2 kuukautta vielä ja sitten on 40 v täynnä. "Saavutukset" tähän asti:
* ei perhettä
* ei puolisoa
* asunto ja auto maksettu, paska duuni jossa en viihdy
jos pääsis 20 vuotta taaksepäin niin osais ehkä tehdä paremmat valinnat...
* ei perhettä
* ei puolisoa
* asunto ja auto maksettu, paska duuni jossa en viihdy
jos pääsis 20 vuotta taaksepäin niin osais ehkä tehdä paremmat valinnat...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä se niin vaan on, että sitä näkökulmaa on elettyyn elämään tämänikäisenä aivan eri tavalla ja jos ei ole saavuttanut niitä samoja asioita joilla monella muulla on niin olo voi alkaa tuntua kriittiseltä.
Enkä mä tiedä oletko vertaillut muiden samanikäisten elämään mitä muilla on, vai ajatteletko ihan muilla perustein mitä koet sinulta puuttuvan.
Kaipaatko täydellisen elämänmuutoksen? Ääh, yritän ymmärtää sua ja koittaa sanoa edes vähän jotain järkevää mutta taitavat olla tyhjiä sanoja nää kaikki.
Kyllä sä vielä tuonikäisenä voit perheen perustaa.
Paska duuni? Onko sulla mahdollista vaihtaa työpaikkaa?
mitkä kohdat tuossa on ne, joissa arvelet epäonnistuneesi? Paitsi paska duuni, mikä on joka toisella.
40v, ok.
Mihin sulla on valinnat loppunu?
Ja toi 20v takas, sehän on elämän rikkautta sekin aika, kuka sitä tuomitsee? ja miksi sinulla on siihen tarve?, minusta huominen on kiinostavampi.
On helppo elää ku antaa mennä niinkuin se menee, pitää olla itsensä kans sinut ja tulla toimeen itsensäkans hyvässä ja pahassa.
Aina on muutoksille tilaa tekemällä!
Eise ole iästä kii tai rohkeudesta muuttaa elämäänsa, pelkkä halu riittää siihen :)
Sinullahan on kaikki Hyvin.
Itse täytän 41 v.
eronnut,2 tenilasta
Elämän hallintaa opettelemassa...Velkaa ei mitään omaisuutta..opiskelua töitä,töitä
Että näin kaikki voi mennä nurinpäin kun suhteessa roikkunut vailla omaa itsetuntoa...
Silti olen optimistinen vaikken tiedä ratkaisua jatkoon. Tsemppiä
Ja, mikä on saanut tekemään nykyiset ratkaisusi? Menneisyyteen ei pääse takaisin, mutta sieltä voi ehkä oppia jotain. Eihän ole vieläkään myöhäistä muuttaa elämän suuntaa? Olen minäkin painiskellut noiden samojen ajatusten kanssa ja varmaan moni muukin on. Ei muuta kun pää pystyyn. Kyllä se aurinko paistaa risukasaankin. On vain tehtävä itsekkin asioille jotain! ;)
Minä asun opiskelija-asuntolassa, enkä edes opiskele.
En omista mitään eikä ole perhettä, mutta ei se mitään, en menisi ajassa taaksepäin.