Marjo Mikkosen kirjanen 'Helsinkiläistä lastensuojelun perhehoitoa kolmelta vuosikymmeneltä'. Siihen koottuja ls-työntekijöiden kirjausten ja haastattelujen perusteella saatuja tietoja on käytetty lähteenä 5.3.-08 Hesarin Tietokulmassa:
"Sijoituslapset pärjänneet
Keväällä 2007 käytiin läpi tiedot 772 lapsesta ja nuoresta, jotka olivat Helsingin perhehoidon sosiaalityön asiakkaina. Sijaisperheissä asui tuolloin 652 lasta tai nuorta. Vertailukohteena olivat selvitykset vuosilta 1997 ja 1987.
* Yli puolella sijoituslapsista arvioitiin olevan jokin pitkäaikainen sairaus tai vamma, esim. psyyken häiriö tai neurologinen sairaus. Psyykkiset häiriöt olivat pojilla huomattavasti yleisempiä.
* 20 vuodessa lasten sairaudet olivat kaksinkertaistuneet. Neurologiset sairaudet olivat kolminkertaistuneet.
* Lasten huostaanoton syyt olivat pysyneet lähes samoina. Yleisin syy liittyi vanhempien päihteiden käyttöön. Vanhempien muut sairaudet olivat lisääntyneet.
* Lapset ja nuoret olivat tulleet yhä vaurioituneemmiksi.
* Vaikeista lähtökohdista huolimatta lasten elämä oli pääosin korjaantunut.
* Useimmiten s-lapset olivat aikuisina työkykyisiä ja kykenivät itsenäiseen elämään. "
Suoraan Mikkosen tutkimuksesta seuraavaa:
KOULUTILANNE
PERUSKOULULAISET
Peruskoulua kävi 385 lasta, joka oli 50 % kaikista perhehoidon asiakkaana olleista lapsista.
Normaaliluokka 79 %
Erityisluokka 14 %
HOJKS 4 %
Muu 3 %
%-luvut vahvistavat sen tiedon, että s-vanhemmille on tärkeintä korotettujen korvausten takia saada lapselle jokin neurologinen dg, lapselle avun saaminen ei näytä kiinnostavan paljoakaan. Vai miten on selitettävissä erit.luokilla opiskelleiden pieni määrä ja miksi henkilökohtainen opetussuunnitelma oli laadittu vain 4 prosentille lapsista.
KESKIASTEEN KOULUTUKSESSA OLEVAT
Keskiasteen koulutuksessa oli 69 alle 18-v lasta, mikä oli 9 % kaikista perhehoidon asiakkaana olleista lapsista tai nuorista.
Lukio 38 %
Ammatillinen oppilaitos 46 %
Työllisyyskurssi 1 %
Muu 7 %
Ei koulussa 7 %
Mitä ovat nuo luvut 'muu' ja 'ei koulussa'? Yhteensä 15 % alle 18-vuotiaista huostaanotetuista on tuon taulukon mukaan jossain 'hämärän rajamailla'.
JÄLKIHUOLTONUORTEN OPISKELU JA TYÖSSÄKÄYNTI
18-20 -vuotiaita oli yhteensä 134, joka oli 17 % perhehoidon asiakkaana olleista nuorista.
Lukio 8 %
Ammatillinen oppilaitos 32 %
AMK 7 %
Yliopisto 2 %
Työssä 19 %
Työtön 13 %
Muu 19 %
Kuinka moni noista työssä olleista oli pysyvässä työsuhteessa ja kuinka moni oli jollain konnankoukulla työllistettynä? Ja mitä on tässäkin tuo mysteerinen 'muu'-ryhmä?
Mitkä näistä tiedoista todistavat sen puolesta, että sijoituslapset pärjäisivät jotenkin erinomaisesti? Sanoisin melkein, että sijoituksesta huolimatta sentään 49 % kykeni lukio- tai korkeakouluopintoihin. Mutta 51 %:n kohdalla tilanne jää osittain arvoitukseksi.
Ai ovat neurologiset sairaudet kolminkertaistuneet?
On oikeampaa sanoa, että koska neuron tutkimus ja hoito ovat meillä niin uusi tieteenala, on sen yleistyminen tuonut niiden löytämisen mahdolliseksi, tuskin niiden määrä sinänsä on mitenkään lisääntynyt parissakymmenessä vuodessa. Esim. ensimmäinen AS-dg annettiin Suomessa vasta parikymmentä vuotta sitten.
YLI PUOLELLA s-lapsista oli pitkäaikaissairaus tai vamma!
Mitenkähän tämä istuu yhteen sen tiedon kanssa, jota on saatu niin Autismi- ja Asperger-liitosta kuin ADHD-liitostakin, että neuron oireyhtymien lapset joutuvat aiheettomien last.suojelutoimien kohteiksi. Tällä tarkoitetaan niitä kuuluisia hoidollisia huostaanottoja, joista ei ikinä olisi pitänyt tehdä ensimmäistäkään.
Neurologian edistymisen myötä osittaista potilaskatoa pelkäävä psykiatria tekee kaikkensa estääkseen lasten neurologisiin tutkimuksiin pääsyn, mutta koska psykiatria ei pysty näitä lapsia auttamaan, lähetetään lapset jollain 'Laaja-alaisen kehityshäiriön' dg:lla huostaanotettaviksi.
Näin ollen voidaan kysyä, että koska s-lapsista noin suurella osalla on jokin pitkäaikais- tai krooninen sairaus, niin miksi s-vanhemmista suurin osa on sosioekonomiselta taustaltaan työläisväestöön kuuluvia? Heillähän tulisi olla neurologian puolen erikoistumiskoulutus perusopintojen lisäksi!
Mikkosen tutkimuksen mukaan sijaisvanhemmista oli:
Yrittäjiä 15 %
Ylempiä toimihenkilöitä 20 %
Alempia toimihenkilöitä 16 %
Työntekijöitä 37 %
Opiskelijoita 2 %
Eläkeläisiä 7 %
Muut 3 %
Yrittäjistä osa on siis ammatillisten perhekotien omistajia, joilla toisella vanhemmista on oltava jokin sosiaali- tai hoitoalan tutkinto. Naurettavaa! Yleisimmät lienevät nimenomaan sosiaalialan tutkinnot ja hoitoalalta tavallisimmat lähihoitaja tai sairaanhoitaja, joista jälkimmäisetkään ilman neurologian erikoistumisopintoja EIVÄT MISSÄÄN NIMESSÄ ole ammatillisesti päteviä hoitamaan vieraita neurologisten oireyhtymien lapsia. Lasten omat vanhemmat sen sijaan ovat kyllä kantapään kautta joutuneet 'erikoistumisopintonsa' lastensa kanssa suorittamaan.
Mitäs nuo ylemmät ja alemmat toimihenkilöt sitten ovat? Ettei vain vahingossakaan aiheettomia huostaanottoja tehtailevien psykiatrien hyvä-veli- ja hyvä-sisko -rinkien jäseniä? Ja taas mystinen 'muut' 3 %...
Mikkosen tutkimus kertoo myös, että Pride-valmenuksen käyneitä s-vanhemmista oli vain 18 % ja pelkkä perinteinen perheselvitys oli tehty 82 %:lle sijarikandidaateista. Heikoissa kantimissa on siis sijareiden valmennuskin jo pelkästään.
Vaikka toisaalta ei asianmukaista valmennusta ole Pridekaan, jos siellä Perhehoitoliiton lakimies on mukana selvittämässä, miten näppärimmin päästään lasten piiloadoptioon. Toisin sanoen estetään laittomasti lasten ja vanhempien tapaamiset, sekä lapsen kotiuttaminen niin, että käytännössä s-vanhemmat saavat lapsen adoptioon s-lapsesta maksetuilla korvauksilla. Piiloadoptiosta huolimatta lapset eivät peri s-vanhempiaan, vaikka heistä saaduilla rahoilla perheen omaisuutta on kasvatettukin. Ja mitenkäs usein se sijareiden kiinnostus lapseen lopahtaa kun lapsi alkaa aikuistua?
JÄLKIHUOLTONUORTEN ASUINPAIKKA, koskee 18-20 -vuotiaita nuoria
Sijaisperhe 36 %
Biologinen koti 1 %
Itsenäinen asuminen 51 %
'Puoli-itsenäinen' asuminen 9 %
Muu 4 %
64 % nuorista valitsee tai joutuu valitsemaan paikakseen jonkin muun kuin sijaisperheen. Tämän tutkimuksen mukaan vain 1 % palasi biologiseen kotiinsa, mikä kertonee myös vanhemmista vieraannuttamisen onnistumisasteesta. Tietysti on osa myös niitä vanhempia, jotka eivät pidä yhteyttä lapseen, mutta he ovat kuitenkin vähemmistönä kaikista huostavanhemmista.
JÄLKIHUOLLON PÄÄTTYESSÄ 21-vuotiaana nuorista
asui itsenäisesti 71 %
edelleen s-perheessä oli 24 %
Olisikohan fiksua vihdoin järjestää laajempi tutkimushaastattelu sijoituksesta vapautuneille jälkihuoltonuorille tai jo 21 täyttäneille nuorille aikuisille. Lehti-ilmoituksilla voitaisiin tavoittaa asiasta kiinnostuneet, jotka sitten ottaisivat yhteyttä tutkijoihin. Tietysti tämänkin ulkopuolelle jäisivät syrjäytyneet nuoret.
Mutta tuli vain mieleen, että sossuhan voi tuollaisen rehellisen tutkimuksen tekijöille kieltäytyä luovuttamasta asiakasrekisteritietoja salassapitovelvollisuuteen vedoten. Sossun omille tutkijoille ne ovat tietysti avoimia ja kaikkien käytössä olevia asiakirjoja.
Ja toistetaan nyt vielä sekin, että tutkimus alle 18-vuotiaille tuskin myöskään onnistuisi em. syistä johtuen. Lisäksi sossu väheksyy aina leikki- ja kouluikäisten mielipidettä omista vanhemmistaan, koska aina vedotaan siihen, miten nuo lapsiraukat ovat lojaaleja omille vanhemmilleen, kun eivät paremmasta tiedä. Kummallisen usein sijaishuollosta vapautuneilla lapsilla ja nuorilla on kuitenkin vain negatiivista kerrottavaa sijoitusajastaan, siis live-elämässä kuultuna ja nähtynä...
Viime vuoden sijaishuoltopäiviltä löytyy tällainen esitys, jossa kuitenkin vasta suunnitellaan tutkimusta sijaishuollon vaikuttavuudesta:
http://www.lapsitieto.fi/palve/uploads/1246_ORG_Sijaishuollonpaivat07pirjopolkki.pdf
Edes hiukan lohdullinen maininta löytyy esityksen loppupuolelta:
"...esim. vanhemmat ruotsalaiset tutkimukset
sijaishuollossa olleista lapsista ja nuorista tuovat
pessimistisen kuvan vaikuttavuudesta;
elämänkulkujen, hoidon katkeamisten sekä
työprosessien erittely tuonut esiin tärkeitä
suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä"
Ja mainitaan siellä niinkin uskomaton asia, että tutkimuksessa olisi varmaan hyvä kuulla myös lapsia ja lasten vanhempia sijoituksen vaikuttavutta arvioitaessa...
Uskomatonta!
Tällaisen tallensin joskus
http://www.tohtori.fi/?page=6771267&id=0767797
"Suomalainen lastensuojelu ei onnistu suojelemaan lapsia itsetuholta
21.08.2001
Huostaanotettujen suomalaislasten ja -nuorten kuolleisuus on suurempi kuin muiden ikäistensä, osoittaa BMJ-lehdessä julkaistu tutkimus. Huostaanotetut nuoret päätyvät itsemurhaan muita suomalainuoria yleisemmin, ja heidän kuolemansa taustalla on tavallista yleisemmin onnettomuus tai alkoholin tai huumeiden käyttö. Vanhempien tai sijaisvanhempien väkivalta ei tutkimuksessa ollut kuolemien syynä. Lastensuojelujärjestelmä ei siis ole syypää huostaanotettujen kohonneeseen kuolleisuuteen, mutta se ei onnistu suojelemaan lapsia ja nuoria itsetuhoiselta käyttäytymiseltä huostaanoton aikana ja sen jälkeen. Huostaanotettuihin nuoriin tulisikin kiinnittä erityistä huomiota siinä vaiheessa, kun he ovat siirtymässä sijaiskodista tai laitoksesta itsenäiseen elämään.
Toisin kuin usein oletetaan, tytöt eivät sopeudu vaikeisiin olosuhteisiin poikia paremmin, sillä huostaanotettujen tyttöjen kuolleisuus oli tutkimuksessa yhtä suuri kuin huostaanotettujen poikien. Tutkimuksessa käytetyt tiedot perustuvat Stakesin ylläpitämään lastensuojelurekisteriin ja väestörekisteriin. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1991 - 1997 huostaanotettuja lapsia, joiden kuolleisuutta verrattiin väestörekisterin perusteella yleiseen kuolleisuuteen. Mukana oli yli 13 000 lasta. Lapset olivat syntyneet vuosina 1973 - 1997 ja heitä seurattiin vuoden 1999 loppuun saakka.
Uutispalvelu Duodecim
(British Medical Journal 2001;323:207-208)
Tutkimuksen toteutti Mirjam Kalland Pelastakaa Lapset ry:stä. "
tp://www.lapsitieto.fi/palve/uploads/772_ORG_Johtajapaiva_Tarja_Heino.pdf
5.3.-08 Hesari kertoo, miten potilasjärjestöt ovat vaikuttaneet siihen, että hoitotyössä potilaan kokemukset otetaan huomioon entistä enemmän. Mutta niin ei ole koskaan tapahtunut lastensuojelussa, että asiakasperheitä ja lapsia itseään olisi tutkimuksessa huomioitu.
Esim. Mikkosen tutkimuksessa s-perheisiin lasten yhteydenpitoa kysyttäessä tuli mieleen, että jos kysymys esitettiin jälkihuollossa oleville nuorille, niin ainakin kaikki jälkihuollosta pois jääneiden mielipide on vastauksista paitsi.
Ja entä huostien syyt sitten? Jos vanhemmat toisivat tutkijoille asiakirjoja ja todistajia huostan aiheettomuudesta, niin olisihan se kovin ikävää sossujen kannalta ja vielä ikävämpää sossujohtajille. Jos tutkijat olisivat myös sossuja, niin tuloksista jätettäisiin tyylikkäästi sivuun tuollaiset 'asiattomuudet'.
Vähemmän myös huomioitaisiin niiden nuorten kertomuksia, jotka ovat myös kokeneet sijoituksensa aiheettomaksi, liian pitkäksi tai ovat tulleet muuten väärin kohdelluiksi. Ei tällaisia ikäviä tapauksia tietenkään haluta tutkimustuloksia pilaamaan. Ja missä MIkkosen tutkimuksessakin ovat hoidolliset huostaanotot, koska nimenomaan pääkaupunkiseudulla niitä on junailtu kaikkein eniten? Piilotettu varmaan vain 'psykiatrisesti oirehtivaksi lapseksi', että vanhempia päästäisiin syyttämään taas entistä enemmän.
Ei luulisi, että paljoa maksaisi sellainenkaan tutkimus, että postitettaisiin kyselykaavakkeet vaikka 1000:lle helsinkiläiselle huostaperheelle ja asiakkaat palauttaisivat vastaukset tutkijoille. Vai onko postimaksukin liikaa rehellisten tulosten saamisesta?
Ja jos sossu tähänkin alkaa vetää jotain salassapidosta ym, niin omia rötöksiään salaavat, kyse ei ole mistään muusta. Aivan sama kuin tv-dokumentin teossa kun asiakas on luovuttanut toimittajille kaikki mahdolliset asiakirjat ja hankkinut vielä todistajiakin omalle kertomukselleen, niin sossu sönköttää jälkeenpäin ohjelmaa yksipuoliselta kannalta nähdyksi, koska he muka vaikenivat salassapitoon vedoten. Hah, hah! Kun asiakas antaa luvan asiansa julkistamiseen ja tekee sen omalta osaltaan, ei salattavaa ole enää kuin viranomaisten lainrikkomukset ko. tapauksen kohdalta.
Vai ei muka ls-järjestelmä ole syypää kuolleisuuslukuihin. Kyllä minun lapseni väittää, että olisi joutunut tuota tilastoa koristamaan, jos sossut eivät olisi purkaneet laitonta sijoitusta alle neljässä kuukaudessa suunnitellun kahden vuoden sijasta.
Esimerkki omahoitajan nauraen antamasta "lohduttelusta" lapselle, joka kaipasi suunnattomasti kotiin: "Et sinä tule täältä ikinä kotiin pääsemään." Intensiivihoito sovitaan kaksivuotiseksi, mutta laitos tekee kaikkensa pitkittääkseen sijoitusta vielä siitäkin. Ja noin siis lohdutettiin lasta, joka oli määräajaksi sovitun sijoituksensa alussa.
Kun kerroin ennen sijoitusta peloistani huostaanoton ja paikan suhteen lasta hoitaville sairaalalääkäreille, he kuittasivat pelkoni jyrkästi: "Eivät ammatikseen lasta hoitavat kohtele lasta kaltoin, karista tuollaiset pelot mielestäsi!" Kyllä ainakin tuon paikan lähihoitajien ja lähikasvattajien antama psykiatrinen hoito oli sitä tasoa, että lapsia kohdeltiin kaltoin vielä paljon, paljon julmemmin kuin edellä olevassa esimerkissä kerrottiin. Kyseessä oli alle 12-vuotiaiden osasto. Miten tuollainen ynseys ja ylimielisyys voisi olla jättämättä jälkiä lapseen niin, että sillä ei olisi vaikutusta vielä myöhemmässäkin elämässä.
Sijoitettujen elämässä selviytyminen
16
524
Vastaukset
- horsen ja riveran
linkkilista, eikä mikään keskustelupalsta.
Jo pelkästään siksi, että monilla on lapset kotona vain viikonloppuisin.
Olisithan itsekin voinut keskustella sen sijaan, että ivailet minua ja toista nimimerkkiä siitä, että nostamme tänne aiheita, jotka palstalaisia kiinnostavat.
- ranttalikka
Vaan ihan ystävällisesti vihjaisen, että olisi miellyttävämpää lukea paremmin jaoteltua tekstiä. Yksi pitkä viesti, joka sisältää montaa eri asiaa, ei jaksa pitää kaikkien mielenkiintoa yllä loppuun saakka. Itse ainakin putosin kärryiltä jo keskivaiheilla.
Hyvä kirjoitus, täynnä mielenkiintoista tekstiä, mutta please, jaa se vaikka useampaan eri viestiin.
Voitte nyt kuorossa räksyttää kuinka olen heikkolahjainen ja matalaotsainen ja vaikka mitä kun tällaisesta huomautan, mutta lukijaansa ajatteleva kirjoittaja muotoilee tekstinsä helposti ymmärrettävään ja omaksuttavaan muotoon.että kaikkia ei voi miellyttää tässäkään asiassa.
Yleensä teenkin niin, että jaan tuollaisen pitkän tekstin lyhyempiin viesteihin, mutta ei kelpaa sekään kaikille. Kokemuksen ääni puhuu tässä asiassa.
Mutta jos aihe kiinnostaa, niin lue hyvänen aika vain se, mitä jaksat.- vaan omivat
itselleen mahdollisimman paljon palstatilaa. Eipä täällä juuri muut tahot saa ääntään kuuluviin, jos ei noiden järkälejuttujen perään viitsi ensin lukea niitä ja sitten rueta kirjoittelemaan. Ei kaikista asioista viitsi omaa juttuaan aloittaa. Mutta antaa näiden telmmeltää. Kunhan palstalla alkaa olemaan vain alle kymmenen ihmistä, niin ehkä minun huomioni otetaan todesta. Täytyy lähteä tästä muille palstoille keskustelemaan tai lukemaan googlen linkkilistoja.
- myös tutkijana sossut
on turha odottaa niiden tason nousemista.
Ja vaikka haastateltaisiinkin huostanuoria, jotka kertovat jotain negatiivista sosiaaliviranomaisten menettelystä, ne tuskin pääsisivät tutkimustuloksia kaunistamaan niin kauan kun sossu tutkii omaa työtään, jotka 'tutkimustulokset' sitten kootaan 'viralliseksi totuudeksi lastensuojelusta'. Ihmiset eivät tajua edes tätä, vaan pitävät tutkimuksia ihka luotettavina ja paikkansapitävinä.- Vanamo10
Sossut on perseestä kirjoituksista (siinäpä sossuille tutkimusaihetta):
"SOSSUT ON PERSEESTÄ
3.12.2007 13:22 näin on perkele
02.08.2008 10:48 olen täysin samaa mieltä tämän yhteisön kans..
04.08.2008 00:01 mulle yrittävät ehotella perhekotia väliaikasesti vaikka oon lopettanu kaikki hölmöilyt jo aikaa sitten ja juomistaki oon vähentäny ihan omasta tahosta tosi paljo...ihime hommaa :o
05.09.2008 19:42 ja mulle jtn vitun salmijärven lastenkotia =D kun päätin pitäää koulusta välivuoden =)
04.12.2008 16:45 mää oon kans samaa mieltä tän yhteisön kans!!! vittu erottivat koulusta ja nyt perhekodille saatana!! :(
05.12.2008 12:10 on se kyllä perkele! sossut koko ajan kimpussa. pastistivat saatana lääkärille "tarkistamaan" terveys ku näytän mukamas niin sairaalta ja kalpeelta.
05.12.2008 12:11 ja sitten vielä sanoiva että kotitilanne näyttää niin huonolta, vaikka ovat käyneet täällä vain YHDEN kerran.
05.12.2008 12:11 se on hyvin, hyvin rasittavaa
05.12.2008 12:14 tuntuu kyl vähän siltä että kohta ne ehdottaa jotain perhekotia. olin jo lastenkodissa 2-3 vuotta ja oli perseest.
05.12.2008 12:15 ja mitä nyt pikku-broidi on kertonu perhekodista, siellä kun nyt on, nii sen mukaa se on paljon paskempaa ku lastenkodis
05.12.2008 13:24 mulla oli kans tänään tutustuminen perhekotiin. ihan jees paikalta kyllä näytti ja oli "hieman" erilainen mitä isoveljellä oli. evijärvelle siis maanantaina... :S
09.12.2008 22:39 siihen ei kyl kannata luottaa, jos näyttää siistiltä paikalta. silloin ku broidi vietii sinne perhekotiin tutustumaan, ni niille näytettii että kuinka siisti paikka tää nyt sitten on.
09.12.2008 22:39 nii ja toi niille sit tarkottaa siskoo myös
29.12.2008 01:50 Laitokset on perseestä. Ellei sit oikeest sellasta tartte.
29.12.2008 16:08 niimp
28.01.2009 21:38 sossut pilaa elämän!!!!!!!
28.01.2009 21:39 jooo!!!
30.01.2009 21:19 TODELLAKI >___
- Vanamo10
Täällä on kyselty nuorten jälkihuollosta ja nyt löysin oppaan:
http://www.suomenkasper.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=566
Jälkihuolto on vapaaehtoista. Kun kerran sossuista pääsee eroon, ei tähän liene kiinnostusta. Toisaalta, jos rahatilanne on huono, täytyy tähänkin turvautua. - Vanamo10
Toisin siis näyttää olevan huostanuorten tilanne: 8% käy lukiota ja 9% on sen käynyt(yliopisto, AMK).
"18-20 -vuotiaita oli yhteensä 134, joka oli 17 % perhehoidon asiakkaana olleista nuorista.
Lukio 8 %
Ammatillinen oppilaitos 32 %
AMK 7 %
Yliopisto 2 %
Työssä 19 %
Työtön 13 %
Muu 19 % "
"Normiväestöstä" ainakin parisenkymmentä prossaa käy yliopiston. Näistä ei nyt voi tehdä mitään johtopäätöksiä tässä suhteessa, koska nämä ovat niin nuoria.
Tuo on huolestuttavaa, että 13% on työttömänä ja 19% on muu. Muu tarkoittanee, että sairaslomalla tai makaa kotona, kun ei saanut opiskelupaikkaa ehkäpä vaikka puuttuneen peruskoulun päättötodidstuksen takia.
Huostanuorien tilanne näyttää siten huomattavasti huonommalta kuin "normiväestön".- useimmiten sitä
että ollaan suorittamassa asevelvollisuutta. Voi olla, että sijoitetuissa nuorissa on enemmän asepalvelukseen kelpaamattomia, mutta varmasti on niitäkin, jotka ovat riittävän terveitä ja muutenkin sopivia sen käymään.
Toisen asteen opiskelijoista puhuttaessa se muu taas voi tarkoittaa esimerkiksi oppisopimusoppilaita jne. Ja kyllähän sijoitetuissa nuorissa on normaaliväestöä enemmän esimerkiksi pahastikin FAS:sta kärsiviä ja muitakin terveysongelmia, jotka vaikeuttavat opiskelua ja työelämässä oloa, voivatpa johtaa suoraan lapsilisiltä eläkkeelle siirtymiseenkin.
Mitä kouluihin tulee, niin lukio ei ole mikään itseisarvo. Monilla ammattikoulututkinnoilla on nykyään paremmat työ- ja palkkanäkymät kuin monilla yliopistopohjaisilla aloilla. Pitää myöskin ottaa huomioon, että koulutus periytyy ja huostavanhemmat taitavat olla keskimäärin heikommin koulutettuja kuin koko väestön keskiarvo. - Vanamo10
useimmiten sitä kirjoitti:
että ollaan suorittamassa asevelvollisuutta. Voi olla, että sijoitetuissa nuorissa on enemmän asepalvelukseen kelpaamattomia, mutta varmasti on niitäkin, jotka ovat riittävän terveitä ja muutenkin sopivia sen käymään.
Toisen asteen opiskelijoista puhuttaessa se muu taas voi tarkoittaa esimerkiksi oppisopimusoppilaita jne. Ja kyllähän sijoitetuissa nuorissa on normaaliväestöä enemmän esimerkiksi pahastikin FAS:sta kärsiviä ja muitakin terveysongelmia, jotka vaikeuttavat opiskelua ja työelämässä oloa, voivatpa johtaa suoraan lapsilisiltä eläkkeelle siirtymiseenkin.
Mitä kouluihin tulee, niin lukio ei ole mikään itseisarvo. Monilla ammattikoulututkinnoilla on nykyään paremmat työ- ja palkkanäkymät kuin monilla yliopistopohjaisilla aloilla. Pitää myöskin ottaa huomioon, että koulutus periytyy ja huostavanhemmat taitavat olla keskimäärin heikommin koulutettuja kuin koko väestön keskiarvo.paremmuusjärjestykseen, vaan totesin sijoituslasten koulutuksen poikkeavan normiperheiden lasten koulutuksesta.
Koulutus todella periytyy, olen nähnyt noita prosenttiluja, joita en ulkoa muista. Entäs sitten, kun kotona on huomattavasti korkeammin koulutettu vanhempi kuin sijaishuollossa? Kumman koulutuksen lapsi silloin perii? Enpä juuri usko, että huostavanhemmat ovat sen huonommin koulutettuja yleensä kuin sijaishuollon edustajat. On tuota luettu sijaishuoltajien kirjoituksia ja niitä on tullut tavattua. Ei erotu koulutukseltaan biovanhemmista, joissa on paljon myös korkeastikoulutettuja, joita taas sijaishuollossa ei ole juuri lainkaan. - onko palstan
useimmiten sitä kirjoitti:
että ollaan suorittamassa asevelvollisuutta. Voi olla, että sijoitetuissa nuorissa on enemmän asepalvelukseen kelpaamattomia, mutta varmasti on niitäkin, jotka ovat riittävän terveitä ja muutenkin sopivia sen käymään.
Toisen asteen opiskelijoista puhuttaessa se muu taas voi tarkoittaa esimerkiksi oppisopimusoppilaita jne. Ja kyllähän sijoitetuissa nuorissa on normaaliväestöä enemmän esimerkiksi pahastikin FAS:sta kärsiviä ja muitakin terveysongelmia, jotka vaikeuttavat opiskelua ja työelämässä oloa, voivatpa johtaa suoraan lapsilisiltä eläkkeelle siirtymiseenkin.
Mitä kouluihin tulee, niin lukio ei ole mikään itseisarvo. Monilla ammattikoulututkinnoilla on nykyään paremmat työ- ja palkkanäkymät kuin monilla yliopistopohjaisilla aloilla. Pitää myöskin ottaa huomioon, että koulutus periytyy ja huostavanhemmat taitavat olla keskimäärin heikommin koulutettuja kuin koko väestön keskiarvo.takapiru taas paikalla. etkö ymmärtänyt, kenestä puhutaan? on nimittäin kyse sijaishuollossa kasvaneista lapsiraukoista, joihin ei ikävä kyllä vaikuta mitenkään omien vanhempien koulutustaso, oli se mikä tahansa. on hyvin surullista, että korkeastikin koulutetuilta vanhemmilta lapsi siirretään työläistaustaiseen sijaisperheeseen. korkeakaan koulutustausta ei ikävä kyllä periydy, jos lapsi ei kasva korkeasti koulutettujen vanhempien kasvatettavana. kyllä on heikko taso sijaishuollossamme, jos lapsi siirtyy lapsilisiltä eläkkeelle. ei ole mitään asiantuntemusta edellisellä aiheesta josta kirjoittaa.
- vaikutusta lapsen
onko palstan kirjoitti:
takapiru taas paikalla. etkö ymmärtänyt, kenestä puhutaan? on nimittäin kyse sijaishuollossa kasvaneista lapsiraukoista, joihin ei ikävä kyllä vaikuta mitenkään omien vanhempien koulutustaso, oli se mikä tahansa. on hyvin surullista, että korkeastikin koulutetuilta vanhemmilta lapsi siirretään työläistaustaiseen sijaisperheeseen. korkeakaan koulutustausta ei ikävä kyllä periydy, jos lapsi ei kasva korkeasti koulutettujen vanhempien kasvatettavana. kyllä on heikko taso sijaishuollossamme, jos lapsi siirtyy lapsilisiltä eläkkeelle. ei ole mitään asiantuntemusta edellisellä aiheesta josta kirjoittaa.
valitsemaan uraan tulevaisuudessa, mikäli etävanhemmalla on mahdollisuus pitää yhteyttä lapseensa tarpeeksi paljon.
Itse akateemisena olen saanut lapseni lukiopolulle ja kiinnostumaan yliopisto-opinnoista, vaikka sijaishuolto näitä suunnitellmia ankarasti vastustikin. Lapsi menee aluksi ainakin lukioon ja lukiota käymätön sijaishuoltaja kärsii vähän tästä hävittyään taistelunsa minua ja lastani vastaan. - vammaista lasta parantamaan
onko palstan kirjoitti:
takapiru taas paikalla. etkö ymmärtänyt, kenestä puhutaan? on nimittäin kyse sijaishuollossa kasvaneista lapsiraukoista, joihin ei ikävä kyllä vaikuta mitenkään omien vanhempien koulutustaso, oli se mikä tahansa. on hyvin surullista, että korkeastikin koulutetuilta vanhemmilta lapsi siirretään työläistaustaiseen sijaisperheeseen. korkeakaan koulutustausta ei ikävä kyllä periydy, jos lapsi ei kasva korkeasti koulutettujen vanhempien kasvatettavana. kyllä on heikko taso sijaishuollossamme, jos lapsi siirtyy lapsilisiltä eläkkeelle. ei ole mitään asiantuntemusta edellisellä aiheesta josta kirjoittaa.
Suomessa syntyy esimerkiksi vuosittain jonkin veraan jo syntyessään pahasti vaurioituneita FAS-lapsia, joista suurin osa taas päätyy sijaishuoltoon. Näillä lapsilla, kuten muistakin syistä samantasoisesti vammaisilla lapsilla, käy usein niin, että oma työkyky ei riitä elatuksen hankkimiseen ja he pääsevät/joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle heti nuorina. He voivat tietyissä tapauksissa myös esimerkiksi työskennellä tuetusti, mutta työkyky ei ole sellainen, että sillä pystyisi elättämään itsensä.
Samantapainen tilanne on esimerkiksi down ihmisillä. Heitäkään ei pysty sen enempää (bio)vanhemmat kuin mikään muukaan parantamaan ja harva pystyy elättämään itseään omalla työllään. Ihan hyvää elämää he kuitenkin voivat elää samoin kuin FAS ihmisetkin.
Sitä tuskin on pahemmin tutkittu, vaikuttaako sijaoitetun lapsen koulutustasoon enemmän biovanhempien vai sijaisvanhempien koulutustaso, sijoitusajankohdallakin voi olla asian kanssa tekemistä paljonkin. En tiedä, onko sitäkään pahemmin tutkittu, miten sijaisvanhempien ammatit ja koulutustaso suhteutuvat normaaliväestöön, se kuitenkin tiedetään, että niissä perheissä, joista lapsia on huostaanotettu ovat huono-osaiset yliedustettuina. Tietenkään kaikki perheet, joista lapsia on jouduttu ottamaan huostaan eivät ole huono-osaisia, mutta nyt puhutaan keskiarvoista.
Itse en tunne kuin pari sijaisperhettä ja niissä sijaisvanhempien koulutustaso on hieman keskimääräistä korkeampi, mutta lienee ymmärrettävää, että hyvätuloisilla (joissa hyvinkoulutettuja on yliedustus) ei ole varaa alkaa sijaisperheiksi, koska menoilla on tapana muotoutua tulojen mukaan ja näin tuntuu liian suurelta taloudelliselta menetykseltä alkaa sijaisvanhemmaksi, koska se usein vaatii toisen vanhemman jäämistä kotiin ainakin joksikin aikaa hyvin mitättömällä korvauksella.
Nykyisin on hyvä muistaa myös se, että ammattikoulukin antaa kelpoisuuden yliopisto-opintoihin, joten moni nuori saattaa ammattikoulun jälkeen, ehkä muutaman vuoden töitä tehtyään, jatkaa opiskeluaan amk:ssa tai yliopistossa. Nuo seurannat loppuivat aika aikaisin. Kilpailu korkeakoulutuspaikoista on kova ja on aika tavallista, että korkeakouluopinnot aloitetaan vasta esimerkiksi 23-vuotiaina. Varsinkin pojilla kun se armeijakin tuo sen lisävuoden siihen väliin. vammaista lasta parantamaan kirjoitti:
Suomessa syntyy esimerkiksi vuosittain jonkin veraan jo syntyessään pahasti vaurioituneita FAS-lapsia, joista suurin osa taas päätyy sijaishuoltoon. Näillä lapsilla, kuten muistakin syistä samantasoisesti vammaisilla lapsilla, käy usein niin, että oma työkyky ei riitä elatuksen hankkimiseen ja he pääsevät/joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle heti nuorina. He voivat tietyissä tapauksissa myös esimerkiksi työskennellä tuetusti, mutta työkyky ei ole sellainen, että sillä pystyisi elättämään itsensä.
Samantapainen tilanne on esimerkiksi down ihmisillä. Heitäkään ei pysty sen enempää (bio)vanhemmat kuin mikään muukaan parantamaan ja harva pystyy elättämään itseään omalla työllään. Ihan hyvää elämää he kuitenkin voivat elää samoin kuin FAS ihmisetkin.
Sitä tuskin on pahemmin tutkittu, vaikuttaako sijaoitetun lapsen koulutustasoon enemmän biovanhempien vai sijaisvanhempien koulutustaso, sijoitusajankohdallakin voi olla asian kanssa tekemistä paljonkin. En tiedä, onko sitäkään pahemmin tutkittu, miten sijaisvanhempien ammatit ja koulutustaso suhteutuvat normaaliväestöön, se kuitenkin tiedetään, että niissä perheissä, joista lapsia on huostaanotettu ovat huono-osaiset yliedustettuina. Tietenkään kaikki perheet, joista lapsia on jouduttu ottamaan huostaan eivät ole huono-osaisia, mutta nyt puhutaan keskiarvoista.
Itse en tunne kuin pari sijaisperhettä ja niissä sijaisvanhempien koulutustaso on hieman keskimääräistä korkeampi, mutta lienee ymmärrettävää, että hyvätuloisilla (joissa hyvinkoulutettuja on yliedustus) ei ole varaa alkaa sijaisperheiksi, koska menoilla on tapana muotoutua tulojen mukaan ja näin tuntuu liian suurelta taloudelliselta menetykseltä alkaa sijaisvanhemmaksi, koska se usein vaatii toisen vanhemman jäämistä kotiin ainakin joksikin aikaa hyvin mitättömällä korvauksella.
Nykyisin on hyvä muistaa myös se, että ammattikoulukin antaa kelpoisuuden yliopisto-opintoihin, joten moni nuori saattaa ammattikoulun jälkeen, ehkä muutaman vuoden töitä tehtyään, jatkaa opiskeluaan amk:ssa tai yliopistossa. Nuo seurannat loppuivat aika aikaisin. Kilpailu korkeakoulutuspaikoista on kova ja on aika tavallista, että korkeakouluopinnot aloitetaan vasta esimerkiksi 23-vuotiaina. Varsinkin pojilla kun se armeijakin tuo sen lisävuoden siihen väliin.sanomalla "Näillä lapsilla, kuten muistakin syistä samantasoisesti vammaisilla lapsilla, käy usein niin, että oma työkyky ei riitä elatuksen hankkimiseen ja he pääsevät/joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle heti nuorina."
Tarkoitat ilmeisesti huomattavan vaikeasti vammaisia ihmisiä, koska esim. Asperger-suvuissa, joita on tutkittu, ovat usein korkeasti koulutettuja niin lapset kuin vanhemmatkin. Siksi on anteeksiantamatonta, miten väärin näitä lapsia on kohdeltu viranomaisten taholta viime vuosina.- FAS lapsista
rivera kirjoitti:
sanomalla "Näillä lapsilla, kuten muistakin syistä samantasoisesti vammaisilla lapsilla, käy usein niin, että oma työkyky ei riitä elatuksen hankkimiseen ja he pääsevät/joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle heti nuorina."
Tarkoitat ilmeisesti huomattavan vaikeasti vammaisia ihmisiä, koska esim. Asperger-suvuissa, joita on tutkittu, ovat usein korkeasti koulutettuja niin lapset kuin vanhemmatkin. Siksi on anteeksiantamatonta, miten väärin näitä lapsia on kohdeltu viranomaisten taholta viime vuosina.Osa heistäkin on toki parempitasoisia, mutta monilla on lievä tai sitä vaikeampi kehitysvamma.
Asperger on sitten toinen juttu ja en tiedä, kuinka iso osa asperger-lapsista on huostaanotettuina. Uskon kyllä, että heitä joutuu murrosiässä enemmän huostaan kuin ns. normaaleja lapsia, koska osa oireilee aika rajustikin. Aspergereitakin on myös monentasoisia ja osa älykkäämpiä ja osa ei niin. Pelkkä älykkyys ei myöskään auta, tunnen itse yhden erittäin älykkään asperger nuoren miehen, joka ei kuitenkaan kykene tekemään säännöllisesti työtä ja on siksi eläkkeellä. Hän ei tosin ikinä ole ollut huostaanotettuna, vaan ihan biologisessa kodissaan kasvanut, mutta kaikesta saamastaan kuntoutuksesta huolimatta sosiaaliset taidot ovat niin heikot, että ei kykene elättämään itseään. Lievempiäkin asperger ihmisiä heidän tilansa usein haittaa työelämässä ja he eivät saavuta aina täyttä potentiaaliaan.
Työkyky ei koostu pelkästä älykkyydestä. Yksi yleisempiä nuorten ihmisten työkyvyttömyyden syitä ovat mielenterveysongelmat ja ne eivät tosiaankaan katso älykkyyttä, jotkut jopa vaivaavat useammin älykkäämpiä ja hyvin koulutettuja ihmisiä kuin heikompilahjaisia. Silti ne voivat olla hyvinkin invalidisoivia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "874138Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella283067No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452330- 351338
- 10919
- 133901
- 6894
Masan touhut etenee
Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa12832Naisten ja miesten tasoeroista
Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris124776- 11760