Hei!
Olen koko nuoruuteni ollut yksinäinen luonne, sellainen omissa maailmoissaan haihatteleva, kalat henkeen ja vereen. Minulla oli aina pari kaveria, oikeastaan ihmettelen miksi, sillä oikein tietoisesti työnsin kaikki pois silloin kun ei seura kiinnostanut. Superhuono itsetunto on aina vainonnut minua.
Nyt olen 21, viettini vastakkaiseen ovat viimein heränneet ja tunnen yksinäisyyden riipaisevan tuskallisemmin kuin koskaan. Minusta tuntuu etten koskaan löydä ketään jonka seurassa tuntisin itseni naiselliseksi enkä niin vanhaksi sielultani (ajattelen liikaa, vaikutan ehkä ylimieliseltä ja olen niin ujo että lopun tiedättekin).
Muutto uudelle alueelle katkaisi loputkin siteet vanhoihin kavereihin, koska en käy baareissa tutustuminen tuntuu mahdottomalta... Toivon pääseväni opiskelemaan ja sitä kautta ikäisteni pariin, mutta itseni tuntien odotan aina toisten aloitetta ja jään loppujen lopuksi ulkopuolelle.
Niin että... Huhuu?
Ketään samanlaista?
11
1033
Vastaukset
- vain samanlaisia
ihmisiä löytyy.
Muistan itsekin kun olin tuon ikäinen niin miehenä oli samat oireet.
Tunsi itsensä vanhaksi toisten seurassa kun oli enemmän pohtiva ja kypsä kuin sellainen röheltävä nuori.
Tärkeintä on löytää niitä ihmisiä ympärilleen jotka hyväksyvät sinut. Baareista tuskin löytää sellaista seuraa jota kaipaat. Opiskelupiirit ovat yksi eli yritä avautua ja tutustua ihmisiin.
Rohkaisen sinua yrittämään löytämään kavereita vaikka netin kautta. - fija
Aikalailla minun elämältäni kuulostaa, vaikka en kalat olekaan. :/
Pienellä itseni pakotuksella onnistuin saamaan muutaman kaverin uuden koulun aloittaessani viime syksynä.
Varmasti sinäkin, jos opiskelemaan menet. Koulun alkaessa on suht helppoa saada kavereita ennen kuin 'porukat' muodostuvat. :) Pitää vain pakottaa itsensä tekemään edes pieni ystävyydenaloite.
Mutta tuon vastakkaisen sukupuolen aikalailla totaalinen ignoraus minua kohtaan riipaisee kovasti. Ihan fyysisti sattuu yksinäisyys. Tahtoisi välillä niin käpertyä jonkun kainaloon ja tuntea itsensä edes hetken rakastetuksi, mutta ystävyyttä enempää kukaan ei minusta halua (miehet tuskin sitäkään).- kokee moni
mies.
Nimittäin että tulee toisen sukupuolen totaalisesti ignooraamaksi ja kukaan tuskin haluaa muuta kuin ystävyyttä.
Ehkä tällaisen miehen löytäisit ja yhdessä voisitte olla vähemmän yksinäisiä? - fija
kokee moni kirjoitti:
mies.
Nimittäin että tulee toisen sukupuolen totaalisesti ignooraamaksi ja kukaan tuskin haluaa muuta kuin ystävyyttä.
Ehkä tällaisen miehen löytäisit ja yhdessä voisitte olla vähemmän yksinäisiä?Mutta ei niitä sellaisia miehiä niin vain löydy.
Netistä tietysti voisi löytyäkin, mutta itseluottamuksen puute estää aika hyvin tapaamasta... Ennenkään ei ole ketään kiinnostanut, niin tuskin nytkään.
Ei sitä voi kuin odottaa ja toivoa, että joku tulisi kotoa hakemaan. Ja niinhän ei tule tietenkään tapahtumaan. - ICNH
fija kirjoitti:
Mutta ei niitä sellaisia miehiä niin vain löydy.
Netistä tietysti voisi löytyäkin, mutta itseluottamuksen puute estää aika hyvin tapaamasta... Ennenkään ei ole ketään kiinnostanut, niin tuskin nytkään.
Ei sitä voi kuin odottaa ja toivoa, että joku tulisi kotoa hakemaan. Ja niinhän ei tule tietenkään tapahtumaan.Mukavaa (tai surullista) tietää, ettei ole ainoa erakko vastoin tahtoaan...
Jos vielä se oikea mies odottaa löytymistään kuka tietää vuosikausia, niin olisi hienoa saada ihan vain hyviä ystävättäriä. On vain jotenkin vaikeaa saada kontaktia ihmisiin kun on tunne, että minusta ei pidetä vaan tuomitaan ihan ensi silmäyksellä. Ristiriitaista joo, kun minä pidän useimmista ihmisistä ihan varauksetta...:/ En vain pysty ilmaisemaan itseäni.
Täytyy kuitenkin pitää toivoa yllä. Minusta yksi elämän tarkoituksista on muuttua ja kehittyä ihmisenä. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta... - fija
ICNH kirjoitti:
Mukavaa (tai surullista) tietää, ettei ole ainoa erakko vastoin tahtoaan...
Jos vielä se oikea mies odottaa löytymistään kuka tietää vuosikausia, niin olisi hienoa saada ihan vain hyviä ystävättäriä. On vain jotenkin vaikeaa saada kontaktia ihmisiin kun on tunne, että minusta ei pidetä vaan tuomitaan ihan ensi silmäyksellä. Ristiriitaista joo, kun minä pidän useimmista ihmisistä ihan varauksetta...:/ En vain pysty ilmaisemaan itseäni.
Täytyy kuitenkin pitää toivoa yllä. Minusta yksi elämän tarkoituksista on muuttua ja kehittyä ihmisenä. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta...Kuulostaa vaan niin tuskalta odottaa miehen löytymistä vuosikausia. Sattuu nytkin jo niin paljon.
Olen kyllä siitä onnellinen, että minulla on jokunen ystävä, mutta eivät he ole sama asia kuin oma kulta olisi. :/
Aluksi itelläkin noiden kavereiden kanssa tuntui, ettei saa kontaktia, mutta hiljalleen tunne sitten siitä väheni. - löytyy...
fija kirjoitti:
Kuulostaa vaan niin tuskalta odottaa miehen löytymistä vuosikausia. Sattuu nytkin jo niin paljon.
Olen kyllä siitä onnellinen, että minulla on jokunen ystävä, mutta eivät he ole sama asia kuin oma kulta olisi. :/
Aluksi itelläkin noiden kavereiden kanssa tuntui, ettei saa kontaktia, mutta hiljalleen tunne sitten siitä väheni.Naiset löytävät varsin helpostikin miehen... Miehiäkin on tietysti moneen lähtöön ja jonoon ja useimmat tyrmätään jo alkumetreillä.
Tietysti ainoa keino on uskaltaa tavata ja voithan kokeilla esim. treffi tai kirjeenvaihto tms. sivustoja ja pientä kirjoittelua ja tapaaminen on hyvä tehdä aluksi yleisillä paikoilla... Kannattaa ehkä hakea ensin sitä juttelukontaktia ettet lähde heti kävelemään olipa vastapuoli sitten minkälainen/näköinen tahansa, vaan sitten päätät sen juttelun perusteella että haluatko nähdä myös jatkossa... Tai kirjoittelun/juttelun jne. Yleensä livetapaaminen on tietysti hyvä keino saada parempi kokonaiskuva vastapuolesta.
Yleensä deittisivustoilla toki vaatimukset kuin hakijatkin saattavat olla enemmän nirsoja ja samanlaisuuteen pyrkiviä, siinä missä kirjeenvaihtopalstoilta voi tulla hieman erilaisempiakin ihmisiä vastaan.. Riippuu tietysti omistakin kriteereistä jne. Yleensä vastauksia tulee kuitenkin aika lailla, joka ei kaikille miehille ole niinkään "itsestäänselvyys". - yrittää saada kontaktia
löytyy... kirjoitti:
Naiset löytävät varsin helpostikin miehen... Miehiäkin on tietysti moneen lähtöön ja jonoon ja useimmat tyrmätään jo alkumetreillä.
Tietysti ainoa keino on uskaltaa tavata ja voithan kokeilla esim. treffi tai kirjeenvaihto tms. sivustoja ja pientä kirjoittelua ja tapaaminen on hyvä tehdä aluksi yleisillä paikoilla... Kannattaa ehkä hakea ensin sitä juttelukontaktia ettet lähde heti kävelemään olipa vastapuoli sitten minkälainen/näköinen tahansa, vaan sitten päätät sen juttelun perusteella että haluatko nähdä myös jatkossa... Tai kirjoittelun/juttelun jne. Yleensä livetapaaminen on tietysti hyvä keino saada parempi kokonaiskuva vastapuolesta.
Yleensä deittisivustoilla toki vaatimukset kuin hakijatkin saattavat olla enemmän nirsoja ja samanlaisuuteen pyrkiviä, siinä missä kirjeenvaihtopalstoilta voi tulla hieman erilaisempiakin ihmisiä vastaan.. Riippuu tietysti omistakin kriteereistä jne. Yleensä vastauksia tulee kuitenkin aika lailla, joka ei kaikille miehille ole niinkään "itsestäänselvyys".Voi olla että jokainen ei ole ihanne tyyppisi ja jokainen ei myöskään tule juttuun sinun kanssasi tai et tule itse kaikkien kanssa juttuun jne. Mut tosiaan eipä tuossa ole hirveästi vaihtoehtoja eli pitää olla vaan itse rohkea noissa että uskaltaa tavata ja yrittää sitä yhteydenpitoa.. Et kukaan ei tuu varmaan kotoa hakemaan, jos itse ei yritä hakea kontaktia....
Siinä missä naiset yleensä pitävät hieman "kokeneemmista miehistä" niin miehillä tuo on usein jopa päinvastoin. Toki naiset pitävät usein senkin takia, että nämä "kokeneemmat" saattavat olla itsevarmempia.. Se usein johtaakin siihen, että ns. hyväkin mies saattaa olla yksin koska ei ole saanut juuri ollenkaan kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen. - vielä....
yrittää saada kontaktia kirjoitti:
Voi olla että jokainen ei ole ihanne tyyppisi ja jokainen ei myöskään tule juttuun sinun kanssasi tai et tule itse kaikkien kanssa juttuun jne. Mut tosiaan eipä tuossa ole hirveästi vaihtoehtoja eli pitää olla vaan itse rohkea noissa että uskaltaa tavata ja yrittää sitä yhteydenpitoa.. Et kukaan ei tuu varmaan kotoa hakemaan, jos itse ei yritä hakea kontaktia....
Siinä missä naiset yleensä pitävät hieman "kokeneemmista miehistä" niin miehillä tuo on usein jopa päinvastoin. Toki naiset pitävät usein senkin takia, että nämä "kokeneemmat" saattavat olla itsevarmempia.. Se usein johtaakin siihen, että ns. hyväkin mies saattaa olla yksin koska ei ole saanut juuri ollenkaan kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.Kokemus tuo yleensä myös luottamusta... Useinhan monet varatut miehet juuri sanovat että "kukaan ei kysynyt kun olin sinkku, mutta nyt olisi kysyjiä montakin...". Useinhan se noin onkin...
Miehet taas pitävät yleensä kokemattomista naisista ihan sen takia, että haluavat "johtaa tilannetta". Toki osa näistä "kokemattomista" voi suostua ehkä helpommin olemaan erilaistenkin tyyppien kanssa, siinä missä vanhemmilla naisilla voi olla tietyt valmiit kriteerit ja jos niitä mies ei noudata niin mitään tutustumistakaan ei tapahdu...
- tutulta
Ihan melkein kuin itse oisin kirjoittanut sun tekstin. Mulla aina ollut joitakin kavereita, mutta siinä vaiheessa, kun kaikki lähdettiin eri paikkakunnille opiskelemaan, yhteydenpito on vähentynyt. Ja kaikilla on omat uudet kuviot, joten ei enää ole sitä samaa ystävyyttä ollenkaan.
Uusia kavereita koulusta olen saanut, mutta harvemmin tulee vapaa-aikaa niiden kanssa vietettyä. Viikonlopuiksi riennän poikaystävän luo eri paikkakunnalle. Vaikka seurustelen, tunnen itseni välillä yksinäiseksi. Ystävät ovat kuitenkin eri asia kuin seurustelukumppani. Ja ystäviä kaipaan. Sellaisia, joiden kanssa tehdä kaikkea hauskaa. Oikeita ystäviä, joiden seurassa voi olla ihan hiljaakin, ei aina tarvitsisi pitää jotain keskustelua yllä.
Toivottavasti pääset opiskelemaan mieluisaan paikkaan ja saat sieltä ystäviä! Mutta se vaatii omaa aktiivisuutta ja rohkeutta aloitteen tekoon. Osallistu kaikkiin opiskelijatapahtumiin, sillä ne kasvattaa ryhmähenkeä ja sellaisissa tapahtumissa helposti tutustuu luokkakavereihin ja muihin ihmisiin.- ICNH
Niin, oikeiden ystävien löytäminen on todella vaikeaa. Minulle on tärkeää, että toiseen voi luottaa, mutta olen kokenut pettymyksiä ja se ehkä on vain tehnyt muurejani paksummaksi.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että oikean ystävän kanssa pitäisi voida olla välillä puhumattakin.
Olen yrittänyt asennoitua olemaan avoimempi ihmisten seurassa, ja aikaisempaan verrattuna uskon todella kehittyneeni... Nyt kun vielä pääsis opiskelemaan, tuntuu, että aika alkaa olla lopussa...x.x Tyhmää, mutta niinhän se on että mitä pitemmälle jokin siirtyy sen vaikeampi on aloittaa.
Kiitos tsemppauksesta! Onnea sinullekin, ja kirjoittele jos viitsit miten sujuu:)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa
Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m4126016- 825356
Rakkaalle miehelle
Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest484394- 523951
- 523739
SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo1723447Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?
Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv1103209Vasemmistolainen valehteli jälleen - Purra tai persut eivät luvanneet "euron bensaa"
Väite "euron bensasta" on ensisijaisesti poliittisten vastustajien käyttämä puhdas vale. Persut kyllä kampanjoivat näky623202- 432279
- 492205