Masentaa ja ahdistaa ilman järkevää syytä. Onko kenelläkään ollut vastaavia kokemuksia ja jos on, niin miten olette selvinneet tilanteesta.
Joskus ahdistuskohtaus tulee paniikkihäiriö tyyliin. Eli se vaan hiipii nurkan takaa, sydän alkaa hakkaamaan villisti ja ahdistaa ihan sikana. Toi voi tapahtua vaikka kotona ihan rauhassa sängyssä köllötellessä ilman mitään järkevää syytä.
Muutenkin koen kaikki asiat uhkina, enkä haasteina. ;(
Joskus ahdistuskohtaus tulee paniikkihäiriö tyyliin. Eli se vaan hiipii nurkan takaa, sydän alkaa hakkaamaan villisti ja ahdistaa ihan sikana. Toi voi tapahtua vaikka kotona ihan rauhassa sängyssä köllötellessä ilman mitään järkevää syytä.
Muutenkin koen kaikki asiat uhkina, enkä haasteina. ;(
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ahdistaa nykyään tosi kovasti. Kyselen samaa mitä ketjun aloittaja, onko kokemuksia miten tätä voisi jotenkin hallita?
Mulla ei oo mitään paniikkihäiriöoiretta, mutta semmoinen selittämätön pahoinvointi ja ahdistus kuristaa sisälmyksiä. Vaikea selittää. Periaatteessa elämässä on kaikki ihan ok, mutta koko ajan silti on päälimmäisenä semmoinen olo, että mulle tapahtuu jatkuvasti kaikkea sallaista, mihin en itse voi mitenkään vaikuttaa. On tosi levoton olo. Kun on töissä, haluis olla kotona, kun on kotona, haluis olla töissä. En tiiä miten tästä oikeen sai tempastua ittesä irti. Ideoita?
tukiasemasäteily ympärilläs. Se sut tekee levottomaks.Ei sitä ennen ollut ja ero on helppo huomata.Teleoperaattorit nettoaa hyvin, siks sitä tietoa ei julkaista.
syitä miks ihmiset nykyään voi niin huonosti vaikka asiat näyttäis päällisinpuolin olevan ihan hyvin? Oli syy mikä tahansa niin täs korkean elintason ja sosiaaliturvan maassamme on jotenkin tyytymätön, pahansuopa ja piittaamaton ilmapiiri. Menkää joskus vaikka jonnekkin kehitysmaahan katsomaan, kuinka siellä kurjuudenkin keskellä ihmiset pitää huolta yhteisönsä jäsenistä eivätkä marise ja narise. Asennetta pitää olla!!!
Ei mullakaan ole "paniikkioireita", mutta toi ahdistus tulee vaan paniikkihäiriöiseen tyyliin, määrätietoisesti hiipien ja ennakkoon tiedostaen että nyt menee huonompaan suuntaan. En mä yleisesti kärsi paniikkikohtauksista tms.
Kyllä käytän, mutta erittäin pienissä määrissä nykyjään. Yleensä pyrin rajoittamaan sen maksimissaan vastaamaan noin puolta kahvikuppia. Joskus aikoinaan saatoin juoda neljä isoa kuppia kahvia päivässä. Ehkä tämä on joku pitkäaikais kerrannaisvaikutus.
Samalla tähän olotilaan liittyy keskittymiskyvyn katoaminen about iltapäivällä ja samaan aikaan lisääntyvä ahdistus. Olen kontrollifriikki ja se että asiat eivät ole hallinnassa tai niiden hahmottaminen tuntuu vaikealta ja ei saa mitään aikaiseksi vain pahentaa tilannetta.
Olen tiedostanut kofeiinin selvän yhteyden varsinkin unettomuuteen kanssa. Minulla se vielä ilmenee usein siten, että illalla menen normaalisti nukkumaan. Mutta herään aamuyöstä 1-2 aikaan ja sitten ahdistaa älyttömästi ja kelaan pelkästään negatiivisa asioita koko elämäni ajalta jonkin 5-6. Sitte yleensä alkaa nukuttaa ja ehkä juuri ja juuri kerkiää nukahtamaan ennen kuin herää. Siinä sitä onkin sitten hyvässä hapessa seuraavaan työpäivään.
Ikäväkseni voin vielä todeta, että faijalla on samankaltaisia oireita. Ei se kyllä niitä ole kuvaillut. Mutta kärsii usein rankanpuoleisesta stressistä ja unettomuudesta ja erilaisista negatiivisista ajatuksista.
"Periaatteessa elämässä on kaikki ihan ok, mutta koko ajan silti on päälimmäisenä semmoinen olo, että mulle tapahtuu jatkuvasti kaikkea sallaista, mihin en itse voi mitenkään vaikuttaa." - Tuntuu tavallaan aika tutulta. Eli juuri hallinnan tunteen puutteen kautta syntyvää ahdistusta.
Näin tänään illalla.
Ahdistus hiipii, se on ihan kuin kusihätä tai nälkä se vaan tulee. Ilman mitään syytä, ahdistaa ja vituttaa kuin pientä sikaa. Kädet melkein tärisee...
Eikä sitten saa edes nukutuksi tässä tilassa, vaikka se olisi ainoa järkevä tehtävä.
Onneksi nyt voi tietysti voi purkaa pahaa oloaan kiusaamalla muita.
Onneksi ei ole lemmikkejä tai lapsia potkittavaksi.
Ei voi näköjään aina voittaa. Onneksi ei sentään tee mieli itsaria.
Jostain syystä nämä oireet pahenevat keväällä. Vielä ei aurinko paista kovin pistävästi mutta päivä on pidentynyt huomattavasti. Minulla ainakin on selvästi ahdistuneempi olo. Kunhan tämä hulluus ei tästä pahenisi.
Jos sais masennuslääkityksen, tai miksei saisi. Mutta olisikohan jotain parempia vaihtoehtoja.
Kaikki vaan on tyhjää ja merkityksetöntä. Ja ne asiat jotka eivät ole tyhjiä, niin sitten ottavat päähän. ;(