Kylppäriin on nyt tehty kosteusmittaukset. Lukemiksi saatiin 33,4Rh%, 21,9Rh% ja 24,8Rh%. Mitä nämä tarkoittavat?
Kosteusmittauksen tulokset
Piitus
286718
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
siinä mittaajan raportissa. Arvot ovat riippuvaisia myös siitä, mistä materiaalista ne on mitattu.
Eri kohdista väliseinän sisältä. Raporttia ei saada ja muistiinpanot hukkuneet.(?) Kuvat sentään tallella, mistä nämä lukemat.
vaikuttavat tulokseen aine josta mitataan samoin millä mittarilla kauanko mittari on reijässä rh on suuntaa antava esim arvo hr 81,00 lämpötila 16 vesisisältö 9,17 g/kg on kosteus vaurio
tuo grammaa kilossa on se todellinen mihin kannattaa tuiottaa kosteus/hometalosta saadaanmittaamalla terveen lukemat jos halutaan jos arvot ovat pintamittarin on sen antama tieto yhtäkuin jäitä polttelisi laita lisää tietoa niin selviää paremmin
pintamittarissa, mittaa 8 cm syvyyteen ja antaa betonissakin tuloksen kohtuullisen tarkasti painoprosentteina. Näihin mittareihin on aina luotetut, kun betonilattiaa tai puuta on pinnoitettu. Miten ne nyt yhtäkkiä eivät näytäkään oikein.
Sain siis pelkästään kuvia, joissa näkyi mittari. Mittarissa oli puikko, mikä työnnettiin seinän rakoon. Muuta mittarista tai mittaus-ajasta en osaa sanoa. Näytössä näkyi tuo Rh-arvo ja lämpö. Kylpyhuone oli ollut käyttämättä kolme vuorokautta.
Eli uudestaan arvot lämpötilojen kera.
33,4 Rh%ja 22,2 astetta
21,9 Rh% ja 22,8 astetta
24,8 Rh% ja 21,3 astetta.
Voiko näistä siis päätellä yhtään mitään? Ilmankos niin auliisti lähetti kuitenkin kuvat.
Kiitos jo tähän astisista tiedoista.
asiasta jos ei Todella ymmärrä...aine mistä mitataan... mitä tarkoitat. Jos kosteutta, kaipa se on sama mikä "aine"... Mistä toi esimerkki? lämpötila, vesisisältö, g/kg ??? Hometalo Ihme juttuja....
Eli Vaisalalla puurunkoisesta väliseinästä ja saunan puolelta vai?
No, tulokset ruutikuivat, mutta eivät takaa mitään. Menetelmä ei luotettava, rasiaporalla seinän alaosaan reikä tai pari alinta paneelia pois niin että näkee levyn taustan, niin saa jotain faktaa.
Vika on siinä, että on ihan turha mitata kosteutta, kun ongelman nimi on home. Paikka voi olla rutikuiva, mutta joskus aikanaan päässyt homehtumaan.
Ei mitään ylimääräistä kosteutta. Sanoisin, että rutikuivaa on.
Kun RH- on yli 90% niin tuolloin jo voidaan puhua ylimääräisestä kosteudesta.
Pintakosteudenosoittimen pääasiallinen tarkoitus on
selvittää kosteuden muutoksia rakenteen eri kohdissa tekemällä vertailevia
mittauksia oletetun kuivan ja kostean kohdan välillä. Pintakosteuden osoitinta
käytetään pääasiassa kosteiden alueiden laajuuden tutkimiseen ja rajaamiseen.
Pintakosteudenosoittimella saatuihin mittaustuloksiin sisältyy huomattava
määrä virhemahdollisuuksia. Osoitin ei erottele eri syvyyksillä olevia
kosteuksia. Rakenteessa olevat metalliset osat, johtimet sekä vesiputket
saavat aikaan virheellisen mittaustuloksen. Pintakosteudenosoittimella ei voi
myöskään päätellä kummalla puolen vesieristettä kosteus on laatoitetussa
lattia- tai seinärakenteessa. Pintakosteuden osoittimella saatujen tulosten
perusteella ei voi tehdä päätöksiä betonirakenteiden päällystettävyydestä eikä
tehdä rakenteiden purkupäätöstä.
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/4917/TMP.objres.976.pdf?sequence=1
Väärää tietoa pintakosteusmittareista. Laitteet ovat mittareita siinä missä muutkin. Vieläpä parhaat erityisen hyviä ja käyttökelpoisia ammttilaisen käsissä.
Eri asia on jos mittarin käyttäjä on niin tyhmä, ettei erota, mitkä lukemat tulevat esim. raudoituksista ja johtimista.
Kaikkeen muuhun typerään spekulaatioon en viitsi edes ottaa kantaa.
Kosteuden ns. "pintamittaus" on sähköistä havainnointia, joka täydentää aistinvaraista havainnointia. Se ei ole mittausta. Mittauspöytäkirjaa ei sähköisestä havainnoinnista tehdä, eikä tuloksia esitetä numeerisesti.
Esität kyllä ihan kummia. Jos logiikkasi on tälläistä ei lämpötilan mittaminenkaan ole lämpötilan mittaamista vaan havainnointia, josta ei pidetä mittauspöytäkirjaa eikä tuloksia esitetä numeerisesti. Lämpötilaa kun on "havainnoitu" perinteisesti lämpätilan "ilmaisimella", jotka perustuvat nesteen lämpölaajenemiseen tai metallispiraalin lämpötilan pituusmuutoksiin.
Auton nopeusmittarikaan ei ole nopeusmittari vaan sillä tehdään havainnointia pyörien pyörimisestä. No, jokainenhan tietää, ettei kuljettaja pidä tästä pöytäkirjaa eikä esitä tuloksia numeerisesti. Eli autilija toimii kai mielestäsi oikein
Poliisi kylläkin esittää kai virheellisesti nopeuden numeerisesti samoin ylinopeusmaksun suuruuden ja pitää vielä kaiken lisäksi kirjaa. Näinhän ei kai saisi menetellä kun poliisikaan ei mittaa auton nopeutta vaan pelkästään havainnoi tutka-aaltojen (sähkömagneettisen aaltoliikkeen)frekvenssin muutosta eli ei mittaa nopeutta, vai kuinka se menikää mielestäsi.
Jos tietäisit edes vähänkään asioista,et pölisisi ihan tyhmiä. Pintakosteus "mittarilla" ei voi eikä saa määrittää materiaalien kosteuspitoisuuksia,esim betonin kosteuden määrityksessä virhemahdollisuus on 30-50% niillä "hyvilläkin pintakosteusmittareilla" kokeiltu on ja käytännössä todettu.Joten et viitsis ihan potaskaa vääntää keltanokka.
Mittari on mittauslaite, jolla voidaan mitata haluttu suure. Lämpömittarilla voidaan mitata lämpötilaa ja nopeusmittarilla nopeuksia. Niiden avulla saadaan siis lukemia eli suureita ja niiden osalta tiedetään myös mitä suuretta ne edustavat ja mikä on suureen yksikkö.
Pintakosteuden osoittimet eivät ole mittareita, vaan ne ovat vain ja ainoastaan tarkoitettu vertailevaan havainnointiin.
Lämpötilan mittaus lämpömittarilla ja nopeuden mittaus nopeusmittarilla ovat täysin asioita kuin kosteuden "mittaus" pintakosteusilmaisimella.
Pintakosteuden ilmaisin ei mittaa kosteutta. Ilmaisin vain kertoo johtaako jokin toinen pinta paremmin sähköä. Näin voidaan siis arvata onko paremmin sähköä johtava kohta myös kosteampi.
Asumisterveysoppaassakin todetaan että pintailmaisimen lukemia voidaan merkitä muistiin, mutta raportissa esitetään vain sanallisia tuloksia eikä missään tapauksessa numeerisia.
Kaikki pintakosteuden "ilmaisimet" eivät ole niitä, jotka piippaavat ja joissa valot vilkkuvat. On myös pintamittareita, jotka ilmoittavat vesipitoisuuden painoprosentteina ja vieläpä varsin hyvällä tarkkuudella! Suure on prosentteja tai käytännössä g/100g ,jos näin halutaan ilmoittaa.
ninimerkki: pulinat pois
Ohje on ohje eikä viranomaismääräys. On lisäksi muistettava, että myös ohjeiden kirjoittajat voivat rehtyä, kuten tässä tapauksessa.
Et kai väitä, että lämpömittari mittaa lömpätilaa, ha. Lämpömittari mittaa lampölaajenemista ja siitä vedetään johtopäätöksiä lämpötilasta. Ihan analogisesti pitankosteusmittarin kanssa, joka mittaa rakenteen sähkönjohtavuutta tai sähkökenttää. Hyvä laite muttaa tämän sitten vesipitoisuudeksi materiaalissa. Mikä tässä on väärin tai erilaista kuin lämpömittarin käytössä ja toiminnassa ?
Just so, taas joku mittailee vesipitoisuutta pintaosoitimella.
Asiaa on ihan virallisesti tutkittu (mm. vtt/thv). Pintaosoittimien virhemarginaali betonin sisältämää kosteutta painoprosentteina mitatessa vaihtelevat välillä +30% - -50% todellisesta (kuivatus punnitus menetelmä), kun lukemat muutetaan laskennallisesti suhteelliseksi kosteudeksi on virhemarginaali noin +40 - - 70% prosenttia. Parhaat pintakosteustunnistimet pääsevät keskimäärin noin +20 - - 20% tarkkuuteen todellisesta (esim. mitattu punnituksella 5,0 painoprosenttia / pintakosteusnäyttö 4 - 6 painoprosenttia joka vastaa esim. suhteellisen kosteuden mittaamisessa noin 20%-yksikön heittoa (todellinen mitattu RH 80% - pintakosteusmittaus/laskennallinen RH 60 - 100%).
Eli toisin sanoen pintakosteusosoitin voi osoittaa esim. 4,0 painoprosenttia ja todellisuudessa on 5,0 painoprosenttia, kuka siis kutsuu mittariksi sellaista laitetta jonka virhemarginaalit ovat useita kymmeniä prosentteja...sama kun menisi punnitsemaan itsensä vaakaan jonka saattaa näyttää 75 kg painavan henkilön astuessa siihen esim. 50 kg tai vaikkapa 100kg
Etkö ole saanut mittausraporttia,kyllä ammattimittaaja tekee mittauksista aina pöytäkirjan,jossa on selitetty kaikki asiat niin,että asiakkaan ei itse tarvitse arvailla.Ilmeisesti asialla on ollut joku ihan amatööri taas.
Olen ihan samaa mieltä, että hyvä pintamittari voi osoittaa lukemaa 4 -6 p % ja todellinen on 5 p%. Tuloshan on ihan H -tin hyvä, kun ajatellaan, että maittauksella halutaan tietää, onkon vesipitoisuus yli 8 p% vai peräti 15 p%, joillon betonirakenne on märkä ja siihen nojaavat puuosat tod.näk. hommeessa ja on syytä ottaa homenäyte.
Eli ei puhuta, mistään marginaalijutista, ei niitä kukaan tarvitse, net on vain turhaa viisasteluva.
Se tarkoittaa että kaikki ok. Se tarkoittaa myös että kaikki on turhaa kun ei kerrota ihmisille mitä ne lukemat tarkoittaa.
, että ilmoittamasi lukemat olivat mittaushetkellä normaalit. Väliseinien sisältä mitattu kosteus esim. RH 70% ja lämpötila + 22 *C vettä 13,60 g/m3 alkaa olla lähellä riskirajaa. Ei tosin kerro homeesta mitään. Tällaisen mittaustuloksen perusteella ammattimainen " kosteusarvaaja " kehottaa tarkempaa tutkimusta ( rakenteen avaamista ), että silleen.
Elikkä lukusi ovat kai omia hatusta vedettyjä esimerkkejäsi. Ymmärränkö oikein, että et tarkoita, että puheena olevassa kohteessa olisi jotain mätää.
tarkoitin juuri sitä. Ei niillä lukemilla kukaan voi epäillä kosteusvaurion olemassa oloa.
kaikki vastanneet ammattilaisiksi kun tiedätte kaiken kosteus asioista ja mittaus tuloksista todellisuus on vain toinen
Ku vaan mittari kätheen ja mittaileen. Ihan oikeesti ei se niin vaikeeta oo ku annethan ymmärtää. Hometutkimus on jo sitten ihan toinen juttu.
Nojoo. Mittailu ei ole vaikeaa.
Paikkansa pitävien tulosten saaminen ja niiden tulkitseminen oikein vaatii osaamista.