niin miksei sitä käytetä kaukolämmön tuottamiseen? Kompressoreita voitaisiin pyörittää vaikka raskailla dieselmoottoreilla tai tuulipropelleilla. Ainahan iso laitos on tehokkaampikin kuin pieni.
Jos maalämpö on
halpaa
162598
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
isoja maalämpölaitoksia keskieuroopasta Saksan maalta. En muista tarkemmin teknologiasta...
Maalämpö ei valitettavasti toimi kaukolämpöjärjestelmänä, vaikka muutoin onkin varsin hyvä fiksu valinta. Syy on varsin yksinkertainen. Kompressori ei nosta veden lämpötilaa _hyvällä hyötysuhteella_ riittävän ylös. Kaukolämmössä veden lämpötila on varsin korkea.
...on jopa 130° 16 bariin paineistettua vettä. Mikään pumppu ei saa sitä lämpötilaa noin korkeaksi. Jos lämpötilaa lasketaan pitää putkikokoa suurentaa vastaavasti jotta x määrä energiaa siirtyy a:sta b:hen.
Paluuvesikin on lämpimämpää kuin paras maalämpövesi.
näköjään. Suuressa maailmassa on käytössä MW luokan laitoksia. Siellä olellista on se, että samassa paketissa on myös jäähdytyslaitteisto. Lisäksi huomautus että ns deep geothermal -laitteistossa porataan km luokan syvyiset reiät, ja siellä on jo pikkuisen kuumempaa...
Helsingin Energia avasi vastikään ensimmäisen maalämpölaitoksen jossain kallionkolossa mutten nyt muista miten se hyödynnetään.
Pohjanmaalla lämpiää yksi iso kasvihuone maalämmöllä vaikka naapurit rojektille alussa nauroivatkin.
Geoterminen maalämpö onkin sitten jotain ihan muuta. Mm Islanti lämpiää sen avulla. On näppärää asua ison laavakattilan kannen päällä. Toisinaan taas vähemmän hauskaa...
Geotermisellä lämpölaitoksella ja maalämmöllä ei ole muuta yhteistä, kuin se, että lämpö tulee maasta. Geotermisissä laitoksissa hyödynnetään maan ytimen tuottamaa lämpöä. Maalämmössä maaperään sitoutunutta aurinkoenergiaa.
Ai suomessa tai jossain muussa yhtä kylmässä maassa? Avainsana taitaakin olla tuo jäähdys.
Miksei auringon tuottamalla lämpöenergialla lämmitetä ilmaa esim. suuren mustan peltilevyn takana olis helevetin kuuma. Sitten se ilima puhallettais helevetinmoiseen kiviröykkiöön abaut 10000kuutioo, pitäs vissiinkin eristää jotenkin ja maan alle tietenniin. Ja sitten vaan talo ja maavaranen laatta siihen päälle. Jaa mutta mites sitä säädeltäs sitten. No jos sieltä laitettas ilma kiertään vaikka lattiaan isoja putkia pitkin. Olis ainakin maalämmitys se.
SIELTÄ minne aurinko ei PAISTA.
Ja talvella lapioidaan lumet kasaan ja haetaan kesällä sisälle niin talo viilenee.
nyt systeemi on romutettu. Ei riittänyt varauskyky talveksi. VTT oli kokeilussa mukana.
Hyvä ja vaikea kysymys. Lämpöpumppu keksintönä on jo yli sata vuotta vanha, nykyaikana yleistymistä on rajoittanut ilmeisesti liian korkeat perustamiskulut eikä oikein sopivaa kylmäainettakaan ole pystytty kehittämään. Maalämpöpumppuhan siis toimii kuten jääkaappi mutta toisinpäin. Riippuu myös rakennuskulttuurista. Ruotsissa jossa taloissa on yleisesti vesikiertoinen lattialämmitys, ei veden lämpötilaa tarvitse nostaa kuin mitä käyttövesi edellyttää eli 55*C. Euroopassa tosiaan on yleisemmin käytössä maalämpövoimaloita. Suomessa käytettävyyttä rajoittanee eniten hankkeiden hinta ja epävarmuus koska ei ole käyttökokemuksia. Suomessa kaukolämpöveden lämpötilat ovat max 120*C meno ja 35*C paluu joten paluuvettä voidaan lämmittää esim. 50*C asteeseen, sama lämpömäärä joka siirtyy paluuveteen, säästyy voimalassa jossa vesi lämmitetään uudelleen esim. 110*C:een eli öljyä tai haketta edelleen tarvitaan. Kuten huomaat, järjestelmästä tulee monimutkainen ja kallis perustaa. Suomen pienissä kaupungeissa ei toistaiseksi tähän ole ryhdytty kuin poikkeustapauksissa. Turussa suunnitellaan jätevedenpuhdistamoa Kakolanvuoreen jossa mahdollisesti jätevedestä imettäisiin lämpöä kaukolämmöän paluuveteen mutta on vasta suunnitteluasteella.
esiintynyt lämpöpumpun kytkemisajatuksia kaukolämmön paluuverkostoon?
Eri rakennuksissa saattaa samanaikaisesti olla lämmitys ja jäähdytystarve. Jäähdytyskoneen lauhdelämpö voitaneen tunkea paluuverkkoon.
Vastaavasti lämmitystilanteessa samaa kojetta voidaan käyttää lämpöpumppuna toiminta kääntäen, jolloin paluuveden jäähdytys parantaa myös lämpövoimalan energiataloutta.
mahdollisimman kylmänä takaisin. Siksi sillä esim. Helsingissä lämmitetään Aleksin jalkakäytäviä.
Kaukolämpösysteemeissä on tärkeää, että tulee riittävästi alenemaa lämpöä kuluttavassa päässä. Jotta kattilalaitoksessa olisi lämpötilero isompi ja hyötysuhde. Paluulämpöä nostavia systeemeitä ei voida suosia periaatteessa.
Sen sijaan olisi vallan mainiota, että matkalla alennettaisiin entisestään paluuveden lämpötilaa. Mutta miten? Lattialämmittäjille riittäisi paluuveden alempi lämpökin. Noille pitäisi myydä paluuvedestä edullisemmin lämpöä toisin sanoen. Ja vielä edullisemmin jollekin maalämpötaloudelle, joka ottaisi vielä vilpoisemmasta kaukolämmön paluuvedestä maan sijasta lämpönsä. "Maalämpötalo" kaukolämmössä?Näin pitkälle ei ymmärrys voi riittää kenelläkään, vai riittääkö?
Onko kaukolämpöihmisiä? Mikä arvo on oikeasti tuolla palaavan veden lämmöllä?
Ei välttämättä muuta voimalaitoksen hyötysuhdetta, tosin riippuu mistä hyötysuhteesta puhutaan, ja mikä on kaukolämmöntuotanto tapa.. Esim. Jos kaukolämpö tuotetaan lämmivesikattilalla, niin paluulämmöllä ei ole suurta merkitystä kattilan hyötysuhteelle, tosin pumppaus kulut kasvaa, jos alenema on pieni. Kun taas jos kaukolämpö tuotetaan vastapainevoimalaitoksessa niin mitä kylmempää paluuvesi on sitä parempi on turbiini loppupään paine ja lämpötila, jolloin saadaan enemmän sähköä, jolloin sähkön tuotanto suhde kasvaa, mutta kokonais hyötysuhde on sama. Jos taas kaukolämpö tuotetaan väliottolauhde laitoksessa, niin silloin voimalaitoksen kokonais hyötysuhde kasvaa, mitä kymmempää paluuvesi on, koska silloin voidaan käyttää kaukolämmön tuotannossa enemmän matalapaine lämmittimiä, jolloin ajetaan vähemmän lämpöä mereen.. jos kaukolämpö olisi "kuumempaa" niin jouduttaisiin kayttämään korkeapaine lämmittimiä enemmän jolloin sähkö saataisiin vähemmän kun taas lämmöntuotto olisi sama kuin edellä olevassa vaihtoehdossa eli kokonaishyötysuhde olisi huonompi.... aika sekavaa mutta ei voi mitää.....
Kaukolämpöveden tavoitearvot ovat 100/35*C ja sitä ne ovat myös käytännössä. Hyötysuhdetta on katsottava siten että kun asiakkaan lämmönvaihdin toimii em. lämpötiloilla on hyötysuhde hyvä. Kattilan hyötysuhde ei parane vaikka vesi tulisi kylmänä takaisin. Päinvastoin siitä on haittaa isojen lämpörasitusten muodossa joten paluuvettä suntataan kuumemmaksi ja kattilaan palaava vesi onkin n. 60*C. Jos paluuveteen siirretään matkalla lämpömäärä x kW niin täsmälleen sama lämpömäärä säästyy polttoöljynä kun vettä ei tarvitse lämmittää lämpömäärällä x kW. Kattilan hyötysuhde koostuu muista tekijöistä kuten rakenteesta ja palamisen tehokkuudesta eikä veden paluulämpö vaikuta siihen.