Olen 19 vuotias mies, joka on elänyt vuoden parisuheessa ja kihloihinkin on menty.
Kerron tilanteestamme:
Suhteemme on kärsinyt monenlaisia kolhuja olemme tukeneet toisiamme lähimmäisten kuoltua ym. vaikeiden asioiden, mutta tämä raskaus on jotenkin niin uutta ja pelottavaa, joka on vienyt koko elämän raiteiltaan.
Mutta nyt palaan ajassa taakse päin. Kun aloimme seurustella seurustelimme kuin mitkä tahansa muut parit. Samoin makuuhuoneen puolella meni ihan normaalisti ehkäisyä käyttäen. Monesti puhuimme siitä mitä halusimme tulevalta kumpikin halusi opiskella, eikä lasta siihen kuulunut niihin suunnitelmiin ja kumpikin sanoi, että jos vauva tulisi tekisimme abortin, koska elämä on vielä niin auki taloudellisesti ja muutekin.
Olin niin iloinen siitä kun rakkaani kertoi kuinka haluaisi vielä opiskella ja katsoa elämää, koska meillä kummallekin oli ollut vaikeita masennuskausia, jossa elämän halu ja suunta oli kadonnut kokonaan. Niin tämä oli suorastaan ihanaa kuultavaa.
Itsekkin ehdin innostua opiskelusta ja tarkastella elämää vielä rauhassa rakentaa kaikki valmiiksi.
Nyt jotekin tuntuu siltä, että kaikelta tältä suunnitelmilta ja tulevaisuuden rakentamiselta on mennyt pohja. Vaikka elämä ei mene aina kuinka suunnitelee, niin lapsi ei ollut meille kummallekaan vielä toivottua.
Uskoin, niin vahvasti siihen. Pelottaa jo nyt paljon, en osaa ajatella itseäni isänä. Oma isäni sai vasta minut kolmekymppisenä kuin myös äiti. Hekin aina kasvattivat minut siihen, että rakenna ensin elämä ja sitten vasta lapsi.
Kantani on jyrkkä. Haluaisin rakentaa vielä elämääni, koska tunnen, että se on vielä pahasti kesken. Olen vasta nyt alkanut oppimaan rakastamaan itseäni ja todennut, että minullakin on oikeus elää. Ennen vain vedin masennuslääkettä ja mietin mustia aina, koska koulukiusaamiset ja oma herkkyys kasvatti musta murheellisen. Nyt vasta osaan ottaa suuntaa ja tietää mitä tahtoa.
Siksi kai en haluaisi lasta, kaikki on vain niin kesken. Mutta en halua todellakaan myöskään sitä, että minun mielipiteeni vaikuttaa aborttiin. Se ei ole sen arvoinen oman itsekyyteni tähden. Tuntuu pahalta jättää toinen lapsen takia. Pilaan toisen elämän sen takia kun kondomi petti, enkä itse vastaa seuraamuksista. Olisin halunnut, että rakkaani pääsisi tekemää töitä ja opiskella, miten hän muutama viikko rauhassa kenenkään elämää pilaamatta. Mutta taas sössin kaiken valmiiksi. sitten sanoi. Nyt olen vienyt häneltäkin suunnitelmat ja kaikki mönkään. Tuskin tule koskaan antamaan itselleni anteeksi sitä, että jättäisin hänet, mutta tunnen vain vahvasti niin etten ole vielä valmis.
Voinko koskaan saada itsekyyttäni anteeksi taivaassa tai muutenkaan. Olisin vain halunut elää vielä satuttamatta ketään.
En halua painostaa aborttiin
50
1647
Vastaukset
- etkä vätys,
niin menet naimisiin morsiamesi kanssa ja annatte lapsen syntyä. Minä sinuna häpeäisin ajatuksiani. Abortti ei ole mikään ratkaisu tilanteeseenne. Se on tarkoitettu hätätilanteita varten, ettekä te ole misssään hätätilnteessa.
- se kun ei ole
kenenkään "vika".
Ymmärrän hyvin, näin 45 vuotiaana jo aikuisten lasten äitinä halusi olla tulematta vielä isäksi.
Ja miksi ihmeessä pitäisi mennä naimisiin?! - eli teillä
se kun ei ole kirjoitti:
kenenkään "vika".
Ymmärrän hyvin, näin 45 vuotiaana jo aikuisten lasten äitinä halusi olla tulematta vielä isäksi.
Ja miksi ihmeessä pitäisi mennä naimisiin?!meni kondomi rikki. Olettehan te silloin ehkäisseet. Hakiko puolisosi jälkiehkäisypillerin?
Sinun kantasi on ollut selvä jo ennen tätä vahinkoa. Sinulla on oikeus omiin mielipiteisiisi ja toiveisiin.
- Ehkä kumppani tietää
Ei tullut mieleen hakea jälkiehkäisypillerit apteekista. Luulisi opiskelijaparin olevan tietoisia.
- vaikka se
je-pilleri olisi haettu ja otettukin?!Eihän se mikään 100%:n varma keino ole ehkäistä mahdollista raskautta! Ei mikään keino ole 100%, paitsi selibaatti ja kohdun poisto. Sterilisaatiokaan ei ole 100%:n varma
- sehän on
vaikka se kirjoitti:
je-pilleri olisi haettu ja otettukin?!Eihän se mikään 100%:n varma keino ole ehkäistä mahdollista raskautta! Ei mikään keino ole 100%, paitsi selibaatti ja kohdun poisto. Sterilisaatiokaan ei ole 100%:n varma
se jälkiehkäisypilleri nyt on ihan sama asia kuin abortti. Hedelöityneen munasolun poisto antamatta sen kehittyä ihmiseksi. Jos ei halua aborttia moraalisista syistä, ei halua jälkiehkäisyäkään. Jälkiehkäisyhän se murhakin on, vaikka sattuukin tapahtumaan muutamia vuosia/vuosikymmeniä jälkikäteen.
- Aborttiin vaaditaan lääkäri...
sehän on kirjoitti:
se jälkiehkäisypilleri nyt on ihan sama asia kuin abortti. Hedelöityneen munasolun poisto antamatta sen kehittyä ihmiseksi. Jos ei halua aborttia moraalisista syistä, ei halua jälkiehkäisyäkään. Jälkiehkäisyhän se murhakin on, vaikka sattuukin tapahtumaan muutamia vuosia/vuosikymmeniä jälkikäteen.
Jälkiehkäisy ei vaadi abortointia. Sen saa kuule ihan apteekista.
- eikä voi
Aborttiin vaaditaan lääkäri... kirjoitti:
Jälkiehkäisy ei vaadi abortointia. Sen saa kuule ihan apteekista.
tietää oliko mitään hedelmöittynyttä munasolua olemassakaan.
- häh!?
eikä voi kirjoitti:
tietää oliko mitään hedelmöittynyttä munasolua olemassakaan.
Oletko siis sitä mieltä, että sinun tietoisuudenasteesi määrittelee kohteen ihmisyyden? Hedelmöittynyt munasolu siis ei ole ihmisyksilö, jos sinä et saa tietää asiaa eli mitään ihmistä ei ole koskaan ollutkaan?
Mistä te oikein revitte näitä älyttömyyksiä? - on ....
häh!? kirjoitti:
Oletko siis sitä mieltä, että sinun tietoisuudenasteesi määrittelee kohteen ihmisyyden? Hedelmöittynyt munasolu siis ei ole ihmisyksilö, jos sinä et saa tietää asiaa eli mitään ihmistä ei ole koskaan ollutkaan?
Mistä te oikein revitte näitä älyttömyyksiä?ihmisyksilö JOS se siis ON.. ;)
- Lapsia haluamaton
On varmaan aika luonnollista että naisesi on vihainen ja pettynyt itsekin, joten hän purkaa kiukkunsa sinuun syytellen sinua. Mutta koska käytitte ehkäisyä, ja vieläpä sellaista mistä naisen keho ei mene sekaisin, eli siis erittäin suotavaa ja järkevää ehkäisyä ja se silti petti, niin eihän syy ole teidän kummankaan.
Mikäli naisesi ei suostu edes ajattelemaan aborttia ja silti syyttelee sinua tilanteesta, hänessä ei ole tarpeeksi kykyä ottaa vastuuta hankalasta tilanteesta. Hän ei ole itse vielä kypsä aikuiselta ihmiseltä vaadittaviin päätöksiin, ja siksi hän mieluummin haluaa jäädä tilanteeseen vellomaan katkerana ja syytellen. Tällaisen vaikutelman ainakin saa juttusi luettuaan.
Näin epäkypsälle naiselle ei kyllä toivoisi äitiyttä.
Aloitukseen tulee tietysti vielä paljon paskapostia jossa syyllistetään aloittajaa ja väitetään Jumalankin taivaasta kostavan jos tekee "murhan" eli abortin. Nämä syyllistäjät itse ovat ilmeisesti täydellisiä ja erinomaisia ihmisiä joille elämä ei ole koskaan heittänyt sellaisia haasteita jotka osoittautuvat liian raskaiksi taakoiksi kantaa. Nuo erinomaisuuteensa tikahtumaisillaan olevat Jumalan oikeat kädet kannattaa heti ensimmäiseksi unohtaa kokonaan.
Ei näitä asioita voi miettiä muuten kuin siltä pohjalta mitä haluaa oikeasti ja mikä on parasta. Yksi vaihtoehto tietysti on aina antaa lapsi adoptioon, koska Suomessahan on lapsista huutava pula ja ulkomailtakin lapsia saada kovin vaikeasti. Kaikkein huonoin vaihtoehto on ryhtyä leikkimään kotia, äitiä ja isää jos jo etukäteen tietää ettei sitä halunnut.- kyllä on epäkypsiä ihmisiä
Tällä palstalla!-Halutaan vain paeta vastuuta,minkä lapsen tuleminen aiheuttaa!
Ihmiset kypsyy isyyteen ja äitiyteen ajan
myötä,ja jos eivät kypsy,se ei ainakaan oikeuta
tappamaan lastaan abortissa!
Siis äläpä nyt jätä kumppaniasi oman mukavuudenhalusi takia! - ...
kyllä on epäkypsiä ihmisiä kirjoitti:
Tällä palstalla!-Halutaan vain paeta vastuuta,minkä lapsen tuleminen aiheuttaa!
Ihmiset kypsyy isyyteen ja äitiyteen ajan
myötä,ja jos eivät kypsy,se ei ainakaan oikeuta
tappamaan lastaan abortissa!
Siis äläpä nyt jätä kumppaniasi oman mukavuudenhalusi takia!Ja mitähän se todellinen vastuu sitten mahtaa olla? Sitäkö, että kaikki lapset tulee synnyttää? Olosushteista viis? Ihan samako se, minkälaiset vanhemmat lapsella tulisi olemaan? Tai minkälainen tulevaisuus, jos vanhemmista ei ole huolta pitämään ja kasvattamaan kunnon kansalaiseksi? Kunhan vaan sitä alkiota ei "tapeta"? Tämänkin pariskunnan tilanteeseen, jossa kumpikaan ei lapseen ole valmis eikä sitä vielä halua, ei lapsen synnyttäminen maailmaan ole ainakaan sitä vastuuta. Tilanteissa, joihin lapsen tulo ei ole niin vanhempien kuin lapsenkaan kannalta suotavaa, vastuullinen henkilö tekee abortin! Ja adoptioon antaa ne jotka siihen edes pystyy, eli ei kovinkaan moni.
- marjat...
... kirjoitti:
Ja mitähän se todellinen vastuu sitten mahtaa olla? Sitäkö, että kaikki lapset tulee synnyttää? Olosushteista viis? Ihan samako se, minkälaiset vanhemmat lapsella tulisi olemaan? Tai minkälainen tulevaisuus, jos vanhemmista ei ole huolta pitämään ja kasvattamaan kunnon kansalaiseksi? Kunhan vaan sitä alkiota ei "tapeta"? Tämänkin pariskunnan tilanteeseen, jossa kumpikaan ei lapseen ole valmis eikä sitä vielä halua, ei lapsen synnyttäminen maailmaan ole ainakaan sitä vastuuta. Tilanteissa, joihin lapsen tulo ei ole niin vanhempien kuin lapsenkaan kannalta suotavaa, vastuullinen henkilö tekee abortin! Ja adoptioon antaa ne jotka siihen edes pystyy, eli ei kovinkaan moni.
tappaminen on halpamaisinta pakenemista aikuisen vastuusta!!!
- Lue tarkemmin
... kirjoitti:
Ja mitähän se todellinen vastuu sitten mahtaa olla? Sitäkö, että kaikki lapset tulee synnyttää? Olosushteista viis? Ihan samako se, minkälaiset vanhemmat lapsella tulisi olemaan? Tai minkälainen tulevaisuus, jos vanhemmista ei ole huolta pitämään ja kasvattamaan kunnon kansalaiseksi? Kunhan vaan sitä alkiota ei "tapeta"? Tämänkin pariskunnan tilanteeseen, jossa kumpikaan ei lapseen ole valmis eikä sitä vielä halua, ei lapsen synnyttäminen maailmaan ole ainakaan sitä vastuuta. Tilanteissa, joihin lapsen tulo ei ole niin vanhempien kuin lapsenkaan kannalta suotavaa, vastuullinen henkilö tekee abortin! Ja adoptioon antaa ne jotka siihen edes pystyy, eli ei kovinkaan moni.
Kyllä aloittjan kumppani haluaa lapsen. Sinä et ehkä halunnut.
- vastuuta
marjat... kirjoitti:
tappaminen on halpamaisinta pakenemista aikuisen vastuusta!!!
ei ole myöskään se jos synnyttää lapsen tietäen ettei siitä pysty/halua pitää kunnolla huolta.
- että huonoin
vaihtoehto "leikkiä kotia". Sitä ei tarvitsisi ainakaan katua koska voihan siitä myöhemmin lähteä ja erota JOS ei liitto toimi. Pitäisi muistaa että äiti päättää mitä tekee lapsen suhteen, saattaa olla ikää ja kypsyyttäkin enemmän kuin 19v sulhasellaan. Kunnioitan naista joka ei anna miehen jyrätä omaa tahtoaan noin vakavan asian yhteydessä!!! Tunnetasolla äitiys ja isyys kehittyy ajan myötä, ei ne tunteet tule hetkessä. Jos avioliitto askarruttaa niin senkin voi solmia myöhemmin. Kyllä miehen pitäisi pysyä morsiamensa rinnalla!!!
- ajattelet että
... kirjoitti:
Ja mitähän se todellinen vastuu sitten mahtaa olla? Sitäkö, että kaikki lapset tulee synnyttää? Olosushteista viis? Ihan samako se, minkälaiset vanhemmat lapsella tulisi olemaan? Tai minkälainen tulevaisuus, jos vanhemmista ei ole huolta pitämään ja kasvattamaan kunnon kansalaiseksi? Kunhan vaan sitä alkiota ei "tapeta"? Tämänkin pariskunnan tilanteeseen, jossa kumpikaan ei lapseen ole valmis eikä sitä vielä halua, ei lapsen synnyttäminen maailmaan ole ainakaan sitä vastuuta. Tilanteissa, joihin lapsen tulo ei ole niin vanhempien kuin lapsenkaan kannalta suotavaa, vastuullinen henkilö tekee abortin! Ja adoptioon antaa ne jotka siihen edes pystyy, eli ei kovinkaan moni.
joo se lapsi nyt vaan sotkee kuviot joten kun kerran abortin saa niin ilman muuta se abortoidaan, vaikka vain periaatteesta. Ja abortinvastustajien kiusaksi. Vain pieni vähemmistö ajattelee sinun tavallasi, suurin osa kuten aloittajan morsiankin, kantaa vastuunsa ja toivottavasti toimii jatkossakin vastuunsa tuntien.
- Lapsia haluamaton
että huonoin kirjoitti:
vaihtoehto "leikkiä kotia". Sitä ei tarvitsisi ainakaan katua koska voihan siitä myöhemmin lähteä ja erota JOS ei liitto toimi. Pitäisi muistaa että äiti päättää mitä tekee lapsen suhteen, saattaa olla ikää ja kypsyyttäkin enemmän kuin 19v sulhasellaan. Kunnioitan naista joka ei anna miehen jyrätä omaa tahtoaan noin vakavan asian yhteydessä!!! Tunnetasolla äitiys ja isyys kehittyy ajan myötä, ei ne tunteet tule hetkessä. Jos avioliitto askarruttaa niin senkin voi solmia myöhemmin. Kyllä miehen pitäisi pysyä morsiamensa rinnalla!!!
Ja siitäkö lapsesta ei sitten tunnu muka yhtään pahalta että kaksi keskenkasvuista ihmistä räpistelee keskenään parisuhteessa jossa kumpikin voi pahoin? Unohdit että aloittaja puhui masennuksestaan - itse tiedän harvinaisen hyvin miltä masennus tuntuu, ja sellaiseen helvettiin ei halua viatonta lasta kärsimään.
Mielestäni adoptioon antaminen on paras vaihtoehto, jos sitä aborttia ei vaan tahdota syystä tai toisesta tehdä. Siis lapsen kannalta nimittäin, jotta se saa kenties onnellisen lapsuuden sellaisten ihmisten lapsena jotka ihan oikeasti ovat sen halunneet.
Niin ilkeä ei kannata kenenkään ihmisen olla miehiäkään kohtaan että katsoo että jollain naisella on oikeus pilata miehen elämä asialla joka on silkka vahinko jolle kukaan ei mahtanut etukäteen mitään. Onko oikeus vaatia miestä elättämään lasta 18 v sen vuoksi että nainen omassa itsekkyydessään ei suostu aborttiin? - Lapsia haluamaton
Lapsia haluamaton kirjoitti:
Ja siitäkö lapsesta ei sitten tunnu muka yhtään pahalta että kaksi keskenkasvuista ihmistä räpistelee keskenään parisuhteessa jossa kumpikin voi pahoin? Unohdit että aloittaja puhui masennuksestaan - itse tiedän harvinaisen hyvin miltä masennus tuntuu, ja sellaiseen helvettiin ei halua viatonta lasta kärsimään.
Mielestäni adoptioon antaminen on paras vaihtoehto, jos sitä aborttia ei vaan tahdota syystä tai toisesta tehdä. Siis lapsen kannalta nimittäin, jotta se saa kenties onnellisen lapsuuden sellaisten ihmisten lapsena jotka ihan oikeasti ovat sen halunneet.
Niin ilkeä ei kannata kenenkään ihmisen olla miehiäkään kohtaan että katsoo että jollain naisella on oikeus pilata miehen elämä asialla joka on silkka vahinko jolle kukaan ei mahtanut etukäteen mitään. Onko oikeus vaatia miestä elättämään lasta 18 v sen vuoksi että nainen omassa itsekkyydessään ei suostu aborttiin?...mainita että itse en voisi suhtautua parisuhteeseen niin kevytmielisesti että siinä vaan sitten "kokeillaan" jokunen vuosi että tuleekohan tästä jotain, varsinkin jos on lapsikin laitettu siihen mahdollisesti kärsimään.
Toisin kuin lapsia tieten tahtoen haluavat (ja jotkuthan eivät niitä saa vaikka verta itkisivät) kuvittelevat lapsien saaminen ei suinkaan tee kaikista ihmisistä automaattisesti pyhimyksiä ja erinomaisia ihmisiä. Olen kuullut niin monesta perhehelvetistä elämäni varrella ettei tulisi pieneen mieleenikään kehottaa kevytmielisesti jotakuta pikkaisen kokeilemaan perheen pitämistä sillä perusteella että sittenhän siitä voi aina häipyä jos ei enää kiinnosta.
Perhe on vähän vakavampi asia kuin kaikenlaiset ihmissuhdekokeilut joita nykyään harrastetaan ja näemmä vielä kehotetaan täällä muitakin harrastamaan. :( - vaan menee
Lapsia haluamaton kirjoitti:
...mainita että itse en voisi suhtautua parisuhteeseen niin kevytmielisesti että siinä vaan sitten "kokeillaan" jokunen vuosi että tuleekohan tästä jotain, varsinkin jos on lapsikin laitettu siihen mahdollisesti kärsimään.
Toisin kuin lapsia tieten tahtoen haluavat (ja jotkuthan eivät niitä saa vaikka verta itkisivät) kuvittelevat lapsien saaminen ei suinkaan tee kaikista ihmisistä automaattisesti pyhimyksiä ja erinomaisia ihmisiä. Olen kuullut niin monesta perhehelvetistä elämäni varrella ettei tulisi pieneen mieleenikään kehottaa kevytmielisesti jotakuta pikkaisen kokeilemaan perheen pitämistä sillä perusteella että sittenhän siitä voi aina häipyä jos ei enää kiinnosta.
Perhe on vähän vakavampi asia kuin kaikenlaiset ihmissuhdekokeilut joita nykyään harrastetaan ja näemmä vielä kehotetaan täällä muitakin harrastamaan. :(että kaikki liitot päättyy joko toisen kuolemaan tai sitten eroon. Ei kukaan solmi liittoa ajatellen eroa, jostain syystä vaan valtavan usein erotaan. Yksi elämä kun on annettu, pettymykset ja vastoinkäymiset kuuluu jokaisen elämään. Jos ei uskalla elää niin enemmän sitä katuu että on jäänyt sivustakatsojaksi. Ja silloin on usein jo liian myöhäistä. Aloittaja on löytänyt kihlakumppanin, tottakai lapsen syntymisestä selviää, kuten kaikki muutkin.
- vastuullisempaa
vastuuta kirjoitti:
ei ole myöskään se jos synnyttää lapsen tietäen ettei siitä pysty/halua pitää kunnolla huolta.
kuin sen tappaminen itsekkyydessään. Sen voi katsos antaa niille jotka pitää huolta.
- Lapsia haluamaton
vaan menee kirjoitti:
että kaikki liitot päättyy joko toisen kuolemaan tai sitten eroon. Ei kukaan solmi liittoa ajatellen eroa, jostain syystä vaan valtavan usein erotaan. Yksi elämä kun on annettu, pettymykset ja vastoinkäymiset kuuluu jokaisen elämään. Jos ei uskalla elää niin enemmän sitä katuu että on jäänyt sivustakatsojaksi. Ja silloin on usein jo liian myöhäistä. Aloittaja on löytänyt kihlakumppanin, tottakai lapsen syntymisestä selviää, kuten kaikki muutkin.
Ei ole tainnut masennus koskaan vaivata sinua tai läheisiäsi. Minulta on kaksi ihmistä kuollut, toinen itsemurhan kautta, psyykkisten ongelmien vuoksi.
Mistä ihmeestä tuollainen pakkomielle että kunhan vaan saadaan lapsia niin kyllä se siitä sitten? Tiedän lukuisia perheitä joissa se elämä ei mitenkään "siitä sitten" lähtenyt sujumaan sillä perusteella että oli lapsia tehty. Yhdessä perheessä lapset hakattiin remmillä kaikki tyynni, toisessa isä lähenteli poikaansa, kolmannessa akka heittää lapsensa lemmikkieläimen parvekkeelta ja juo sen minkä ehtii jne.
Parempi että ne "uskaltavat elää" jotka ihan oikeasti ovat halunneet elää sillä tavalla kuin elävät. Minäkin ennemmin tappaisin itseni kuin ryhtyisin elämään pakotettuna sellaista elämää jota en halunnut. - Kun antaa mahdollisuuden
vaan menee kirjoitti:
että kaikki liitot päättyy joko toisen kuolemaan tai sitten eroon. Ei kukaan solmi liittoa ajatellen eroa, jostain syystä vaan valtavan usein erotaan. Yksi elämä kun on annettu, pettymykset ja vastoinkäymiset kuuluu jokaisen elämään. Jos ei uskalla elää niin enemmän sitä katuu että on jäänyt sivustakatsojaksi. Ja silloin on usein jo liian myöhäistä. Aloittaja on löytänyt kihlakumppanin, tottakai lapsen syntymisestä selviää, kuten kaikki muutkin.
Elämä kantaa, mutta osa täällä on kokenut kurjan lapsuuden, heille on kai käsittämätöntä että monilla on ollut onnellinen lapsuus. On olemassa myös hyviä perheitä, suurin osa.
- tarkoituksena
vastuullisempaa kirjoitti:
kuin sen tappaminen itsekkyydessään. Sen voi katsos antaa niille jotka pitää huolta.
on jättää se itselle kärsimään ja huonoihin oloihin. Ei sille ole tarkoitus antaa mahdollisuutta muualla.
- koska..
tarkoituksena kirjoitti:
on jättää se itselle kärsimään ja huonoihin oloihin. Ei sille ole tarkoitus antaa mahdollisuutta muualla.
voisi antaa niin sekin on sitä samaa itsekkyyttä pitää huonoissa oloissa.
- sitten...
koska.. kirjoitti:
voisi antaa niin sekin on sitä samaa itsekkyyttä pitää huonoissa oloissa.
jos mielestäsi joku on itsekäs? Eihän kenenkään tehtävä tai tarkoitus olekaan miellyttää sinua.
- kyllä masennus
Lapsia haluamaton kirjoitti:
Ei ole tainnut masennus koskaan vaivata sinua tai läheisiäsi. Minulta on kaksi ihmistä kuollut, toinen itsemurhan kautta, psyykkisten ongelmien vuoksi.
Mistä ihmeestä tuollainen pakkomielle että kunhan vaan saadaan lapsia niin kyllä se siitä sitten? Tiedän lukuisia perheitä joissa se elämä ei mitenkään "siitä sitten" lähtenyt sujumaan sillä perusteella että oli lapsia tehty. Yhdessä perheessä lapset hakattiin remmillä kaikki tyynni, toisessa isä lähenteli poikaansa, kolmannessa akka heittää lapsensa lemmikkieläimen parvekkeelta ja juo sen minkä ehtii jne.
Parempi että ne "uskaltavat elää" jotka ihan oikeasti ovat halunneet elää sillä tavalla kuin elävät. Minäkin ennemmin tappaisin itseni kuin ryhtyisin elämään pakotettuna sellaista elämää jota en halunnut.ja jopa itsariyritykset on ihan omia kokemuksia. Vasta synnytettyäni päätin että nyt en omaa henkeäni riistä enää koskaan. Oma lapsuuteni oli hyvin traumaattinen ja hiukan pelkäsin pystynkö lastani kasvattamaan oikein. Halusin äidiksi, onhan niitä masennuksiakin tullut mutta niistä olen selvinnyt. En väitä että lapsi parantaa mutta itselleni äitiys on ollut hienointa mitä olen kokenut ja koen edelleen. Elämä on kelvannut nyt jo aikuiselle lapsellenikin vaikka tietääkin masennuksistani.
- sitten
sitten... kirjoitti:
jos mielestäsi joku on itsekäs? Eihän kenenkään tehtävä tai tarkoitus olekaan miellyttää sinua.
vinkuko toisten mielipiteistä tälläsillä palstoilla!
- .....................
Tulin 17v raskaaksi, poikaystävä painosti aborttiin, sanoi myös että jättää jos lapsi tulee. Paha oli hänenkin olla, koska ei halunnut satuttaa minua. Koki ettei ole valmis, ei ymmärtänyt etten minäkään ollut, ettei ollut vain hänestä kysymys. Tein abortin, ja kadun sitä koko loppuelämäni. Abortti ei kuitenkaan rikkonut parisuhdettamme, nyt meillä on ihana lapsi ja toinen tulossa syystalvella.
Minun neuvoni sinulle on, että ÄLÄ painosta. Ja jos tyttöystäväsi haluaa pitää lapsen, PYSY hänen rinnallaan. Miehen on niin helppo laistaa vastuu, ja se on äärettömän itsekäs ja paskamainen teko. Mitä jos lapsi olisi sinun mahassasi ja sinä jäisit tilanteessasi yksin häntä hoitamaan ja tyttö lähtisi teille tietämättömille? Eikö se olisi epäreilua?
Minä tulin uudelleen raskaaksi 19vuotiaana ja olen todella onnellinen äiti!! Lapsi on tuonut meille vain onnea, ja vaikka pienestä on suuri vastuu, on hän käsittämättömän suurenmoinen olento. En minä usko että monikaan nuori pari katuu sitä, että päätti pitää sen yllätysvauvan. Vanhempien rakkaus on suuri, vaikka joku muu asia elämässä menisikin sitten eritavalla kuin suunnitteli.
Toivon teille voimia, toivon että voitat itsekkyytesi, ja tarkoitukseni ei ole syyllistää, voin kuvitella että sinulla on vaikeaa, mutta muista- NIIN ON MYÖS TYTTÖYSTÄVÄLLÄSI, sinä et ole ainut. Hänen tilanteensa on taatusti vaikeampi kuin sinun, sillä lapsi on hänen vatsassaan. Tukeutukaa toisiinne, puhukaa! Älkää hätiköikö. Asetu hänen asemaansa, älä ajattele vain itseäsi ja sitä mitä sinä halusit elämältäsi. Jos rakastat tyttöystävääsi, pidät hänestä huolta ja tuet häntä vaikeina aikoina, tue häntä, mitä hän sitten päättääkin.- taas....
helmiä senkun vaan heitelty sioille...
- ole hyvä ja tarkenna
taas.... kirjoitti:
helmiä senkun vaan heitelty sioille...
Kiitos.
- tekijät
ole hyvä ja tarkenna kirjoitti:
Kiitos.
ei lapsen arvoa ymmärrä eikä ole niitä ansainneet!!
Mutta elämä on tunnetusti aivan s___tanan epäreilua.. - ...
tekijät kirjoitti:
ei lapsen arvoa ymmärrä eikä ole niitä ansainneet!!
Mutta elämä on tunnetusti aivan s___tanan epäreilua..Ihan omaksi parhaaksesi ehdotan, että älä lue tämän palstan juttuja. Lapsettomuus ei ole sivullisten syy.
- .....................
tekijät kirjoitti:
ei lapsen arvoa ymmärrä eikä ole niitä ansainneet!!
Mutta elämä on tunnetusti aivan s___tanan epäreilua..Sinäkö olet ylin tuomari sanomaan mitä kukin ansaitsee ja mitä ei? Sinäkö et ole koskaan elämässäsi tehnyt huonoja valintoja? Etkö tiedä että ihminen on heikko, joka ikinen ihminen erehtyy joskus elämässään.
Minua henkilökohtaisesti RAIVOSTUTTAA tuomitsevat ihmiset, jotka arvostelevat kyllä muita muiden huonoista valinnoista mutta omaa vajavaisuuttaan he eivät näe.
Joten älä sinä tule sanomaan kenellekkään, kuka ansaitsee lapsia ja kuka ei. Koska sinulla ei sellaista arvostelunvaltaa ole, olethan vain IHMINEN. - en ole
..................... kirjoitti:
Sinäkö olet ylin tuomari sanomaan mitä kukin ansaitsee ja mitä ei? Sinäkö et ole koskaan elämässäsi tehnyt huonoja valintoja? Etkö tiedä että ihminen on heikko, joka ikinen ihminen erehtyy joskus elämässään.
Minua henkilökohtaisesti RAIVOSTUTTAA tuomitsevat ihmiset, jotka arvostelevat kyllä muita muiden huonoista valinnoista mutta omaa vajavaisuuttaan he eivät näe.
Joten älä sinä tule sanomaan kenellekkään, kuka ansaitsee lapsia ja kuka ei. Koska sinulla ei sellaista arvostelunvaltaa ole, olethan vain IHMINEN.tappanut lapsiani, koska arvostan ja kunnoioitan heidän elämäänsä.
Että sillä tavalla ainakin ansaitsen paremmin kuin eräät :) - .....................
en ole kirjoitti:
tappanut lapsiani, koska arvostan ja kunnoioitan heidän elämäänsä.
Että sillä tavalla ainakin ansaitsen paremmin kuin eräät :)Oletko tehnyt koskaan jotain muuta kamalaa, kuten pettänyt tai puhunut pahaa muista? Pettäjäkään ei tuolla logiikalla ansaitse enää puolisoa/rakkautta. Jos olet puhunut pahaa/valehdellut, et ansaitse tuolla logiikalla ihmisten luottamusta enää. Maailmassa on aivan hirveästi ihmisiä, jotka arvostelevat ja jauhavat paskaa muista ihmisistä. Se on kamalaa. He eivät siis ansaitse ystäviä.
Minulla on lapsi, ja hän on minulle kaikki kaikessa. Abortille en enää voi mitään, sen taakan kannan rangaistuksenani, eikä se taakka ole kevyt. Kumpa olisin ollut viisaampi silloin 17vuotiaana. Mutta en ollut.
Sinä et myöskään tiedä historiaani, joka ei todellakaan ole sieltä ruusuisimmasta päästä. Lapsuuteni ja nuoruuteni meni hyväksikäytön, narsismin ja koulukiusaamisen uhrina. 17-vuotiaana luulin vielä että miehelle ei sanota ei. Siinä mielessä ansaitsen jo jotain hyvääkin elämääni, ja se hyvä on ollut kaunis lapseni. Rakastan elämääni, vaikka en halua edes muistaa suurinta osaa siitä. Koen olevani onnekas, vaikka olen läpikäynyt hirveitä kokemuksia. Ja arvostan lastani ja hänen elämäänsä, ja toivon etten koskaan satuta häntä niin kuin minua ovat läheiset satuttaneet. - pettänyt ...
..................... kirjoitti:
Oletko tehnyt koskaan jotain muuta kamalaa, kuten pettänyt tai puhunut pahaa muista? Pettäjäkään ei tuolla logiikalla ansaitse enää puolisoa/rakkautta. Jos olet puhunut pahaa/valehdellut, et ansaitse tuolla logiikalla ihmisten luottamusta enää. Maailmassa on aivan hirveästi ihmisiä, jotka arvostelevat ja jauhavat paskaa muista ihmisistä. Se on kamalaa. He eivät siis ansaitse ystäviä.
Minulla on lapsi, ja hän on minulle kaikki kaikessa. Abortille en enää voi mitään, sen taakan kannan rangaistuksenani, eikä se taakka ole kevyt. Kumpa olisin ollut viisaampi silloin 17vuotiaana. Mutta en ollut.
Sinä et myöskään tiedä historiaani, joka ei todellakaan ole sieltä ruusuisimmasta päästä. Lapsuuteni ja nuoruuteni meni hyväksikäytön, narsismin ja koulukiusaamisen uhrina. 17-vuotiaana luulin vielä että miehelle ei sanota ei. Siinä mielessä ansaitsen jo jotain hyvääkin elämääni, ja se hyvä on ollut kaunis lapseni. Rakastan elämääni, vaikka en halua edes muistaa suurinta osaa siitä. Koen olevani onnekas, vaikka olen läpikäynyt hirveitä kokemuksia. Ja arvostan lastani ja hänen elämäänsä, ja toivon etten koskaan satuta häntä niin kuin minua ovat läheiset satuttaneet.vaikka jotain muita "syntejä" varmaan olenkin tehnyt. En kuitenkaan sitä kaikkein pahinta ja totaalisinta toiselta riistoa, eli tappamista.
- synnit ole
pettänyt ... kirjoitti:
vaikka jotain muita "syntejä" varmaan olenkin tehnyt. En kuitenkaan sitä kaikkein pahinta ja totaalisinta toiselta riistoa, eli tappamista.
missään pahemmuusjärjestyksessä. Minun mielestäni tappaminen esimerkiksi ei ole läheskään niin paha synti kuin esimerkiksi kiduttaminen ja pitkäaikaisen kärsimyksen tuottaminen.
- .....................
synnit ole kirjoitti:
missään pahemmuusjärjestyksessä. Minun mielestäni tappaminen esimerkiksi ei ole läheskään niin paha synti kuin esimerkiksi kiduttaminen ja pitkäaikaisen kärsimyksen tuottaminen.
Synnit eivät Raamatun mukaan ole pahemmuusjärjestyksessä. Monet ihmiset kuitenkin pitävät itseään muita vähemmän syntisinä (omavanhurskaus). Tämäkin, joka sanoo että abortintehnyt ei ansaitse lasta, tekee tuomitsemisen synnin. Hän on yhtä syntinen pahoine ajatuksineen kuin abortintehnytkin. Ja vaikkei hän uskoisi Raamattuun, hän ei silti ole yhtään muita parempi ihminen, ja näinollen ei myöskään voi ladella täällä tuomioitaan joissa on kyse hänen mielipiteistään.
Joillekkin ihmisille joku toinen asia voi olla pahempi synti kuin toinen, siinä kyse omista mielipiteistä ja arvoista. Silloin kannattaa keskittyä siihen ettei itse tee sitä omasta mielestään kamalinta syntiä, eikä tuomita niitä jotka siihen syntiin ovat sortuneet. Minusta abortti on kamala asia, mutta olen silti tehnyt sen. Koska en ole täydellinen.
Omasta mielestäni (minun mielipide siis) kamalimpia asioita mitä ihminen voi tehdä, on raiskaus, jatkuva pahoinpitely ja hyväksikäyttö, etenkin kun kyse on lapsista. Tekoina ne ovat kauheita, mutta silti en langeta omia tuomioitani noita kamaluuksia tehneille ihmisille. Ansaitseeko lasten raiskaaja ja hyväksikäyttäjä lapsia? Sellaisiin en ota kantaa, en näe, että minulla olisi oikeus sanoa siihen mitään, ennemmin keskityn siihen että hoidan hyvin oman pienokaiseni. - onhan se
..................... kirjoitti:
Synnit eivät Raamatun mukaan ole pahemmuusjärjestyksessä. Monet ihmiset kuitenkin pitävät itseään muita vähemmän syntisinä (omavanhurskaus). Tämäkin, joka sanoo että abortintehnyt ei ansaitse lasta, tekee tuomitsemisen synnin. Hän on yhtä syntinen pahoine ajatuksineen kuin abortintehnytkin. Ja vaikkei hän uskoisi Raamattuun, hän ei silti ole yhtään muita parempi ihminen, ja näinollen ei myöskään voi ladella täällä tuomioitaan joissa on kyse hänen mielipiteistään.
Joillekkin ihmisille joku toinen asia voi olla pahempi synti kuin toinen, siinä kyse omista mielipiteistä ja arvoista. Silloin kannattaa keskittyä siihen ettei itse tee sitä omasta mielestään kamalinta syntiä, eikä tuomita niitä jotka siihen syntiin ovat sortuneet. Minusta abortti on kamala asia, mutta olen silti tehnyt sen. Koska en ole täydellinen.
Omasta mielestäni (minun mielipide siis) kamalimpia asioita mitä ihminen voi tehdä, on raiskaus, jatkuva pahoinpitely ja hyväksikäyttö, etenkin kun kyse on lapsista. Tekoina ne ovat kauheita, mutta silti en langeta omia tuomioitani noita kamaluuksia tehneille ihmisille. Ansaitseeko lasten raiskaaja ja hyväksikäyttäjä lapsia? Sellaisiin en ota kantaa, en näe, että minulla olisi oikeus sanoa siihen mitään, ennemmin keskityn siihen että hoidan hyvin oman pienokaiseni.raiskaajakin pahemman luokan riistäjä, mutta eihän se kuitenkaan uhriltaan sentään koko elämää ole riistänyt..
- sunnyriver
Pikkuveljeni elämään heidän esikoisensa pölähti, kun vaimo oli parikymppinen, juuri koulunsa lopettanut. Tuskin vauvaa oli kovin suunniteltu.
No, meni vuosi, he hankkivat toisenkin vauvan
seuraksi ensimmäiselle.
Ja kun meni pari-kolme vuotta, äiti alkoi olla
niin kylläntynyt pihan rapahommiin, että
lähti ilomielin opiskelemaan. Opiskeli ravan motivoimana nopeasti ja tehokkaasti lastentarhanopettjaksi. hankki myöhemmin vielä iltatähden. Nyt he ovat vaille viisikymppisiä,
kaksi vanhinta on jo aikuisia, kolmas lukioiässä. Kaikki asiat hyvin aikaisin valmiina. On siinä se hyväkin puoli.
Asioilla on tapana järjestyä, jos vain annamme niiden järjestyä.
Hyvää jatkoa teille! - mitä teen??
Kondomi ilmeisesti petti yhdynnässä, mutta emme huomanneet sitä, kuin vasta myöhästyvinä kuukautisina. Eli paljon myöhemmin, kuin mitä varsinainen yhdyntä.
Tuntuu niin pahalta ajatella itseä isäni. Nyt kun vasta itse aloin viettää tavallista nuoruutta. Siis sellaista, että osaan antaa itseni elää ja antaa virheistä anteeksi.
Yläaste aika mulla oli helvettiä alusta asti. Kiusaamista kiusaamisen perään. Sama homma jatkui ammattikoulussa ja vasta nyt loppu puolella sitä. Olen huomannut minkälaista on olla oikeasti nuori, siis sitä että kukaan ei kiusaa. Saa nauraa kun huvittaa ja saa haaveilla tulevasta. Tehdä kaikki valmiiksi.
Mutta kaikki taas meni, kun kuulin lapsesta. Eihän se ole lapsen syy, että hän tulee. Ja siksi tuntuu, että en salli enää aborttia. Mutta en vain tiedä pystynkö olemaan isä. Nytkin pelottaa niin paljon. Vastahan tajusin, miten mun itse pitäisi elää ja nyt mun jo pitäisi alkaa itse tietämään miten toisen pitäisi tulevaisuudessa elää.
Miksi minä?? Olen kai itsekäs. Ymmärrän sen.- sydänakka
..sinun pitää ajatella myös itseäsi ja jaksamistasi, etenkin, kun sinulla on ollut masennusta, mutta ei pidä ajatella automaattisesti, että lapsi veisi elämää huonompaan suuntaan. Ja muista, että ei se nuoruus ja nuoren ihmisen elämä lopu lapsen syntymästä kuin seinään, vaan vastuunsa voi kantaa muistaen välillä myös itseään :)- mahdollisuudet siihen riippuvat tietysti hyvin pitkälti siitä, onko teillä läheisiä, joilta saisitte apua lapsen hoitamiseen ja kasvattamiseen (?).
- shokissa
Minun mielestä et ole tainnut päästä vielä alkujärkytyksen yli, Mulla oli tuollainen samanlainen tilanne 20 vuotiaana...
Eli opskelut olivat aivan kesken kun tulin raskaaksi ja miehelläni myös, tosin meillä ei mitään pahempia masennuksia jne. ole taustalla,
olimme kummatkin aivan järkyttyneitä kunnes puhuttiin, puhuttiin ja puhuttiin, lopulta päätimme vauvan pitää ja se on ollut elämäni paras päätös.
Kun jäin äitiyslomalle, suoritti mieheni opintonsa sillä aikaa loppuun ja minä sitten kun vaaveli oli pari vuotias ja meni tarhaan, tiukkaahan se taloudellisesti oli, mutta pärjättiim kuitenkin.
En tahdo painostaa mihinkään suuntaan, halusin vaan kertoa oman tarinani sulle ja toivon todella kovasti ettet jätä avovaimoasi yksin päätöksen teossa ja on päätös mikä tahansa niin olet tukena, olethan hänet jo kihlannut niin ei sen rakkauden pitäisi tällaiseen vastoinkäymiseen tyssätä.
Tsemppiä teille!!!
PS: Jos päätätte raskauden jatkuvan niin isäksi kasvaa ja rakkaudesta sokaistuu, kun sen oman vauvan saa ensimmäisen kerran syliin.... - voi voi
sydänakka kirjoitti:
..sinun pitää ajatella myös itseäsi ja jaksamistasi, etenkin, kun sinulla on ollut masennusta, mutta ei pidä ajatella automaattisesti, että lapsi veisi elämää huonompaan suuntaan. Ja muista, että ei se nuoruus ja nuoren ihmisen elämä lopu lapsen syntymästä kuin seinään, vaan vastuunsa voi kantaa muistaen välillä myös itseään :)- mahdollisuudet siihen riippuvat tietysti hyvin pitkälti siitä, onko teillä läheisiä, joilta saisitte apua lapsen hoitamiseen ja kasvattamiseen (?).
no onpa sun puolelta tosi rakkautta ja välittämistä,toivottavasti naises tajuaa ite jättää tollasen luuserin,se ei todellakaan ansaitse sua,saati se lapsi.kasva vielä muutama vuos,henkisesti ainakin,jos hyvin käy,lapsi ei edes välttämättä sun:)
- Pyhin velho
voi voi kirjoitti:
no onpa sun puolelta tosi rakkautta ja välittämistä,toivottavasti naises tajuaa ite jättää tollasen luuserin,se ei todellakaan ansaitse sua,saati se lapsi.kasva vielä muutama vuos,henkisesti ainakin,jos hyvin käy,lapsi ei edes välttämättä sun:)
Ja kukas sitten ansaitsee jonkun jakorasian, vai mihän sä viittaat tolla "lapsi ei edes välttämättä sun"?
Jos akka huoraa ympäriinsä ja sitten tulee vakipoikaystävälle vääntelemään turpaansa että mä olen tiineenä ja tartten puolison, niin kukahan se tossa touhussa olis tarttenut sitä muutaman vuoden kasvua?!
Oli meinaan aika ihmeellinen kommentti sulla ja mietis nyt ittekin vähän tota "logiikkaasi". Vai onko sulla parempaa tietoa, eli onko se sun lapsi? Vai Pyhä Henkikö sen kävi aikaanpanemassa vai?
- sydänakka
..kannattaisi mennä ihan yhdessä lääkärin juttusille ja kertoa molempien näkemys asiasta. Hän osaa ohjata teidät (tarvittaessa siis vaikka yhdessä) eteenpäin, selvittelemään asiaanne ammattilaisten tukemana. Hyväksyttäviä (sosiaalisia) syitä teillä varmasti on, jolloin päätös jää lopulta itsellenne (viimekädessä naiselle), mutta päätös kannattaa tehdä hyvin harkiten. Voisin kertoa tässä monista esimerkkitapauksista, joissa pelkkä ajatuskin 'lapsentulosta' on näyttänyt asianosaisista aluksi täydeltä katastrofilta, mutta päätöksen oltua kuitenkin se, että lapsi pidetään, onkin elämä muuttunut vain parempaan suuntaan. Koska kuitenkin toisenkinlaisia lopputuloksia on, eikä ihmistä näkemättä ja päätökseen vaikuttavia tekijöitä tarkoin punnitsematta, voi oikein sanoa mitään, en lähde asiasta tässä enempää juttelemaan, vaan kehotan edelleen teitä hakeutumaan lääkärin juttusille. :)
- sydänakka
Voitte siis pyytää aikaa suoraan lääkärille (oma-?) tai ottaa yhteyttä (perhesuunnittelu)neuvolaan- käytännöt vaihtelevat hieman paikkakunnittain. Joka tapauksessa molempia vaihtoehtoja käyttämällä pääsette nopeasti ammattilaisten antaman tuen piiriin. Se näyttää tilanteessanne hyvinkin tarpeelliselta.
Entäs läheisten tuki- olette aika nuoria, joten olisiko teidän mahdollista puhua asiasta esim. jommankumman vanhempien kanssa?
- Helppo ratkaisu
Et siis halua painostaa aborttiin. Siis kanna vastuusi yhdessä kumppanisi kanssa, raukat pakenevat tai painostavat.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kelekkakisat
Mikä vakava onnettomuus sattunut kisoissa. On peruttu koko kisat. Pelastuskopteri näytti käyvän paikalla.2811123- 488639
- 1375405
- 1443704
- 693608
Virkamiehille tarvitaan tuntuvat palkankorotukset
Naistenpäivänä on syytä muistuttaa, että virkamiehen euro on vain 80 senttiä. Palkat tulee saattaa samalle tasolle yksi353574- 403298
- 572608
Olisipa saanut sinuun
Tutustua paremmin. Harmi että aloin lopulta jännittämään kun näytit tunteesi niin voimakkaasti ja lähestyit niin voimaak502165- 281826