Tuli täsdä seuraava asia mieleen kun oma maksa lähestyy jo elinkaarensa päätä;
Vosiko ihmiselle asentaa sian maksan tai jonkin muun eläimen maksan? Ja oikeastaan, millä eläimellä voisi olla tehokkaampi maksa kuin ihmisellä? Sen haluan!
Vosiko ihmiselle asentaa sian maksan tai jonkin muun eläimen maksan? Ja oikeastaan, millä eläimellä voisi olla tehokkaampi maksa kuin ihmisellä? Sen haluan!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kun maksa lopultakin sanoo poks.
Jokainen juoppohan on "virkaa vaille herra ja kärsää vaille sika".
Siksi sian maksa joutuisi ihan oikeaan osoitteeseen.
ei muuta kuin Tilhen maksa tilalle. Kestää koko elämän..
Sen on todettu olevan 10 kertaa tehokkaampi, kuin ihmisellä.
Tipu saanut evoluutiossa hyvän maksan, kun aina tilaisuuden tullen kännäilee käyneillä marjoilla.
........on Tilhellä. Se syö käyneitä Pihlajanmarjoja tulee hetkeksi käniin ja selvii hetkessä.
luulenpa, että ne joilla maksansiirto (ei mikään pieni toimenpide) on aiheellinen sairauden vuoksi, mikä ei ole itseaiheutettu, ovat siirtojonossa ensisijalla. jos maksansa ryyppää poks, mun mielestä sais kuolla omiin nesteisiinsä.
kun nykymenetelmin selvitetään, kenellä maksavaurio on tullut ryyppäämällä ja kenellä muista syistä, niin ne "muista syistä" siirrännäistä jonottavat ovat keulilla.
Maksansa loppuun dokanneet ovat mitä ilmeisemmin alkoholiveroina maksaneet parinkin siirrännäisen verran.
että ei ole ensi sijalla maksansiirto ryypänneillä.
Mutta maksahan on kasvava elin: jos esim. jonkun syövän vuoksi osa täytyy leikata pois niin se kasvaa takaisin omiin mittoihinsa jonkun ajan kuluessa.
Siinä mielessä voisi ajatella että pitää maksastansa hyvää huolta, koska se on niin sietävä elin.
Se on sen ansainnut...
sitten on toivoa päästä siirrännäisjonotukseen.
Ruutanan maksa lienee paras, sehän tuottaa itse viinaa. Ei tarvitse edes juoda kun on kännissä!
Maksakirroosin alkuvaiheessa oleva maksa on paras siirtomaksa juopolle, siitä ei tule kauheasti vieroitusoireita, se kestää kuitenkin vielä parin kossupullon ja kopan kaljaa. Sitten onkin saattohoito edessä, ja siinä olo helpottuu kunnon konjakilla. Lähdöstä tulee iloinen hetki naapurin Repen ja Minnan jotka tyhjentävät ylijäämä viinat suuhunsa.
Puoli vuotta viinan vallassa
Ruutana voi joutua elämään jopa puoli vuotta täysin hapettomissa oloissa. Tällaisen suorituksen perustana on tehokas energian säästäminen. Vaihtolämpöisten kalojen energiankulutus on talvisin aina vähäistä, mutta ruutanalla lähes olematonta, koska kalat eivät liiku juuri lainkaan.
Elintoimintojensa vaatiman energian ruutana saa hajottamalla maksansa glykogeenivarastoja alkoholikäymisen avulla. Alkoholikäyminen on hidas energiantuotantotapa, mutta toimii täysin hapettomasti.
Ruutana hajottaa glykogeenin ensin rypälesokeriksi, joka muuttuu välivaiheiden kautta puhtaaksi etyylialkoholiksi. Kovin pahassa tuiskeessa ruutanat eivät silti edes puolivuotisen talven aikana elä, sillä kalat erittävät alkoholin kidusten kautta ympäröivään veteen. Ruutanat toteuttavat siten joka talvi kansanperinteemme kaihoisaa toivetta ”Jospa kaikki Suomen järvet viinaksi muuttuisi”.
Litrakaupalla etanolia lammikoihin
Kyky siirtää elimistön energia-aineenvaihdunta alkoholikäymisen mahdollistaa ruutanoiden elämisen vesissä, joissa muut eläimet eivät menesty. Elämä lammikoissa, joissa ei ole pelkoa pedoista, turvaa ruutanalle todella auvoisat olot. Seurauksena onkin usein todellinen väestöräjähdys. Ruutanan salaisuuksia tutkineet suomalaisbiologit totesivat, että yhden hehtaarin suuruisessa lammessa voi elää jopa 300 000 ruutanaa. Nämä tuottavat lammen veteen talven aikana 15 kiloa puhdasta etanolia.
Lisääntymismenestyksessä on myös haittapuolensa, sillä pikkuvesissä ei riitä ravintoa kaikille. Usein lammikoiden ruutanat jäävätkin kääpiökasvuisiksi.
Keväällä, vesien vapautuessa jääpeitteestään, ruutanat pääsevät ”kuiville” eli irti alkoholista. Monta kertaa alkoholikäymistä tehokkaampaan, happea käyttävään aineenvaihduntaan onkin välttämätöntä paljon energiaa vaativan lisääntymiskauden alkaessa. Mutta uusi, viinan hallitsema jakso odottaa ruutanoita taas seuraavan talven koittaessa.
Siitä vaan kännikalat sitten imeskelemään lampien vesiä keväällä, ne on täynnä viinaa!