että persoonallisuus muuttuu pysyvästi? Tarkoitan sellaista, että kaikki luovuus on kadonnut, ei pysty esim. piirtämään, maalaamaan, kirjoittamaan fiktiota, ja lisäksi olo tuntuu tyhmemmältä kuin ennen? Pitäisikö syyttää sairautta tai lääkitystä?
Onko tavallista
,,,,,
61137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kolhuisenakin,mikä on vain persoonallisuuden ulkokuori. Sisin pysyy.
kuvaillut itseäni terapiassa sanoilla "tyhjä ihmisen kuori". Kaikki mielikuvitus katosi muutama vuosi sitten.
Monia vuosia sitten minulla oli tosi pitkiä(1-2v) masennuskausia.Niiden aikana olin vain ihmisen kuori.Laahustin kuin harmaa haamu.Masennus oli tämän tunteettoman ja raskaan usvaisen olotilan syy.Selvisin niistä hengissä ja ehkäpä lääkkeistä oli hyötyä.Lääkkeet tekee ihan omanlaisia vaikutuksia ja ne ovat "pinnallisempia".Sivuvaikutukset voivat olla kiusallisia.Hyvät lääkkeet oikealla annoksella eivät tee ihmisestä zombieta.Onneksi sinulla on terapeutti ja hoitokin kohdillaan.Kyllä sinne kuoreen alkaa pikkuhiljaa sisältöäkin tulemaan.Voimia masennuksen kestämiseen.
Suurimmalla osalla bipolaarisairauden hoitoon käytettävistä lääkkeistä on vaikutuksena luovuuden väheneminen. Toisaalta vähemmälläkin luovuudella tulee toimeen. Hypomaanisen tai maanisen ihmisen ylitsevuotavaa luovuutta ei tarvitse normaaliin elämään. Olen itse tyytyväinen elämääni, vaikka luovuus on huomattavasti vähäisempää kuin ennen lääkityksen aloittamista. Jos luovuuden katoaminen häiritsee pahasti, voisi kokeilla lääkityksenä natriumvalproaattia (kauppanimi Depa... jotakin). Lääkärini sanoi, että se ei vaikuta luovuuteen; minulla se ei ikävä kyllä vaikuttanut bipolaariinkaan.
Älä vaan lopeta lääkitystäsi;luovuuden väheneminen on kuitenkin pienempi paha kuin mania tai vakava depressio.
Voimia, uskoa ja toivoa sinulle.
Itselläni ei ainakaan luovuus ole mihinkään kadonnut. Päinvastoin, nyt kun lääkkeet jotenkin hillitsevät mieltä, ideat ovat helpommin "saatavilla" eivätkä epämääräisenä mielettömänä tulvana. Itse sävellän ja huomaan kappaleideni olevan paljon kokonaisempia, ehjempiä ja ne syntyvät huomattavasti helpommin kuin ennen lääkitystä.
myös mulla. Harmittaa,kun ei enää sitä draivia löydy, mitä silloin hypo/manian aikana löytyi. En kuitenkaan usko persoonallisuuden muutokseen, perusjutut luulis pysyvän. Kuuskymppisenä nauretaan sit tällekin hädälle kuitenkin ;) Kuulin eräältä ystävältäni, joka sairastaa skitsofreniaa, että häneltä häipyi värit elämästä monen kuukauden ajaksi. Ennen aina maalannut joka päivä pitkiä aikoja, tunnista toiseen. Värit tulivat ajan kanssa takaisin ja maalaustyyli muuttui aivan erilaiseksi. Luovuus ilmenee nyt yksinkertaisempana ja helpompana kuin ennen. Voi tehdä vain eikä murehtia, tunti, kaks päivässä, ei maanisesti enää. Odotellaan....