Olen sinut jo unohtanut.
Tänäänkin kaupungilla
hoidin kaikki asiat.
Et tullut mieleeni
moneen tuntiin.
Mitä minä sinusta.
Sinulla on toinen,
luultavasti parempi,
toivon ainakin.
Mutta kotona on toisin,
huonekalut muistavat sinut
ja wc:n peilikaappi
ja keittiön sekajärjestys,
jota yrit korjata.
Ja minä muistan sinut,
en vain kauneuttasi,
vaan pienet teot
rakkauden reunan yli.
Siksi olit sinä.
Tänäänkin kaupungilla
hoidin kaikki asiat.
Et tullut mieleeni
moneen tuntiin.
Mitä minä sinusta.
Sinulla on toinen,
luultavasti parempi,
toivon ainakin.
Mutta kotona on toisin,
huonekalut muistavat sinut
ja wc:n peilikaappi
ja keittiön sekajärjestys,
jota yrit korjata.
Ja minä muistan sinut,
en vain kauneuttasi,
vaan pienet teot
rakkauden reunan yli.
Siksi olit sinä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
tykästyin tähän runoosi. Surullisen lämmin, pitää kiinni ihmisestä, vaikka on jo irroittanutkin. Hyväntahtoisen oloinen kirjoitelma.:)
Mukava kun luit ja tykkäsitkin, vaikka surullinen olikin. Loukata tahtoisin viimeiseksi. Siis en lainkaan.
Joka suupielestä putosi.
Kun ne tiprakupit keittelit.
Kukapa ei unohtaisi.
Kaikkea kaunista.
Jota oli.
Ja kaikea muuta.
Hymy suuta.
Ei kukaan.
Et sinäkään.
Mut hyvää uutta päivää.
Kiitos runohetkestä
kiitos kauniista vastauksestasi. Pidin siitä oikein paljon. Mukavaa loppuiltaa sinulle!
...tykkäsin...=)
Mukava että tykkäsit! Minäkin pidän pienistä asioista, kuten runoista ja kukista. Ne helpottavat vähän elämää; ainakin se on tarkoitus.
Hetken unohdus, alistuminen tapahtuneeseen, kysymyksenä mielessä; "miksi sinulle joku muu on parempi, kun sinä olisit ollut minulle se paras". Syvään rakkauteen kuuluva toive siitä, että Hänellä olisi kaikki hyvin, kuitenkin. Muistot palaavat, kun kaikki muistuttaa vain Hänestä, joka teki ne pienet, suurista suurimmat rakkaudenteot.
Kaunis, kaipaava runo unohtumattomasta rakkaudesta, vaikka otsikko muuta väittäisikin.
Kaunis ja ajateltu vastaus sinulta taas. Alan tulla riippuvaiseksi niistä. Kiitos!
' olen Sinut jo unohtanut '
ei moneen tunteen mielessä, tiedostetusti. Mutta
mielessä kuitenkin, joka ainoa hetki. Viimeinen
säkeistökin sen jo kertoo - kauniisti, niin kuin
koko hellyttävä runosikin.
' ei niin suurta varjoa
ei niin pitkää pimeää
joka voisi karkoittaa kuvasi pois '
Et ole sinäkään unohtanut; aina mukana ja aina jotain positiivista sanottavaa. Se vaatii paljon.
Kaunis runo "unohdetusta".
Hyvä kun oli joku nostanut tän - aivan upea runo !!
Hei rygseck ja myös yksi vain, jostain näköjään nousee vielä vanhoja runoja esiin;
kiitos muistelusta.
Minäkin olen kaivannut entisiä runoilijoita, eniten kai sinua. Runosi olivat usein helmiä, sääli, ettei niitä enää täällä näe. Toisaalta lähtemisenkin ymmärtää.
Mutta ehkäpä uusi sheriffi saa aikaan parannusta.