yksityiselämänsä välille. Minäkin halusin alun perin lääkäriksi, enkä oikein ole koskaan pitänyt opettamisesta. Silti tulen hienosti toimeen nuorten kanssa, hallitsen alani, ja opiskelijoilta tulee kehuja kursseistani. Jotakin olen kuitenkin tehnyt oikein ajoittaisesta motivaation puutteestani huolimatta. En viitsi vaihtaa alaakaan, sillä pitkällä kesälomalla on mukava golfata:-)
päivystävä palomies? Mitään tehtäviä, joiden takia opettajan pitäisi olla aina tavoitettavissa, ei ole. Työaikana tietysti ja ehkä tiettynä päivystysaikana. missään nimessä kotipuh.nroa ei saa antaa jakoon.
äkkiä! Opiskelijat kärsii...ja paljon!
kuten pari on tuossa aikaisemmin sanonutkin oppilaiden käytös on kiinni opettajan tavassa opettaa. Jos opettaja ei opeta asioita tarpeeksi selväksi meille koululaisille (itse menen syksyllä yläasteelle) menee oppilailta halu opiskella. Ala-asteella tuo juttu oli äivän selvää englannin tunneilla. Opettaja ei opettanut asioita tarpeeksi selkeästi jotta olisimme voineet jotain oppiakin. siihen johti tunneilla kaaos koko luokassa, oppilaat touhusi jotainaivan muuta, ja opettaja hermoromahduksen partaalla.
Itse olen aina halunnut opettajaksi ja siihen ammattiin pyrinkin. Motiivi ei ole kesäloma tai ympärivuotinen palkka v@aan halu opettaa oppilaita. ja te jotka tulitte haukkumaan ammattia, niin perustelkaa syynne. ja ammattitaitoisia opettajia on, on, on ja on. Meidänopettajamme 3-6lk oli todella ammattitaitoinen ja osasi hommansa. Pinna oli pitkä,ja sitä garvitaan opettajalta. Varsinkin näin murrosikäisten opetuksessa.
ei todellakaan motivoi tässä työssä - todella surkea ainakin meillä luokanopettajilla. Minä olen myös vaihtamassa kokonaan alaa, en kestä enää häiriintyneitä oppilaita ja heidän psyykkisesti sairaita vanhempiaan! Kyllä täytyy helpommalla tavalla näinkin kapean leivän ansaita...
Puhut ilmeisesti opettajajohtoisesta opetuksesta. Nykyään pitäisi oppia työskentelemään ryhmissä ja itseohjautuvasti mahdollisimman varhain. Muuten on hukassa työelämässä.
on mielenkiintoisia, niitä ei koskaan lakkaa ällistelemästä. Ongelmat enimmäkseen (ei siis aina) johtuu kokemukseni mukaan siitä, että oppilaat ei ole oppineet työskentelemään ryhmissä. Jos yhdellä tunnilla pidetään pidetään kovaa kuria (ns. ammattitaitoinen, luokan hallitseva ope), pomppaa oppilaiden energia esiin toisella tunnilla ja täysin hallitsemattomasti. Kovalla kurilla ja rangaistuksilla ne saa pidettyä kurissa, mutta menettävät kyvyn työskennellä muiden kanssa.
hei kaikki olen opettaja ja olen raskaana minun luokalla on 3-4 ja luokassa on 28 oppilaita 15 nelosta 13 kolmosta on rankaa olla 28 opilaan kanssa minulla on vakio paikka hei hei kaikki
huh onneksi luin tän... oon opettajankoulutuksessa ja tuntuu jo nyt että menee hermot enkä jaksa todellakaan olla mikään opettaja. Täytyy kyllä hakea jotain muuta opiskelemaan
Olen muodollisesti pätevä opettaja, joka toisinaan, varsin usein ei saanut oppilaita kunnolla kuriin yläasteella. Olin myös lukiossa. Toisinaan pidin työstä. Jostain syystä en sitten sitä pysyvää opettajan paikkaa saanut, joinakin vuosina en hakenutkaan. Elin sitten tehden aina välillä sijaisuuksia ja välillä ansiosidonnaisille. Peruspäivärahalla ei onneksi paljon tarvinnut olla. Haen nyt psyykkisten ongelmien takia eläkettä (eivät johdu työstä). Pitkän harkinnan jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että on parempi olla Se hullu taiteilija, kuin Se hullu opettaja. Itseasiassa alanvaihdosta siis haaveilen tai sitten jään kotiin kokkaamaan. Niin... Yläasteella opettajan työ kai kysyy luontaista auktoriteettia, kuitenkin Se pysyvän työpaikan puute jäi vähän hampaankoloon...pätevä kun olen..
Pennut ovat yksiä perkeleitä, tänäänkin sitä samaa paskaa. Saako, saako ja saako. Pojat sitten vielä kirkuu kimakalla äänellä yhtä aikaa. Löytyykö mitään muuta ammattikuntaa, josssa yksi ihminen saa olla keskipisteenä kuuntelemassa perkeleiden inhottavuuksia?
Alaluokat kaikista paskimpia, nuoret noin 17-20 menettelee, niillä alkaa jo olla oma lehmä ojassa.
Aivan painajaista. Rehtori kiusaa, kakarat on kauheita, ei saa valittaa koska työyhteisössä muutama kielii heti valittajista rehtorille ja sitten tulee potkut. (Täällä mun kotikaupungissa virassa oleville opeille on annettu potkuja).
Pitkät lomat ja silleen about kolme kuukautta ja risat vuodessa, ei paha...
Muiden alojen ihmisillä on usein outo käsitys opettajan työstä, aivan vääristynyt. Kesätauko on pitkä, kyllä, mutta ei sekään riitä aina lukuvuoden stressistä palautumiseen. Niin ja sitten ne opettajien lyhyet työpäivät! Neljästä kuuteen oppituntia päivässä, voi miten vähäistä se työnteko onkaan! Käytännössä opettajilla ei ole työaikaa, vaan olet opettaja aamusta iltaan. Työasioita riittää tehtäväksi loputtomasti: suunnittele, valmistele, laadi, korjaa, pidä yhteyttä koteihin, istu palavereissa tai vähintään soita perheneuvolaan/lastensuojeluun/kuraattorille/koulupsykologille, valmistele juhlia ym ja taas muuta suunnitelmiasi, kun tulikin yllättävä tilpehööri lukujärjestykseen, joka koskee koko koulun väkeä tai ainakin juuri sinun vuosiluokkaasi.
Tai sitten vika on minussa, ehkä en vain sovi alalle.
Lukuvuoden stressi! buahhahhahahahahahahaaa!!!!!!!
Nämä amiksen käyneet kampaaja-koneistajat, joilla työt alkaa ja loppuu kellon mukaan, eivät ymmärrä opetustyöstä yhtään mitään. Muut normaalit ja rehelliset ylemmät toimihenkilöt sentään kalpeasti osaavat aavistaa mistä on kyse.
Miettikääpä! Jos töistä voi lähteä sen mukaan pois mitä kello on, vaikka töitä olisi kuinka paljon tekemttä, niin kaipa silloin palkka maksetaan banaaneina? Jotenkin niin kuin henkisesti alentavaa olisi nysvätä autotallissa jotain deeäxcorollaa tuunaamassa kun voisi senkin ajan käyttää työn tekoon kotikonttorilla.
Hävettäisi olla niin tyhmä, ettei omaa tyhmyyttään ymmärrä.
Väitätkö, että sinulla niitä töitä on aina tekemättä vai?
Yhtäkaikki opettajilla alakoulussa lyhyt työpäivä ja pitkät lomat.
Jotenkin niin kuin henkisesti alentavaa on ajatella että opet ovat maailman napa.
Mullakin opettajan pätevyys, vanhemmat pakotti alalle. Vuosi töitä takana ja jo riitti. Nykyisin lonnin sitten opintotuella ja makaan yliopistolla. Eipä sitä enää jaksa mitään opiskellakaan, kunhan vaan haisen pahalle opiskelijakämpässä. Odotan sitä että säästöt loppuu ja kuolema tulee.
Enpä suosittele opetushommia. En kyllä mitään muitakaan hommia. Kai täältä maailmasta sitten joskus pääsee pois nuorempiaan häiritsemästä.
Yhdyn näihin muihin kommentteihin siitä, että opettajan työ on ihan peestä nykyään. Itse olen myös luokanopettaja, ja olen ollut opettajana yli 10v. Olen totaalisen kyllästynyt ratkomaan aina samantyyppisiä ongelmia, riitoja, joita lasten välillä on ja pitämään kuria, kun aina on joku häirikkö, joka haistattelee opettajalle luokassa ja tekee kaikki just niinkuin ei pitäis. Ei jaksa kiinnostaa enää koko työ. Suunnittelen alan vaihtoa.Tsemppiä niille, jotka jaksaa sitä työtä!
Olipa jännä törmätä taas tänne palstalle lukemaan omia ja muiden kommentteja vuosien takaa. Niin vain minäkin päädyin yläasteelle opettamaan opintotuen loputtua. Kuusi kuukautta hommia takana ja 3,5kk kesälomaan.
On tämä kyllä homma, en muuta sano. Oppilaat vittuilee, kollegat kiusaa, rehtori on muuten vain hankala... Alkuun oli ihan hauskaakin kun jaksoi ottaa huumorilla mutta nyt huumori alkaa olla loppu ja hermot menneet. En enää vapaa-ajallakaan jaksa tehdä muuta kuin maata sängyssä. Tunteja en ole suunnitellut enää aikoihin, ja sen kyllä huomaa.
Enpä voi suositella.
Riippuu ihan siitä, missä opettaa. Itse olen ollut alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa. Kaikissa olen opettanut omia aineitani eli sen suhteen ei ole ollut vaihtelevuutta. Lukio on ehdottomasti mukavin, siellä sielu lepää. Vain yhtenä aamuna on vituttanut mennä töihin. Yläkoulussa se oli jokaviikkoinen ilmiö. Lukiolaiset ovat pääasiassa todella mukavia.
Minusta lukio-opettajien on vähän turhaa vakuutella toisille, että opettajan työ on oikein mukavaa - Onhan se, jos onnistuu pääsemään lukioon. Mutta taistelu niistä paikoista on kova, ja suurin osa ei tule sinne pääsemään. Eikä se riipu pelkästään taidoista, vaan myös tuurista.
Silmät ymmyrkäisinä lukee näitä 'oppilaat on hirveitä' -kirjoituksia, kun olin itse jonkin aikaa hälytysvalmiudessa opettajantuuraajaksi äkillisten sairastumisten varalta. Sekä ala- että yläastelaiset olivat fiksuja, oppimishaluisia ja kohteliaita. Jonkin verran oppilailta katosi välillä huomio, mutta ihan samalla tavalla aikuiset palavereissa alkavat lopulta kuiskutella keskenään aivan muista asioista tai räplällä kännyköitään tms.
Johtuiko oppilaiden hyvä käytös vieraskoreudesta, en tiedä. Mitään kamalaa en kohdannut noina muutamina päivinä.
Olen toiminut opettajana yli vuoden yläasteella ja ammattioppilaitoksessa, luokanopenakin. Koulu on kuitenkin koulu. Mielestäni se pitäisi olla jotenkin erillinen tavallisesta arjesta. Mielestäni viimeistään koulussa pitää oppia käyttäytymään. Jo pienestä lapsesta asti pitää opettaa käyttäytymään hyvin. Empatian opettaminen ja kasvattaminen empaattiseksi on tärkeää. Olen lyhyen opettajanurani aikana huomannut, että kaikki eivät tunne empatiaa, edes sympatiaa. Jotkut ihmiset ovat kylmiä, eivät välitä toisista eivätkä ehkä itsestäänkään. Koulukiusaamisen yksi syy on empatian puuttuminen. Ei välitetä tuon taivaallista toisista.
Opetuskokemukseni perusteella olen todellakin epävarma, haluanko pätevöityä opeksi. Ehkä vuosien saatossa kehittyy paremmaksi kurinpitäjäksi. En kuitenkaan tahdo sellaiseksi, jota oppilaat pelkäävät, niin kuin erästä opettajaa. Aion kuitenkin pätevöityä, vaikka valitsisinkin jonkun toisen ammatin tulevaisuudessa. Täytyy vielä kokeilla uudelleen, ei saa luovuttaa vielä... En halua jatkaa opettajana, jos en saa pidettyä kuria, opettaminen käy liian raskaaksi muuten.
Peruskoulussa opitaan aineiden ohella käyttäytymään elämässä. Nuorilla on vielä kehittyvät aivot. Miksi luulette, että yleensä peruskoulussa on käytösnumeroita? Nyky-yhteiskunnassa perinteiset käytöstavat ovat muuttuneet. En väitä, etteivätkö nuoret ja aikuiset osaa enää käyttäytyä, mutta jotkut tarvitsevat muistutuksia siitä. Minä henkilökohtaisesti en ymmärrä näitä ihmisiä, jotka jatkuvasti räpläävät kännykkää. Olen 31-vuotias - kyllä, omista kännykän - mutta käytän sitä vain puheluihin ja tekstiviesteihin. Mikä tämä Facebook on, en tajua sitä. Haluan ostaa Cd:ni kaupasta, en nettikaupasta. Haluan ihmisen palvelua en automaatiota.