Muuttaa pojan kanssa kaksioon kun HIRVITTÄÄ maksaa vuokraa yli 800 tästä KT-kolmiosta!?
Mahdutaanko me? Mahtuuko tavarat? Entäs kun mummi tulee kylään?
Jos isä maksais elatustukea voisin ehkä jäädä, mutta ei se aio maksaa. Tekee vaimon firmalle töitä eli teoriassa tuloton...
Miten te asutte?
Mahdutaanko me? Mahtuuko tavarat? Entäs kun mummi tulee kylään?
Jos isä maksais elatustukea voisin ehkä jäädä, mutta ei se aio maksaa. Tekee vaimon firmalle töitä eli teoriassa tuloton...
Miten te asutte?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Meillä on 5h k. Alakerrassa on sellanen 15 metriä pitkä uima-allas, mutta sitä ei tule käytettyä mitenkään säännöllisesti. Tonttia tässä on 16,5 ha, se sisältää jo hevostallit ja laitumet. Autotalli on myös alakerrassa, sellainen kahden auton. Jaguar S-type odottelee siellä emäntäänsä kiltisti. Tuossa pihassa on vierastalo, jossa on 3h k. Rannassa meillä on rantasauna ja veneelle oma rakennus. Mielestäni sinun ei kannata vaihtaa pienempään asuntoon, tilaa kun ei koskaan ole liikaa.
Meillä on myös kaikki tuo minkä mainitsit, ja 32 metrinen talvilämmin ulkoallas. Siinä sitä kirmaisee hiet kevyen työpäivän päätteeksi.
Yöks.. Kyllä ensin pitäisi käydä suihkussa peseytymässä, ja vasta sitten uima-altaaseen.
Mahdutaan tytön kanssa kaksioon vallan hyvin.
Makuuhuone on kokonaan tytöllä, itselläni on sänky olohuoneessa.
Mietin, että olisin laittanut makuuhuoneeseen omankin sänkyni, mutta olkkariin meni sitten.
Jos meille tulee yövieraita, niin saavat nukkua sohvalla tai patjalla lattialla.
Hyvin on mahtunut kaksikin hoitolasta meille nukkumaan.
Tällöin nukun itse sohvalla ja sängystä kannetaan patja makuuhuoneeseen.
Pienin lapsi nukkuu sitten makuuhuoneen sängyssä, keskimmäinen siellä olevalla pikkusohvalla ja vanhin patjalla lattialla.
Sopu sijaa antaa :P
Kaksi henkeä kaksiossa on ihan yleinen käytäntö. Samoin kuin 5 henkeä kolmiossa. Jos ei o varaa maksaa vuokraa, ei ole muita vaihtoehtoja kuin mennä pienempään ja halvempaan. Niin ne muutkin tekevät. Ei siinä vaiheessa voi enää miettiä, että onko tyhmää. Saati sitten kysellä exää maksuapuun. asutte kaksiossa siihen asti, kunnes on taas varaa kolmioon. Kyllä sekin aika voi hyvinkin tulla, ja sitten muistelet näitä aikoja vaan muistoina.
edellinen jo kirjoitti.
Vaikka lapsesi isä olisi miten varaton ja tuloton tahansa, niin saat ainakin kunnan maksaman minimielatuksen, kunhan vain otat sossuun yhteyttä!
Mä asun komiossa kahden lapseni kanssa, molemmilla lapsilla omat huonet ja mä itse nukun olkkarissa. Kesäälä meillä oli 6 henkinen perhe kylässä ja kaikki me mahduttiin!
Ja sen verran vinkkiä että isän kuuluu maksaa elarit. Jos ei hänellä varallisuutta niin sitten kunta maksaa.
Älä piipitä, yksiössäkin on ihan hyvä asua.
Ei kukaan muu maksa sinun asumista, haloo.
kun lapsi kasvaa joudut taas muuttamaan.
Liian ahtaissa oloissa eläminen kiristää hermoja ja kun lapsi kasvaa huomaat siinnitteleväsi murrosikäisen pojan kanssa kaksiossa.
Vaikka täällä puhistaan, ettei etän tarvitse maksaa sinun asumistasi niin tosiasiassa elarin on tarkoitus kattaa osa lapsen asumiskuluistakin niin, että lähivanhemman on mahdollista asua lapsen kanssa sopivan kokoisessa asunnossa. Yksineläjänä kaksio olisi varmaan ihan passeli. Isän kuuluu maksaa elaria ja jos ei maksa mene joutuin sossuun hoitamaan elatustukiasia
on vuokra kolmiosta 800 euroa, niin järki käteen ja pikaisesti! Ei sellaista summaa kovin monella ole laittaa vuokraan ja jos mielii asumistukea, niin siihen on olemassa neliörajat (kahdelle henkilölle muistaakseni yht. 57 neliötä) ja kohtuuvuokrarajat. Jos rahaa on mielin määrin, niin mikäs siinä sitten asustella, mutta jos ei ole itsellä rahaa, niin pienempään muutto. Ei etävanhemman kuulu maksaa älyttömiä summia elatusta tukeakseen vain toisen asumista liian kalliissa kämpässä.
mutta sopivan kokoisessa. Kolmio ei ole mikään iso asunto. Lapsen kanssa on asuttava vähän väljemmin kuin yksin ja vuokra on ihan kohtuullinen kolmiosta. Ap. sanoi myös, että voisi asua kolmiossaan jos saisi elatusmaksun. Jos niin on niin asunto on siis ihan passeli. Asiaa ei ratkaista muuttamalla pienempään vaan hoitamalla elatusmaksuasia kuntoon.
myös kuntoon, mutta jos sen jälkeenkin tekee tiukkaa, niin sitten vaihto pienempää. Ei etävanhemmalta voi nyhtäää älyttömiä summia siitä, että haluaa asua väljästi. Jos esim. elatusminimi (136 e/kk) mahdollistaa todella sen, että asuminen onnistuu ilman yhteiskunnan tukea, niin silloinhan ei ole mitään huolta.
Kolmio on periaateessa ihan sopiva, mutta jos mielii kelan asumistukea, niin silloin useimmiten neliömäärät tulee liian isoiksi ja ylimääräisistä neliöistä ei saa asumistukea eikä sitä osuutta voi olettaa etävanhemman kustantavan elatuksen muodossa.
Turussa vuokra 550 e/kk ja se sisältää jo veden. 800 kuulostaa aika hurjalta vuokralta kolmiosta.
pääkaupunkiseudulla. Se on ihan tavallinen vuokra.
siitä, että lähi haluaa erityisesti asua väljästi. Ennemminkin siitä, että hänen pitäisi voida asua lapsen kanssa sopivan kokoisessa asunnossa. Jos kysyjä olisi yksin ja haluaisi asua väljästi hän tuskin kyselisi asiaa tällä palstalla. Eikä hänelle armaankaan tulisi kysella rahotusta exältään.
Ei elatusmaksun maksaminen ole nyhtämistä. Ei edes silloin jos sen laskemisessa huomioidaan se, että lähin pitää voida asua lapsen kanssa asianmukaisesti. Lapsesta maksettavan elatusmaksun pitäisi olla itsestään selvyys samoin asiallisen asunnon, jossa lapsi voi kasvaa. Kolmio ei ole mikään elintasokukkanen, mutta sen verran voisi kyllä suoda 2000-luvun elintasoa erolapsellekin.
palkkatyötä niin kuin kaikki muutkin, jos ei vuokrasta muuten selviä?
kuten parhaaksi näkee, mutta elämän realiteetit on otettava huomioon. Jos ei ole rahaa johonkin, niin sitten sitä ei ole.
Eipä missään ole tullut selväksi, että mitä mahtaa ap. saada palkkaa. Se olis aika ratkaiseva tekijä tässä keskustelussa. Mutta jos lapsen isä tienaa huonosti tai on laman seurauksena esim. irtisanottu ja äiti kitkuttelee kotihoidontuella, niin silloin pitää miettiä, että mihin on varaa eikä sitä, että miten pidetään yllä elintasoa, johon ei ole varaa.
se kai on itsestään selvyys. Jos yh on työtön niin sossu oletettavasti maksaa vuokran, sillä elareilla, lapsilisillä ja minimaalisella työttömyystuella tuskin eletään. Jos joku muuta väittää niin voi kipittää joutuin sossuun, sillä on hulluuttää venyttää elämistään ihan niin tiukalle. Varsinkin jos lapsi joutuu siihen venytykseen mukaan.
niin sossu auttaa. Se systeemi on juuri niitä tilanteita varten.
Mitäpäs jos alkaisit elämään niin kuin muutkin asioistaan huolehtivat ihmiset? Menisit töihin, lakkaisit jossittelemasta ja lopettaisit odottamasta että joku muu taho hoitaa sinun asiasi kuntoon. Ota vastuu omista virheistäsi, koska niiden seurauksena tilaanteesi on tuollainen! Eli vinkuminen pois, ja toimintaa!
kuussa lyhennyksiä 100 neliön omakotitalosta. 4 huonetta, keittiö khh ja sauna sekä autotalli. Pihaa on 0,5 ha... Jääpähän jotain itsellekkin...
kovat lyhennykset olet itsellesi ottanut. Harvalla yh_lla on varaa moiseen kun muukin asuminen maksaa. Asunnon velkasi ostaminen tulee jota kuinkin yhtä kalliiksi kuin vuoralla oleminen. On viisasta ostaa jos vain on mahdollista, mutta lyhennyksen lisäksi tulee yhtiöissä vastike ja omalla kiinteistöllä kiinteistövero, joka mätkähtää kerran vuodessa aika huikean suurena. Sitten tietenkin vesi, jätehuolto, sähköt, lämmitys(öljy vai sähkö)ym. Hintaa tulee.
MInulla on ollut lyhennys max viisisataa, parhaina aikoina se oli 250. laina-aikaa se pidentää, mutta silloin pystyy kuitenkin elämään jotenkin.
Meillä on ylimääräiset kulut samaa luokkaa kuin vuokrallakin, tosin esimerkiksi vesimaksuihin voimme itse vaikuttaa, joten tulee halvemmaksi kuin vuokralla ollessa. Sama summa menee, mutta mukavuus ja tila melkein tuplaantuivat, kun rivarista lähdettiin omakotitaloon. Itse en näe oikein millään vuokra-asumista kannattavaksi, johtuu ehkä perheen koostakin.
Oma tupa, oma lupa. Nyt maksamme vain omista kuluista, kun aikaisemmin maksoimme myös naapureiden kulua kiinteiden vesimaksujen ym muodossa. Samoin nyt voi omalla työllä oikeasti vaikuttaa kuluihin, toisin kuin vuokralla. Samat kulut ne sisällyttää vuokriin kuitenkin, joten vuokra-asuminen on kannattavaa ainoastaan, jo on oikeutettu asumistukeen. Asuntolainan korot vähentää myös kivasti veroprosenttia.
Meillä kasvoi käteenjäävä osuus, kun saimme talon paremmalta paikalta, ja pääsimme eroon "kalliista naapureistamme".
mutta harvalla yh_lla on kuukausitulot sitä luokkaa, että voi ajatellakaan laittavansa sen jotakuinkin sileäksi lainanlyhennyksiin. SIksipä monet valitsevat pitkän laina-ajan ja makselevat pienempää lyhennystä.
Omistusasuminen on kuitenkin kannattavampaa ja tulee usein halvemmaksi. Mutta verrattaessa vuokraan ei pidä ottaa huomioon ainoastaan velan lyhennyksiä. Kuten edellä, merkittäviä ovat vastike, jos talo kuuluu yhtiöön tai kiinteistövero. Vesimaksu ei yleensä kuulu vastikkeeseen tai vuokraan, mutta jätemaksut kuuluvat ja pienet korjaukset hoituvat vastike/vuokratulojen ylijäämällä. Niistä kaikista omistusasuja omakotitalossa maksaa itse joka pennin. Kulut menevät jotakuinkin tasan vuokra-asumisen ja omakotiasumisen kanssa niin kauan kuin asuntolainaa on. Lainan loputtua omistuasuminen onkin sitten kovin paljon halvempaa. asumiskustannukset sisältävät vain vastikkeen ja vede sähkön. Omakotiasuja tietty maksaa edelleen kaikki korjauksensa, mutta rivari- ja kerrostaloasuja pistää nekin pennoset omaan taskuun.
Ja vuokrataso nousee kovaa kyytiä jatkuvasti. Vuokrassa maksetaan kyllä lämmitykset ja kiinteistöverot, myöskin korjauskustannukset tulevat maksettua kyllä. Tosin kuukausittainen vuokra peittää niitä. Ero omassa asumisessa onkin se, että se on oikeastaan ainoa tapa, jolloin voi omilla valinnoilla tehokkaasti vaikuttaa kustannuksiin. esimerkiksi lämmityskulut; joku pitää huoneistossaa trooppisia lukemia, toiset säästää olemalla viileämmässä, kokonaiskulusumma kuitenkin jaetaan vuokralaisten kesken tasan, jos lämmitys sisältyy vuokraan. sama homma veden kanssa, liian usein vedestä ei makseta mittarin mukaan, jolloin vapaamatkustajien kuluja maksavat muut. Vuokrankorotukset alkoivat meillä kiihtyä tyyliin lähes sata euroa korotusta kuukaudessa. samaan aikaan kuitenkin asunnot rapistuivat, mm. kosteusvaurioille ei tehty mitään jne. Mutta yhtäkaikki, kaikki kustannukset siirretään vuokralaisille ihan varmasti, voittoahan nuo suurimmat yhtiöt pyrkivät hankkimaan. Mutta ennen pitkää vuokralainen maksaa.
Me olemme suht edullisessa asumiskustannuksissa, koska mm. lämmitysmuoto on edullinen. Jätteen keräyksetkin voi hyvin järjestää naapureiden kanssa kimpassa, jolloin ei enää kulut olekaan yhtä taloa kohti yhtä suuret.
Nyt lyhennetään kovasti pääomaa ylimääräisin lyhennyksin, koska korkotaso on alhaalla. Samalla lyhenee myöskin laskennallinen laina-aika. Tosin korkojen ennen pitkää noustessa se vääjäämättä hiukan pidentyy taas, mutta ei ennalleen. Meillä nostetaan taas lyhennystä kun päivähoitomaksut jäävät pois. Ei se 900 euroa ole monelle yksinhuoltajalle välttämättä edes tiukka. Heitäkin kun on monesta eri tuloryhmästä. kaksi pienituloista huoltajaa velallisena on muuten ihan sama kuin (suht pienituloinen) yksinhuoltaja tukiaisineen.
Säästöjä tulee monissa muissa asioissa samaan aikaan. ja kunnollisella puskurirahastolla voi turvata pienemmät hankaluudet ja remontit. Ja tietysti suhteilla.
Ja vielä yksi huomio. Miksi sanot, että harvalla on tulot sitä luokkaa, että voi laittaa ne lyhennyksiin sileäksi. Aloitusvietissä oli puhe 900 eurosta. Jos kaikki tulot lasketaan yhteen on tuo suhteellisen pieni summa. Siis palkka elarit muut tuet, ja ottaen huomioon alhaisemmat muut kustannukset. Eli jääkö oikeasti monellakin tulot yhteensä alle tuon tonnin? No, omaan osakkeeseen ei toki saa asumistukia kuin vastikkeen osalta, joten joissakin tapauksissa vuokra-asuminen kannattaa. Mutta yleensähän nuo ajat ovat suhteellisen lyhyitä (hoitovapaa, minimiäitiysrahat tms.)
Luulen, että en ole ihan pihalla nykymaailmasta, tunnen paljon yksinhuoltajia. Ja heistä todella moni on sanonut, että yksinhuoltajana rahat riittävät paremmin kuin aikaisemmin ennen eroa, jos puoliso oli suht pienituloinen. Ja ihan kunnon miehiä nuo ovat olleet, käyneet töissä, eivätkä hupuloineet rahojaan viinaan ja muuhun. Jotkut ovat jopa eronneetkin sen takia, että eivät ole kestäneet ainaista rahapulaa.
Ja rivareissa ja kerrostaloissakin on remontteja, joten ei ne rahat omiin taskuihin mene, kun laina loppuu. Silloin vaan maksaa rahoitusvastiketta tai sitten ottaa sen osuuden lisää henkilökohtaista lainaa. Asukas jokatapauksessa maksaa remontit siinäkin muodossa. Ja itse ainakin olen suunnitellut ostavani mahdollisesti toisen asunnon, kun edellisen velat on saatu pois. Siinä vaiheessa jo alkaa lapsia lentelemään pesästä. Todennäköisesti vaihdamme tämän pienempään silloin viimeistään.