Lähtökohta: MacBook Pro ja eyeTV diversity UDB porttiin
Vastaanotto vaatii ulkoisen antennin - pieni DigiTV antenni ei toimi kin YLEn lähetyksissä.
Joten kytkin taloantennin (vahvistettu), mutta kun kytken sen syntyy pirunmoinen sähkökipinä! Eli tavallaan oikosulku. Amppeereja ihan tuhottomasti. Se vaurioitti "pistokkeen" metallipintaa.
Olen mitannut taloantennin jännitteet - ei mitään - joten sieltä ei tule sähköä.
Mistä tässä on kyse?
Vastaanotto vaatii ulkoisen antennin - pieni DigiTV antenni ei toimi kin YLEn lähetyksissä.
Joten kytkin taloantennin (vahvistettu), mutta kun kytken sen syntyy pirunmoinen sähkökipinä! Eli tavallaan oikosulku. Amppeereja ihan tuhottomasti. Se vaurioitti "pistokkeen" metallipintaa.
Olen mitannut taloantennin jännitteet - ei mitään - joten sieltä ei tule sähköä.
Mistä tässä on kyse?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuo on aika yleinen ongelma kun jossain kohtaa ei ole maadoitus kunnossa. Ei siinä tolkuttomasti varmaankaan amppeereita ollut, jälki tulee aika pienestäkin kipinästä (sähkökärpäslätkällä saa poltettua jäljen metallipintaan ja tälli on vaaraton ihmiselle, sattuu kyllä vähän). Tosin tuokin tälli voi riittää rikkomaan jotain. Pari verkkokorttia sun muuta olen polttanut kun koneet ovat olleet eri vaiheisiin kytkettynä eri huoneissa ja rungot siten eri potentiaalissa (eri vaiheessa vaihtovirrasta kun on yse), nykyisin tulee varmistettua että koneet on maadoitettu. 220V verkkovirtahan saadaan 3-vaihe syötöstä ottamalla yksi vaihe ja maadoitus, 2:n vaiheen välillä on 360V ja verkkovirtalaitteisiin syöttö eri vaiheista voi aiheuttaa kivoja tilanteita välillä.... Tuon takia yhdessä huoneessa ei saa olla 2 eri vaiheesta otettuja 220V rasioita.
Useimmiten tuohon törmää pöytäkoneiden kanssa kun käytetään maadoituksella varustettua jatkojohtoa ja maadoittamattomassa seinärasiassa (tai pitkä kojejohto koneessa) jolloin tuo johto toimii kuten muuntaja ja suojamaajohtimeen indusoituu jännite.
Olen usein mitannut pöytäkoneen rungosta 50-80V jännitteitä maahan (esim. lämpöpatteri) nähden, mittaus pitää tosin tehdä digitaalisella mittarilla, analogisessa on vähän pienempi ominaisvastus jolloin tuo olemattoman pieni varaus maadoittuu mittarin kautta ja mittari näyttää ehkä voltin pari... Eri vaiheisiin kytkettyjen laitteiden välistä löytyy sitten vähän isompiakin jännitteitä mutta edelleen olemattoman pieni energia joka on helppo "maadoittaa" ellei laitteissa ole jotain vikaa.
Verkkojännite on muuten 230 volttia. Kahden vaiheen välissä on 400 volttia. Tuo 115 voltin jännite tullee maadoittamattomaan koneeseen vaikka se olisi minkälaisessa jatkojohdossa. Se on ihan laitteen virtalähteen ominaisuus. Jännite ei ole vaarallinen,koska virta on pieni. Tietenkään ei pidä mennä koskemaan laitteeseen ja patteriin samaan aikaan, koska laite voi olla viallinen.
"Tuo 115 voltin jännite tullee maadoittamattomaan koneeseen vaikka se olisi minkälaisessa jatkojohdossa" näinhän se itseasiassa on, digitaalinen mittari näyttää pidemmällä maakarvan sisältävällä johdolla vajaa 100V ja lyhyellä muutaman kymmenen volttia koska tuo maadoittuu mittarin läpi ja analogisella lukema on usein alle 10V. Tuo kertonee jo riittävän hyvin kuinka pienistä virroista on kyse. Eikä muuten riipu virtalähteestä koska virtalähde ei ole mitenkään kosketuksissa runkoon jännitteiden osalta vaan suojamaa/vaihe toimivat muuntajan tavoin, mitä pidempi joto sitä vimakkaampi ilmiö. Kokonaan ilman suojamaata oleva kytkentäjohto (koneen rungosta alkaen) niin tuota ilmiötä ei esiinny vaan silloin mahdollinen rungon jänniteisyys johtuu jostain muusta syystä, todennäköisimmin laitteessa on silloin jotain vikaa.
Tuota 220/360V tulee kirjoitettua vaikka jännite on nykyisin nostettu tuohon 230/400 volttiin, liian hyvin iskostunut mieleen tuo 220/360 menneltä ajoilta...
"Eikä muuten riipu virtalähteestä koska virtalähde ei ole mitenkään kosketuksissa runkoon jännitteiden osalta..."
Kyllä siellä konkkia on vaiheestakin runkoon...
Selostuksesi oli hieman sekava, ja olin huomaavinani siinä pienen väärinkäsityksen.
Lähes kaikissa tietokoneiden virtalähteissä on ensiön molemmista navoista kytketty pienet häiriönpoistokondensaattorit maadoitusnapaan. Jos tietokone kytketään maadoittamattomaan pistorasiaan, muodostavat ne konkat jännitejakajan, jonka seurauksena maadoitusnavan / kotelon / toisiopuolen nollan potentiaali asettuu noin verkkojännitteen vaiheen ja nollan puoliväliin. Eli kuormittamattomana noin 115 volttiin mitattuna maata vasten. Tämä aiheuttaa niitä häiriövirtoja eri laitteiden välille. Virrat ovat pieniä, koska tulevat siis pienten konkkien kautta. Mutta potentiaalierot voivat aiheuttaa kipinöitä ja tuntua pieninä sähköiskuina ja rikkoa laitteita. Siksi kaikki tietokoneet kannattaisi kytkeä aina maadoitettuihin pistorasioihin. Kuten myös kaikki muutkin laitteet, joissa on maadoitettu pistotulppa.
Myös eri pistorasioiden maapotentiaalien välillä voi olla pieniä eroja, esimerkiksi muista johtimista indusoitumisen takia, mutta yleensä korkeintaan vain joitakin voltteja.
Saamari, ton minäkin ymmärsin, eli meni hyvin jakeluun kun sen vääntää rautalangasta, KIITOS!
OK talomme sähköt ovat vanhat ja vedetty eri aikoina miten sattuu.
Varsinaista keviä ei ole mittaritaulusta, eli joka menee maahan vedettyyn kupariin.
Joten nolla ja kevi ovat yhdessä. Olen yrittänyt mitata vuotoa, herkällä digimittarilla, oletuksella että ei oikein onnistunut.
Mikä olisi paras keino / tapa siihen?