Pitenevät illan varjot vain
elää muistot jotka sulta sain,
askeleeni kirkkomaalle vie
tullut mulle siintä tuttu tie.
Lepäät kirkkomaassa pyhien
lasten,äitien ja isien,
tuuli tuutii oksaa vehreää
illan hämyn varjot kumpuus jää.
Rauhaisuus on osanasi sun
tunnet varmaan askeleeni mun,
saman tien ain `luokses taivallan
kukat haudallesi asetan.
Vaikka menit elämästäin pois
unohtaa en koskaan sua vois,
matkaa teet mun sydämessäni
kiitos sulle hyvyydestäsi.
elää muistot jotka sulta sain,
askeleeni kirkkomaalle vie
tullut mulle siintä tuttu tie.
Lepäät kirkkomaassa pyhien
lasten,äitien ja isien,
tuuli tuutii oksaa vehreää
illan hämyn varjot kumpuus jää.
Rauhaisuus on osanasi sun
tunnet varmaan askeleeni mun,
saman tien ain `luokses taivallan
kukat haudallesi asetan.
Vaikka menit elämästäin pois
unohtaa en koskaan sua vois,
matkaa teet mun sydämessäni
kiitos sulle hyvyydestäsi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kaunis ja harras runo - kuin muistokirjoitus ja
kiitos Hänelle, joka kulki rinnallasi.
linda mielipiteestäsi. Runo on tosiaan muistokirjoitus ja suuri osa siintä surutyöstä jota silloin tein. Silti aika on kullannut kauniit muistot ja muuttanut kyyneleet rikkaudeksi sydämen kammioihin.