Opiskelen lähihoitajaksi ja tuossa aikaisemmin jo tätä aihetta kirjoitin mutta olisi mielenkiintoista tietää millaisia mielikuvia lähihoitajilla on vahvasta ammatti-identiteetista.Kertokaahan kokemuksia ja mielikuvia aiheesta ja mielenkiintoista on myös seurata minkä verran mies-ja naislähihoitajien mielipiteet asiasta eroavat,vai eroavatko ollenkaan.
vahva-ammattiidentiteetti
"LH"Mies
5750
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voisin vielä lisätä vahvaan ammatti-identiteettiin työkokemuksen merkityksen, koska työtä tehdessä ja kokemuksen lisääntyessä se kehittyy ja vahvistuu. Esimerkiksi opiskelijoilla ja vastavalmistuneilla, ei välttämättä ole samanlaista AI:tiä mikä pitkään työtä tehneillä, vaan sillä asialla on vielä varaa kehittyä. Tämä voi ilmetä esimerkiksi siinä ettei luota itseensä tarpeeksi eri tilanteissa tai on epävarma. Vähän kehittynyt AI voi näkyä esimerkiksi potilastyössä: jos kohtaa haastavia hoidettavia tai itselle aivan uudenlaisia potilaita, niin paljon energiaa voi mennä ihan sen tilanteen kohtaamiseen. Esimerkiksi erilaiset työtehtävät/asiakkaat voi herättää aluksi tunteita, kuten vaikkapa kielteisiä ajatuksia, ehkäpä ahdistustakin tms.
Minusta nämä on aika yleisiä juttuja esimerkiksi osalla opiskelijoista ja miksei vastavalmistuneillakin tietyissä töissä. Esimerkiksi minä lähdin sellaisiin LH:n töihin valmistumisen jälkeen, johon en ollut suuntautunut ja josta ei ollut juuri kokemusta. Koin että AI ei ollut kovin vahva siinä ainakaan aluksi. Kokemuksen myötä tälläiset jutut, epävarmuus ja kaikenlaiset henkilökohtaiset ajatukset jää vähemmälle, ja sitä pystyy keskittymään kunnolla siihen työhön liittyvään puoleen,missä asiakkaat tarvii hoitoa ja apua yms.Tietenkin AI:iin liittyy myös se että arvostaa omaa työtään ja ymmärtää sen merkityksen ja tärkeyden.
AI:tin kehittymistä helpottaa esimerkiksi se, että kokee olevansa omalla alalla ja itselle sopivassa työssä. Silloin on varmaan helpompi omaksua se työhön liittyvä identiteetti ja ammatillisuus. Nämähän tarkoittavat joka työssä vähän erilaisia asioita, eikä kukaan ole sovelias kaikkiin ammatteihin.
Usein sanotaan että hoitoalalla tarvitaan vahvaa AI:tiä.Mitä se tarkoittaa? Ehkä se liittyy siihen että työ on monella tavalla haastavaa ja siinä ollaan jatkuvasti tekemisissä ihmisten kanssa. Luulisi että esim jossain yksinkertaisessa rutiininomaisessa hommassa kuten "tavaroiden järjestelyssä" ei samanlaista identiteettiä tarvita, vaan siinä pääsee tämän asian suhteen ehkä vähemmällä. Mielestäni joku yksinkertainen homma asettaa vähemmän vaatimuksia AI:lle kuin hoitajan työ. Kaikissa on hommissa on kuitenkin omat haasteensa.
Kiitoksia (mies)LH näistä ajatuksista,näistä saan hyviä ajatuksia aineeseeni.
Sepä mukava jos oli jotain apua. Saat tämän palstan jutuista ajatuksia teoriatiedon rinnalle. Yleensä opettajat arvostaa sitä "omaa pohdintaa" ja että on koittanut miettiä ja selvitellä asioita, vaikka ne näkemykset ei ihan "täydellisiä" olisikaan. En olisi varmaan osannut itse opiskeluaikana tuollaiseen tehtävään laittaa lausetta enempää tekstiä. Mun käsitys ammatti-identiteetistä on syntynyt ihan työkokemuksen myötä.
Minusta ammati-identiteettiin vaikuttaa paljon se ympäristön arvostus ammattia ja työnkuvaa kohtaan.
Itselläni valmistumisen jälkeen on ollut hieman ongelmia saada vahvaa ai:iä, koska(kamala myöntää) hieman häpeän ammattiani.. Omat tuttuni ja sukulaiseni ovat suurin osa maisteritasoa, ja minä sitten olenkin "vain" lähihoitaja. Eivät ne toki ole sitä minulle sanoneet, mutta jotenkin vain itse pidän itseäni tavallaan "huonompana" kun en mennytkään yliopistoon, vaan hankin itselleni huonommin palkatun käytännön ammatin.
Toisaalta taas ammatti-identiteettini kasvua hankaloittaa se, että työskentelen kotihoidossa, jossa edelleen kaikkia hoitajia(paitsi terv.hoit) nimitetään kodinhoitajiksi. En miellä itseäni kodinhoitajaksi vaan nimenomaan lähihoitajaksi ja se "kodin" sana häiritsee valtavasti, koska ihmiset luulee, että olemme sama asia kuin siivooja. Välillä omat asiakkaatkin nimittää siivoojaksi, joten senkin puolesta ei ai:n kehittyminen nimenomaan hoitajana ole niin helppoa. Olen ollut alalla nyt 4 vuotta ja toivon, ja uskon, että vuosien myötä alan itsekin arvostaa enemmän työtäni ja uskallan olla siitä jopa ylpeä!
En miellä itseäni kodinhoitajaksi vaan nimenomaan lähihoitajaksi
Noita vanhentuneita nimikkeitä käytetään jatkuvasti monissa paikoissa.Minulla työtodistuksia paljon, ja ainoastaan yhdessä on LH nimikkeenä, kun kävin vilkaisemassa. Miksi esim kodinhoitaja nimikkeestä ei luovuta, koska se on vanhentunut kaikinpuolin. Kyseisen koulutuksen käyneille ei anneta vakituista paikkaa, vaan nykyisin vaaditaan lähihoitajan koulutus. Siksi monet kodinhoitajat lähtee opiskelemaan lähihoitajiksi.Näin olen kuullut. Kotihoidossa työtehtävät ovat muuttuneet huomattavasti. Ennen siivottiin, laitettiin ruokaa ja tehtiin navettatyötkin. Kerran se kodinhoitajan nimike ei vastaa nykyisiä koulutusvaatimuksia eikä työtehtäviäkään, niin voisihan siitä luopua. Ala ja koulutus ovat muuttuneet niin paljon.
--arvostaa enemmän työtäni ja uskallan olla siitä jopa ylpeä!
--mutta jotenkin vain itse pidän itseäni tavallaan "huonompana" kun en mennytkään yliopistoon,
Ammatin arvostus lähtee itsestä, siitä että pitää työstänsä ja tekee sen kunnolla.Silloin se on arvokasta ja merkityksellistä itselle ja "työn kohteille".Vaikka minulla olisi kuinka pitkät koulutukset, mutta jos työ ei merkitsisi juuri mitään, enkä paljoa välittäisi koko hommasta, niin mitä arvoa sillä olisi? Ja voidaanko sitä työn arvoa määritellä opiskeluvuosien pituudella? Vaikka häpeäisit "vähäisiä" saavutuksia opiskelujen puolella, niin älä häpeä itse työtä.
Kyllä minäkin tunnen välillä 2,5 vuoden opiskelut mitättömiksi niiden rinnalla, jotka ovat opiskelleet 6 vuotta yliopistossa ja jatkavat edelleen. Mutta tätä käytännön työtä en häpeä, koska tiedän että se on tosi tärkeää ja tarpeellista. Vaikka minulla olisi takana 10 vuotta yliopistossa, niin voisin silti tehdä tätä hommaa ja arvostaa sitä, koska minusta se on arvokasta. Pitkänkään koulutuksen tuloksena saatua työtä en arvostaisi enempää, vaan lähinnä arvostaisin omaa ahkeruuttani opiskelussa.