Ulkoilman imukanavan eristys

jos eristyspaksuus 19 mm riittäisi tässä, se
riittäisi ulkoseinässäkin.
Laatta tulee jäähtymään putken kohdalta niin
paljon, että sen pinta kondensoi.

edellisen kanssa ... kirjoitti:

jos eristyspaksuus 19 mm riittäisi tässä, se
riittäisi ulkoseinässäkin.
Laatta tulee jäähtymään putken kohdalta niin
paljon, että sen pinta kondensoi.

tämän mukaan:
http://www.kespet.fi/pientalon ilmanvaihdon eristeet.htm

rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr kirjoitti:

tämän mukaan:
http://www.kespet.fi/pientalon ilmanvaihdon eristeet.htm

linkin ohjeessa ei vastaavaa tapausta ole.
On eri asia jos kylmä kanava on vapaasti
lämpimässä tilassa jolloin sen eriste lämpiää
pinnaltaan kastepisteen yläpuolelle. Ontelolaatan
sisällä sitä ei lämmitä mikään, joten sen
pintalämpötila laskee kastepisteen alapuolelle.

mut ku ei riitä kirjoitti:

linkin ohjeessa ei vastaavaa tapausta ole.
On eri asia jos kylmä kanava on vapaasti
lämpimässä tilassa jolloin sen eriste lämpiää
pinnaltaan kastepisteen yläpuolelle. Ontelolaatan
sisällä sitä ei lämmitä mikään, joten sen
pintalämpötila laskee kastepisteen alapuolelle.

Lue lisää

voi olla, mutta toisaalta kyllä se ontelolaatta lämpiää yläkerran lattilämmityksen ja alakerran katon kautta. ontelolaatta on betonia eikä eristä, joten kyllä sen pitäisi kohtuullisen hyvin lämpöä johtaa tuohon eristeen ulkopuolelle.

taidan tehdä tuon kahdella 120mm putkella ja laittaa vahvemman solukumieristeen niin silloin pitäisi ongelma poistua.

rrrrrrrrrrrrrrrrrrrr kirjoitti:

voi olla, mutta toisaalta kyllä se ontelolaatta lämpiää yläkerran lattilämmityksen ja alakerran katon kautta. ontelolaatta on betonia eikä eristä, joten kyllä sen pitäisi kohtuullisen hyvin lämpöä johtaa tuohon eristeen ulkopuolelle.

taidan tehdä tuon kahdella 120mm putkella ja laittaa vahvemman solukumieristeen niin silloin pitäisi ongelma poistua.

Lue lisää

Tarkemmin ajatellen tuo eristehän tulee kiinni onteloon, koska se täyttää sen kokonaan. Näin ollen tuo tilannehan on PAREMPI kuin sijainti vapaasti lämpimässä ilmassa, koska betoni johtaa paremmin lämpöä ja siksi on PIENEMPI mahdollisuus että solukumieristeen ulkopinta laskisi kastepisteeseen. Onteloalaatta on kokonaan lämpimäsäs tilassa eristeiden sisäpuolella, joten se on "läämintä tilaa".

rrrrrrrrrrrrrrrr kirjoitti:

Tarkemmin ajatellen tuo eristehän tulee kiinni onteloon, koska se täyttää sen kokonaan. Näin ollen tuo tilannehan on PAREMPI kuin sijainti vapaasti lämpimässä ilmassa, koska betoni johtaa paremmin lämpöä ja siksi on PIENEMPI mahdollisuus että solukumieristeen ulkopinta laskisi kastepisteeseen. Onteloalaatta on kokonaan lämpimäsäs tilassa eristeiden sisäpuolella, joten se on "läämintä tilaa".

Lue lisää

Toisaalta betoni toimii myös eristeenä ja
yhdistelmässä betoni-solumuovi on höyrysulku nyt
jossain keskellä, joten kosteus kulkeutuu betonin
läpi muovin pintaan.
Tämä on sen verran mielenkiintoinen, että kyllä
aivan koemielessä kannattaa tehdä yksi hometalo
lisää muiden joukkoon.

tai .... kirjoitti:

Toisaalta betoni toimii myös eristeenä ja
yhdistelmässä betoni-solumuovi on höyrysulku nyt
jossain keskellä, joten kosteus kulkeutuu betonin
läpi muovin pintaan.
Tämä on sen verran mielenkiintoinen, että kyllä
aivan koemielessä kannattaa tehdä yksi hometalo
lisää muiden joukkoon.

Lue lisää

Nyt sain LVI-suunnittelijan kiinni ja sanoi että homman voi tehdä täysin huolettä 19mm eristeellä jos vaan saa mahtumaan. Pitää katsoa kuinka suorat ontelot tulee ja jos on huonot niin sitten 2 putkea.

tai .... kirjoitti:

Toisaalta betoni toimii myös eristeenä ja
yhdistelmässä betoni-solumuovi on höyrysulku nyt
jossain keskellä, joten kosteus kulkeutuu betonin
läpi muovin pintaan.
Tämä on sen verran mielenkiintoinen, että kyllä
aivan koemielessä kannattaa tehdä yksi hometalo
lisää muiden joukkoon.

Lue lisää

Eristyshän nimenomaan estää kondenssi-ilmiön, joka tapahtuu kun viileämpää ilmaa kulkee kanavan sisällä kuin sen ulkopuolinen tila on. Kuulostaa tosiaan perus puolalaiselta tyyliltä : Antaa sen veden valua rakenteissa ihan vapaasti, kyllä se kuivuu sinne.. :) Niin niin. Hometalo nro 100000 tulossa? Ja taas sitten asiaan palatakseni niin lämpimämpi ilma kanavan sisällä kuin ulkona ei kondensoi, vaan aiheuttaa kanavailman viilenemisen, josta taas tarpeetonta energiahukkaa. Voi toki aatella että ei kai sillä väliä, jos poistoilma jäähtyy matkalla koneeseen ja jäteilmaksi ulos, mut jos on lto niin ei paljoo jää otettavaksi lämpöä talteen. Kevättä kaikille!

edellisen kanssa ... kirjoitti:

jos eristyspaksuus 19 mm riittäisi tässä, se
riittäisi ulkoseinässäkin.
Laatta tulee jäähtymään putken kohdalta niin
paljon, että sen pinta kondensoi.

Eristetty muovikanava. Ei kondensoi. Takaan sen.

Olen yhden talven testannut ERISTÄMÄTÖNTÄ tuloilmakanavaa (muovia!) lämpimässä huoneilmassa. Kondenssia esiintyi parina päivänä koko lämmityskauden aikana ja sekin minimaalista. Kuivui pois kun kelit vaihtuivat eikä ainakaan tiputtamiseen asti kertynyt. En uskaltaisi samaa koetta peltisellä toistaa. Se itkisi varmaankin vesivahinkoon asti!

Jostain käsittämättömästä syystä tästä asiasta, muovikanavan oleellisesta erosta peltiseen, ei kukaan tiedä mitään. Ei varsinkaan ammattilaiset! (ja silti asia on täysin fysiikan lakien ja materiaaliopin mukainen!)

Expert 2 kirjoitti:

Eristetty muovikanava. Ei kondensoi. Takaan sen.

Olen yhden talven testannut ERISTÄMÄTÖNTÄ tuloilmakanavaa (muovia!) lämpimässä huoneilmassa. Kondenssia esiintyi parina päivänä koko lämmityskauden aikana ja sekin minimaalista. Kuivui pois kun kelit vaihtuivat eikä ainakaan tiputtamiseen asti kertynyt. En uskaltaisi samaa koetta peltisellä toistaa. Se itkisi varmaankin vesivahinkoon asti!

Jostain käsittämättömästä syystä tästä asiasta, muovikanavan oleellisesta erosta peltiseen, ei kukaan tiedä mitään. Ei varsinkaan ammattilaiset! (ja silti asia on täysin fysiikan lakien ja materiaaliopin mukainen!)

Lue lisää

Tekstissä pitää olla: ulkoilmakanava, ei tuloilmakanava.

Siis raa'an ilman sisäänottokanava suoraan koneelle. Siinä mulla oli eristämätön muoviputki (ei ole enää, vetasin armaflexin päälle kun halusin saada vähän viileämpää ilmaa koneeseen sisään näin kesäkuumalla)

Tämän mukaan
http://www.kespet.fi/pientalon ilmanvaihdon eristee t.htm
riittää 19mm solukumieriste raitisilman imulle joka on lämpimässä tilassa. Nyt on enää kyse siitä, että aiheuttaako tuo sijainti lämpimän ontelolaatan sisällä tarvetta vahvemmalle eristeelle jolloin pitää pistää kaksi putkea ja vahvempi eriste.

Kyseessä on vain yhdestä 4m pätkästä johon en missään tapauksessa halua alaslaskua huoneen kattoon.

rrrrrrrrrrrrrr kirjoitti:

Tämän mukaan
http://www.kespet.fi/pientalon ilmanvaihdon eristee t.htm
riittää 19mm solukumieriste raitisilman imulle joka on lämpimässä tilassa. Nyt on enää kyse siitä, että aiheuttaako tuo sijainti lämpimän ontelolaatan sisällä tarvetta vahvemmalle eristeelle jolloin pitää pistää kaksi putkea ja vahvempi eriste.

Kyseessä on vain yhdestä 4m pätkästä johon en missään tapauksessa halua alaslaskua huoneen kattoon.

Lue lisää

Laitoin itse 125 putket 150 onteloon ennen viimeisten harkkojen muurausta, ontelon päädystä työntämällä. Hieman kanitti onteloiden sauman hohdalla mutta hyvin se meni.

Miten olisi ratkaisu jossa tekisit onteloon tasaisin välimatkoin reikiä ja sruuttaisit eristeeksi uretaania?

hjkhkjjkkh kirjoitti:

Laitoin itse 125 putket 150 onteloon ennen viimeisten harkkojen muurausta, ontelon päädystä työntämällä. Hieman kanitti onteloiden sauman hohdalla mutta hyvin se meni.

Miten olisi ratkaisu jossa tekisit onteloon tasaisin välimatkoin reikiä ja sruuttaisit eristeeksi uretaania?

Lue lisää

Betoni ja uretaani eivät estä vesihöyryä
kulkeutumista kanavan pintaan ja jäätymästä. Sulatessaan valuu sitten katon läpi alas.

..................... kirjoitti:

Betoni ja uretaani eivät estä vesihöyryä
kulkeutumista kanavan pintaan ja jäätymästä. Sulatessaan valuu sitten katon läpi alas.

Mahtaako betonissa ihan hirveästi hiihdellä vesihöyryä edestakaisin?

Ja jos jotain tiivistyy, niin sehän imeytyy takaisin sinen betoniin ja höyrystyy uudelleen jne.

Vois toimiakkin, en kyllä kokeilisi omassa.

hjkhkjjkkh kirjoitti:

Laitoin itse 125 putket 150 onteloon ennen viimeisten harkkojen muurausta, ontelon päädystä työntämällä. Hieman kanitti onteloiden sauman hohdalla mutta hyvin se meni.

Miten olisi ratkaisu jossa tekisit onteloon tasaisin välimatkoin reikiä ja sruuttaisit eristeeksi uretaania?

Lue lisää

"125 putket 150 onteloon"

Eli 125mm paljaan putken työntäminen 150mm onteloon ei menny ihan heittämällä?

Aloittaja on vetämässä 160mm putkeen 19mm eristeen ja aikoo pistää sen 200m onteloon.

Mitäpä luulet onnistuuko? Minä veikkaan että ei taatusti onnistu.

tai sitten ei kirjoitti:

Mahtaako betonissa ihan hirveästi hiihdellä vesihöyryä edestakaisin?

Ja jos jotain tiivistyy, niin sehän imeytyy takaisin sinen betoniin ja höyrystyy uudelleen jne.

Vois toimiakkin, en kyllä kokeilisi omassa.

Lue lisää

betoniin ja sitten kuivatellaan viikkotolkulla
tavallisissa vesivahingoissakin.

menee läpi kirjoitti:

betoniin ja sitten kuivatellaan viikkotolkulla
tavallisissa vesivahingoissakin.

No minkähän verran sinne betonin sisälle voisi ajatella kertyvän vettä talven aikana? Kosteushan tulee huoneilmasta, joka on talvella melko kuivaa.

Eihän talon rakenteissa kulkevia kylmävesiputkiakaan eristetä mitenkään, tosin ne on nykyisin muoviputkissa ja vielä suojaputken sisällä, eikä ne tietenkään ole pakkasella kuten tuloilmaputki.

vuoda kirjoitti:

No minkähän verran sinne betonin sisälle voisi ajatella kertyvän vettä talven aikana? Kosteushan tulee huoneilmasta, joka on talvella melko kuivaa.

Eihän talon rakenteissa kulkevia kylmävesiputkiakaan eristetä mitenkään, tosin ne on nykyisin muoviputkissa ja vielä suojaputken sisällä, eikä ne tietenkään ole pakkasella kuten tuloilmaputki.

Lue lisää

vesi on -30 C

Pitää olla laatu kohdallaan ontelolaatassa että reikä on vakiomuotoinen. Jos ei ole niin sitten pitää tehdä tuon kahden putken systeemin mukaan. Vähän liukastetta niin kyllä se sinne uppoaa :-)

se on pakko mahtua kun on kerran vihitty !. hEhEhHehEhh !!!!

jos ei liukasteellakaan onnistu niin sitten kaksi pienempää putkea vaihtoehto b. pitää katsoa minkälaatuiset ontelot tulee.

rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr kirjoitti:

jos ei liukasteellakaan onnistu niin sitten kaksi pienempää putkea vaihtoehto b. pitää katsoa minkälaatuiset ontelot tulee.

Kyllä se on tuhoon tuomittu yritys. Kokeile ensin vaikka jollain lyhyemmällä pätkällä, mutta kyllä sen tietää että ei tule onnistumaan. Nostan hattua jos saat metriknkin eristetyn pätkän menemään ontelon läpi neljän metrin matkan.

Jos olis jotain valmiiksi eristettyä, mittatarkaa ja kovalla liukkaalla pinnalla varustettua putkea, niin sellaisen sinne voisi saada menemään sentin parin toleranssilla.

ei eristettynä kirjoitti:

Kyllä se on tuhoon tuomittu yritys. Kokeile ensin vaikka jollain lyhyemmällä pätkällä, mutta kyllä sen tietää että ei tule onnistumaan. Nostan hattua jos saat metriknkin eristetyn pätkän menemään ontelon läpi neljän metrin matkan.

Jos olis jotain valmiiksi eristettyä, mittatarkaa ja kovalla liukkaalla pinnalla varustettua putkea, niin sellaisen sinne voisi saada menemään sentin parin toleranssilla.

Lue lisää

voisko tuossa käyttää doubleductia? sisäputki 160 ja ulkoputki 200 kierresaumat, Kuinka tarkka toi 200mm ontelon halkaisijana on?

nimim. onteloita rälläköynyt paikoillaan yläpuolelta.... kovvoo hommoo, mutta 125mm putkia 155mm onteloon menee helposti ilman eristeitä.

jos näyttää vähänkin huonolta niin pistän kaksi pienempää putkea eri onteloihin

rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr kirjoitti:

jos näyttää vähänkin huonolta niin pistän kaksi pienempää putkea eri onteloihin

Varmaan parasta keskittyä heti tähän kahden putken suunnitelmaan.

rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr kirjoitti:

jos näyttää vähänkin huonolta niin pistän kaksi pienempää putkea eri onteloihin

Kun vaihdat kanavakokoa pienemmäksi mitä kone vaatii (tässä 160mm) VAIKKAKIN laitat kaksi pienempää kanavaa, niin ilman nopeus kasvaa kanavissa, aiheutuen kuristuksesta. Kone imee saman ilmamäärän kahdesta pillistä. Ikinä ei pitäis lähteä muuttamaan EDES valmistajan kehoituksia. Pienet sovellukset saattaa tulla vielä kalliimmiksi, kun kone leikkaa kiinni ja polttaa koko talon, kun moottorilla on ylimääräinen rasitus.

Mutta onnea ja toivottavasti ratkaisu löytyy. Muista että on olemassa iv-pajoja jotka tekee suht halvalla kanttikanavaa, elikkä ton 160mm:n pyöreän voi vaihtaa esim. 100mmx60mm kanttiin. Joo erikoiskokoa mutta kyllä se tehdään eikä mene kauaa tollasen 4m tekoon. Kevättä!

Iv-masentaja kirjoitti:

Kun vaihdat kanavakokoa pienemmäksi mitä kone vaatii (tässä 160mm) VAIKKAKIN laitat kaksi pienempää kanavaa, niin ilman nopeus kasvaa kanavissa, aiheutuen kuristuksesta. Kone imee saman ilmamäärän kahdesta pillistä. Ikinä ei pitäis lähteä muuttamaan EDES valmistajan kehoituksia. Pienet sovellukset saattaa tulla vielä kalliimmiksi, kun kone leikkaa kiinni ja polttaa koko talon, kun moottorilla on ylimääräinen rasitus.

Mutta onnea ja toivottavasti ratkaisu löytyy. Muista että on olemassa iv-pajoja jotka tekee suht halvalla kanttikanavaa, elikkä ton 160mm:n pyöreän voi vaihtaa esim. 100mmx60mm kanttiin. Joo erikoiskokoa mutta kyllä se tehdään eikä mene kauaa tollasen 4m tekoon. Kevättä!

Lue lisää

> Kun vaihdat kanavakokoa pienemmäksi mitä kone vaatii (tässä 160mm) VAIKKAKIN laitat kaksi pienempää kanavaa, niin ilman nopeus kasvaa kanavissa,

No jos nyt kuitenkin laitetaan 2x Ø125 mm kanavat, niin virtausnopeus itseasiassa tippuu hieman. Se oleellisin, kitkapainehäviö, pysyy ennallaan, joten järjestelmän mitoituksen kannalta on ihan se ja sama, kummin tekee.

> Muista että on olemassa iv-pajoja jotka tekee suht halvalla kanttikanavaa, elikkä ton 160mm:n pyöreän voi vaihtaa esim. 100mmx60mm kanttiin

Muista myös, ettei virtausvastus määräydy poikkipinta-alan, vaan hudraulisen halkaisijan mukaan. Käytännössä kaikki alle 200 mm korkeatsuorakaidekanavat ovat epätoivoisia yrityksiä, jotka eivät toimi kunnolla (kuin korkeintaan jokin muutama l/s saunaventtiilin kytkentäkanavana). 100x60 vastaa vain 75 mm pyöreää kanavaa ja näitä tarvittaisiin 8 kpl rinnakkain, jotta painehäviön saisi yhtä pieneksi kuin yhdellä Ø160 tai kahdella Ø125 kanavalla.

etkä suunnittelija kirjoitti:

> Kun vaihdat kanavakokoa pienemmäksi mitä kone vaatii (tässä 160mm) VAIKKAKIN laitat kaksi pienempää kanavaa, niin ilman nopeus kasvaa kanavissa,

No jos nyt kuitenkin laitetaan 2x Ø125 mm kanavat, niin virtausnopeus itseasiassa tippuu hieman. Se oleellisin, kitkapainehäviö, pysyy ennallaan, joten järjestelmän mitoituksen kannalta on ihan se ja sama, kummin tekee.

> Muista että on olemassa iv-pajoja jotka tekee suht halvalla kanttikanavaa, elikkä ton 160mm:n pyöreän voi vaihtaa esim. 100mmx60mm kanttiin

Muista myös, ettei virtausvastus määräydy poikkipinta-alan, vaan hudraulisen halkaisijan mukaan. Käytännössä kaikki alle 200 mm korkeatsuorakaidekanavat ovat epätoivoisia yrityksiä, jotka eivät toimi kunnolla (kuin korkeintaan jokin muutama l/s saunaventtiilin kytkentäkanavana). 100x60 vastaa vain 75 mm pyöreää kanavaa ja näitä tarvittaisiin 8 kpl rinnakkain, jotta painehäviön saisi yhtä pieneksi kuin yhdellä Ø160 tai kahdella Ø125 kanavalla.

Lue lisää

Putkistoja sitten isonkin rakennusliikkeen suunnittelijat teettävät. Siis 100 m huilu, jossa on säätöpelleillä suutin tötteröt kyljessä. Toimii kuitenkin vaikka vähän vetää.