Kun kirjoitin talvesta ja sen merkityksestä, joku kaipasi kesää jo. Hiukan ennakoiden tuo aamu-uinti.
Kun kahvikupille aamu koitti
se lusikan kuin melaksi otti.
Rantaan pyöriskeli, kesti tovin,
mielissään veteen meni kovin.
Silloinpa tapahtui, harmi että,
meni kahvikupille korvaan vettä.
Kun kahvikupille aamu koitti
se lusikan kuin melaksi otti.
Rantaan pyöriskeli, kesti tovin,
mielissään veteen meni kovin.
Silloinpa tapahtui, harmi että,
meni kahvikupille korvaan vettä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kirjoittajalle iloinen vilkutus!
Onhan tuo minä vaan ihan ajatteleva kaveri,tuolla vetää ketjua vielä.
Minä lakkaan tältä illalta ja toivotan:
Kaille Hyvää yötä!
että ruunella runoilijan otta aihe on kelpo myös ymmärtää helppo.
Ruuneperin pannuun kun oli hauska kuppikin sillä.
Joo täältähän sitä löytyi kylmää kahvia,jota rakastan! Kiitos Kai,et varmaan huomannut mitään:)
vaikka paljon tietää
niin liian vähän sietää
hän tyyliä toista
en oikein ymmärrä moista.
voitelua ansaitsa!
Kahvikuppi ja lautanen uivat ojassa..Kahvikuppi huusi:"Lautanen ,odota vähän.Minulla meni korvaan vettä."
niin saadaan sinuakin voidella!Jos nimittäin RUNO sen ansaitsee.
meikäläisestä runolijaksi..hehhee... Vitsin voin heittää. Mies meni lääkärille ja valitti: "Mikä kumma siinä on,kun aina pistää silmään,kun juon kahvia."...Lääkäri mietti tovin ja vastasi: "Auttaiskohan se,että ottaisit lusikan pois kahvikupista,kun juot sitä." Kelpasiko runosta hih...
Vaan tuosta joka vlitti että Ruuneperiä voidellaan liikaa.
arkistoon.Niin soma runo .Hyvästä sydämestä tehty. Joskus se löytää sieltä.
runoilijan hengentuote!
kuitenkintuotiin esiin.Kun joku kaipasi sitä!Voiko toivoa enempää runoilijaltakaan.