välilevypullistumien leikkaus...

Ennen osastolle menoa otettiin verinäytteet (klo10.30)ja siitä lampsin osastolle. Osastolla oli
ruuhkaa joten jouduin odottomaan vuodepaikkaa jonkin aikaa aina tuonne 17.00 asti. Odottelun aikana sain syödä odotusaulassa. Lisäksi ottivat vielä yhden verinäytteen. Odotusaikana tekivät haastattelun. Vuodepaikan saatuani vaihdoin vaatteet ja asetuin taloksi. Illan mittaan kävi anestesia lääkäri sekä leikkaava kirurgi selittämässä toimenpiteen ja ilmoittivat alustavan aikataulun seuraavaksi päiväksi. Itsellä oli meno sisään n. klo 12.30. Ennen sitä antoivat rauhoittavan tabun. Ennen leikkausta piti laittaa leikkaussukat jalkaan. Nämä kuulemma estävät veritulppia. Kritisoin hieman väriä koska olivat valkoiset. Minulle olis käynyt mustat paremmin! Leikkaussaliin mentiin vauhdilla ja leikkaussalissa pistivät monitorien anturat paikoilleen ja käteen kanyylin vai mikä se nyt on. Anestesialääkäri tuli paikalle 2 minuutin päästä kun olin tullut saliin ja katsoi silmiin ja käski vetää pari kertaa syvään henkeä suuni eteen työnnetystä maskista ja laskea.......
Heräsin heräämöstä n 17.30 muistaakseni siinä jonkun aikaa tokkurassa välillä nukahtaen ja välillä heräen vilkuilin ympärille. Josssakin vaiheessa tunsin että jotakin sinne selkään on tehty koska pikkuruista kipua tuntui tai oikeastaan pakotusta. Pyysin kipulääkettä jota sain heti. Heräämössä nimittäin yksi sairaanhoitaja valvoi siinä meitä koko ajan. Hetken kuluttua aloin kysellä jo osastolle siirtymistä. Saavuin osastolle takaisin n 18.00.
Osastolla halusin pystyyn jo 18.30. Niinpä toivat eevan ja ponkaisin pystyyn ja lähdin ensin pienelle kävelylle. Kävin vessassa mutta vielä ei tullut mitään. Menin takaisin sänkyyn koska en jaksanut vileä olla koko ajan psytyssä. Pystyyn nousun aikana minulle vaihdettiin haavatyyny koksa haava vuoti. Sänkyyn takaisin mennessä jouduin kylkiasentoon ja haavaa hoidettiin kylmäpusseilla. Iltapala tuli siinä jossakin vaiheessa jota olin odotellut jo pitemmän aikaa koska edellisenä päivänä klo 24.00 jälkeen en ollut laittanut mitään suuhuni, ainoastaan lääkkeiden oton aikana otetun veden. Iltapala maistuikin aivan loistavalta. Ja iltapalan jälkeen tupakalle eevan avulla. Yö meni huonosti koska huoneessa oli henkilö joka piti hieman meteliä koko ajan. Samalla piti välillä kutsua hoitajia koska kaveri oli halvaantunut kaulasta alaspäin eikä voinut itse painella kutsunappia.
Seraavana päivä meni siinä kävellessä ja välillä tupakalla käydessä ja välillä sängyssä.
Vielä eivät koituttaneet. Melkein kuitenkin. Mutta seuraavana päivänä pääsin pois n. 12.00. Eli sairaalassa oli Ti 10.30-Pe 12.00. Sain taksilapun ja tilasin taksin.
Kotona odotti sänky johon laitoin liukkaan lakanan samoin kuin sairaalassa, pepun kohdalle. Lakana auttaa sängyyn menossa. Muuten ei tarvinnut mitään muita apuvälineitä. Saikkua annettiin 5 vk. Eli nyt on menossa viimeinen viikko. Selkä tuli kuntoon. Kipu jäi leikkauspöydälle. Mulle tehtiin 4-5 välin ison pullistuman poisto sekä samalla avarrettiin jotain juurikanavaa vasemmalta puolelta koska kivut olivat vasemmalla puolella.
Kaikin puolin erittäin postiivinen reissu. Kärsivällinen pitää olla koska kiire oli osastolla kova. Mutta ilmapiiri oli mukava.
Maallikon silmissä homma toimi erittäin hienosti.
Itsekin turhaan pelkäsin leikkausta, mietiskelin ja punnitsin eri vaihtoehtoja. Nyt kun tiedän olisin mennyt paljon aikaisemmin.
Särkyä ei kannata pelätä koska särkylääkeitä antavat kun pyydät. Leikkausarven särky kuitenkaan ei ole mitään verrattuna jatkuvaan kankun ja jalan särkemiseen.

Mä olin ma-to sairaalassa, leikattiin 2 välilevynpullistumaa ja juurikanavan ahtauma. Ekana päivänä en saanut nousta sängystä koska haava oli leikkauksessa vuotanut aika paljon ja jouduin seuraavan yönkin nukkumaan selälläni että se tyrehdyttää vuodon. Oli aika tuskaista turvotuksen takia. Tiistaina sain nousta sängystä ja alkaa kävelemään, matkoja pidensin joka kerta hiukan. Hankalaa oli se etten saanut istua kuukauteen leikkauksen jälkeen. Kotona kaikki piti korottaa että pääsin sohvalle, sänkyyn, vessaan kumartumatta. Mutta kivut jäivät sairaalaan.

Koska oli niin paha pullistuma että meinas tulla entinen jalka,leikkaus onnistui ja jaloilleni pääsin.

Ohjelma oli seuraavanlainen,
keskiviikkoiltana osastolle,torstai aamuna piti leikata mutta meni iltapäivälle,perjantaina olisin saanut kävellä ja lähteä kotiin mutta en pysynyt pystyssä kun huimasi.
La-aamuna jo kuin uusi ihminen ja iltapäivällä kotiin.

Jälkiongelmat vain yllättivät mutta johtuivat siitä "kipsitilanteesta" ennen leikkausta eli jäi "veto päälle" lihaksiin.

Fys hoidolla sitten siitä eteenpäin hitaasti mutta varmasti ja hyvä tuli,nyt yhdeksän vuotta leikkauksesta kuluneena on uudet ongelmat mutta tyytyväinen olen niihin terveisiin vuosiin.