Alkaa voimat loppua

Ota vauva viereesi ja laita unipussiin. Työnnä parisänky nurkkaan ja laita vauva seinän puolelle. Nuku itse keskellä sänkyä ja mies toiselle laidalle. Jos levottomuus johtuu läheisyydenkaipuuusta, tuo konsti voi toimia. Ei välttämättä toimi heti, koska vauva tarkistaa heräilyillä, että olethan varmasti vieressä. Siihen luottamuksen rakentamiseen menee aikaa. Sivuvaunu on toinen ihan yhtä hyvä. Näin sun ei tarvitse nousta öisin ylös kertaakaan ja jaksat paremmin. Tuossa iässä alkaa vaivaamaan hampaat ja eroahdistus. Eipä siihen auta muu kuin lähellä nukkuminen ja panadol illalla. Meillä oli heräilyä 1 vuotiaaks ja otti koville. Teet nyt vain nukkumispaikoista sellaiset, että sun ei tarvitse tosissaan nousta jalkeille yön aikana kertaakaan. Sellaista ei pitemmän päälle nimittäin jaksa.

sulle!!! kirjoitti:

Ota vauva viereesi ja laita unipussiin. Työnnä parisänky nurkkaan ja laita vauva seinän puolelle. Nuku itse keskellä sänkyä ja mies toiselle laidalle. Jos levottomuus johtuu läheisyydenkaipuuusta, tuo konsti voi toimia. Ei välttämättä toimi heti, koska vauva tarkistaa heräilyillä, että olethan varmasti vieressä. Siihen luottamuksen rakentamiseen menee aikaa. Sivuvaunu on toinen ihan yhtä hyvä. Näin sun ei tarvitse nousta öisin ylös kertaakaan ja jaksat paremmin. Tuossa iässä alkaa vaivaamaan hampaat ja eroahdistus. Eipä siihen auta muu kuin lähellä nukkuminen ja panadol illalla. Meillä oli heräilyä 1 vuotiaaks ja otti koville. Teet nyt vain nukkumispaikoista sellaiset, että sun ei tarvitse tosissaan nousta jalkeille yön aikana kertaakaan. Sellaista ei pitemmän päälle nimittäin jaksa.

Lue lisää

Paras keino jaksaa yöimetyksiä on tehdä niistä itselleen mahdollisimman helppoja, hyväksyä ne vauvalle tarpeellisina ja elämänvaiheeseen kuuluvina.

Yleensä tämä tarkoittaa, ettei juokse toiseen huoneeseen imettämään istualleen.

Useat äidit pitävät helpoimpana tapana ottaa vauva viereen nukkumaan, joko omaan sänkyyn tai nk. sivuvaunuun, jolloin imetys on helppo toteuttaa makuulleen.

Jos yöllä joutuu nousemaan, herää enemmän ja uudelleen uneen pääsy on vaikeampaa.

Itse imetys myös vapauttaa hormoneja, jotka saavat äidin yleensä helposti nukahtamaan imetyksen aikana. Monesta syystä ei siis ole järkevää yrittää pysytellä hereillä yöimetyksien aikana - mikä taas on pakko tehdä, jos imettää istualleen tai jopa eri huoneessa. Istuen imettämistä voisi jopa pitää turvallisuusriskinä, koska vauva saattaa tipahtaa äidin nukahtaessa.

Kelloa ei kannata yöllä tuijottaa, silloin vain ahdistuu siitä kuinka vähän on aikaa nukkua tai kuinka pian vauva taas herää! Jos kelloa tarvitsee työssäkäyvä puoliso, se kannattaa kääntää niin, ettei imettäjä sitä vahingossakaan näe. Yöllä ei kannata myöskään vaihtaa vaippaa kuin pakon edessä.

Jos vauvan ottaminen viereen/väliin ei syystä tai toisesta onnistu, voi kokeilla laittaa vauva vaunukoppaan ja se sänkyyn, tai sitten sivuvaunu vanhempien sänkyyn kiinni. Myös pyyherulla tms. voi auttaa vanhempaa nukkumaan rennommin vauvan vieressä.

Vatsavaivoja helpottaa usein vatsallaan nukkuminen, mitä ei kuitenkaan suositella kätkytkuolemariskin takia. Tieteellisesti testaamaton teoriani kuitenkin sanoo, että jos lapsi nukkuu äitinsä vieressä, saaden hengityksen rytmin ja lämmön äidiltä (tai isältä!) hän ei lopeta hengitystä.

Jos ajatus tuntuu hyvältä, saattaa king size –peti kannattaa hankkia heti sopivan tilaisuuden tullen. ”Köyhän miehen” versiona on hyvin yhteen liitettyinä kolme normaalilevyistä sänkyä. Normaali parisänky tosin yleensä riittää tavallisimpaan co-sleeping –muotoon eli kaksi aikuista ja yksi lapsi. Omaan sänkyyn siirtyminen tapahtuu sitten joka perheessä ja kullakin lapsella omaan tahtiin, yleensä pinnasängyn voi jättää kokonaan väliin, ellei sitä sitten käytä sivuvaununa tai turvareunana.

perhepeti

Tapansa kullakin, mutta kokeilla aina kannattaa. Perhepedissä nukkuminen on loppujen lopuksi myös aika yleistä, vaikka harva sitä enempää ajattelee tai asiaa mainostaa. Useimmat suomalaiset vain ovat aika käytännöllisiä, joten erityisesti aivan pienet vauvat päätyvät usein äitien kainaloon. Isistä on sanottava, että yleensä he nukkuvat todella hyvin lastensa vieressä ;-) – eritoten, jos menevät heidän kanssaan nukkumaan. Kaikilla isillä ei kuitenkaan ole äitien vaistoja, joten jokaisen naisen on itse miehensä parhaiten tuntien ratkaistava voiko vauva nukkua keskellä, vai esim. äidin ja seinän välissä.

sulle!!! kirjoitti:

Ota vauva viereesi ja laita unipussiin. Työnnä parisänky nurkkaan ja laita vauva seinän puolelle. Nuku itse keskellä sänkyä ja mies toiselle laidalle. Jos levottomuus johtuu läheisyydenkaipuuusta, tuo konsti voi toimia. Ei välttämättä toimi heti, koska vauva tarkistaa heräilyillä, että olethan varmasti vieressä. Siihen luottamuksen rakentamiseen menee aikaa. Sivuvaunu on toinen ihan yhtä hyvä. Näin sun ei tarvitse nousta öisin ylös kertaakaan ja jaksat paremmin. Tuossa iässä alkaa vaivaamaan hampaat ja eroahdistus. Eipä siihen auta muu kuin lähellä nukkuminen ja panadol illalla. Meillä oli heräilyä 1 vuotiaaks ja otti koville. Teet nyt vain nukkumispaikoista sellaiset, että sun ei tarvitse tosissaan nousta jalkeille yön aikana kertaakaan. Sellaista ei pitemmän päälle nimittäin jaksa.

Lue lisää

eikä panadolitkaan...eikä sitä vauvaa turhaan kannata lääkitä, jos ei tiiä varmasti heräilyjen syytä!!

vinkki.!! kirjoitti:

Paras keino jaksaa yöimetyksiä on tehdä niistä itselleen mahdollisimman helppoja, hyväksyä ne vauvalle tarpeellisina ja elämänvaiheeseen kuuluvina.

Yleensä tämä tarkoittaa, ettei juokse toiseen huoneeseen imettämään istualleen.

Useat äidit pitävät helpoimpana tapana ottaa vauva viereen nukkumaan, joko omaan sänkyyn tai nk. sivuvaunuun, jolloin imetys on helppo toteuttaa makuulleen.

Jos yöllä joutuu nousemaan, herää enemmän ja uudelleen uneen pääsy on vaikeampaa.

Itse imetys myös vapauttaa hormoneja, jotka saavat äidin yleensä helposti nukahtamaan imetyksen aikana. Monesta syystä ei siis ole järkevää yrittää pysytellä hereillä yöimetyksien aikana - mikä taas on pakko tehdä, jos imettää istualleen tai jopa eri huoneessa. Istuen imettämistä voisi jopa pitää turvallisuusriskinä, koska vauva saattaa tipahtaa äidin nukahtaessa.

Kelloa ei kannata yöllä tuijottaa, silloin vain ahdistuu siitä kuinka vähän on aikaa nukkua tai kuinka pian vauva taas herää! Jos kelloa tarvitsee työssäkäyvä puoliso, se kannattaa kääntää niin, ettei imettäjä sitä vahingossakaan näe. Yöllä ei kannata myöskään vaihtaa vaippaa kuin pakon edessä.

Jos vauvan ottaminen viereen/väliin ei syystä tai toisesta onnistu, voi kokeilla laittaa vauva vaunukoppaan ja se sänkyyn, tai sitten sivuvaunu vanhempien sänkyyn kiinni. Myös pyyherulla tms. voi auttaa vanhempaa nukkumaan rennommin vauvan vieressä.

Vatsavaivoja helpottaa usein vatsallaan nukkuminen, mitä ei kuitenkaan suositella kätkytkuolemariskin takia. Tieteellisesti testaamaton teoriani kuitenkin sanoo, että jos lapsi nukkuu äitinsä vieressä, saaden hengityksen rytmin ja lämmön äidiltä (tai isältä!) hän ei lopeta hengitystä.

Jos ajatus tuntuu hyvältä, saattaa king size –peti kannattaa hankkia heti sopivan tilaisuuden tullen. ”Köyhän miehen” versiona on hyvin yhteen liitettyinä kolme normaalilevyistä sänkyä. Normaali parisänky tosin yleensä riittää tavallisimpaan co-sleeping –muotoon eli kaksi aikuista ja yksi lapsi. Omaan sänkyyn siirtyminen tapahtuu sitten joka perheessä ja kullakin lapsella omaan tahtiin, yleensä pinnasängyn voi jättää kokonaan väliin, ellei sitä sitten käytä sivuvaununa tai turvareunana.

perhepeti

Tapansa kullakin, mutta kokeilla aina kannattaa. Perhepedissä nukkuminen on loppujen lopuksi myös aika yleistä, vaikka harva sitä enempää ajattelee tai asiaa mainostaa. Useimmat suomalaiset vain ovat aika käytännöllisiä, joten erityisesti aivan pienet vauvat päätyvät usein äitien kainaloon. Isistä on sanottava, että yleensä he nukkuvat todella hyvin lastensa vieressä ;-) – eritoten, jos menevät heidän kanssaan nukkumaan. Kaikilla isillä ei kuitenkaan ole äitien vaistoja, joten jokaisen naisen on itse miehensä parhaiten tuntien ratkaistava voiko vauva nukkua keskellä, vai esim. äidin ja seinän välissä.

Lue lisää

Amerikkalainen lastenlääkäri William Sears on yhdessä vaimonsa Marthan kanssa julkaissut useita lastenhoitoa käsitteleviä oppaita. Näkökulma on usein käytännönläheinen ja korostaa kiintymysvanhemmuutta (attachment parenting). He varoittelevat huudatusunikoulusta, mutta eivät vähättele vanhempien jaksamisen tärkeyttä.

Searsien (Sears, W. & Sears, M. 1993. The Baby Book: Everything You Need to Know About Your Baby from Birth to Age Two. Little Brown. - Synopsis: Meryn G. Callander) lähtöajatuksena on, että heräilyn taustalla on usein syy, joka kannattaa selvittää. Toinen oleellinen oivallus on opettaa vauvaa unten maille vähitellen, ei kerrasta yhdessä yössä.

mahdollisia syitä heräilyyn

fyysisiä syitä: hampaiden puhkeaminen, märkä vaippa, nälkä, yöpuku ärsyttää (joillekin sopii vain puuvilla), tukkoinen nenä, makuuhuoneessa on liian kylmä tai kuuma...


ympäristöstä aiheutuvia syitä: liian kylmä/kuuma/kostea/kuiva ilma, huonepöly, kylmä sänky, oudot äänet, kummat hajut...


piileviä lääketieteellisiä syitä: korvatulehdus, flunssa, kuume, refluksiongelmat, allergiat ja niiden aiheuttama kutina, kihomadot (lienevät harvinaisia ihan pienellä vauvalla), virtsatietulehdus...


kehitysvaiheisiin liittyviä syitä: aikaisemmin hyvin nukkuneet vauvat saattavat alkaa heräillä oppiessaan istumaan, ryömimään, kävelemään... Vauvat käyvät unissaankin läpi näitä uusia taitoja, mikä tekee nukkumisesta katkonaista. Yöllä istuskeleva/seisova vauva kannattaa nopeasti ja vähin äänin palauttaa hyvään nukkuma-asentoon, ennenkuin tämä ehtii kunnolla herätä. Yöheräilyn taustalla saattaa olla myös eroahdistus. 8-12 kk ikäinen, joka aikaisemmin nukkui hyvin, alkaakin nyt heräillä öisin ja "takertuu" päivisinkin enemmän vanhempiinsa. Searsin mukaan tämä ilmiö on osittain yhteydessä vauvan liikkuvuuteen, eli vartalo vetää pois vanhempien luota, mutta pää käskee pysyttelemään lähellä.


tunnesyitä: Vauvan levoton päivä saattaa jatkua levottomana yönä - aivan kuten aikuisellakin. Poikkeamat rutiineissa ja päiväaktiviteetit heijastuvat öihin. Myös vanhemman tunnevaihtelut saattavat peilautua vauvasta. Hän ehkä aistii vanhempien apeuden, masentuneisuuden tai muuta vaikeudet ja on itsekin levottomampi.


luonne: Älä pidä yöunta kiltteyden merkkinä! Hyvät yöunet eivät ole liioin hyvän äitiyden merkki. Lapset ovat erilaisia, ja jotkut nukkuvat hyvin, toiset eivät.

ole joustava
Huudatusunikoulua ei Searsien mukaan kannata kokeilla, koska lapsi oppii siitä turvattomuuden lisäksi vain sen, ettei tämän tarpeisiin vastata. Heräilyn todellinen syy ei selviä, mikäli oletetaan lapsen olevan hemmoteltu tai oppineen heräilemään. Uimaopetus on oiva vertaus: eihän lasta heitetä veteenkään suinpäin, ja toivota tämän oppivan kerrasta uimaan. Eli ei myöskään laiteta pinnasänkyyn, ja toivota että osaa nukkua... Nukkumisjuttuja opetellaan vähitellen, aloittaen siitä ettei nukkumista tarvitse pelätä; nukkuminen on mukavaa eikä vauvaa hylätä olemaan yksin. Lopuksi opetetaan keinot pysyä unessa.

Kannattaa olla joustava. Jos valitset jonkun metodin, ei sitä ei tarvitse noudattaa 100 prosenttisesti. Tee sitä mikä toimii, unohda loput. Nukutuskeinoista muodostuu kokemuskansio, ja vaikkei joku keino jonain yönä toimisikaan ei se tarkoita, että yöheräilyt silti jatkuisivat vuosia. Aika on puolellasi, ja kaikista yrityksistä viisastut. Joku konsti, joka ei toiminut kuukausi sitten saattaakin nyt toimia. Kannattaa koittaa opettaa vauvalle monia eri keinoja nukahtaa (sekä iltanukahtamiseen että yöheräilyihin), tämä lisää omaakin jaksamista jos ei aina tarvitse tehdä saman kaavan mukaisesti.
joitakin yksittäisiä kikkoja
isä lohduttajana: puoliso (ystävä, isovanhempi) tuudittaa ja heijaa vauvan uneen (ja laskee takaisin sänkyyn) useampana yönä, ja vauva oppii pikkuhiljaa nukahtamaan ilman syömistä tai muuta äitiin yhdistämäänsä nukahtamiskeinoa

siirrä vauva lähemmäksi/kauemmaksi vanhemmista, eli koita löytää sopiva etäisyys (esim. pinnasängystä voi tehdä sivuvaunun oman sängyn viereen)

lisää päiväruokailuja: koskee erityisesti 6-9 kk ikäisiä vauvoja, jotka syövät tiheästi öisin. Monet tämänikäiset vauvat ovat niin aktiivisia päivisin, etteivät jaksa keskittyä syömään, ja nälkä iskee vasta yöllä. Koita syöttää vähintään kolmen tunnin välein, vie lapsi rauhalliseen, vähävirikkeiseen huoneeseen ja keskittykää syömiseen. Tarjoa kiinteitä pari kolme kertaa päivässä. Vauvan on tarkoitus ymmärtää, että päivät ovat leikkimiseen, yöt nukkumiseen. Seuraavaksi vauvalle opetetaan, että rinnat nukkuvat öisin, eli koita nukuttaa heräilevä vauva syöttämättä. Taputtele selästä rytmikkäästi. Pidä varmoin ottein ja keinuttele. Anna vauvan kosketella ja taputella rintaa. Laula kehtolaulua.

iltanukuttamisen keinoja: säännöllinen nukkumaanmenoaika ja iltarituaalit, rauhoittelu (esim. hieronta tai lämmin kylpy), kanna liinassa, imetä uneen - pullosyötönkin voi tehdä "pesien", isä nukuttaa omalla tavallaan. Pesiminen: eli nukuta vauva ensin esim. kainalossasi tai omassa sängyssäsi, keinuttele keinutuolissa, kokeile pinnasänkyä jossa on pyörät alla...

yönukuttaminen: kapalointi tai petivaatetuksen löysentäminen saattaa pidentää unijaksoja (eli kokeile vauvakohtaisesti mikä juuri teillä toimii). Nukkuma-asentoa kannattaa koittaa vaihtaa, paras asento voi myös vaihdella iän mukaan. Päivärytmin muuttaminen: lapsentahtisten aikataulujen mukaan syötetty ja paljon kanniskeltu vauva nukkuu päivisin monesti vain lyhempiä torkkuja, ja säästää pitkän unijakson yöhön. Eli kannattaa kokeilla päiväunikuvioiden muuttamista.

nukuta vauva niin että pidät lämpöisiä käsiä turvallisen tiukasti vauvan selällä/pään kohdalla, ja hän tottuu nukahtamaan lämmön tunteeseen -> helpompi laskea pinnasänkyyn, ideana siis estää yleinen kiemurtelu kun vauva meinaa herätä sänkyyn laitettaessa. Tähän voi lisätä selän tai pepun rytmisen taputtelun. Kädet irrotetaan asteittain, ensin yksi, sitten toinen, hitaasti keventämällä otetta. Tämä toimii yleensä paremmin isien tekemänä (vrt. isommat kädet...).

laita sänkyyn "jotain itsestäsi", esim. oma yöpaita tai rintasuojus, eli jotain äidiltä tuoksuvaa. Tai nauhoita kasetille laulamiasi kehtolauluja, ja laita nauha pyörimään.

oma vinkkini: tarjoa unirättiä tai -lelua. Olen omille lapsille antanut harsovaipan unikäyttöön. Ensin vauva voi pidellä sitä imetettäessä, se yhdistyy turvalliseen tunteeseen ja vauva oppii vähitellen nukahtamaan pelkästään unirättiä hypistellen. Myös unipussi on osoittautunut mainioksi apuvälineeksi.

koita mennä heräävän vauvan luo nopeasti, ettei vauva ehdi kunnolla herätä vaan nukahtaa pian uudestaan

vauvan vatsan on hyvä olla täynnä, muttei liian täynnä

jotkut vauvat haluavat nukkua hiljaisuudessa, toiset pitävät taustahälystä. Vesi, rauhallinen musiikki, kellon tikitys yms. saattavat rauhoittaa vauvan uneen ja nukuttaa myös yöllä (ja toisia samat taas ehkä häiritsevät).

ratkaisu saattaa myös löytyä kantoliinasta tai riippumatosta

viereen otot kirjoitti:

eikä panadolitkaan...eikä sitä vauvaa turhaan kannata lääkitä, jos ei tiiä varmasti heräilyjen syytä!!

otto mutta tässä tapauksessa voi auttaa,ainakin kannattaa muutama yö kokeilla.Ei siinä mitään menetä.Ja tosiaan kapalot pois tuon ikäiseltä ei vauvankaan tarvitse nyt ihan liikkumatta nukkua.

Miten yöimetyksen lopetus auttaa???? Ensinnäkin jotkut vauvat tarvitsevat ihan maitoa yöllä, varsinkin jos syövät päivällä huonosti. Siinähän äiti näännyttää itsensä puolikuoliaaksi, jos joutuu nousemaan sängystä ylös ja lämmittämään korviketta, syöttämään sen pullosta istualleen (juominen voi olla hidasta puuhaa pullosta) ja sitten röyhtäyttää. Jotain valoakin pitää olla päällä ja melatoniinin eli yöhormonin eritys vähenee. Siinä vaiheessa kaikki ovat jo pirteitä ja uneen vaipuminen on työläämpää. Eikö ole helpompaa vain nostaa sen paita ja imettää pari minsaa makuullaan. Sängystä ei tarvi nousta ylös. Vauvankaan ei tarvi odotella lämmittelemistä ja ylösnostoa yms. kaikki voi vaan maata. Mun mielestä on ihan tappohommaa lämmitellä pulloja öisin, jos kerta rintaakin voi antaa. Monet voivat tarvita muutaman yöimetyksen aina 1 vuotiaaks. Ei ole mitään ehdotonta takarajaa siihen.

Yöimetyksen lopetus voi olla todella työlästä ja sitten vauva voi huutaa monta viikkoa. Ja jos se vielä tarvii jonku satsin maitoa aamuyöstä, niin pullon lämmitys ja jalkeille nousu on tappohommaa.

Yöimetys kannattaa jättää viimeisenä. Jos sen jättää pois maidontuotanto vähenee radikaalisti. Kyse on vasta 5 kk vanhasta.

Aloittajalle, on hyvin tyypillistä, että vauvat heräilee 2 vuotiaaks. Järjestä nukkumiset niin, että ei tarvitse nousta jalkeille. Sivuvaunu on hyvä vaihtoehto. Mitään poppaskonsteja ei ole eikä unilääkkeitäkään voi vauvalle syöttää. Yleensä läheisyys vähentää yöheräilyjä ja joka tapauksessa ne on helpompi hoitaa. KOeta jaksaa. Yöheräilyt kuuluu asiaan.

lopetus sitten kirjoitti:

Miten yöimetyksen lopetus auttaa???? Ensinnäkin jotkut vauvat tarvitsevat ihan maitoa yöllä, varsinkin jos syövät päivällä huonosti. Siinähän äiti näännyttää itsensä puolikuoliaaksi, jos joutuu nousemaan sängystä ylös ja lämmittämään korviketta, syöttämään sen pullosta istualleen (juominen voi olla hidasta puuhaa pullosta) ja sitten röyhtäyttää. Jotain valoakin pitää olla päällä ja melatoniinin eli yöhormonin eritys vähenee. Siinä vaiheessa kaikki ovat jo pirteitä ja uneen vaipuminen on työläämpää. Eikö ole helpompaa vain nostaa sen paita ja imettää pari minsaa makuullaan. Sängystä ei tarvi nousta ylös. Vauvankaan ei tarvi odotella lämmittelemistä ja ylösnostoa yms. kaikki voi vaan maata. Mun mielestä on ihan tappohommaa lämmitellä pulloja öisin, jos kerta rintaakin voi antaa. Monet voivat tarvita muutaman yöimetyksen aina 1 vuotiaaks. Ei ole mitään ehdotonta takarajaa siihen.

Yöimetyksen lopetus voi olla todella työlästä ja sitten vauva voi huutaa monta viikkoa. Ja jos se vielä tarvii jonku satsin maitoa aamuyöstä, niin pullon lämmitys ja jalkeille nousu on tappohommaa.

Yöimetys kannattaa jättää viimeisenä. Jos sen jättää pois maidontuotanto vähenee radikaalisti. Kyse on vasta 5 kk vanhasta.

Aloittajalle, on hyvin tyypillistä, että vauvat heräilee 2 vuotiaaks. Järjestä nukkumiset niin, että ei tarvitse nousta jalkeille. Sivuvaunu on hyvä vaihtoehto. Mitään poppaskonsteja ei ole eikä unilääkkeitäkään voi vauvalle syöttää. Yleensä läheisyys vähentää yöheräilyjä ja joka tapauksessa ne on helpompi hoitaa. KOeta jaksaa. Yöheräilyt kuuluu asiaan.

Lue lisää

korvatulehdus joka vaivaa vain yöllä?

lopetus sitten kirjoitti:

Miten yöimetyksen lopetus auttaa???? Ensinnäkin jotkut vauvat tarvitsevat ihan maitoa yöllä, varsinkin jos syövät päivällä huonosti. Siinähän äiti näännyttää itsensä puolikuoliaaksi, jos joutuu nousemaan sängystä ylös ja lämmittämään korviketta, syöttämään sen pullosta istualleen (juominen voi olla hidasta puuhaa pullosta) ja sitten röyhtäyttää. Jotain valoakin pitää olla päällä ja melatoniinin eli yöhormonin eritys vähenee. Siinä vaiheessa kaikki ovat jo pirteitä ja uneen vaipuminen on työläämpää. Eikö ole helpompaa vain nostaa sen paita ja imettää pari minsaa makuullaan. Sängystä ei tarvi nousta ylös. Vauvankaan ei tarvi odotella lämmittelemistä ja ylösnostoa yms. kaikki voi vaan maata. Mun mielestä on ihan tappohommaa lämmitellä pulloja öisin, jos kerta rintaakin voi antaa. Monet voivat tarvita muutaman yöimetyksen aina 1 vuotiaaks. Ei ole mitään ehdotonta takarajaa siihen.

Yöimetyksen lopetus voi olla todella työlästä ja sitten vauva voi huutaa monta viikkoa. Ja jos se vielä tarvii jonku satsin maitoa aamuyöstä, niin pullon lämmitys ja jalkeille nousu on tappohommaa.

Yöimetys kannattaa jättää viimeisenä. Jos sen jättää pois maidontuotanto vähenee radikaalisti. Kyse on vasta 5 kk vanhasta.

Aloittajalle, on hyvin tyypillistä, että vauvat heräilee 2 vuotiaaks. Järjestä nukkumiset niin, että ei tarvitse nousta jalkeille. Sivuvaunu on hyvä vaihtoehto. Mitään poppaskonsteja ei ole eikä unilääkkeitäkään voi vauvalle syöttää. Yleensä läheisyys vähentää yöheräilyjä ja joka tapauksessa ne on helpompi hoitaa. KOeta jaksaa. Yöheräilyt kuuluu asiaan.

Lue lisää

No alkuperäisen viestistä sain kyllä sellaisen käsityksen että yöt on tällä hetkellä ihan tappohommaa! Ei se ole normaalia vauva-arkea että yöllä herätään tunnin välein! Mulla on kokemusta kahdesta lapsesta että unimäärä kasvaa kun siirrytääm korvikkeeseen. Ei välttämättä kaikilla, mutta se olikin vinkki kun ap tuntuu niin väsynyt tilanteeseen olevan. Jos vauva herää tunnin välein niin se ei tosiaankaan vaan ole helppoa nostaa helmaa ja antaa vauvan imeä varsinkaan jos se ei ime! Nyt kannattaa käyttää vähän harkintakykyä vaikka olisi kuinka imetysfanaatikko. Pelissä on kuitenkin äidin mielenterveys ja jaksaminen! 5kk on kuitenkin ihan hyvä aika imettää ja vielä kun jatkaa päivällä imetystä niin saa jo olla ylpeä siitä!

Ja mielipiteitä on monia. Mun mielestä on tappohommaa imettää huonossa asennossa kolme tuntia hereillä. Ei tappohommaa lämmittää pulloa kerran yössä ja olla puolen tunnin, tunnin päästä taas nukkumassa.

...... kirjoitti:

No alkuperäisen viestistä sain kyllä sellaisen käsityksen että yöt on tällä hetkellä ihan tappohommaa! Ei se ole normaalia vauva-arkea että yöllä herätään tunnin välein! Mulla on kokemusta kahdesta lapsesta että unimäärä kasvaa kun siirrytääm korvikkeeseen. Ei välttämättä kaikilla, mutta se olikin vinkki kun ap tuntuu niin väsynyt tilanteeseen olevan. Jos vauva herää tunnin välein niin se ei tosiaankaan vaan ole helppoa nostaa helmaa ja antaa vauvan imeä varsinkaan jos se ei ime! Nyt kannattaa käyttää vähän harkintakykyä vaikka olisi kuinka imetysfanaatikko. Pelissä on kuitenkin äidin mielenterveys ja jaksaminen! 5kk on kuitenkin ihan hyvä aika imettää ja vielä kun jatkaa päivällä imetystä niin saa jo olla ylpeä siitä!

Ja mielipiteitä on monia. Mun mielestä on tappohommaa imettää huonossa asennossa kolme tuntia hereillä. Ei tappohommaa lämmittää pulloa kerran yössä ja olla puolen tunnin, tunnin päästä taas nukkumassa.

Lue lisää

Mulla on kokemus, että korvike ei pidentänyt unipätkiä yhtään, ei edes kiinteiden aloitus tuonut mitään eroa. Vauva heräili ensimmäisen vuotensa 1-3 h välein, vaikka illalla söi hevosannoksen puuroa. Vauvan heräily ei välttämättä johdu siis nälästä. On olemassa myös tiheänimun kausia, mutta siitä tässä tuskin kyse, kun vauva ei ime rintaa vaan itkee.

Vauvan unisykli kestää 50 min. Jotkut vauvat heräävät täydellisesti tämän syklin jälkeen, jolloin ne siis heräävät tunnin välein. He tarvitsevat aikuisen lähelleen, jotta voivat painua takaisin uneen. Toiset vauvat eivät juurikaan havahdu vaan painuvat taas uuteen sykliin.

Kaikki vauvat heräävät 2-3 syklin jälkeen, mutta ero tuleekin siinä, osaako vauva painua itse uneen vai ei. Vauvojen yöheräily on normaalia ja vasta puolivuotiaana suurin osa osaa nukkua jopa 5 h putkeen.

Mun kokemuksella taas tissi toi unen nopeiten. Korvikkeen lämmitys mikrossa ja sen juottaminen vauvalle istualteen puolisen tuntia oli tappohommaa. Ja sen jälkeen vauva jäi hereille pariksi tunniksi. Mutta kun pääsin korvikkeista eroon, pelkkä parin minuutin imetys yöllä sai vauvan uudestaan uneen (kun päästiin korvikkeista, vauva oli noin 3 kk ikäinen). Meillä siis imetyksellä sain unen jatkumaan tosi nopeasti verrattuna pulloon.

Vauvaa vaivaa jokin, jos kerta itkee noin paljon. Onko se hampaat vai mikä? Ehkä pitäis mennä lääkäriin mikä vaivaa. Jos kerta mikään ei auta.

ON kokemus.... kirjoitti:

Mulla on kokemus, että korvike ei pidentänyt unipätkiä yhtään, ei edes kiinteiden aloitus tuonut mitään eroa. Vauva heräili ensimmäisen vuotensa 1-3 h välein, vaikka illalla söi hevosannoksen puuroa. Vauvan heräily ei välttämättä johdu siis nälästä. On olemassa myös tiheänimun kausia, mutta siitä tässä tuskin kyse, kun vauva ei ime rintaa vaan itkee.

Vauvan unisykli kestää 50 min. Jotkut vauvat heräävät täydellisesti tämän syklin jälkeen, jolloin ne siis heräävät tunnin välein. He tarvitsevat aikuisen lähelleen, jotta voivat painua takaisin uneen. Toiset vauvat eivät juurikaan havahdu vaan painuvat taas uuteen sykliin.

Kaikki vauvat heräävät 2-3 syklin jälkeen, mutta ero tuleekin siinä, osaako vauva painua itse uneen vai ei. Vauvojen yöheräily on normaalia ja vasta puolivuotiaana suurin osa osaa nukkua jopa 5 h putkeen.

Mun kokemuksella taas tissi toi unen nopeiten. Korvikkeen lämmitys mikrossa ja sen juottaminen vauvalle istualteen puolisen tuntia oli tappohommaa. Ja sen jälkeen vauva jäi hereille pariksi tunniksi. Mutta kun pääsin korvikkeista eroon, pelkkä parin minuutin imetys yöllä sai vauvan uudestaan uneen (kun päästiin korvikkeista, vauva oli noin 3 kk ikäinen). Meillä siis imetyksellä sain unen jatkumaan tosi nopeasti verrattuna pulloon.

Vauvaa vaivaa jokin, jos kerta itkee noin paljon. Onko se hampaat vai mikä? Ehkä pitäis mennä lääkäriin mikä vaivaa. Jos kerta mikään ei auta.

Lue lisää

No sepäs se on kun kaikilla on yksilölliset kokemukset, mutta nimen omaan annoin vaan vinkin mitä kannattaa kokeilla jos on tällä hetkellä kuoleman väsynyt äiti! Jollain korvike auttaa vaikka teillä ei ole auttanut. Ei välttämättä auta alkuperäiselle, mutta kannattaa kokeilla!

meillä samanlaista ja syytkin löydettiin: maitoallergia, vilja-allergia, muna-allergia, eläinpöly-allergia...