"Joh. 17:23."
"Minä heissä, ja sinä minussa"
Nämä harvat sanat, jotka uskollinen ylimmäinen pappimme verisen vaivansa ja kuolemaansa mennessään puhui isälleen, ovat koko maailmaa kalliimmat. Antakoon Herra meille Hengensä, jotta oiken ja uskossane käsittäisimme! - JO iankaikkisuudesta asti ennenkuin tätä maailmaa vielä olikaan, oli iankaikkinen Isä ainokaisessa Pojassaan Pyhän Hengen yhteydessä yhtenä ainoana
Jumalana, jonka tähden ainoa Poika lihansa päivinä maailmalle julistikin "Minä ja Isä olemme yhtä" Joh. 10:30 .
"Minä heissä, ja sinä minussa"
Nämä harvat sanat, jotka uskollinen ylimmäinen pappimme verisen vaivansa ja kuolemaansa mennessään puhui isälleen, ovat koko maailmaa kalliimmat. Antakoon Herra meille Hengensä, jotta oiken ja uskossane käsittäisimme! - JO iankaikkisuudesta asti ennenkuin tätä maailmaa vielä olikaan, oli iankaikkinen Isä ainokaisessa Pojassaan Pyhän Hengen yhteydessä yhtenä ainoana
Jumalana, jonka tähden ainoa Poika lihansa päivinä maailmalle julistikin "Minä ja Isä olemme yhtä" Joh. 10:30 .
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kristus on ottanut asumasijan ja hallitsee imistä ja tämä tulee tällaisen ihmisen suun kautta esille sillä samaa oppia hän julistaa kuin edesmenneetkin Jumalan vanhurskauttamat ihmiset , sillä kaikilla heillä on sama henki, mutta joilla ei tätä henkeä ole ei se ole Jumalasta.
Kannattaisi aloittaa kirkkohistorian opinnot, niin näkisit kuinka edesmenneet ovat sekoilleet.
Raamatussa on selkeä ohje, pitää seurata Jeesusta, eikä koskaan luottaa ihmisiin, ei edesmenneisiin, eikä nykyisin eläviin.
Mutta olen sitä mieltä että ei se mitään hyödytä että niitä seuraa, ei toisten srkoilut auta kuin niitä, jotka pystyvät ottamaan opiksi, toisten virheistä, ja tekemään Jeesuksen opin mukaan, jos ei ole luontoa sanoa että se on tässä, niin parempi on sitten olla hiljaa kuin hiiri. Raamatusta voi saada kaiken tiedon (tai sitten ei, se riippuu ihmisestä) ikuisen elämän aikaansaantiin ja lunastukseen .
Ole ainoastaan niin ymmärrettvä, että yksin jumaluutensapuolesta olisi yhtä Isänsä kanssa; Hän on sitä miehuutensakin puolesta. Sillä ihmisluontokin on Kristuksessa korotettu jumaluuden yhteyteen, niinkuin luemme Athanasiuksen tunnustuksessa: "Jumaluus on ottanut ihmisyyden itseensä". Tämän todistaa Herran Henki näillä sanoilla: "Hänessä (Kristuksessa) asuu jumalaluuden koko täyteys euumiillisesti", Kol. 2:9.
Siitä ymmärrämme, että Kristus inhimmillisenkin puolesta ja ruumiillisestikin" on yhtä Isänsä kanssa. Kun siis Jeesus ylimmäispappillisessa rukouksessaan sanoo Isälle: "Sinä minussa", niin Hän tarkoittaa iankaikkisen Isän yhteyttä Hänen kanssaan ja asumista Hänessä, joka ei ole ainoastaan Jumala, vaan myös totinen ihminen, yhdessä erottamattomassa persoonassa. Niin on siis Kristuksessa ihmmisluonto korotettu koko jumaluuden yhteyteen, myös iankaikkisen Isän yhteyteen .-
Tämä kunnia ja autuus meillekin? Tosin on jumaluus Kristuksen persoonassa ensin ottanut ihmisyyden itseensä, mutta tämäpä tapahtuukin meidän hyväksemme, jotta mekin Hänen kauttaan "tulisimme jumalallisesta luonnosta osalliseksi, paetessamme pois turmelluksesta, joka maailmassa on vallalla 2 Piet. 1:2.
Jumalan Poika pukeutui ihmisluontoon, pyhittääkseen sen itsensä kautta ja saattaakseen sen Jumalan yhteyteen. Niinkuin Isä on Hänessä, aivan niin Hänkin, jumalihminen Jeesus Kristus, lupaa olla uskovissaan: "Minä heissä, ja sinä minussa".
Ja tähän korotettuun, kirkkaaseen "Päähänsä" on koko seurakunta kasteen kautta istutettu, Hänen "lihahastansa ja luistansa" osalliseksi tehty sekä niinmuodoin myös tullut osalliseksi Hänen kuolemastaan ja ylösnousemisestaan. Uskon kautta Hän asuu sydämissämme ja me Hänenssä.
Sanoi: "Minä ja Isä olemme yhtä", Kristus ei ole Isän Jumalan kanssa vain "yhtä mieltä" Hän on olemuksellisesti yhtä, "totinen Jumala ja iankaikkinen elämä" 1 Joh. 5:20 , jossa "asuu Jumaluuden koko täyteys" Kol. 2:9. Room. 1:3-4.
Fil. 2:5-11.
VT:ssä olevat profeettojen kautta annetut lupaukset ja niiden täyttyminen Kristuksessa ja uudessa liitossa liittävät VT:n ja UT:n erottamattomasti yhteen Jumalan armotalouden , Ks. Ef. 1:10 , 3:9 , Tim. 1:4. Jeesus Kristus on "Lihan puolesta" Daavidin jälkeläinen Pyhästä Hengestä siinneenä.
Hän on samalla Jumalan Poika. Jumalaluuden toinen persoona, jonka kautta kaikki on luotu .Herättämällä Hänet kuolleista, Jumala osoitti Hänen olevan Jumalan Poika, Kristus, Herra.
vaan!Tosi lohduttavaa ja ihanaa sanaa!r frendi mansesta
"En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne". Jeesus ei siis jättänyt lapsiaan orvoiksi, vaikka Hän tosin ristin kuoleman kautta ajaksi erosi heistä, vaan lupauksensa mukaan Hän tuli pian taas heidän tykönsä. Jo kolmantena päivänä nousi Herra haudastaan ja ilmestyi elävänä uskovilleen. Kuitenkaan ei Hän kauan viipynyt näkyvässä muodossa heidän luonaan, vaan meni Isänsä tykö.
Mutta eipä Jeesus silti jättänyt maan päällä olevaa seurakuntaansa orvoksi. Sillä nyt Hän elä'ä sellaista elämää, joka ei ole ajasta eikä paikasta riippuvainen, vaan joka ulottuu edemmäksi kuin taivaat ja laveammalle kuin pilvet juoksevat, elämää, joka ei tiedä mistään kuolemasta .
Mutta astuttuaan ylös taivaisiin ja ja mentyään Isän tykö Jeesus lähetti Pyhän Hengen opetuslasten sydämiin, ja tämän Hengen kautta Hän varsinaisesti tuli heidän tykönsä, asuakseen uskon kautta heidän sydämissään; eikä ainoastaan heidän tykönsä, vaan meidänkin tykö, jotka täällä maailmassa Häneen turvaamme.
Emme tosin näillä lihallisilla silmillämme emmekä luontomme haihtuvilla tunteilla, vaan uskossa katselemme Jeesusta omanamme ja meissä asuvana. Sillä niin Hän itse todistaa näilläkin sanillansa: "Minä tulen teidän tykönne". Ja me tiedämme ja uskomme, että Jeesus on jo kasteessa tullut meidän tykömme ja istuttanut meidät itseensä, joka istutus pysyy voimassa uskonkautta ja yhdistää meidät totiseen viinipuuhun, Kristuksen ruumiin jäseniksi.
Mitättömäksi käynyt, vaikka meidän epäuskomme sitä kauan piti turhana ja niin esti sen autuaallista vaikutusta. Mutta nyt uskoessamme, että Jumalan armo ja kirkkaus ovat jo kasteessa meille ilmoitetut ja annetut, näemmepä niiden vielä loistavan meille evankeliumin kirkkaudessa. Ja uuden testamentin toisessa sakramentissa syömme suullamme Jeesuksen todellisen ruumiin ja juomme Hänen totisen verensä. Tämä on uskolle todellinen aviollinen yhdistys ylösnousseen Herran kanssa. Siis ei rakas Herramme jättänyt meitä orvoiksi, vaikka vihollinen vihassansa niin esittää asian meille, vaan tuli todellakin tykömme sanassa ja sakramenteissa ja tulee vielä tänäkin päivänä.