YLE: julkaistu 11.3.09 klo 18:11
Tie ruotsinkielisestä lukiosta suoraan jatko-opintoihin oli vuonna 2006 lyhyempi kuin suomenkielisistä lukioista.
YLE Uutiset selvitti Tilastokeskuksen tietojen pohjalta, kuinka suuri osuus kunkin lukion tuoreista ylioppilaista otti vastaan opiskelupaikan yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa vielä samana vuonna.
Kun suomenkielisistä lukioista vuonna 2006 valmistuneista opiskelupaikan yliopistosta sai keskimäärin 16 prosenttia, ruotsinkielisistä lukioista yliopistoon jatkoi suoraan 26 prosenttia.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/ruotsinkielisilla_lyhyempi_tie_jatko-opintoihin_607085.html
Tie ruotsinkielisestä lukiosta suoraan jatko-opintoihin oli vuonna 2006 lyhyempi kuin suomenkielisistä lukioista.
YLE Uutiset selvitti Tilastokeskuksen tietojen pohjalta, kuinka suuri osuus kunkin lukion tuoreista ylioppilaista otti vastaan opiskelupaikan yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa vielä samana vuonna.
Kun suomenkielisistä lukioista vuonna 2006 valmistuneista opiskelupaikan yliopistosta sai keskimäärin 16 prosenttia, ruotsinkielisistä lukioista yliopistoon jatkoi suoraan 26 prosenttia.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/ruotsinkielisilla_lyhyempi_tie_jatko-opintoihin_607085.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pelko näkyy tuossa jatko-opintoja koskevassa uutisessa.
Selittäväksi tekijäksi esitetään ruotsinkielisten "kaksikielisyyttä", ja vain varovasti vihjataan, että "joidenkin arvioiden mukaan" suomenruotsalaisilla on rajusti ylimitoitetut kiintiöt korkeakouluopetukseen.
Hyvä kuitenkin, että jopa YLE alkaa esitellä RKP:n ja Suomen ruotsalaisten itsekkyyttä, härskiyttä, röyhkeyttä ja ahneutta.
Ulkomaillakin on ihmetelty tätä:
Suomen ruotsalaiset saavat huomattavasti paremmat arvosanat ylioppilastutkinnossa kuin suomalaiset, mutta silti Suomen ruotsalaiset tarvitsevat laajat kielikiintiöt päästäkseen opiskelemaan yliopistoon.
Kummallisuutta lisää se, että kansainväliset PISA-tutkimukset kertovat, että ruotsinkielisten opintosaavutukset ovat selvästi huonommat kuin suomenkielisten.
Ulkomaiset lähteet muistuttavat, että ruotsinkielisillä on oma ruotsinkielinen ylioppilaslautakuntansa Suomessa - olisiko siinä avain kummallisuuden syntyyn?
Riittää että katsoo näitä tekstejä, opetetaanko ruotsinkielisissä kouluissa todellakin paremmin suomea kuin suomenkielisissä? Käsittämätöntä että valitetaan pakkoruotsista muttei jakseta nähdä vaivaa edes oman äidinkielen opetteluun..
"Käsittämätöntä että valitetaan pakkoruotsista"
Eihän pakkoruotsista valiteta vaan vaaditaan se poistettavaksi samalla tavalla kuin Ahvenanmaalla ja Ruotsissa on poistettu pakkosuomi - näinhän tilanne on !!
Tästä huolimatta Ahvenanmaa pystyy tarjoamaan perustuslain vaatimat tasapuoliset palvelut eri kieliryhmille - ei niistä ainakaan ole "valitettu".