Sanovat, että tuo yleensä vaeltaa pois tuosta näkökentästä. Nyt ollut tuossa muutaman viikon ajan koko ajan.
Tapan mielummin itteni, jos se ei siitä lähje ollenkaan. Ei tämä ole elämää.
Tapan mielummin itteni, jos se ei siitä lähje ollenkaan. Ei tämä ole elämää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lasiaissamentuma
Yllä olevassa osoitteessa on joakin tietoa, klikkaa sitä. Pahin tilanne saattaa olla, että verkkokalvo on irtautunut. Se vaatisi kaiketi pikaista hoitoa, mene uudelleen lääkärille, jos ja kun siltä tuntuu että kyse on jostakin vakavammasta.
kyllä kait se verkkokalvo on kunnossa. Mutta, kun se on koko ajan tuossa näkökentässä ja vtelee edes takas niin se vie kaiken keskittymisen 24/7. Ei ysty keskittymään mihinkään muuhun kunnolla.
oli, että kuinka kauan tyypillisesti nuo tuossa vaeltaa, ennen kuin poistuvat näkökentästä? Tiedän, että on varmasti hyvin yksilöllistä, mutta jotain esimerkkejä olisi kiva saada. Eli onko se normaalia, että ne on siinä vaikka kaksi kuukautta, vai kaksi päivää.´Jälkimmäinen tapause kertoisi, että mulla on humattavasti normaalia pidempään eikä siten välttämättä poistu koskaan.
En edes kuvittele niiden kokonaan häipyvän. Häiritsevät eniten vaaleata pohjaa vasten katsellessä (esim. talvella lumi, vaalea näytön pohjaväri ja kirja/sanomalehti).
Mutta niihin kyllä tottuu - tai ainakin minä olen tottunut. Toki ne huomaan, mutta kun eivät ole mitään vaarallisia, niin yritän nimenomaan olla keskittymättä niiden tuijotteluun.
Vaeltelevat siis kyllä katseen mukana, mutta eivät häivy kokonaan pois. Näin minulla.
Jos sulla on vasta ollut hetken, niin et ole vielä tottunut. Jossain vaiheessa vain huomaat, että kiinnität niihin yhä vähemmän ja vähemmän huomiota. Ja nyt siis kyse niistä hyvänlaatuisista lasiaissamentumista, kutsutaan myös "asteroides hyalosis".
Ei ehkä silti vastausta:
Lasiainen
Lasiainen täyttää silmän takaosan ontelon ja muodostaa pääosan silmän sisällöstä. Se on lasinkirkas hyytelömäinen aine, jonka tukirakenteena on mikroskooppisen ohuita säikeitä (Kuva 3). Nuorella ihmisellä nämä säikeet muodostavat rakenteeltaan säännöllisiä verkkoja, jotka silmän liikkuessa heilahtelevat pehmeästi edestakaisin. Iän mukana rakenteet korostuvat ja tulevat karkeammiksi. Keski-iän jälkeen lasiaisen tukirakenteet saattavat irrota verkkokalvon pinnasta ja koko tukirakenne laskeutuu vähitellen silmän alaosaan.
Lasiaisen tukirakenteet ovat mikroskooppisen ohuita säikeitä, jotka kiinnittyvät verkkokalvon pintaan takana ja mykiöön ja lasiaiskalvoon edessä.
Lasiaisessa normaalisti olevat mikroskooppisen pienet samentumat saattavat joskus näkyä ohuina varjoina näkökentässä kirkkaasti valaistua taustaa esim. lumihankea tai kirkasta taivasta vasten. Lasiaissamentumat ilmaantuvat näkökenttään milloin sattuu, liukuvat näkökentän poikki ja häviävät tullakseen näkyviin taas jonkin ajan kuluttua. Tavallinen, täysin viaton lasiaissamentuma on muodoltaan joka kerta samanlainen. Sen koko ja liikenopeus voivat vaihdella sen mukaan, kuinka lähellä verkkokalvon pintaa se on.
Lasiaissamentumia syntyy myös, jos lasiaisen tukisäikeitten irrotessa verkkokalvosta jokin säie repäisee mukaansa pienen palan hiussuonen seinämää ja lasiaiseen tulee pienen pieni verenvuoto. Tällainen pieni verenvuoto näkyy näkökentässä ryhmänä samentumia, joka muistuttaa kärpäsparvea tai nokisadetta. Mikroskooppinen verenvuoto on vaaraton, mutta sen sattuessa kannattaa melko pian käydä näyttämässä silmää silmälääkärille, sillä joissakin tapauksissa lasiaissäie on irrotessaan paitsi vaurioittanut pienen suonen seinämää myös repäissyt verkkokalvoon reiän. Usein tällaisen reiän muodostumiseen liittyy salamointia näkökentässä, muttei aina. Reikä saattaa olla alkuna verkkokalvon irtaumalle. Mikäli reikä löydetään varhaisvaiheessa, sen ympäristö voidaan kiinnittää alustaansa valopolttohoidolla ja verkkokalvon irtautuma estetään.
ei lähde pois