Vaimon ulkonäkö

"Miten paljon on teitä pettyneitä isiä, siis pettyneitä siihen että oma rakas rupsahti enemmän kun luvallista lasten jälkeen?"

Enenmmän kun LUVALLISTA?? mitä helvettiä se tarkottaa?

Minkä ikästä sakkia täällä oikein liikkuu ku tälläset asiat painaa mieltä?! Ootkohan menny ihan oikeen ihmisen kanssa naimisiin jos rakkaus on noin pienestä kiinni, ei se ulkonäkö hirveesti enää merkkaa jos toisiaan kunnolla rakastaa. Oma rakas on kaunis oli minkä kokonen tai miten "rupsahtanu" tahansa. Eikä kaunis nainen voi mitenkään kyllä lapsen saannilla itteensä "pilata". Vatsanahka roikkuu aikansa ja arvet saattaa jäädä ihoa kaunistamaan, mut muutenhan sitä on ihan sama ihminen.

Siinä vaiheessa kun sen oman lapses saat (jos siis uskallat tehdä!!!) niin ei varmasti ensimmäinen asia mielessä oo että kylläpäs ton vaimon perä on levinny pahasti. Lapsesi äiti on kaunein nainen maailmassa.

Olen ite tosi urheilullinen ja hyväkroppainen mies ja avovaimoni taas jotain ihan muuta, synytyksen jälkeen hän painaa 90gk ´ja sillon kun tapasinmme taisi tuo luku olla jossain 80gk.

Hän on pitkä ja kaunis ja huolehtivainen äiti, en koskaan ole ajatellut asiaa niinkuin sinä enkä varmaan vielkään kunnes luin huolesi.

Minun mielipiteeni on se että et ole valmis et edes tuohon suhteeseen sillä jos takastat hänt et noin ajattelisi.

Minä tykkän laihoista isorintaisista naisista joilla on tiukat housut mutta kun katson avovaimoani niin en voisi enempä pyytää häneltä niin ihana hän on.

Jos joku sanoisi avovaimoni ulkonöstä tai ystäväni miettisi tuollaisia asioita kuin sinä nauraisin koska olen vielä aika kakara. p.s olen 23vuotias ja minulla on 6kk poika:)

Näin se menee tenavat! Tämä saattaa kuulostaa nuoresta miehestä kamalalta, mutta ei se sitä ole vaan se on elämää…

Ensinnäkin, älä tee vaimosi kanssa lapsia, jos siltä ei tunnu ja et vaimoasi rakasta. Se taru päättyy vääjäämättä 10 vuoden kuluessa eroon ja sen jälkeen maksat itsesi kipeäksi elatusmaksuista ja ramppaat säälittävänä 40 v. eronneena poikamiehenä ravintoloissa viimeisillä rahoillasi, asut yksiössä ja kittaat keskikaljaa ja kaljuunnut…
Takuuvarmaa on se, että et löydä enää 30 v. jälkeen itsellesi mitään uutta haaveiden puolisoa vaan tarjolla on enää ne jotka eivät syystä tai toisesta ole muille kelvanneet. Kiltit ja nätit kotiäidit on naitu jo nuorena pois markkinoilta kuljeksimasta… Tämä on ainoa universaali fakta joka pitää varauksetta paikkaansa.

Hieman aikuistuttuasi huomaat kyllä miten elämä menee. Viimeistään 30 vuotiaana lapsuuden ilot ja kuvitelmat kevyestä elämästä ovat karisseet. Elämän kultareunus on kulunut ja oppii mitä elämä on ja miten täällä elellään. Eläminen on sitä, että: Käyt töissä, hoidat lapsia, teet kotitöitä, nukut… kaverit tekee samaa, joten niitä ei enää näe usein.

Tässä muutamia faktoja:

-Vaimosi lihoo. Mitä sitten? Olet kyllä ehtinyt katselemaan siihen mennessä sitä nättiä vaimoasi nuorempina vuosina. Tärkeämpää on kumppanuus ja läheisyys sekä luottamus.

-Alat katselemaan nuorempia naisia. Mitä sitten? Nuoret naiset tuovat iloa silmälle ja mitä pahaa niiden katselussa olisi? Kyllä se vaimosikin katselee nuorten miesten timmejä perseitä.
Jätä homma katselu asteelle ja älä edes harkitse pettämistä. Pettäminen pilaa suhteen lopullisesti, siinä ei ole vaihtoehtoja. Nauti seksin iloista vaimosi kanssa, sen minkä nautit ja loput pidä omaa kivaa. Hanki elämäsi tyydytykset muuta kautta, esim. tekemällä jotain, mitä olet aina haaveillut, osta siisti prätkä tai avoauto ja juo kallista viskiä tai keppanaa jos maistuu…

- On täysin varmaa, että ihminen ei muutu. Jos vaimoasi ei nyt kiinnosta pitää itseään timminä niin ei takuulla kiinnosta jatkossakaan. Jos haluat sellaisen naisen, joka vahtii kiloja ja sellainen on sinulle kynnyskysymys niin etsi sitten sellainen. Totuus on se, että pinnalliset ulkonäköseikat ovat todella naurettavia. On pääasia, että ihminen huolehtii itsestään sen verran, että terveys ei kärsi. Se riittää.

Ota se, mitä sinulla on. Jokainen nainen lihoo ja rupsahtaa joka tapauksessa. Niin tekee mieskin. Oman ulkomuotosi tulevaisuuden näet katsomalla omaa isääsi ja tämä on fakta. Jos näin ei ole niin silloin sinulla ei ole isänä pitämäsi miehen geenejä…

Yhtenä pääsääntönä kannattaa pitää sitä, että mikäli vaimosi jollain tapaa muistuttaa äitiäsi niin olet silloin valinnut oikean kumppanin. Näin se psykologiassa ja käytännössä menee, että mies etsii itselleen äitinsä kaltaista kumppania ja nainen isänsä kaltaista…

pöljäpoika. jos naises on niin hyvännäköinen kun annat ymmärtää niin kyllä se jumppa synnytyksen jälkeen alkaa maistumaan. ja kun sinä olet noin pinnallinen niin kyllä sä sen akkas pistät vaikka väkisin jumppaamaan kilot pois. ja jos akkas on yhtä pinnallinen ku sä niin se ei edes liho raskauden aikana. eli ei syytä huoleen, käytä kumia vitun urpo tai jätä se muija kun et sitä näköjään rakasta rakkaudesta vaan ulkonäöstä.

Vastauksen ongelmaasi saat kun katsot vaimosi aitia, jos hanen ulkonako ja olemus viehattaa, niin suurella todennakoisyydella vaimosi on vanhemmiten samanlainen kuin aitinsa.

rumaa en huolisikaan. Mun vaimo rupsahti raskaamman kerran kun perheeseen tupsahti beibe! Sen naama oli kun kuiva rusina, ja tukka kuin porkkanan naatit. Voi vehnä, tiäksä vatsamakkarat löllyy tossa toista vuotta, et saunassa on kauheeta kattella, Voi tavaton sentään iiiiiiiiiiiiikkkkk, mutta kyl mie aina nuorempia kattelen kun synttärikorttia muijalle etsiskelen.

Se taitaa olla tapauskohtainen asia.Toiset rupsahtaa oikein kunnolla ja toisista ei edes huomaa ovatko synnyttäneet.Itselle kävi niin,että naiselleni tuli mahaan oikein löysä/ruttuinen iho,joka ei todellakaan ollut kaunista katseltavaa.Eli maha oli kuin 80v mummolla.

ongelmat vähissä, kun tollasia tarvitsee pohtia! Kun se lapsi teille tulee, ehkä sullakin tollolla on sitten vähän muuta mietittävää kuin vaimon ulkonäkö, kuten vaikkapa ne omat mustat silmänaluset ja silmäpussit yöllisestä valvomisesta johtuen! Tai älä sittenkään tee lasta, sä oot just sarjassamme niitä miehiä, jotka vaihtaa vähintään kymmenen vuoden välein nuorempaan naiseen. Tietty vain, mikäli sulla on paljon rahaa, jotta ne typyt viitsii katella sua, kurpahtavaa papparaista! Voi elämän kevät että tulen kiukkuiseksi, kun luen näitä lapsellisia aloituksia täällä! Aivan, senpä vuoksi en enää luekaan, vaan poistun takavasemmalle...

ne elämän totuudet sullekin selviävät kunhan ikää tulee lisää. Vanhenet ja "rupsahdat" toki itsekin. Kannattaa miettiä omaa arvomailmaa ettei ulkonäölle antasi liian suurta merkitystä.
Mitä jos lapsellasi olisikin joku vamma? Miten siihen suhtautuisit jos hän ei olisikaan "täydellinen"? Kaikesta päätellen et ole vielä kypsä isäksi.

Et ole valmis isäksi. Mene ja kato peiliin!

Oma kaunis ja superhoikka vaimoni on nyt yhden lapsen jälkeen normihoikka ja edelleen kaunis. Kiloja muutama enemmän kuin ennen, mutta ainakin omien sanojensa mukaan rinnat imetyksen myötä "tyhjenivät" ja kieltämättä mahanahka jäi ryppyiseksi ihon venymisen takia. Noillehan mitään ei voi, ellei plastiikkakirurgin veistä vilautella.

Eihän se kaikkien naisten kroppa palaudu ennalleen, vaikka kilot katoaisivat, vaikka mitä tekisi. Se on hinta, jonka vaimoni maksoi siitä, että me molemmat halusimme lapsen, ja vaikka se vaimoani valtavasti häiritsee ja nakertaa itsetuntoakin, minä rakastan vaimoani jopa enemmän kuin ennen. Ihmisenä hän ei ole muuttunut mihinkään, ainakaan huonompaan suuntaan. Kiitollinen minä olen siitä kurttumahasta, joka meille pojan antoi...

Kyllähän sitä nätit tytöt osuu silmään välillä, mutta ei siinä mitään sen enempää tarvitse olla. Varmastikin vaimonikin komeat miehet huomaa... Komeaksi minuakin on haukuttu, mutta kyllä se minäkin alan kaljuuntumaan ja pyöristymään iän myötä, eikä se vaimokaan mua vähempää rakasta sen takia.

Tosiasia on se, että myös vauva-aika vaatii äidin ulkonäöstä joskus veronsa. Ei aina jaksa itsestään huolta pitää tai vaikka pukeutua kivasti. Aikaa ei lasten kanssa juuri ole, eikä rahaakaan ostella vaatteita tai vaikka salilla käydä, varsinkaan jos on niin kuin meillä. Minä päivystän töissä 24/7 ja vaimo valitettavasti joutuu paljolti yksin lapsen kanssa olemaan, joten ymmärrän, jos ei aina jaksa/ ehdi itseensä panostaa.

Kiva on, että vaimoni pitää itsestään muutenkin huolta, meikkaa yleensä, pukeutuu nätisti, tukka on aina kauniisti...vaikkei sitä kotona aina tarvisi ollakaan. Enemmän vaimoani häiritsee muuttunut kroppansa, kuin minua. Vaikka joku nätimpi tai ns. timmimpi joskus löytyisikin, ei siitä ole minkään laista takuuta, että siitä parempaa emäntää itselleen löytäisi.

Yhdessä vanhennutaan ja rupsahdetaan...

48-vuotias ja kyllä kun tommosta teinityttöä pääsis vielä paneen,oma akka enää kiinnosta paskaakaan,lihava akka

etpä sä taida 50v enää itsekkään nuoren näköinen olla.. kyllä se elämä suakin jossain kohtaa kaltoin kohtelee.. stressikin jo yksin voi muuttaa paljon ihmisen ulkonäköä.. voipi olla että kun vaimosi joskus lapsen saa niin ei hän välttämättä siitä yhtään erinäköisemmäksi tule.. itse olen kahden pienen lapsen äiti ja edelleen saman näköinen ja kokoinen kuin ennen synnytystä.. toivottavasti rakastat vaimoasi muutenkin kuin vain hänen ulkonäköään.. yhdessä te toivottavsti vanhenette ja kummatkin teistä jossain vaiheessa rupsahtaa, se on ihan luonnonlaki, ei meistä ketään pysy koko elämää yhtä kiinteinä ja hyvännäköisinä kuin parikymppisinä.. ja voihan niitä nuorempia aina katsella, ei kuitenkaan kannata mennä sen pidemälle jos oikeasti rakastat vaimoasi..

kommentteja, pahoitteluni siitä.

olen vahvasti sitä mieltä että pidemmässä parisuhteessa toisen huomioonottaminen on erittäin tärkeässä asemassa, omasta ulkonäöstään huolehtiminen on ehkä se tärkein seikka! jos toisen ulkomuoto ei viehätä niin miten tällaisen ihmisen kanssa ilkeää edes seksiä harrastaa? ehkä olen pinnallinen mutta emmekös me kaikki ole jossain määrin. pienellä vaivalla saa pidettyä suhteen kuosissaan kun viitsii vähän peiliin vilkaista, älkää olko niin välinpitämättömiä. kuka oikeasti ottaisi mieluummin kulahtaneen tarhapöllön joka väsyneenä makaa sohvalla munkkipossua mässyttäen kun vaihtoehtona voisi olla hyvinvoiva ja sopusuhtainen elämänkumppani, vaikuttaahan liikunta ja terveellinen ruoka mielialaankin. itse haluan pysyä hyvässä kunnossa vielä vanhempanakin, lihominen ja rupsahtaminen ei ole mikään selviö joka pitää vain hyväksyä. raskaus ja ikä eivät yksistään lihota vaan -yllätysyllätys- elämäntavat.

vaikka kumppanisi ei tällä hetkellä olisikaan kovin liikunnallinen niin ehkä hän pikkuhiljaa voisikin innostua jostain lajista. itse olin ennen sohvaperuna ja erittäin huonossa kunnossa mutta nykyään tykkään liikkua ja olenkin eriunomaisessa kunnossa.

puhukaapas asiasta näin etukäteen: me ainakin olemme sopineet jo aikoja sitten että jos toiselle tulee x määrä ylipainoa niin toinen saa alkaa patistaa laihduttamaan.

Luulen, että kertoo jotain myös itsellesi että edes perään kuulutat täällä koko asiaa.

Sääli vaimo-rukkaasi. Löytäisipä vihdoin sen tosirakkauden kenen kanssa sitten tehdä lapsia ja rupsahtaa rauhassa ilman pinnallisen paineita.

Kun näet rupsahtaa asteittain sopivasti koko ajan, ei tuleva vanhuuskaan nin pelota, vaan osaa olla sinut ikänsä kanssa. Itse et sitä näemmä ole.

olet jäänyt kehityksessä keskenkasvuiseksi!

Juu, oma vaimo oli hoikka nuorena ja sitten 20 vuoden aikana rupsahti. Itse olen paremmassa kunnossa ja hoikka. On tuo tullu vähän helpompi luontoseksi ja kumppanina ok. Yksi lapsi on. Hyvän parisuhteen perusta on kokemukseni perusteella kokonaisvaltainen balanssi ja omakohtaiseen kokemiseen. Siihen sisältyy ulkonäöstä elämänkatsomukseen kaikki. Jos joku osa-alue menee pahasti epätasapainoon, se vääjäämättä alkaa hiertämään parisuhdetta. Monet on myös sanoneet, että vaihtamalla paranee. Varmaan näin voi olla, jos joskus sinuun liitetty palanen ei sovikaan enää tai on liian iso.