Maan parasta taideopetusta

modernin taiteen tekeminen on yleisöstä jo vähän liiankin helppoa...?

Hyvä huomio, mutten en ole ihan samaa mieltä. ns. klassisen taiiteen opiskelua voi vertailla muusikon harjoituksiin. Vain harjoitus tekee mestarin! Ripaus lahjakkuutta myös on oltava..
Itse ajattelen, että klassisen harjoittaminen antaa taas mahdollisuuksia nykytaiteeseen. Paluuta 1800 -lukuun ei ole.

Taidemaalari kirjoitti:

Hyvä huomio, mutten en ole ihan samaa mieltä. ns. klassisen taiiteen opiskelua voi vertailla muusikon harjoituksiin. Vain harjoitus tekee mestarin! Ripaus lahjakkuutta myös on oltava..
Itse ajattelen, että klassisen harjoittaminen antaa taas mahdollisuuksia nykytaiteeseen. Paluuta 1800 -lukuun ei ole.

Lue lisää

Vaikka maalaisimme mitä, olemme aina oman aikamme tekijöitä.

Taide on tekniikkaa, mutta se on myös kulttuuria, elämää, aikakautta.

Kaikki sivuilla näkyvät työt ovat oppilaiden tekemiä - vuosina 2006 - 2008.

Hyvä että joku kirjoittelee tästäkin mahdollisuudesta. Suosittelen lämpimästi.

Vuoden 2007-2008 opiskelija.

opettajien tekemiä kirjoitti:

Kaikki sivuilla näkyvät työt ovat oppilaiden tekemiä - vuosina 2006 - 2008.

Hyvä että joku kirjoittelee tästäkin mahdollisuudesta. Suosittelen lämpimästi.

Vuoden 2007-2008 opiskelija.

Lue lisää

ja puhut vastoin parempaa tietoasi. Ehkä sinulla on tässä ns. "oma lehmä ojassa".

Eihän ne Repinin tasoisia ole, mutta kun nostetaan esille kuvien virheet olisi vastuullista eritellä mitä nämä virheet ovat, mistä ne johtuvat ja kuinka ne ovat vältettävissä.

mussini kirjoitti:

Eihän ne Repinin tasoisia ole, mutta kun nostetaan esille kuvien virheet olisi vastuullista eritellä mitä nämä virheet ovat, mistä ne johtuvat ja kuinka ne ovat vältettävissä.

Lue lisää

arvostelija, joka noudattaa entisen papin tapaa eli "älkää tehkö niin kuin minä vaan tehkää niin kuin sanon".

ilpittore kirjoitti:

arvostelija, joka noudattaa entisen papin tapaa eli "älkää tehkö niin kuin minä vaan tehkää niin kuin sanon".

omat mieltymykset? Ei tarvitse vastata mutta on jännää lukea niitä hänen aiempia arvosteluja näin jälkikäteen. Suosittelen teillekin ennenkuin hän ne poistaa. Ei tarvitse kuin käyttää hieman päättelykykyä.
Verkossa on näköjään kaikki mahdollista.

tämän "arvostelijan... kirjoitti:

omat mieltymykset? Ei tarvitse vastata mutta on jännää lukea niitä hänen aiempia arvosteluja näin jälkikäteen. Suosittelen teillekin ennenkuin hän ne poistaa. Ei tarvitse kuin käyttää hieman päättelykykyä.
Verkossa on näköjään kaikki mahdollista.

Lue lisää

mahdollista esittää mitä hyvänsä ja luulosairaille se antaa loistavat mahdollisuudet luulla ja epäillä mitä tahansa...
Ja todellisen syyn kaikki tietävät...

mussini kirjoitti:

Eihän ne Repinin tasoisia ole, mutta kun nostetaan esille kuvien virheet olisi vastuullista eritellä mitä nämä virheet ovat, mistä ne johtuvat ja kuinka ne ovat vältettävissä.

Lue lisää

Ainoa lohtu on, kun katsoo näitä oppilaiden maalaamia kuvia on se, että jos he eivät ole omaksuneet opetusta tai sitten he eivät ole ymmärtäneet opettajan sanomaa niin se vapauttaisi opettajan vastuusta.
On mahdotonta ruveta yksilöimään näiden maalauksien virheitä kuva kuvalta, mutta joitakin perusasioita voisi tarkastella mitkä pahiten pistää silmään. Kuvan sommittelu eli massojen sijoittelu ontuu pahiten varsinkin näissä henkilökuvissa toiset ovat selin kuvan lukusuuntaan nähden ja jos on oikein päin niin katseen puolella ei ole tarpeeksi tilaa siis tämä keskushakuisuus kuvapinnalla on todella kiusallinen. Hyvänä puolena voisi sanoa että henkilöiden kasvot ovat nostettu riittävän korkealle kuvapinnalla mikä on selvästi opettajan vaikutusta koska se toistuu kaikissa kuvissa.
Asetelmat ovat ihan alapuolella arvostelun sekä sommittelultaan että väreiltään ja tekniikaltaan ne muistuttavat valokuvia, jotka on ottanut valokuvaaja joka ei myöskään hallitse näitä asioita. Niissä on päähuomio kiinnitetty esineiden muodon ja pinnan jäljittelyyn ja värioppi puuttuu täysin ei ole vastavärejä varjoissa niin ehkä väriopista ei ole puhuttukaan opetuksessa.
Yleisvaikutelma kaikista kuvista on, että niistä suurin osa on irti taustoistaan ei ole suhdetta kuvauksen kohteen ja taustan välillä vaan ne ovat kuin kaksi eriasiaa jollakin jäännösvärillä tehty tausta. Maalauksen tulisi olla kokonaisvaltainen koko kuvapinnalla tehty suoritus jossa näkyy maalauksen välineen jälki. Valokuvia saa kameralla ei tarvitse maalata ainakaan nykyaikana.
Kaikissa kuvissa vallitsee valkoinen valo joka on aika luonnoton ja aiheuttaa maitomaisen vaikutelman johtuen paljosta valkoisella sekoitetuista väreistä joissa kuitenkin värillisten harmaiden osuus puuttuu josta taidosta meidän vanhat mestarimme tunnetaan.
Olen tavannut Repinin pojan 50 luvulla useita kertoja hän kävi työpaikallani Helsingissä keskustelemassa taiteesta ja isästään ja Terijoen ajoista. Työnantajani oli sieltä kotoisin heidän naapuristaan. Sain silloin jonkinlaisen käsityksen niistä vanhoista ajoista siellä naapurissa.
Lopputoteamuksena näistä oppilastöistä jään kuitenkin ihmettelemään, että miksi opiskella vanhaa taidetta, kun on nämä nykytietämykseen panostavat opinahjot täällä kotimaassa.

Koulutettu kirjoitti:

Ainoa lohtu on, kun katsoo näitä oppilaiden maalaamia kuvia on se, että jos he eivät ole omaksuneet opetusta tai sitten he eivät ole ymmärtäneet opettajan sanomaa niin se vapauttaisi opettajan vastuusta.
On mahdotonta ruveta yksilöimään näiden maalauksien virheitä kuva kuvalta, mutta joitakin perusasioita voisi tarkastella mitkä pahiten pistää silmään. Kuvan sommittelu eli massojen sijoittelu ontuu pahiten varsinkin näissä henkilökuvissa toiset ovat selin kuvan lukusuuntaan nähden ja jos on oikein päin niin katseen puolella ei ole tarpeeksi tilaa siis tämä keskushakuisuus kuvapinnalla on todella kiusallinen. Hyvänä puolena voisi sanoa että henkilöiden kasvot ovat nostettu riittävän korkealle kuvapinnalla mikä on selvästi opettajan vaikutusta koska se toistuu kaikissa kuvissa.
Asetelmat ovat ihan alapuolella arvostelun sekä sommittelultaan että väreiltään ja tekniikaltaan ne muistuttavat valokuvia, jotka on ottanut valokuvaaja joka ei myöskään hallitse näitä asioita. Niissä on päähuomio kiinnitetty esineiden muodon ja pinnan jäljittelyyn ja värioppi puuttuu täysin ei ole vastavärejä varjoissa niin ehkä väriopista ei ole puhuttukaan opetuksessa.
Yleisvaikutelma kaikista kuvista on, että niistä suurin osa on irti taustoistaan ei ole suhdetta kuvauksen kohteen ja taustan välillä vaan ne ovat kuin kaksi eriasiaa jollakin jäännösvärillä tehty tausta. Maalauksen tulisi olla kokonaisvaltainen koko kuvapinnalla tehty suoritus jossa näkyy maalauksen välineen jälki. Valokuvia saa kameralla ei tarvitse maalata ainakaan nykyaikana.
Kaikissa kuvissa vallitsee valkoinen valo joka on aika luonnoton ja aiheuttaa maitomaisen vaikutelman johtuen paljosta valkoisella sekoitetuista väreistä joissa kuitenkin värillisten harmaiden osuus puuttuu josta taidosta meidän vanhat mestarimme tunnetaan.
Olen tavannut Repinin pojan 50 luvulla useita kertoja hän kävi työpaikallani Helsingissä keskustelemassa taiteesta ja isästään ja Terijoen ajoista. Työnantajani oli sieltä kotoisin heidän naapuristaan. Sain silloin jonkinlaisen käsityksen niistä vanhoista ajoista siellä naapurissa.
Lopputoteamuksena näistä oppilastöistä jään kuitenkin ihmettelemään, että miksi opiskella vanhaa taidetta, kun on nämä nykytietämykseen panostavat opinahjot täällä kotimaassa.

Lue lisää

Valokuvia saa kameralla ei tarvitse maalata ainakaan nykyaikana.

Täytyy myöntää ettet tiedä valokuvauksesta pätkän pätkää, kun tuommoisia puhut

Koulutettu kirjoitti:

Ainoa lohtu on, kun katsoo näitä oppilaiden maalaamia kuvia on se, että jos he eivät ole omaksuneet opetusta tai sitten he eivät ole ymmärtäneet opettajan sanomaa niin se vapauttaisi opettajan vastuusta.
On mahdotonta ruveta yksilöimään näiden maalauksien virheitä kuva kuvalta, mutta joitakin perusasioita voisi tarkastella mitkä pahiten pistää silmään. Kuvan sommittelu eli massojen sijoittelu ontuu pahiten varsinkin näissä henkilökuvissa toiset ovat selin kuvan lukusuuntaan nähden ja jos on oikein päin niin katseen puolella ei ole tarpeeksi tilaa siis tämä keskushakuisuus kuvapinnalla on todella kiusallinen. Hyvänä puolena voisi sanoa että henkilöiden kasvot ovat nostettu riittävän korkealle kuvapinnalla mikä on selvästi opettajan vaikutusta koska se toistuu kaikissa kuvissa.
Asetelmat ovat ihan alapuolella arvostelun sekä sommittelultaan että väreiltään ja tekniikaltaan ne muistuttavat valokuvia, jotka on ottanut valokuvaaja joka ei myöskään hallitse näitä asioita. Niissä on päähuomio kiinnitetty esineiden muodon ja pinnan jäljittelyyn ja värioppi puuttuu täysin ei ole vastavärejä varjoissa niin ehkä väriopista ei ole puhuttukaan opetuksessa.
Yleisvaikutelma kaikista kuvista on, että niistä suurin osa on irti taustoistaan ei ole suhdetta kuvauksen kohteen ja taustan välillä vaan ne ovat kuin kaksi eriasiaa jollakin jäännösvärillä tehty tausta. Maalauksen tulisi olla kokonaisvaltainen koko kuvapinnalla tehty suoritus jossa näkyy maalauksen välineen jälki. Valokuvia saa kameralla ei tarvitse maalata ainakaan nykyaikana.
Kaikissa kuvissa vallitsee valkoinen valo joka on aika luonnoton ja aiheuttaa maitomaisen vaikutelman johtuen paljosta valkoisella sekoitetuista väreistä joissa kuitenkin värillisten harmaiden osuus puuttuu josta taidosta meidän vanhat mestarimme tunnetaan.
Olen tavannut Repinin pojan 50 luvulla useita kertoja hän kävi työpaikallani Helsingissä keskustelemassa taiteesta ja isästään ja Terijoen ajoista. Työnantajani oli sieltä kotoisin heidän naapuristaan. Sain silloin jonkinlaisen käsityksen niistä vanhoista ajoista siellä naapurissa.
Lopputoteamuksena näistä oppilastöistä jään kuitenkin ihmettelemään, että miksi opiskella vanhaa taidetta, kun on nämä nykytietämykseen panostavat opinahjot täällä kotimaassa.

Lue lisää

miksi opiskella vanhaa taidetta, kun on nämä nykytietämykseen panostavat opinahjot täällä kotimaassa

SIKSI KUN SITÄ nykyPASKAA EI VIITTI EDES KATTELLA!!

vastaus ummikolle kirjoitti:

miksi opiskella vanhaa taidetta, kun on nämä nykytietämykseen panostavat opinahjot täällä kotimaassa

SIKSI KUN SITÄ nykyPASKAA EI VIITTI EDES KATTELLA!!

mieltä olen tästä sinun lauseestasi. (SIKSI KUN SITÄ nykyPASKAA EI VIITTI EDES KATTELLA)

Nykytaide on vajonnut todella alas ja etääntynyt hyvin kauas oikeasta taiteesta. Tuleva talouslama korjaa kuitenkin tilannetta, koska veromarkoilla roskan tukemninen ja ostaminen vähenee.

samaa kirjoitti:

mieltä olen tästä sinun lauseestasi. (SIKSI KUN SITÄ nykyPASKAA EI VIITTI EDES KATTELLA)

Nykytaide on vajonnut todella alas ja etääntynyt hyvin kauas oikeasta taiteesta. Tuleva talouslama korjaa kuitenkin tilannetta, koska veromarkoilla roskan tukemninen ja ostaminen vähenee.

Lue lisää

sanoin. Sanoin ettei nykyinen opetus siellä vastaa sitä tasoa joka ennen vallitsi. Tässä kiteytettynä se mitä sanoin. Se mitä lopussa sanoin voi kyllä herättää joissakin vanhan ihailijoissa kihkeitä tunteita. mutta asia siitä tuskin miksikään muuttuu mennyt on mennyttä. Emmekä sille mahda mitään.
Nämä Juri Repinin maalaujset joita hän kävi silloin 50- luvulla näyttämässä meille olivat varsin moderneja nykysilmin katsottuna ja olen joskus pohtinut, että missähän ne nykyään ovat.
Jos näkisitte ne niin siitä vasta saisitte vettä myllyynne niin että siivet pyörisi jos kerran taide niin kihdyttää.

Koulutettu kirjoitti:

sanoin. Sanoin ettei nykyinen opetus siellä vastaa sitä tasoa joka ennen vallitsi. Tässä kiteytettynä se mitä sanoin. Se mitä lopussa sanoin voi kyllä herättää joissakin vanhan ihailijoissa kihkeitä tunteita. mutta asia siitä tuskin miksikään muuttuu mennyt on mennyttä. Emmekä sille mahda mitään.
Nämä Juri Repinin maalaujset joita hän kävi silloin 50- luvulla näyttämässä meille olivat varsin moderneja nykysilmin katsottuna ja olen joskus pohtinut, että missähän ne nykyään ovat.
Jos näkisitte ne niin siitä vasta saisitte vettä myllyynne niin että siivet pyörisi jos kerran taide niin kihdyttää.

Lue lisää

tännekin. Olen tehnyt ylläpidolle ilmoituksen että nuo mahdolliset kaksi IP: tä bannattaisi jo vihdoinkin. Helvetti kun jokaiseen ketjuun tukkii mukaan!

..hän tuli näköjään... kirjoitti:

tännekin. Olen tehnyt ylläpidolle ilmoituksen että nuo mahdolliset kaksi IP: tä bannattaisi jo vihdoinkin. Helvetti kun jokaiseen ketjuun tukkii mukaan!

palstalta pois häätämisen yritykset jatkuvat siis tänne asti, vapaa keskustelu halutaan tyrehdyttää koska mielipiteet ovat vääriä.

Onko sensuuriyritys virallista vai yksityistä?

Koulutettu kirjoitti:

Ainoa lohtu on, kun katsoo näitä oppilaiden maalaamia kuvia on se, että jos he eivät ole omaksuneet opetusta tai sitten he eivät ole ymmärtäneet opettajan sanomaa niin se vapauttaisi opettajan vastuusta.
On mahdotonta ruveta yksilöimään näiden maalauksien virheitä kuva kuvalta, mutta joitakin perusasioita voisi tarkastella mitkä pahiten pistää silmään. Kuvan sommittelu eli massojen sijoittelu ontuu pahiten varsinkin näissä henkilökuvissa toiset ovat selin kuvan lukusuuntaan nähden ja jos on oikein päin niin katseen puolella ei ole tarpeeksi tilaa siis tämä keskushakuisuus kuvapinnalla on todella kiusallinen. Hyvänä puolena voisi sanoa että henkilöiden kasvot ovat nostettu riittävän korkealle kuvapinnalla mikä on selvästi opettajan vaikutusta koska se toistuu kaikissa kuvissa.
Asetelmat ovat ihan alapuolella arvostelun sekä sommittelultaan että väreiltään ja tekniikaltaan ne muistuttavat valokuvia, jotka on ottanut valokuvaaja joka ei myöskään hallitse näitä asioita. Niissä on päähuomio kiinnitetty esineiden muodon ja pinnan jäljittelyyn ja värioppi puuttuu täysin ei ole vastavärejä varjoissa niin ehkä väriopista ei ole puhuttukaan opetuksessa.
Yleisvaikutelma kaikista kuvista on, että niistä suurin osa on irti taustoistaan ei ole suhdetta kuvauksen kohteen ja taustan välillä vaan ne ovat kuin kaksi eriasiaa jollakin jäännösvärillä tehty tausta. Maalauksen tulisi olla kokonaisvaltainen koko kuvapinnalla tehty suoritus jossa näkyy maalauksen välineen jälki. Valokuvia saa kameralla ei tarvitse maalata ainakaan nykyaikana.
Kaikissa kuvissa vallitsee valkoinen valo joka on aika luonnoton ja aiheuttaa maitomaisen vaikutelman johtuen paljosta valkoisella sekoitetuista väreistä joissa kuitenkin värillisten harmaiden osuus puuttuu josta taidosta meidän vanhat mestarimme tunnetaan.
Olen tavannut Repinin pojan 50 luvulla useita kertoja hän kävi työpaikallani Helsingissä keskustelemassa taiteesta ja isästään ja Terijoen ajoista. Työnantajani oli sieltä kotoisin heidän naapuristaan. Sain silloin jonkinlaisen käsityksen niistä vanhoista ajoista siellä naapurissa.
Lopputoteamuksena näistä oppilastöistä jään kuitenkin ihmettelemään, että miksi opiskella vanhaa taidetta, kun on nämä nykytietämykseen panostavat opinahjot täällä kotimaassa.

Lue lisää

Hyvä kun valotit hieman tarkemmin sanomaasi.

Näistä välittyy suuripiirteinen rentous joka ulottuu kuitenkin yksityiskohtiin asti. Ote ei ole varovaista vaan kättä ohjaa taito ja kokemus. Teokset on tehty vanhahtavaan tyyliin, noudattamatta kuitenkaan kaikkia tyyliin aiemmin kuuluneita sääntöjä. Valokuvan vaikutus näkyy selvästi asetelmissa, mutta vastavärien puuttuminen varjoista ei häiritse minua. Väittäisin, että niiden puuttuminen vaikuttaa tietoiselta valinnalta samaten kuin taustan värilliset ”puutteet” ja että on nimen omaan pyritty irti aiempien sukupolvien oppien liian orjallisesta noudattamisesta.

Sekin on nykytaiteen asennetta kun maalaa vanhahtavaan tyyliin ja suhtautuu tyynen huolettomasti noudattaako just prikulleen kaikkea aiemmin hyväksi ja ”oikeaksi” todettua.

Mikäli tekijät haluaisivat kiinnittää huomiota ja korjata näitä mainitsemisiasi virheitä olisi heillä siihen tekniset edellytykset ilman muuta olemassa.

Ei näissä kokonaisuutena ole hirveästi moitittavaa sillä ansiot ovat huomattavasti puutteita suuremmat. Sitä tietysti jää odottamaan, mihin tekijät näitä taitojaan käyttävät. Siitähän se tekijän merkittävyys on useimmiten eniten kiinni.

ne kuvat löytyvät? Tuosta aloituksen osoitteesta en pääse muualle kuin etusivulle, ei mitään linkkiä mihinkään.

mussini kirjoitti:

Hyvä kun valotit hieman tarkemmin sanomaasi.

Näistä välittyy suuripiirteinen rentous joka ulottuu kuitenkin yksityiskohtiin asti. Ote ei ole varovaista vaan kättä ohjaa taito ja kokemus. Teokset on tehty vanhahtavaan tyyliin, noudattamatta kuitenkaan kaikkia tyyliin aiemmin kuuluneita sääntöjä. Valokuvan vaikutus näkyy selvästi asetelmissa, mutta vastavärien puuttuminen varjoista ei häiritse minua. Väittäisin, että niiden puuttuminen vaikuttaa tietoiselta valinnalta samaten kuin taustan värilliset ”puutteet” ja että on nimen omaan pyritty irti aiempien sukupolvien oppien liian orjallisesta noudattamisesta.

Sekin on nykytaiteen asennetta kun maalaa vanhahtavaan tyyliin ja suhtautuu tyynen huolettomasti noudattaako just prikulleen kaikkea aiemmin hyväksi ja ”oikeaksi” todettua.

Mikäli tekijät haluaisivat kiinnittää huomiota ja korjata näitä mainitsemisiasi virheitä olisi heillä siihen tekniset edellytykset ilman muuta olemassa.

Ei näissä kokonaisuutena ole hirveästi moitittavaa sillä ansiot ovat huomattavasti puutteita suuremmat. Sitä tietysti jää odottamaan, mihin tekijät näitä taitojaan käyttävät. Siitähän se tekijän merkittävyys on useimmiten eniten kiinni.

Lue lisää

Kaikki kunnia mielipiteillesi tästä ”suurpiirteisyydestä ja rentoudesta” mutta minä en näe sellaista vaan päinvastaista kireätä mallinjäljentämistä unohtaen kaiken muun ”ympäristön” kuvassa. Mietin myöskin sitä, että mihin näillä saavutetuilla jäljentämisen taidoilla olisi käyttöä kuvataitelijan ammatissa, kun tarvitsisi saavuttaa se liiton jäsenyyskin, jotta niille taidoille tulisi joku käytännön merkitys. Arvaan, että sinulla on joku hyvä ehdotus. Meillä on maassamme jo suunnaton määrä tämän taitoluokan edustajia maalaamassa näitä muotokuvia, joita on viimeaikoina ruvettu tekemään suoraan valokuvasuurennoksina ei maalattuna sellaisena. Kysynkin nyt suoraan, että oletko tämän kuuluisan liiton jäsen, kun tuo ajatuksesi näiden sääntöjen unohtumisesta ihmetyttää? Minusta näytti siltä, että oppilaiksi oli valikoitunut henkilöitä, joilla ei ollut tätä ns. luontaista kuvan jäsentelyn perimää vaikka sitä ei opettaisikaan ja onko yleensä opettavissakaan.

Koulutettu kirjoitti:

Kaikki kunnia mielipiteillesi tästä ”suurpiirteisyydestä ja rentoudesta” mutta minä en näe sellaista vaan päinvastaista kireätä mallinjäljentämistä unohtaen kaiken muun ”ympäristön” kuvassa. Mietin myöskin sitä, että mihin näillä saavutetuilla jäljentämisen taidoilla olisi käyttöä kuvataitelijan ammatissa, kun tarvitsisi saavuttaa se liiton jäsenyyskin, jotta niille taidoille tulisi joku käytännön merkitys. Arvaan, että sinulla on joku hyvä ehdotus. Meillä on maassamme jo suunnaton määrä tämän taitoluokan edustajia maalaamassa näitä muotokuvia, joita on viimeaikoina ruvettu tekemään suoraan valokuvasuurennoksina ei maalattuna sellaisena. Kysynkin nyt suoraan, että oletko tämän kuuluisan liiton jäsen, kun tuo ajatuksesi näiden sääntöjen unohtumisesta ihmetyttää? Minusta näytti siltä, että oppilaiksi oli valikoitunut henkilöitä, joilla ei ollut tätä ns. luontaista kuvan jäsentelyn perimää vaikka sitä ei opettaisikaan ja onko yleensä opettavissakaan.

Lue lisää

Niin, Minä en ole taitelija, mutta tiedän, että todelliset taiteilijat osaavat ammattinsa täydellisesti, mutta he tekevät muotokuvia öljyväreillä hallituksien jäsenistä, joita tavallisesti pankin ym. seinillä. Ilman todellista ammattitaitoa näitä maalauksia ei tehdä. Mainittakoon, että ammattitaiteilijan työstä ihmisen tunnistaa, eli se ei ole ainoastaan asianomaisen näköinen.

ilpittore kirjoitti:

ne kuvat löytyvät? Tuosta aloituksen osoitteesta en pääse muualle kuin etusivulle, ei mitään linkkiä mihinkään.

Etusivun osoiteen alapuolella linkki SISÄÄN (vasemassa alareunassa), sitten galleriaan...

Koulutettu kirjoitti:

Kaikki kunnia mielipiteillesi tästä ”suurpiirteisyydestä ja rentoudesta” mutta minä en näe sellaista vaan päinvastaista kireätä mallinjäljentämistä unohtaen kaiken muun ”ympäristön” kuvassa. Mietin myöskin sitä, että mihin näillä saavutetuilla jäljentämisen taidoilla olisi käyttöä kuvataitelijan ammatissa, kun tarvitsisi saavuttaa se liiton jäsenyyskin, jotta niille taidoille tulisi joku käytännön merkitys. Arvaan, että sinulla on joku hyvä ehdotus. Meillä on maassamme jo suunnaton määrä tämän taitoluokan edustajia maalaamassa näitä muotokuvia, joita on viimeaikoina ruvettu tekemään suoraan valokuvasuurennoksina ei maalattuna sellaisena. Kysynkin nyt suoraan, että oletko tämän kuuluisan liiton jäsen, kun tuo ajatuksesi näiden sääntöjen unohtumisesta ihmetyttää? Minusta näytti siltä, että oppilaiksi oli valikoitunut henkilöitä, joilla ei ollut tätä ns. luontaista kuvan jäsentelyn perimää vaikka sitä ei opettaisikaan ja onko yleensä opettavissakaan.

Lue lisää

Jäljentäminen tarkoittaa olemassa olevan teoksen kopiointia ja maalaus elävästä mallista on ihan eri asia. Mallimaalaus on pikemminkin harjoitelma ja siksi siihen ei tule suhtautua kuten muotokuvaan tai muuhun ”valmiiseen” taideteokseen.

Tarkoitukseni on tuoda esille se tosiasia, että nykyään taiteilija voi vapaasti päättää mitä hän opiskelee ja mitä oppimaansa hän käyttää työssään ja mitä jättää käyttämättä. Taiteilijan ei ole pakko opiskella taiteita ollakseen taiteilija. Noudattaako oppeja ja sääntöjä ja kuinka tarkasti on täysin tekijän vapaasti päätettävissä. Niihin ei tule suhtautua pakkona vaan mahdollisuutena.

En ylistä kyseisiä teoksia mestarillisiksi vaan totean tekijöillä olevan edellytyksiä eli taitoja.
Se mitä kukin taidollaan tekee on sitten jokaisen oma päänsärky. Niiden merkittävyys ei tule sen kautta että saavutetaan jonkin liiton jäsenyys. Eikä niiden noudattaminen ei ole edellytys liiton jäsenyyteen. Myöskään liiton tehtävänä ei ole vahtia noudattaako jokainen taiteilija kaikkia taiteen sääntöjä ja oppeja tekemisissään.

Vähän suhteellisuudentajua noihin vaatimuksiin.

ja... kirjoitti:

palstalta pois häätämisen yritykset jatkuvat siis tänne asti, vapaa keskustelu halutaan tyrehdyttää koska mielipiteet ovat vääriä.

Onko sensuuriyritys virallista vai yksityistä?

Lue lisää

typeryys on aina yksityistä.

Koulutettu kirjoitti:

Kaikki kunnia mielipiteillesi tästä ”suurpiirteisyydestä ja rentoudesta” mutta minä en näe sellaista vaan päinvastaista kireätä mallinjäljentämistä unohtaen kaiken muun ”ympäristön” kuvassa. Mietin myöskin sitä, että mihin näillä saavutetuilla jäljentämisen taidoilla olisi käyttöä kuvataitelijan ammatissa, kun tarvitsisi saavuttaa se liiton jäsenyyskin, jotta niille taidoille tulisi joku käytännön merkitys. Arvaan, että sinulla on joku hyvä ehdotus. Meillä on maassamme jo suunnaton määrä tämän taitoluokan edustajia maalaamassa näitä muotokuvia, joita on viimeaikoina ruvettu tekemään suoraan valokuvasuurennoksina ei maalattuna sellaisena. Kysynkin nyt suoraan, että oletko tämän kuuluisan liiton jäsen, kun tuo ajatuksesi näiden sääntöjen unohtumisesta ihmetyttää? Minusta näytti siltä, että oppilaiksi oli valikoitunut henkilöitä, joilla ei ollut tätä ns. luontaista kuvan jäsentelyn perimää vaikka sitä ei opettaisikaan ja onko yleensä opettavissakaan.

Lue lisää

= Oppilaat esittelevät näitä opettajien tekemiä töitä ominaan! Tämmöinen tyyli ei tulisi kysymykseen suomalaisissa taideoppilaitoksissa, vai tulisiko?

tiedä mutta kirjoitti:

typeryys on aina yksityistä.

on olemassa myös virallinen typeryys. Monissa virallisissa asioissa asiat ovat todella typerästi ja monimutkaisen byrokratian takana, kun halvempi, helpompi ja oikeudenmukaisempikin tapa olisi olemassa. Virallisuus itsessäänkin on jo melkoisen typerää.

mussini kirjoitti:

Jäljentäminen tarkoittaa olemassa olevan teoksen kopiointia ja maalaus elävästä mallista on ihan eri asia. Mallimaalaus on pikemminkin harjoitelma ja siksi siihen ei tule suhtautua kuten muotokuvaan tai muuhun ”valmiiseen” taideteokseen.

Tarkoitukseni on tuoda esille se tosiasia, että nykyään taiteilija voi vapaasti päättää mitä hän opiskelee ja mitä oppimaansa hän käyttää työssään ja mitä jättää käyttämättä. Taiteilijan ei ole pakko opiskella taiteita ollakseen taiteilija. Noudattaako oppeja ja sääntöjä ja kuinka tarkasti on täysin tekijän vapaasti päätettävissä. Niihin ei tule suhtautua pakkona vaan mahdollisuutena.

En ylistä kyseisiä teoksia mestarillisiksi vaan totean tekijöillä olevan edellytyksiä eli taitoja.
Se mitä kukin taidollaan tekee on sitten jokaisen oma päänsärky. Niiden merkittävyys ei tule sen kautta että saavutetaan jonkin liiton jäsenyys. Eikä niiden noudattaminen ei ole edellytys liiton jäsenyyteen. Myöskään liiton tehtävänä ei ole vahtia noudattaako jokainen taiteilija kaikkia taiteen sääntöjä ja oppeja tekemisissään.

Vähän suhteellisuudentajua noihin vaatimuksiin.

Lue lisää

Kysymyshän oli maan parhaasta taideopetuksesta?
Onko se sitä? Jos se ei johda minnekään eteenpäin vaan ikäänkuin taaksepäin. Eteenpäin tarkoittaa taidemaalariliittoon pääsyä ja täten statuksen vahvistumiseen, että tekemisellä olisi jotain merkitystä myöhemminkin eikä vain muotokuvan myyntiä nyt.
Arvasin, että aihe herättää intohimoja ja voimakkaita tunteita siksihän se oli tänne viritetty, koska näköiset kuvat vaikka ne olisi huonostikin tehtyjä ovat aina olleet kansan suosiossa.
Kuvissa oli yksi mallinmaalaus eli ilmeisesti elävästä mallista maalattu muut näyttivät valokuvista maalatuilta. Valokuvasta maalatun erottaa helposti siitä että sen perspektiivi poikkeaa katsojan näkemyksestä sillä tavoin, että jopa kameran polttoväli näkyy kuvassa kun osaa katsoa. Ihminen katsoo stereokuvaa ja kamera tuijottaa yhdestä reiästä suomennettuna. Näitä harrastelijoiden kuvia kun on tuhansia katsonut ja kritisoinut niin en usko enää kovin paljon erehtyväni.
Olkoon ne kuvat miten tahansa tehty valokuvasta tai mallista niin tuo tarkka jäljentäminen, jota joskus minunkin nuoruudessa käytettiin oppimiseen ei mielestäni johda mihinkään taiteilijan ammattiin, mutta mahdollisesti sillä voi tyydyttää itseään ja kuvitella olevansa taiteilija.
Et vastannut "mussini" oletko statuksen saanut, kun esiinnyt niin asiantuntevana. Voithan silti kuitenkin olla paljon nähnyt ja kokenut kyllähän harrastajillakin saattaa olla alan tietoa en sitä kiistä.
Näyttää kuitenkin olevan näillä palstoilla suurin päänsärky se liittoon pääseminen ja täten kun taiteen opetuksesta on kyse on se aika tärkeätä, että oppi johtaisi johonkin päämäärään. Lautakunnassa olleena voin sanoa, että kyllä ne mitä sanoin niistä kuvista ovat tärkeitä asioita jo opiskeluvaiheessa eivät ne ole vain "sääntöjä" vaan sitä tietoa, joka on kertynyt tuhansien vuosien aikana kuvataiteen tekijöille ei niitä ole lopetettu ja poistettu "voimasta". Sanoisin ettei näihin asioihin ole mitään oikotietä vaan ainoastaan opiskelu ja maalaaminen oikeiden henkilöiden ohjauksessa. Tämä Cucchin näyttely on tällainen poikkeus, joita tulee joskus, kuin yksi tähti syttyisi taivaalla siis yhtä harvoin. Mutta mitäs sanotte hänen töistään ovatko ne näköisiä?

taideopetusta kirjoitti:

= Oppilaat esittelevät näitä opettajien tekemiä töitä ominaan! Tämmöinen tyyli ei tulisi kysymykseen suomalaisissa taideoppilaitoksissa, vai tulisiko?

jutun kehitit....?

Koulutettu kirjoitti:

Kaikki kunnia mielipiteillesi tästä ”suurpiirteisyydestä ja rentoudesta” mutta minä en näe sellaista vaan päinvastaista kireätä mallinjäljentämistä unohtaen kaiken muun ”ympäristön” kuvassa. Mietin myöskin sitä, että mihin näillä saavutetuilla jäljentämisen taidoilla olisi käyttöä kuvataitelijan ammatissa, kun tarvitsisi saavuttaa se liiton jäsenyyskin, jotta niille taidoille tulisi joku käytännön merkitys. Arvaan, että sinulla on joku hyvä ehdotus. Meillä on maassamme jo suunnaton määrä tämän taitoluokan edustajia maalaamassa näitä muotokuvia, joita on viimeaikoina ruvettu tekemään suoraan valokuvasuurennoksina ei maalattuna sellaisena. Kysynkin nyt suoraan, että oletko tämän kuuluisan liiton jäsen, kun tuo ajatuksesi näiden sääntöjen unohtumisesta ihmetyttää? Minusta näytti siltä, että oppilaiksi oli valikoitunut henkilöitä, joilla ei ollut tätä ns. luontaista kuvan jäsentelyn perimää vaikka sitä ei opettaisikaan ja onko yleensä opettavissakaan.

Lue lisää

kuvataiteilijat..mitä ne osaa?

"mihin näillä saavutetuilla jäljentämisen taidoilla olisi käyttöä kuvataitelijan ammatissa"

Suomessa on ainoastaan käytössä nimitys kuvataiteilija, joka aivan nauretta nimitys sinänsä. Yleisesti Euroopassa on käytössä maalari.

Ihmiset jotka osaa maalata on maalareita.
Pysy sinä vaan kuvataiteilijanasi ja hörpi aina välillä sitä läpinäkyvää nestettä siitä pullosta, muka taiteilija!

taideopetusta kirjoitti:

= Oppilaat esittelevät näitä opettajien tekemiä töitä ominaan! Tämmöinen tyyli ei tulisi kysymykseen suomalaisissa taideoppilaitoksissa, vai tulisiko?

ei nää ole opettajien tekemiä. ihan selvästi oppilaiden tekemiä. Opettajat tekee huomattavasti parempia!

ilpittore kirjoitti:

ne kuvat löytyvät? Tuosta aloituksen osoitteesta en pääse muualle kuin etusivulle, ei mitään linkkiä mihinkään.

tästä mä ainakin katsoin:

http://kymenlaakso.com/repin-akatemia/kuvagalleria.htm

osaa maalata kirjoitti:

kuvataiteilijat..mitä ne osaa?

"mihin näillä saavutetuilla jäljentämisen taidoilla olisi käyttöä kuvataitelijan ammatissa"

Suomessa on ainoastaan käytössä nimitys kuvataiteilija, joka aivan nauretta nimitys sinänsä. Yleisesti Euroopassa on käytössä maalari.

Ihmiset jotka osaa maalata on maalareita.
Pysy sinä vaan kuvataiteilijanasi ja hörpi aina välillä sitä läpinäkyvää nestettä siitä pullosta, muka taiteilija!

Lue lisää

itsellään ei ole taiteilijan statusta eikä koskaan tule saamaankaan. Tottakai se vituttaa!

nimittäin vitutus, kun.... kirjoitti:

itsellään ei ole taiteilijan statusta eikä koskaan tule saamaankaan. Tottakai se vituttaa!

millä perusteilla sinulla on mielestäsi taiteilijan status ja kuka sen statuksen on myöntänyt sinulle? Sinä itsekö?

Voisko sitä statusta esitellä jotenkin? Vai pitäisikö meidän vain uskoa, koska itse sen sanot omaavasi?

selittää kirjoitti:

millä perusteilla sinulla on mielestäsi taiteilijan status ja kuka sen statuksen on myöntänyt sinulle? Sinä itsekö?

Voisko sitä statusta esitellä jotenkin? Vai pitäisikö meidän vain uskoa, koska itse sen sanot omaavasi?

Lue lisää

Tieto aukeaa. "Statusta" voi hankkia käymällä koulun, joka siihen ammattiin valmistaa ja sitten hakea lautakunnalta hyväksyntää ja jos tulee hyväksytyksi pääsee matrikkeliin jossa saattaa lukea esim. taidemaalari. Jos haluaa muitakin opettaa niin menee opettajankoulutukseen ja kun sieltäkin saa paperin jossa oikeutetaan opettamaan ammattiin kuuluvaa tietoa niin sitten on sitä "statusta" jotain sanoa ko. ammatista muillekin sitä haluaville. Näinhän se on meillä kaikissa ammateissa eikä taide tee siinä mitään poikkeusta. Meillä on katsottu aika väljästi taideopetuksessa opettajankoulutuksen puuttumista, mutta viimeaikoina on sitäkin yritetty korjata täydennyskoulutuksella.

osaa maalata kirjoitti:

kuvataiteilijat..mitä ne osaa?

"mihin näillä saavutetuilla jäljentämisen taidoilla olisi käyttöä kuvataitelijan ammatissa"

Suomessa on ainoastaan käytössä nimitys kuvataiteilija, joka aivan nauretta nimitys sinänsä. Yleisesti Euroopassa on käytössä maalari.

Ihmiset jotka osaa maalata on maalareita.
Pysy sinä vaan kuvataiteilijanasi ja hörpi aina välillä sitä läpinäkyvää nestettä siitä pullosta, muka taiteilija!

Lue lisää

kirjoittamani viesti lipsahti tuonne ketjun loppuun mutta tässä saat sen suoraan. Kun kirjoitat

"Suomessa on ainoastaan käytössä nimitys kuvataiteilija, joka aivan nauretta nimitys sinänsä. Yleisesti Euroopassa on käytössä maalari." niin yrittänet sanoa, että ainoastaan Suomessa on käytössä....

Arvelet tietäväsi mitä termejä Euroopassa yleisesti käytetään mutta et näy tietävän edes Suomen käytäntöä. Kuvataiteilija on täysin oikea nimitys, joka perinteisesti on kattanut kuvanveistäjät sekä taidemaalarit- ja graafikot. Nykyään siihen kategoriaan luetaan myös mm. valokuvaajat, videotaiteilijat ja erilaisten installatioiden ja performanssien tekijät.

Eurooppalaista käytäntöä ovat mm. Saksan Künstler, joka voi olla Maler, Bildhauer jne, Ranskassa kuvataiteilija on plasticien(ne), joka voi olla peintre, sculpteur, graphiste, jne, Italiassa taas on artista, joka voi olla pittore, scultore, grafico jne. Englannissa sana artist on "one who practises one of the fine arts, e.g. painting, sculpture, etc."

Vaikuttaa siltä, että olet lähtenyt ns. syyhyttä saunaan ainakin mitä eurooppalaisen taiteen tuntemiseen tulee, eikä tuo suomalaisenkaan käytännön tuntemus anna aihetta hurraamiseen. Kannattaa olla varovainen kun puhuu asioista, joista ei ole alkuunkaan perillä.

Koulutettu kirjoitti:

Kysymyshän oli maan parhaasta taideopetuksesta?
Onko se sitä? Jos se ei johda minnekään eteenpäin vaan ikäänkuin taaksepäin. Eteenpäin tarkoittaa taidemaalariliittoon pääsyä ja täten statuksen vahvistumiseen, että tekemisellä olisi jotain merkitystä myöhemminkin eikä vain muotokuvan myyntiä nyt.
Arvasin, että aihe herättää intohimoja ja voimakkaita tunteita siksihän se oli tänne viritetty, koska näköiset kuvat vaikka ne olisi huonostikin tehtyjä ovat aina olleet kansan suosiossa.
Kuvissa oli yksi mallinmaalaus eli ilmeisesti elävästä mallista maalattu muut näyttivät valokuvista maalatuilta. Valokuvasta maalatun erottaa helposti siitä että sen perspektiivi poikkeaa katsojan näkemyksestä sillä tavoin, että jopa kameran polttoväli näkyy kuvassa kun osaa katsoa. Ihminen katsoo stereokuvaa ja kamera tuijottaa yhdestä reiästä suomennettuna. Näitä harrastelijoiden kuvia kun on tuhansia katsonut ja kritisoinut niin en usko enää kovin paljon erehtyväni.
Olkoon ne kuvat miten tahansa tehty valokuvasta tai mallista niin tuo tarkka jäljentäminen, jota joskus minunkin nuoruudessa käytettiin oppimiseen ei mielestäni johda mihinkään taiteilijan ammattiin, mutta mahdollisesti sillä voi tyydyttää itseään ja kuvitella olevansa taiteilija.
Et vastannut "mussini" oletko statuksen saanut, kun esiinnyt niin asiantuntevana. Voithan silti kuitenkin olla paljon nähnyt ja kokenut kyllähän harrastajillakin saattaa olla alan tietoa en sitä kiistä.
Näyttää kuitenkin olevan näillä palstoilla suurin päänsärky se liittoon pääseminen ja täten kun taiteen opetuksesta on kyse on se aika tärkeätä, että oppi johtaisi johonkin päämäärään. Lautakunnassa olleena voin sanoa, että kyllä ne mitä sanoin niistä kuvista ovat tärkeitä asioita jo opiskeluvaiheessa eivät ne ole vain "sääntöjä" vaan sitä tietoa, joka on kertynyt tuhansien vuosien aikana kuvataiteen tekijöille ei niitä ole lopetettu ja poistettu "voimasta". Sanoisin ettei näihin asioihin ole mitään oikotietä vaan ainoastaan opiskelu ja maalaaminen oikeiden henkilöiden ohjauksessa. Tämä Cucchin näyttely on tällainen poikkeus, joita tulee joskus, kuin yksi tähti syttyisi taivaalla siis yhtä harvoin. Mutta mitäs sanotte hänen töistään ovatko ne näköisiä?

Lue lisää

jotta piirustus- maalausjäljestä tulisi virtuoosimainen, sitä täytyy harjoittaa todella paljon. Se on vanhaa opetustapaa, mutta pätee edelleen.
Kun hallitsee esim ihmisen anatomian, lopullinen OMA jälki tulee selkärangasta. Sitä voikin sitten muokata ja kehittää miten haluaa.

Kirjoituksistasi huomaa että opetat, mutta et itse tee juuri mitään. Näet opettjan, et tekijän silmin. Et ole mennyt kuviin sisälle, vaan pysyt niiden pinnalla.

Koulutettu kirjoitti:

Tieto aukeaa. "Statusta" voi hankkia käymällä koulun, joka siihen ammattiin valmistaa ja sitten hakea lautakunnalta hyväksyntää ja jos tulee hyväksytyksi pääsee matrikkeliin jossa saattaa lukea esim. taidemaalari. Jos haluaa muitakin opettaa niin menee opettajankoulutukseen ja kun sieltäkin saa paperin jossa oikeutetaan opettamaan ammattiin kuuluvaa tietoa niin sitten on sitä "statusta" jotain sanoa ko. ammatista muillekin sitä haluaville. Näinhän se on meillä kaikissa ammateissa eikä taide tee siinä mitään poikkeusta. Meillä on katsottu aika väljästi taideopetuksessa opettajankoulutuksen puuttumista, mutta viimeaikoina on sitäkin yritetty korjata täydennyskoulutuksella.

Lue lisää

--Tieto aukeaa. "Statusta" voi hankkia käymällä koulun, joka siihen ammattiin valmistaa ja sitten hakea lautakunnalta hyväksyntää ja jos tulee hyväksytyksi pääsee matrikkeliin jossa saattaa lukea esim. taidemaalari.--

Statuksen voi siis saada käymällä koulun joka ammattiin valmistaa ja hankkimalla siihen hyväksynnän lautakunnalta. Eikö ole muuta tietä? Mikä se mainitsemasi lautakunta on?

--Jos haluaa muitakin opettaa niin menee opettajankoulutukseen ja kun sieltäkin saa paperin jossa oikeutetaan opettamaan ammattiin kuuluvaa tietoa niin sitten on sitä "statusta" jotain sanoa ko. ammatista muillekin sitä haluaville.--

Taidealan kouluissa enemmän kuin missään muissa kouluissa käytetään opettajina lähes ketä tahansa, sellaisiakin joilla ei ole edes mitään tutkintoa taidealalta. Varsinkin yksityisissä liiton sisäpiirin ylläpitämissä.

--Näinhän se on meillä kaikissa ammateissa eikä taide tee siinä mitään poikkeusta.--

Kerropa yksikin toinen ala jolle valmistutaan virallisen tutkintokaavan mukaan ja jolla on samat käytännöt kuin taidealalla. Voin hyvin asioihin perehtyneenä sanoa että taidealalla ne demokraattiset käytännöt jotka ovat kaikilla muilla aloilla, joille valmistutaan virallisen tutkintokaavan mukaan, eivät ole olemassa. Taidealan käytännöt ovat tsaarin aikaiset, eivätkä täytä demokratian edellytyksiä.

--Meillä on katsottu aika väljästi taideopetuksessa opettajankoulutuksen puuttumista, mutta viimeaikoina on sitäkin yritetty korjata täydennyskoulutuksella.--

Eräässä aikaisemmassa viestiketjussa otin esille käsitteen "varjotaiteilija", jonka luin eräästä psykologisesti luovuutta käsittelevästä kirjasta. Viestissäni kerroin miten taiteilija ajautuu opettajaksi tai muuksi vastaavaksi ja mitä hänelle psykologisesti tapahtuu. Tätä ei korjaa mikään täydennyskoulutus.

takaisin. kirjoitti:

--Tieto aukeaa. "Statusta" voi hankkia käymällä koulun, joka siihen ammattiin valmistaa ja sitten hakea lautakunnalta hyväksyntää ja jos tulee hyväksytyksi pääsee matrikkeliin jossa saattaa lukea esim. taidemaalari.--

Statuksen voi siis saada käymällä koulun joka ammattiin valmistaa ja hankkimalla siihen hyväksynnän lautakunnalta. Eikö ole muuta tietä? Mikä se mainitsemasi lautakunta on?

--Jos haluaa muitakin opettaa niin menee opettajankoulutukseen ja kun sieltäkin saa paperin jossa oikeutetaan opettamaan ammattiin kuuluvaa tietoa niin sitten on sitä "statusta" jotain sanoa ko. ammatista muillekin sitä haluaville.--

Taidealan kouluissa enemmän kuin missään muissa kouluissa käytetään opettajina lähes ketä tahansa, sellaisiakin joilla ei ole edes mitään tutkintoa taidealalta. Varsinkin yksityisissä liiton sisäpiirin ylläpitämissä.

--Näinhän se on meillä kaikissa ammateissa eikä taide tee siinä mitään poikkeusta.--

Kerropa yksikin toinen ala jolle valmistutaan virallisen tutkintokaavan mukaan ja jolla on samat käytännöt kuin taidealalla. Voin hyvin asioihin perehtyneenä sanoa että taidealalla ne demokraattiset käytännöt jotka ovat kaikilla muilla aloilla, joille valmistutaan virallisen tutkintokaavan mukaan, eivät ole olemassa. Taidealan käytännöt ovat tsaarin aikaiset, eivätkä täytä demokratian edellytyksiä.

--Meillä on katsottu aika väljästi taideopetuksessa opettajankoulutuksen puuttumista, mutta viimeaikoina on sitäkin yritetty korjata täydennyskoulutuksella.--

Eräässä aikaisemmassa viestiketjussa otin esille käsitteen "varjotaiteilija", jonka luin eräästä psykologisesti luovuutta käsittelevästä kirjasta. Viestissäni kerroin miten taiteilija ajautuu opettajaksi tai muuksi vastaavaksi ja mitä hänelle psykologisesti tapahtuu. Tätä ei korjaa mikään täydennyskoulutus.

Lue lisää

"Taidealan kouluissa enemmän kuin missään muissa kouluissa käytetään opettajina lähes ketä tahansa, sellaisiakin joilla ei ole edes mitään tutkintoa taidealalta. Varsinkin yksityisissä liiton sisäpiirin ylläpitämissä".

Onpas sinulla ihme väittämiä mitä ihmettä tarkoitat niillä yksityisillä sisäpiirin kouluilla?
Kuvataide Akatemia, Taideteollinen Korkeakoulu Kyllä ne ovat valtiovallan valvonnassa eikä niihin valita mitään "sattumavilleä" opettajaksi kyllä ne pitävät kiinni valtiovallan määrittelemistä kelpoisuuksista opettajien valinnoissa. Meillä on eduskunnan säätämät lait joilla määritellään kuka on "kelpoinen" opettajaksi eri kouluasteissa. Katsoppa netistä esim. "laki vapaasta sivistystyöstä" 2007 astunut voimaan, sieltä näet miten opetusta ja taideopetusta on säädelty eivätkä ne ole taiteilijoiden säätämiä lakeja vaan eduskunnan. Jos joku koulu käyttää epäpätevää taideopettajaa siitä voi valittaa ja vaatia rahoja takaisin. Tällaistakin mahdollisuutta on väläytelty viimeaikoina. kuluttajan suojana. Suomessa on todella korkeatasoista koulutusta taidealalla sen havaitsee kun katselee näiden muiden maiden taiteilijoiden osaamista.
Kysyit tästä lautakunnasta joka valitsee koulutuksen ja työnäytteiden pohjalta taiteilijan jäseneksi taidemaalariliiton joko kokelaaksi tai varsinaiseksi jäseneksi ja liitto pitää yllä rekisteriä jäsenistä tätä kutsutaan matrikkeliksi. Tällaisia ammattimatrikkeleita on muillakin aloilla.
Tämä on siis lopullinen "ammattitutkinto" jossa alan ammattilaiset määrittelevät onko koulu ja opetus osunut oikeaan.
Nämä "varjotaiteilija" teoria, jota tuot esille on täysin käsittämätön luulosairaus ja perustuu ilmeisesti johonkin kirjoittajan omaan pettymykseen.
Ei opetustyö aiheuta mitään sen suuntaista vaan päinvastoin laajentaa ammatillista näkemystä opetettavaan aineeseen näin on kohdallani käynyt.

Koulutettu kirjoitti:

"Taidealan kouluissa enemmän kuin missään muissa kouluissa käytetään opettajina lähes ketä tahansa, sellaisiakin joilla ei ole edes mitään tutkintoa taidealalta. Varsinkin yksityisissä liiton sisäpiirin ylläpitämissä".

Onpas sinulla ihme väittämiä mitä ihmettä tarkoitat niillä yksityisillä sisäpiirin kouluilla?
Kuvataide Akatemia, Taideteollinen Korkeakoulu Kyllä ne ovat valtiovallan valvonnassa eikä niihin valita mitään "sattumavilleä" opettajaksi kyllä ne pitävät kiinni valtiovallan määrittelemistä kelpoisuuksista opettajien valinnoissa. Meillä on eduskunnan säätämät lait joilla määritellään kuka on "kelpoinen" opettajaksi eri kouluasteissa. Katsoppa netistä esim. "laki vapaasta sivistystyöstä" 2007 astunut voimaan, sieltä näet miten opetusta ja taideopetusta on säädelty eivätkä ne ole taiteilijoiden säätämiä lakeja vaan eduskunnan. Jos joku koulu käyttää epäpätevää taideopettajaa siitä voi valittaa ja vaatia rahoja takaisin. Tällaistakin mahdollisuutta on väläytelty viimeaikoina. kuluttajan suojana. Suomessa on todella korkeatasoista koulutusta taidealalla sen havaitsee kun katselee näiden muiden maiden taiteilijoiden osaamista.
Kysyit tästä lautakunnasta joka valitsee koulutuksen ja työnäytteiden pohjalta taiteilijan jäseneksi taidemaalariliiton joko kokelaaksi tai varsinaiseksi jäseneksi ja liitto pitää yllä rekisteriä jäsenistä tätä kutsutaan matrikkeliksi. Tällaisia ammattimatrikkeleita on muillakin aloilla.
Tämä on siis lopullinen "ammattitutkinto" jossa alan ammattilaiset määrittelevät onko koulu ja opetus osunut oikeaan.
Nämä "varjotaiteilija" teoria, jota tuot esille on täysin käsittämätön luulosairaus ja perustuu ilmeisesti johonkin kirjoittajan omaan pettymykseen.
Ei opetustyö aiheuta mitään sen suuntaista vaan päinvastoin laajentaa ammatillista näkemystä opetettavaan aineeseen näin on kohdallani käynyt.

Lue lisää

>>>Onpas sinulla ihme väittämiä mitä ihmettä tarkoitat niillä yksityisillä sisäpiirin kouluilla?
Kuvataide Akatemia, Taideteollinen Korkeakoulu Kyllä ne ovat valtiovallan valvonnassa eikä niihin valita mitään "sattumavilleä" opettajaksi kyllä ne pitävät kiinni valtiovallan määrittelemistä kelpoisuuksista opettajien valinnoissa.>Meillä on eduskunnan säätämät lait joilla määritellään kuka on "kelpoinen" opettajaksi eri kouluasteissa. Katsoppa netistä esim. "laki vapaasta sivistystyöstä" 2007 astunut voimaan, sieltä näet miten opetusta ja taideopetusta on säädelty eivätkä ne ole taiteilijoiden säätämiä lakeja vaan eduskunnan.>Jos joku koulu käyttää epäpätevää taideopettajaa siitä voi valittaa ja vaatia rahoja takaisin. Tällaistakin mahdollisuutta on väläytelty viimeaikoina. kuluttajan suojana.>Suomessa on todella korkeatasoista koulutusta taidealalla sen havaitsee kun katselee näiden muiden maiden taiteilijoiden osaamista.>Kysyit tästä lautakunnasta joka valitsee koulutuksen ja työnäytteiden pohjalta taiteilijan jäseneksi taidemaalariliiton joko kokelaaksi tai varsinaiseksi jäseneksi ja liitto pitää yllä rekisteriä jäsenistä tätä kutsutaan matrikkeliksi. Tällaisia ammattimatrikkeleita on muillakin aloilla.>Tämä on siis lopullinen "ammattitutkinto" jossa alan ammattilaiset määrittelevät onko koulu ja opetus osunut oikeaan.>Nämä "varjotaiteilija" teoria, jota tuot esille on täysin käsittämätön luulosairaus ja perustuu ilmeisesti johonkin kirjoittajan omaan pettymykseen.>Ei opetustyö aiheuta mitään sen suuntaista vaan päinvastoin laajentaa ammatillista näkemystä opetettavaan aineeseen näin on kohdallani käynyt.

vastataanpa. kirjoitti:

>>>Onpas sinulla ihme väittämiä mitä ihmettä tarkoitat niillä yksityisillä sisäpiirin kouluilla?
Kuvataide Akatemia, Taideteollinen Korkeakoulu Kyllä ne ovat valtiovallan valvonnassa eikä niihin valita mitään "sattumavilleä" opettajaksi kyllä ne pitävät kiinni valtiovallan määrittelemistä kelpoisuuksista opettajien valinnoissa.>Meillä on eduskunnan säätämät lait joilla määritellään kuka on "kelpoinen" opettajaksi eri kouluasteissa. Katsoppa netistä esim. "laki vapaasta sivistystyöstä" 2007 astunut voimaan, sieltä näet miten opetusta ja taideopetusta on säädelty eivätkä ne ole taiteilijoiden säätämiä lakeja vaan eduskunnan.>Jos joku koulu käyttää epäpätevää taideopettajaa siitä voi valittaa ja vaatia rahoja takaisin. Tällaistakin mahdollisuutta on väläytelty viimeaikoina. kuluttajan suojana.>Suomessa on todella korkeatasoista koulutusta taidealalla sen havaitsee kun katselee näiden muiden maiden taiteilijoiden osaamista.>Kysyit tästä lautakunnasta joka valitsee koulutuksen ja työnäytteiden pohjalta taiteilijan jäseneksi taidemaalariliiton joko kokelaaksi tai varsinaiseksi jäseneksi ja liitto pitää yllä rekisteriä jäsenistä tätä kutsutaan matrikkeliksi. Tällaisia ammattimatrikkeleita on muillakin aloilla.>Tämä on siis lopullinen "ammattitutkinto" jossa alan ammattilaiset määrittelevät onko koulu ja opetus osunut oikeaan.>Nämä "varjotaiteilija" teoria, jota tuot esille on täysin käsittämätön luulosairaus ja perustuu ilmeisesti johonkin kirjoittajan omaan pettymykseen.>Ei opetustyö aiheuta mitään sen suuntaista vaan päinvastoin laajentaa ammatillista näkemystä opetettavaan aineeseen näin on kohdallani käynyt.

Lue lisää

Yritän vastailla tähän monimutkaiseen vyyhtiin, koska tuot aiheen esille juuri siinä muodossa miksi tänne palstalle tulin mukaan. Olen ollut mukana näissä aiheeseen liittyvissä koulutuksen asioissa ja tulin ikään kuin tutkailemaan tätä ”juopaa” joka liittyy näihin itsensä syrjäytyneeksi kokeneisiin aivan yksityisestä mielenkiinnosta. Hämmästyksekseni olen todennut, että asia on näinkin laaja ja monitahoinen. Eniten minua ihmetyttää nämä ”salaliittoteoriat” jostain sisäpiireistä, kun en sellaisia havainnut ja en ole koskaan itse sellaiseen kuulunut ainakaan tietoisesti. Olen itsekin aivan normaalia tietä hakeutunut ja päässyt jäseneksi. Jäseneksi hakemisen kriteerit löytyvät sieltä liiton sivuilta tai tilaamalla ja eivät ole mitään salaisuuksia.
Olen itse opettanut näissä virallisissa kouluissa ja työväen opistoissa enkä todella tiedä näistä muista ilmeisesti jostain kurssimuotoisista opetuksista. Lasten taidekoulullekin kunta antaa luvan sillä ehdolla, että vastaavana toimii ammattitaiteilija ja opettajina kuvataideopettajiksi valmistuneet.
Kirjoituksestasi kuvastuu, kuin minä olisin se ruumiillistumisen pahuus ja edustaisin jotain sellaista ammatinharjoittajaa joka olisi jotenkin esteenä mielestäsi oikealle taiteelle.
Olen tällä palstalla enemmän opettajana, kun kuvittelin, että täällä voisi tarjota ammattiin kuuluvaa tietoa ja kun sitä on kertynyt yli oman tarpeen. Olen jo töilläni saavuttanut sen mikä on ollut mahdollista minulle, joten en koe tarpeelliseksi pönkittää tässä suhteessa tekemisiäni olen siis pelkästään muiden auttamiseksi ko. ammatinharjoittamisessa.
Se että joku on luvatta vetänyt jotain galleriakuvia tänne on todella luvatonta. Onhan kuviani saanut katsella sieltä Jupen sivulta luvallani joskin kaikenlainen herjaaminen on sopimatonta, jota täällä aina joskus ilmenee ja johtuneen asiantuntemattomuudesta sekä oman taiteensa pönkittämisestä. Ne kuvat, jotka esitin halusin niillä tuoda esille tyylisuuntia mistä tadehistoriassa on kerrottu koska olen havainnut, että täällä keskustellaan vain ns. ”laatukuvista” kuten muotokuvat. Sallittakoon tämä vanhahtava nimitys sillä näistähän tämäkin keskustelu on rakentunut. Voihan näissä laatukuvissakin toteuttaa sitä luovuuttaan niin kuin taanoin tapahtuikin presidentin kuvassa. Olen kuitenkin ilokseni todennut muutamia kannanottoja tässäkin keskustelujonossa, jotka ovat käsittäneet mistä näissä töissä on kysymys. Tämä arvailu huonosta itsetunnosta menee ihan puihin, koska olen tehnyt pitkän ja antoisan työrupeaman tässä ammatissani ja tullut aina omillani toimeen.
Minulle tulee väistämättä mielikuva henkilöstäsi, että kannattaisi hakeutua johonkin taidehistorian tunneille tai muutoin opiskella taidetta vaikkapa käydä merkittävissä näyttelyissä niin saattaisi selvitä moni asia jos vain pystyisit avautumaan uudelle käsitetasolle ja hetkeksi unohtamaan kaikki omat luulot asioista. Olen ikuinen optimistinen opettaja kuten toivottavasti huomaat.

töitä nää on kirjoitti:

ei nää ole opettajien tekemiä. ihan selvästi oppilaiden tekemiä. Opettajat tekee huomattavasti parempia!

opettajien tekemiä. Kävin sivuilla katsomassa töitä ja huomasin, että punaliitu tyttö (Piirretty muotokuva- ja alastontutkielma. Lyijykynä ja seepia) on suurimmaksi osaksi opettajan tekemä, siis opettajan konkreettisesti piirtämä. Sama juttu maalausten kanssa. Grogiukset ovat opiskelijoiden itsensä tekemiä. Näillä kursseilla oppilaan itse tekemät työt olivat harvinaisia.

Koulutettu kirjoitti:

Yritän vastailla tähän monimutkaiseen vyyhtiin, koska tuot aiheen esille juuri siinä muodossa miksi tänne palstalle tulin mukaan. Olen ollut mukana näissä aiheeseen liittyvissä koulutuksen asioissa ja tulin ikään kuin tutkailemaan tätä ”juopaa” joka liittyy näihin itsensä syrjäytyneeksi kokeneisiin aivan yksityisestä mielenkiinnosta. Hämmästyksekseni olen todennut, että asia on näinkin laaja ja monitahoinen. Eniten minua ihmetyttää nämä ”salaliittoteoriat” jostain sisäpiireistä, kun en sellaisia havainnut ja en ole koskaan itse sellaiseen kuulunut ainakaan tietoisesti. Olen itsekin aivan normaalia tietä hakeutunut ja päässyt jäseneksi. Jäseneksi hakemisen kriteerit löytyvät sieltä liiton sivuilta tai tilaamalla ja eivät ole mitään salaisuuksia.
Olen itse opettanut näissä virallisissa kouluissa ja työväen opistoissa enkä todella tiedä näistä muista ilmeisesti jostain kurssimuotoisista opetuksista. Lasten taidekoulullekin kunta antaa luvan sillä ehdolla, että vastaavana toimii ammattitaiteilija ja opettajina kuvataideopettajiksi valmistuneet.
Kirjoituksestasi kuvastuu, kuin minä olisin se ruumiillistumisen pahuus ja edustaisin jotain sellaista ammatinharjoittajaa joka olisi jotenkin esteenä mielestäsi oikealle taiteelle.
Olen tällä palstalla enemmän opettajana, kun kuvittelin, että täällä voisi tarjota ammattiin kuuluvaa tietoa ja kun sitä on kertynyt yli oman tarpeen. Olen jo töilläni saavuttanut sen mikä on ollut mahdollista minulle, joten en koe tarpeelliseksi pönkittää tässä suhteessa tekemisiäni olen siis pelkästään muiden auttamiseksi ko. ammatinharjoittamisessa.
Se että joku on luvatta vetänyt jotain galleriakuvia tänne on todella luvatonta. Onhan kuviani saanut katsella sieltä Jupen sivulta luvallani joskin kaikenlainen herjaaminen on sopimatonta, jota täällä aina joskus ilmenee ja johtuneen asiantuntemattomuudesta sekä oman taiteensa pönkittämisestä. Ne kuvat, jotka esitin halusin niillä tuoda esille tyylisuuntia mistä tadehistoriassa on kerrottu koska olen havainnut, että täällä keskustellaan vain ns. ”laatukuvista” kuten muotokuvat. Sallittakoon tämä vanhahtava nimitys sillä näistähän tämäkin keskustelu on rakentunut. Voihan näissä laatukuvissakin toteuttaa sitä luovuuttaan niin kuin taanoin tapahtuikin presidentin kuvassa. Olen kuitenkin ilokseni todennut muutamia kannanottoja tässäkin keskustelujonossa, jotka ovat käsittäneet mistä näissä töissä on kysymys. Tämä arvailu huonosta itsetunnosta menee ihan puihin, koska olen tehnyt pitkän ja antoisan työrupeaman tässä ammatissani ja tullut aina omillani toimeen.
Minulle tulee väistämättä mielikuva henkilöstäsi, että kannattaisi hakeutua johonkin taidehistorian tunneille tai muutoin opiskella taidetta vaikkapa käydä merkittävissä näyttelyissä niin saattaisi selvitä moni asia jos vain pystyisit avautumaan uudelle käsitetasolle ja hetkeksi unohtamaan kaikki omat luulot asioista. Olen ikuinen optimistinen opettaja kuten toivottavasti huomaat.

Lue lisää

siinä että edes jonkinlainen taidehistorian perustuntemus olisi jokaiselle taiteentekijälle tarpeen. Pitää edes vähän tietää mistä kaikki on lähtöisin ja missä nykyisin mennään.

Paikallaan junnaaminen johtaa ainoastaan siihen että näkemyskyky jää heikoksi eikä omaa nenää kauemmas kyetä näkemään.

Taidehistorian tuntemus voisi johtaa jopa siihen, että muiden näyttelyissä käydessä voi töistä ryhtyä saamaan ahaa-elämyksiä sen sijaan että vertailisi koko ajan omaa osaamista ja luokittelisi muiden työt sonnaksi. Sellainen elämä on henkisesti hyvin köyhää.

Jahas, huomasin just että aloin toistaa samaa kuin sanoitkin jo :)

on ne vaan kirjoitti:

opettajien tekemiä. Kävin sivuilla katsomassa töitä ja huomasin, että punaliitu tyttö (Piirretty muotokuva- ja alastontutkielma. Lyijykynä ja seepia) on suurimmaksi osaksi opettajan tekemä, siis opettajan konkreettisesti piirtämä. Sama juttu maalausten kanssa. Grogiukset ovat opiskelijoiden itsensä tekemiä. Näillä kursseilla oppilaan itse tekemät työt olivat harvinaisia.

Lue lisää

kannattais lopettaa tuo vainoharhaisuus ja keskittyä vaikkapa itsensä kehittämiseen.

on ne vaan kirjoitti:

opettajien tekemiä. Kävin sivuilla katsomassa töitä ja huomasin, että punaliitu tyttö (Piirretty muotokuva- ja alastontutkielma. Lyijykynä ja seepia) on suurimmaksi osaksi opettajan tekemä, siis opettajan konkreettisesti piirtämä. Sama juttu maalausten kanssa. Grogiukset ovat opiskelijoiden itsensä tekemiä. Näillä kursseilla oppilaan itse tekemät työt olivat harvinaisia.

Lue lisää

Siis miten päättelit sivuilta? Onko sinulla 7:s aisti tai jotain..

Kyllähän ne jotkut opettajat tarttuvat itsekin pensselin ja joskus kynäänkin, mutta ei niitä opettajan tekemiksi voi väittää.

Oletko todellakin sitä mieltä että täällä tiedetiin enemmän kuvanteosta JO silloin. Siis enemmän kuin Pietarissa.

Suomi on kuvataiteen todellinen kehitysmaa ja syynä ovat kelvottomat ja kyvyttömät jäsenkirjaamatöörit jotka ovat oleet Suomen kuvataiteen jarruna useita vuosikymmeniä.

Myös sinä Koulutettu - menikö oikein?

?????? kirjoitti:

Siis miten päättelit sivuilta? Onko sinulla 7:s aisti tai jotain..

Kyllähän ne jotkut opettajat tarttuvat itsekin pensselin ja joskus kynäänkin, mutta ei niitä opettajan tekemiksi voi väittää.

Lue lisää

tässä päättelee olet sinä. Suomalaisen on tätä "opetus ja esitys tyyliä" vaikea uskoa, mutta totta se on. Minä olen ollut paikan päällä, tätä touhua seuraamassa, ja tiedän varmasti miten asiat oikeasti ovat. Näissä esiteltävissä töissä opettajan työn osuus on n.50-100%

Tarkoitus on antaa yleisölle mielikuva laadukkaista töistä, sitä ei kerrota kuka ne on tehnyt ja missä määrin. Omaan kulttuuriin tottunut suomalainen katselija, ilman muuta olettaa, että ne ovat oppilaan itsensä tekemiä, niinkuin täälläpäin on tapana. Suomalaisissa kouluissahan opettajat eivät tee oppilaiden töitä. Venäjällä opettajan "arvo" mitataan hänen oppilaidensa töistä, luulisin, minulla on asiasta tällainen käsitys. Suomessa taas ei ole opettajan vika, jos oppilas ei ole lahjakas tai ahkera, täällä oppilas vastaa itse omien töidensä tasosta.

Koulutettu kirjoitti:

Tieto aukeaa. "Statusta" voi hankkia käymällä koulun, joka siihen ammattiin valmistaa ja sitten hakea lautakunnalta hyväksyntää ja jos tulee hyväksytyksi pääsee matrikkeliin jossa saattaa lukea esim. taidemaalari. Jos haluaa muitakin opettaa niin menee opettajankoulutukseen ja kun sieltäkin saa paperin jossa oikeutetaan opettamaan ammattiin kuuluvaa tietoa niin sitten on sitä "statusta" jotain sanoa ko. ammatista muillekin sitä haluaville. Näinhän se on meillä kaikissa ammateissa eikä taide tee siinä mitään poikkeusta. Meillä on katsottu aika väljästi taideopetuksessa opettajankoulutuksen puuttumista, mutta viimeaikoina on sitäkin yritetty korjata täydennyskoulutuksella.

Lue lisää

Sulla on joku pakkomielle nyt tähän koulutukseen.

Ei kukaan muu kuin muut ihmiset tee toisesta ihmisestä maalaria. Yhteiskunnan säännöt ovat vaan sitä varten että meillä olisi helpompi elää ei absoluuttisina totuuksina. Ja siksi ne voivat olla väärin joskus, niinkuin esim. tässä tapauksessa.

Sana taidemaalari nimen edessä ei merkitse sitä että osaisi maalata mitenkään realistisesti, ja se että jos jotkut instituutiot ei anna realistista maalaaville tilaisuutta opiskella itseään maistereiksi tai kandeiksi, niin se ei merkitse sitä että ne olisivat jotenkin alempia taiteilijoita kuin ne ei esittävää tekevät jotka voivat opiskella itsensä tuhannessa eri koulussa ympärimaalimaa vaikkapa herbaliikan tohtori pedagogi maalareiksi. Ja saada siihen päälle käsittämättömän määrän opintotukea ja apurahoja.

Se mikä tekee taiteilijan on ne oikeasti hyvät työt.

Ja sehän on juuri se fakta josta nämä insitituutiot koittavat paeta. Mahdollisimman paljon pois ikääkuin siitä silmä silmästä hammas hampaasta periaatteesta, ja koko jutusta jotain epämääräistä byrokratian kaltaista edustamista (kuka on ollut missäkin koulussa, näyttelyssä tai kuka on kenenkin kaveri jne.)

Opiskelu on jotain epämääräistä kurssimuotoista esseitten kirjoittelua ja jonkun asian oikeastitaitaminen on sivuseikka pääasia että palauttaa esseen ajoissa.


Historian kymmenistä ja sadoista taitavista taiteilijoista tuskin kukaan oli muodollisesti kouluttautunut vaan koulutus koostui paloista harjoittelua ja ohjausta sielä sun täälä jotka muodostivat lopuksi taiteilijan taidot.

Koulutettu kirjoitti:

Kysymyshän oli maan parhaasta taideopetuksesta?
Onko se sitä? Jos se ei johda minnekään eteenpäin vaan ikäänkuin taaksepäin. Eteenpäin tarkoittaa taidemaalariliittoon pääsyä ja täten statuksen vahvistumiseen, että tekemisellä olisi jotain merkitystä myöhemminkin eikä vain muotokuvan myyntiä nyt.
Arvasin, että aihe herättää intohimoja ja voimakkaita tunteita siksihän se oli tänne viritetty, koska näköiset kuvat vaikka ne olisi huonostikin tehtyjä ovat aina olleet kansan suosiossa.
Kuvissa oli yksi mallinmaalaus eli ilmeisesti elävästä mallista maalattu muut näyttivät valokuvista maalatuilta. Valokuvasta maalatun erottaa helposti siitä että sen perspektiivi poikkeaa katsojan näkemyksestä sillä tavoin, että jopa kameran polttoväli näkyy kuvassa kun osaa katsoa. Ihminen katsoo stereokuvaa ja kamera tuijottaa yhdestä reiästä suomennettuna. Näitä harrastelijoiden kuvia kun on tuhansia katsonut ja kritisoinut niin en usko enää kovin paljon erehtyväni.
Olkoon ne kuvat miten tahansa tehty valokuvasta tai mallista niin tuo tarkka jäljentäminen, jota joskus minunkin nuoruudessa käytettiin oppimiseen ei mielestäni johda mihinkään taiteilijan ammattiin, mutta mahdollisesti sillä voi tyydyttää itseään ja kuvitella olevansa taiteilija.
Et vastannut "mussini" oletko statuksen saanut, kun esiinnyt niin asiantuntevana. Voithan silti kuitenkin olla paljon nähnyt ja kokenut kyllähän harrastajillakin saattaa olla alan tietoa en sitä kiistä.
Näyttää kuitenkin olevan näillä palstoilla suurin päänsärky se liittoon pääseminen ja täten kun taiteen opetuksesta on kyse on se aika tärkeätä, että oppi johtaisi johonkin päämäärään. Lautakunnassa olleena voin sanoa, että kyllä ne mitä sanoin niistä kuvista ovat tärkeitä asioita jo opiskeluvaiheessa eivät ne ole vain "sääntöjä" vaan sitä tietoa, joka on kertynyt tuhansien vuosien aikana kuvataiteen tekijöille ei niitä ole lopetettu ja poistettu "voimasta". Sanoisin ettei näihin asioihin ole mitään oikotietä vaan ainoastaan opiskelu ja maalaaminen oikeiden henkilöiden ohjauksessa. Tämä Cucchin näyttely on tällainen poikkeus, joita tulee joskus, kuin yksi tähti syttyisi taivaalla siis yhtä harvoin. Mutta mitäs sanotte hänen töistään ovatko ne näköisiä?

Lue lisää

Enzo Cuccihan ei pystynyt piirtämään mitään esittävää vaikka henkensä pitimiksikään? Ikinä ainakaan nähnyt mitään kunnolla tehtyä.

Olisi kiva nähdä suomalaisten 1990 tai 2000 luvuilla tehtyjä parempia töitä kuin noi mitä tuola repin instituutin sivuilla olevat. Koska noi kyllä mun mielestä edustaa todellakin sitä parhaimmistoa.

Ainakaan repin instituutissa venäjällä ei ole tapana tehdä valokuvista ainakaan siinä vaiheessa kun harjoitellaan niitä perustaitoja. Voi olla että myöhemmin sitten tekevät... Noista töistä ei mikään näyttänyt mun silmään valokuvasta tehdyltä.


En siis sano että juuri tämä akatemia on maailman paras ja ainoa oikea. Sanon vaan sen että toi on ainoa joka opettaa oikeasti jotain taitoa täälä suomessa. Jotain muutakin kuin jotain erinäisten tilkkutäkin näköisten värisommitelmien tekemistä, tai jotain epämääräistä "kuvan tekemistä" on joko täysin irrationaalisia tai sitten rikottavissa kokoajan tilaisuuden tullen. Tai sitten kirjoitetaan vaan pelkkiä esseitä ja luetaan kirjoja. Tyypillisesti myös haukataan kaikesta taiteen osa-alueista pieni pala. Ikäänkuin joku epämääräinen yleissivistys korvaisi taidon.

Kaikki harjoittelu onkin sitten jätetty tietysti opppilaalle. Vähän sama kun sanoisi jollekkin karatemestarille että "tossa on kirja josta löytyy kaikki lyönnit, potkut ja heitot", ja sitten jätettäisiin ilman vastustajaa harjoittelemaan jollekkin puoliksi rikkinäiselle tatamille 2 tunniks 5 kertaa viikossa. Ja oletettaisiin että siitä sitten kehkeytyy euroopanmestari parin vuoden päästä.

Kuvataideakatemian ja taideteollisen opettajista ei osaa todennäköisesti kukaan piirtää. En ole joka ikistä selannut läpi, mutta ehkäpä mullekkin on muodostunut joku käsitys niistä tyypeistä jotka osaa piirtää suomessa ja joilla on valmius opettaa sitä. Ja niistä kukaan ei ole eksynyt noihin laitoiksiin opettamaan. Ainoat poikkeukset on ne muutamat vierailevat venäläiset opettajat. Toisaalta koko kurssimuotoinen systeemi ja byrokraattinen jäykkyys tekee noista kouluista ja oletusarvona kelpaamattomia harjoitteluun, mun mielestä. Pienemmät tai tuntemattommat koulutu seuraa mun mielestä aika hyvin vanavedessä.

Koulutettu kirjoitti:

Ainoa lohtu on, kun katsoo näitä oppilaiden maalaamia kuvia on se, että jos he eivät ole omaksuneet opetusta tai sitten he eivät ole ymmärtäneet opettajan sanomaa niin se vapauttaisi opettajan vastuusta.
On mahdotonta ruveta yksilöimään näiden maalauksien virheitä kuva kuvalta, mutta joitakin perusasioita voisi tarkastella mitkä pahiten pistää silmään. Kuvan sommittelu eli massojen sijoittelu ontuu pahiten varsinkin näissä henkilökuvissa toiset ovat selin kuvan lukusuuntaan nähden ja jos on oikein päin niin katseen puolella ei ole tarpeeksi tilaa siis tämä keskushakuisuus kuvapinnalla on todella kiusallinen. Hyvänä puolena voisi sanoa että henkilöiden kasvot ovat nostettu riittävän korkealle kuvapinnalla mikä on selvästi opettajan vaikutusta koska se toistuu kaikissa kuvissa.
Asetelmat ovat ihan alapuolella arvostelun sekä sommittelultaan että väreiltään ja tekniikaltaan ne muistuttavat valokuvia, jotka on ottanut valokuvaaja joka ei myöskään hallitse näitä asioita. Niissä on päähuomio kiinnitetty esineiden muodon ja pinnan jäljittelyyn ja värioppi puuttuu täysin ei ole vastavärejä varjoissa niin ehkä väriopista ei ole puhuttukaan opetuksessa.
Yleisvaikutelma kaikista kuvista on, että niistä suurin osa on irti taustoistaan ei ole suhdetta kuvauksen kohteen ja taustan välillä vaan ne ovat kuin kaksi eriasiaa jollakin jäännösvärillä tehty tausta. Maalauksen tulisi olla kokonaisvaltainen koko kuvapinnalla tehty suoritus jossa näkyy maalauksen välineen jälki. Valokuvia saa kameralla ei tarvitse maalata ainakaan nykyaikana.
Kaikissa kuvissa vallitsee valkoinen valo joka on aika luonnoton ja aiheuttaa maitomaisen vaikutelman johtuen paljosta valkoisella sekoitetuista väreistä joissa kuitenkin värillisten harmaiden osuus puuttuu josta taidosta meidän vanhat mestarimme tunnetaan.
Olen tavannut Repinin pojan 50 luvulla useita kertoja hän kävi työpaikallani Helsingissä keskustelemassa taiteesta ja isästään ja Terijoen ajoista. Työnantajani oli sieltä kotoisin heidän naapuristaan. Sain silloin jonkinlaisen käsityksen niistä vanhoista ajoista siellä naapurissa.
Lopputoteamuksena näistä oppilastöistä jään kuitenkin ihmettelemään, että miksi opiskella vanhaa taidetta, kun on nämä nykytietämykseen panostavat opinahjot täällä kotimaassa.

Lue lisää

Tässäpä vähä palautetta. Osassa kuvista on jostain syystä rajattu osa työstä käsittääkseni pois (kolme päätä).

Pietarin taideakatemian opettajat haluavat pääsääntöisesti, että mallin pää on suhteellisen keskellä, mitä itsekin ihmettelin.

Pietarin proffat usein korostavat että etualalla olevat kohteet ovat tärkeimmät ja ne on maalattava tarkemmin. Siitä johtunee tuo taustojen toisarvoisuus.

Asetelmista voi sanoa, että sommitteluun vaikuttaa vähän sekin, että missä kohdassa maalaa. Saman asetelman ympärillä voi olla noin 10 maalaria - siinä joutuu tekemään kompromisseja täydellisen asettelun ja opetustilanteen väliillä.

Vallitsevasta valkoisesta valosta voi vain sanoa, että maalaukset pääasiassa tehtiin ja varsinkin nyt tehdään keinovalossa. Ja valkoisessa valossa. Eikö se sitten liene oikein, että se näkyy maalauksissa.

Työt tehdään aina mallista. Ei koskaan valokuvasta.

Ja kun tuo yksi entinen "pari päivää" mallina ollut kaveri kirjoittelee tuohtuneena proffien tekemistä töistä, niin tähän voi kommentoida seuraavaa. Venäläiseen opetustraditioon kuuluu se, että opettaja konkreettisesti näyttää miten tulisi maalata - tai piirtää. Oppilaalla on tästä mahdollisuus kieltäytyä, mutta harva niin tekee kunnioituksesta opettajaa ja hänen opetusmetodiaan kohtaan. Eikä se yleensä ole ollut mikään ongelma, mutta yksi opettaja aiheutti paljon keskustelua osallistumalla aivan liian paljon oppilaan työn maalaamiseen. Mutta hän oli ainoa poikkeus ja opettajia on paljon. Ja yhden työn tekemistä ohjaa aina vain yksi opettaja.

Koulutus on tasokasta, oppilasaines jonkin verran kirjavaa (varsinkin nykyään kun hinnat nousivat) ja oppilaitten kehittyminen lähes hämmästyttävää.

Tuosta hinnasta. Hinta nousi täksi lukuvuodeksi huomattavasti kun EU-rahoittus loppui kai reilu vuosi sitten. Opiskelukustannuksiin voi saada kuitenkin opintotukea. Ja hintahan lienee ihan ok vrrattuna hintoihin maailmalla. Varsinkin kun vertaa laatuun.

Olen iloinen että olen saanut opiskella ko. opinahjossa ja toivon kaikkea hyvää jatkossa. Suosittelen Kotkan koulutusta lämpimästi ja olisin hyvin iloinen, jos sinne saataisiin tulevaisuudessa paljon lahjakkaita NUORIA opiskelijoita. Tämän hetkinen tilanne vähän huolestuttaa.

Niistä jo näkyy heidän lahjakkuutensa vaikka jotkut näkevätkin niissä yhtä sun toista parannettavaa.
Minä luulen että tuonne kouluun ei niin vain pääsekkään valokuvia kopioimalla. Kyllä siihen tarvitaan näytettä oppilaan kokonaisvaltaisesta luomiskyvystä yhdistettynä vapaan käden piirustustaitoon. Siis ainakin luulisin niin.
Siellähän on ihan huippuopettajia. Luulisi että tuonne kouluun pyrkivä pitäisi osata piirtää.

opiskelijoiden itsensä tekemiä. Muut ovat pääosin opettajien tekemiä.

ovat kirjoitti:

opiskelijoiden itsensä tekemiä. Muut ovat pääosin opettajien tekemiä.

-------

senkin juntti kirjoitti:

-------

----

croquis... kirjoitti:

----

paljon muutakin croquis.

ovat kirjoitti:

opiskelijoiden itsensä tekemiä. Muut ovat pääosin opettajien tekemiä.

Eivät työt ole opettajien tekemiä. Joissakin kohdissa opettajat näyttävät, muttei yksi opettaja voi maalata ja piirtää 32 muotokuvaa:-)

on tämä koulu. voithan yrittää pyrkiä siihenkin. valitettavasti tiedät jo etukäteen että sekään portti ei aukee sinulle. miksiköhän? juntti on aina juntti vaikka voissa paistais.

suomessa siis... kirjoitti:

on tämä koulu. voithan yrittää pyrkiä siihenkin. valitettavasti tiedät jo etukäteen että sekään portti ei aukee sinulle. miksiköhän? juntti on aina juntti vaikka voissa paistais.

Lue lisää

Suomessa. Olisiko niin, että taas on löydetty markkinarako markinoiltamme milloin sähkö milloin taide.
Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632
Ote laista: (Se on astunut voimaan 1.1.2007)
4 §
Oppilaitoksen ylläpitäminen
Asianomainen ministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen.
Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että on olemassa sivistystarve ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Oppilaitosta ei voida perustaa taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa luvassa määritellään ylläpitäjää ja oppilaitosta koskevien tietojen lisäksi oppilaitoksen tarkoitus, koulutustehtävä, opetuskieli sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksista ylläpitämislupaan sekä muiden kuin kunnallisten vapaan sivistystyön oppilaitosten yhdistämisestä päättää ministeriö.

Koulussa opiskelu on melko kallista.
Opiskelu maksaa 140 euroa opiskeluviikolta ja opiskeluviikkoja on 32.

Näillä paikkakunnilla on saatettu ajatella tämän työllistävää vaikutusta, mutta epäilen sitä koska alalla on muutoinkin ylitarjontaa.

suomessa siis... kirjoitti:

on tämä koulu. voithan yrittää pyrkiä siihenkin. valitettavasti tiedät jo etukäteen että sekään portti ei aukee sinulle. miksiköhän? juntti on aina juntti vaikka voissa paistais.

Lue lisää

juntti on aina juntti ja sen kuulee katkeruudesta. Syntyperäinern stadilainen on toista maata, jos siis satuit ymmärtämään sanan stadilainen.

Oliks toi portin avaaminen jostain mustalaislaulusta, vai eikö hoitolaitoksen portit avaudu, etkö pääse ulos.

Sehän me ollaan jo nähty. Omaa luovuutta taiteilijalla pitää olla pystyäkseen tekemään esim. muotokuvia.

... tee taiteilijaa." kirjoitti:

Sehän me ollaan jo nähty. Omaa luovuutta taiteilijalla pitää olla pystyäkseen tekemään esim. muotokuvia.

se taas tuli, kova paikka on tuo jonkun paremmuus. Muotokuvahan tehdään mallista ja siinä luovuudella on hyvin vähän tekemistä.

Luovuuden parasta käyttöä taiteessa on keksiä ideoita joihin muut eivät pysty ja vielä kun harjoittelee maalaustaitonsa sellaiseksi etteivät toiset edes usko sellaista taitoa olevan olemassakaan, on taiteilija jo niin vahvoilla että muiden osaksi jää vain kivittää kateellisena nurkan takaa.

siinähän kirjoitti:

se taas tuli, kova paikka on tuo jonkun paremmuus. Muotokuvahan tehdään mallista ja siinä luovuudella on hyvin vähän tekemistä.

Luovuuden parasta käyttöä taiteessa on keksiä ideoita joihin muut eivät pysty ja vielä kun harjoittelee maalaustaitonsa sellaiseksi etteivät toiset edes usko sellaista taitoa olevan olemassakaan, on taiteilija jo niin vahvoilla että muiden osaksi jää vain kivittää kateellisena nurkan takaa.

Lue lisää

on väitteesi "Muotokuvahan tehdään mallista ja siinä luovuudella on hyvin vähän tekemistä."

Luovuus ei suinkaan ole vain "keksimistä", se on pääosin jo olemassa olevan tiedon ja taidon soveltamista uudella tavalla. Muotokuvaan voi sisältyä selvää luovuutta siinä missä muuhunkin luovaan toimintaan, sillä muotokuvan teko on kiistämättä luova prosessi.

Hyvä esimerkki luovasta muotokuvan tekijästä on brittimaalari Lucian Freud, joka muutama vuosi sitten nosti kohun Kuningatar Elisabeth II muotokuvalla. Kuvan näköisyttä kukaan ei kiistä mutta liiasta näköisyydestä kyllä. Netissä näkee, että Freud on joka suhteessa suuren luokan luova maalari.

ilpittore kirjoitti:

on väitteesi "Muotokuvahan tehdään mallista ja siinä luovuudella on hyvin vähän tekemistä."

Luovuus ei suinkaan ole vain "keksimistä", se on pääosin jo olemassa olevan tiedon ja taidon soveltamista uudella tavalla. Muotokuvaan voi sisältyä selvää luovuutta siinä missä muuhunkin luovaan toimintaan, sillä muotokuvan teko on kiistämättä luova prosessi.

Hyvä esimerkki luovasta muotokuvan tekijästä on brittimaalari Lucian Freud, joka muutama vuosi sitten nosti kohun Kuningatar Elisabeth II muotokuvalla. Kuvan näköisyttä kukaan ei kiistä mutta liiasta näköisyydestä kyllä. Netissä näkee, että Freud on joka suhteessa suuren luokan luova maalari.

Lue lisää

on psykoanalyysin keksijän Siegmund Freudin pojanpoika ja häntä kutsutaan nykyajan Rembrandtiksi, muotokuviensa suhteen. Erittäin loistava ja hieno taiteilija, joka on osannut myös markkinoinnin taidon. todellinen maailmanluokan tekijä.

Tosin opiskeluaikana otin kerran puhe Freudin ja hänen taiteensa ja nuoremmat opettajat eivät olleet hänestä kuulleetkaan ja eräs vanhempi opettaja, joka muuten on suomessa virallisesti arvostettu, ei pitänyt häntä minään. Piti häntä kaupallisena huijarina, vähän niin kuin Palmuakin. Kun kuitenkin vertaa opettajan omia töitään niin Freudiin kuin Palmuunkin, ei voi olla huomaamatta opettajan teosten surkeutta ja opettajan täydellistä lahjattomuutta.

Tottakai luovuutta tarvitaan myös hyvään muotokuvaan, mutta huomattavasti vähemmän kuin moniin muihin aiheisiin. Koska muotokuvassa aihe on valmiina ja muotokuva asettaa muitakin rajoituksia kuvan suhteen.

Freudista vielä, hän on yksi niistä joita minä arvostan suuresti.

siinähän kirjoitti:

se taas tuli, kova paikka on tuo jonkun paremmuus. Muotokuvahan tehdään mallista ja siinä luovuudella on hyvin vähän tekemistä.

Luovuuden parasta käyttöä taiteessa on keksiä ideoita joihin muut eivät pysty ja vielä kun harjoittelee maalaustaitonsa sellaiseksi etteivät toiset edes usko sellaista taitoa olevan olemassakaan, on taiteilija jo niin vahvoilla että muiden osaksi jää vain kivittää kateellisena nurkan takaa.

Lue lisää

on kapeaa katsantoa. Luovuutta on juuri se että taiteilija antaa aina omaansa työhön, oli kyse sitten muotokuvasta tai mistä tahansa.

Jos muotokuva on vain mainitsemasi kaltaista, silloin se on kopiointia.

Näkemyksesi on kovin mustavalkoista, yritä saada niitä harmaitakin sävyjä ja mielellään värillisiä sellaisia.

****** kirjoitti:

on kapeaa katsantoa. Luovuutta on juuri se että taiteilija antaa aina omaansa työhön, oli kyse sitten muotokuvasta tai mistä tahansa.

Jos muotokuva on vain mainitsemasi kaltaista, silloin se on kopiointia.

Näkemyksesi on kovin mustavalkoista, yritä saada niitä harmaitakin sävyjä ja mielellään värillisiä sellaisia.

Lue lisää

taaksepäin, vastasin jo pittorelle ja se käy vastauksena sinunkin juttuusi.

nähdä mitä oppilas osaa sitten itse tehdä muutaman vuoden päästä, kun koulussa opettajat ovat tehneet hänen työnsä pääosin. Näyttää tulevan mm. liian lyhyitä raajoja, kutistuneita käsiä, liian isoja jalkoja jne. Asia kun on niin, että jos opettaja tekee pääosin aina ko. oppilaan työn, niin ei tämä oppilas pelkästään katsomalla, maalaamaan tai piirtämään opi. Nämä harjoitustyöt ovat pääosin opettajien tekemiä ja ihkaelävästä mallista, ei valokuvista. Oppilaan työn konkreettinen maalaaminen useita tunteja tai piirtäminen, on eri asia kuin työn ohjaaminen.

Näillä opettajan tekemillä oppilastöillä, työnäytteinä, sitten pyritään erillaisiin kouluihin ja koulutuksiin ja kulttuurirahaston kursseille (www.skr.fi) esitetään niitä OMINA töinä, erilaisissa koulutuksissa, että saadaan hyvä arvosana, ja vapautus ko. aineesta. Näin oma huomattavasti alhaisempi osaamisen taso ei pääse näkymään. Voiko näin tehdä, vai huijataanko tässä. Onko oikein muita kohtaan.

kiinnostavaa kirjoitti:

nähdä mitä oppilas osaa sitten itse tehdä muutaman vuoden päästä, kun koulussa opettajat ovat tehneet hänen työnsä pääosin. Näyttää tulevan mm. liian lyhyitä raajoja, kutistuneita käsiä, liian isoja jalkoja jne. Asia kun on niin, että jos opettaja tekee pääosin aina ko. oppilaan työn, niin ei tämä oppilas pelkästään katsomalla, maalaamaan tai piirtämään opi. Nämä harjoitustyöt ovat pääosin opettajien tekemiä ja ihkaelävästä mallista, ei valokuvista. Oppilaan työn konkreettinen maalaaminen useita tunteja tai piirtäminen, on eri asia kuin työn ohjaaminen.

Näillä opettajan tekemillä oppilastöillä, työnäytteinä, sitten pyritään erillaisiin kouluihin ja koulutuksiin ja kulttuurirahaston kursseille (www.skr.fi) esitetään niitä OMINA töinä, erilaisissa koulutuksissa, että saadaan hyvä arvosana, ja vapautus ko. aineesta. Näin oma huomattavasti alhaisempi osaamisen taso ei pääse näkymään. Voiko näin tehdä, vai huijataanko tässä. Onko oikein muita kohtaan.

Lue lisää

Mitä sellainen taiteilija sitten tekee jos harjoitutyötkään ei ole olleet omia? Maalauttaa tulevat tilaustyöt naapureilla? Vai soittelee jatkossakin opettajilleen ja teettää alihankintatöinä muotokuvia?

Tiedän kyllä että venäläisopettajien metodeihin saattaa kuulua se että oppilaan työtä korjaillaan omin käsin. Se on heidän tapansa näyttää se mitä oppilas ei näe. En ole kuullut että kukaan tekisi maalauksia kokonaan oppilaan puolesta. Eihän sellaisessa olisi mitään järkeä. Sehän söisi täysin pohjan pois tulevalta taiteentekemiseltä ja johtaisi opiskelijaa harhaan omista taidoistaan.

kiinnostavaa kirjoitti:

nähdä mitä oppilas osaa sitten itse tehdä muutaman vuoden päästä, kun koulussa opettajat ovat tehneet hänen työnsä pääosin. Näyttää tulevan mm. liian lyhyitä raajoja, kutistuneita käsiä, liian isoja jalkoja jne. Asia kun on niin, että jos opettaja tekee pääosin aina ko. oppilaan työn, niin ei tämä oppilas pelkästään katsomalla, maalaamaan tai piirtämään opi. Nämä harjoitustyöt ovat pääosin opettajien tekemiä ja ihkaelävästä mallista, ei valokuvista. Oppilaan työn konkreettinen maalaaminen useita tunteja tai piirtäminen, on eri asia kuin työn ohjaaminen.

Näillä opettajan tekemillä oppilastöillä, työnäytteinä, sitten pyritään erillaisiin kouluihin ja koulutuksiin ja kulttuurirahaston kursseille (www.skr.fi) esitetään niitä OMINA töinä, erilaisissa koulutuksissa, että saadaan hyvä arvosana, ja vapautus ko. aineesta. Näin oma huomattavasti alhaisempi osaamisen taso ei pääse näkymään. Voiko näin tehdä, vai huijataanko tässä. Onko oikein muita kohtaan.

Lue lisää

olla mahdollista, että tunnetun taideakatemian oppilastyöt olisivat opettajan tekemiä? Kukaan, joka täällä on niin väittänyt, ei ole esittänyt mitään konkreettista todistetta väitteelle.

Sen tiedän, että opettaja voi satunnaisesti yhdellä tai kahdella viivalla korjata pahasti kokonaisuuden vikaan vievän osion. Yleensä sanalliset ohjeet riittävät oppilaan itse tekemään korjaamiseen. Ilman todisteita en todellakaan usko, että Repin-katemian opettajat osallistuvat konkreettisesti esillepantavien piirustusten tekemiseen.

******* kirjoitti:

Mitä sellainen taiteilija sitten tekee jos harjoitutyötkään ei ole olleet omia? Maalauttaa tulevat tilaustyöt naapureilla? Vai soittelee jatkossakin opettajilleen ja teettää alihankintatöinä muotokuvia?

Tiedän kyllä että venäläisopettajien metodeihin saattaa kuulua se että oppilaan työtä korjaillaan omin käsin. Se on heidän tapansa näyttää se mitä oppilas ei näe. En ole kuullut että kukaan tekisi maalauksia kokonaan oppilaan puolesta. Eihän sellaisessa olisi mitään järkeä. Sehän söisi täysin pohjan pois tulevalta taiteentekemiseltä ja johtaisi opiskelijaa harhaan omista taidoistaan.

Lue lisää

ei ole paljonkaan tekemistä, kysymys on tunteesta, kun oppilas antaa tai haluaa, että opettaja tekee pääosin "hänen" työnsä. Opettajan osuus ei jää pelkäksi korjailuksi tai näyttämiseksi, vaan opettaja saattaa maalata oppilaan työtä 2h päivässä, joka päivä, kaksi viikkoa.

Kurssin jälkeen oppilas soittelee opettajille pyytäen lisäapua. Uskoo ehkä pian oppivansa?! Hän ei itse tajua omaa osaamisen tasoaan. Siis aikuinen ihminen, vaan hän todella uskoo siihen että, tämä opettajan monta päivää ja tuntia maalaama tai piirtämä työ on hänen itsensä tekemä ja hän signeeraa sen ja esittelee sitä omana työnään. Jotkut tietävät ja ymmärtävät tämän ihan hyvin, mutta eivät välitä. Näillä kursseilla opettaja todellakin maalaa ja piirtää oppilaan työtä tunti tolkulla ja päivä kaupalla. Löytyy niitäkin oppilaita, jotka ottavat ilolla opettajan 100% maalaaman työn vastaan ja signeeraavat sen omalla nimellään, eikä omatunto kolkuta yhtään.

Näitä töitä voi käyttää työnäytteinä, niillä voi pyrkiä taide opetukseen/kouluihin/kursseille, niillä voi saada arvosanoja, niillä voi esitellä osaamistaan, josta jää alkuvaiheessa kyllä kiinni. Olen kuullut, että skr:n muotokuva maalauskursseilla olisi ollut joitakin oppilaita, joiden Kotkan RI-työnäytteet, joilla he pyrkivät sinne, olisivat olleet tasoltaan huomattavasti parempia, kuin mihin ko. oppilas sitten ihan itse kykeni. Ei silti pistetty kurssilta pois. Mutta kun pääsee kursseille, niin on taas mahdollisuus oppia lisää, ehkä se taitokin siinä vähitellen kehittyy. Epäkohta on, että tämä henkilö vie näillä töillä joltakin lahjakkaammalta paikan. Olisikin hyvä, jos tällaisille kursseille ja koulutuksiin olisi pyrkiminen henkilökohtaisesti, töitä tehden paikanpäällä. Eikä oppilaitoksissa annettaisi vapautuksia ko. aineesta oppilaalle, joka esittää pinon työnäytteitä, jotka hän on jossakin koulussa muka tehnyt, koska hänen osuutensa töistä voi olla 10-20% ja opettajan loput. Työt olisivat hyvin toisenlaisia ja toisen tasoisia, jos oppilas ne ihan itse, ohjauksessa tekisi. Niin kuin Suomessa on totuttu tekemään.

En tiedä enkä ymmärrä tällaisen opiskelun päämääriä, opiskelun ja oppimisen kannalta täysin käsittämätöntä.

ilpittore kirjoitti:

olla mahdollista, että tunnetun taideakatemian oppilastyöt olisivat opettajan tekemiä? Kukaan, joka täällä on niin väittänyt, ei ole esittänyt mitään konkreettista todistetta väitteelle.

Sen tiedän, että opettaja voi satunnaisesti yhdellä tai kahdella viivalla korjata pahasti kokonaisuuden vikaan vievän osion. Yleensä sanalliset ohjeet riittävät oppilaan itse tekemään korjaamiseen. Ilman todisteita en todellakaan usko, että Repin-katemian opettajat osallistuvat konkreettisesti esillepantavien piirustusten tekemiseen.

Lue lisää

mutta tosi konkreettisesti ovat opettajien tekemiä. Kysymys ei ole yhdestä tai kahdesta viivasta, mikä olisikin normaalia. Vaan lähes koko työn tekemisestä. On suomalaisia opiskelijoita, jotka tämän täysin hyväksyvät, opiskelijankin moraali heikkenee tällaisissa tilanteisssa helposti. Eräskin äiti lapsi sommitelma, jota opettaja maalasi päiväkaupalla, sai oikein hyvät arvostelut sanomalehden kriitikolta. Tämä maalari, joka työn signeeerasi, on kyllä lahjakas ihan itsenäänkin, mutta ei omilla avuillaan pysty ainakaan vielä siihen äiti lapsi tasoon. Näitä koulun töitä hän silti omina töinään esittelee. Niin myös moni muu hänen lisäkseen. On koulutuksessa myös muutama opiskelija, joka haluaa tehdä työnsä itse, he ovatkin sieltä kärkipäästä. Myös Pietarin kuvataideakatemian työt ovat osiltaan opettajien tekemiä, mutta siellä oppilas ei voikkaan esitellä niitä kokonaan omina töinään.

mitä haluat kirjoitti:

mutta tosi konkreettisesti ovat opettajien tekemiä. Kysymys ei ole yhdestä tai kahdesta viivasta, mikä olisikin normaalia. Vaan lähes koko työn tekemisestä. On suomalaisia opiskelijoita, jotka tämän täysin hyväksyvät, opiskelijankin moraali heikkenee tällaisissa tilanteisssa helposti. Eräskin äiti lapsi sommitelma, jota opettaja maalasi päiväkaupalla, sai oikein hyvät arvostelut sanomalehden kriitikolta. Tämä maalari, joka työn signeeerasi, on kyllä lahjakas ihan itsenäänkin, mutta ei omilla avuillaan pysty ainakaan vielä siihen äiti lapsi tasoon. Näitä koulun töitä hän silti omina töinään esittelee. Niin myös moni muu hänen lisäkseen. On koulutuksessa myös muutama opiskelija, joka haluaa tehdä työnsä itse, he ovatkin sieltä kärkipäästä. Myös Pietarin kuvataideakatemian työt ovat osiltaan opettajien tekemiä, mutta siellä oppilas ei voikkaan esitellä niitä kokonaan omina töinään.

Lue lisää

Mihinkä väitteesi perustuu. Vai oletko sattunut paikalle Fedor Fedynin opetusviikkojen aikana.. Hän oli ainoa aktiivinen oppilaiden töiden maalaaja, mutta koska oppilaita on nyt kai 18 ei hän 2 tuntia per oppilas oikein mitenkään ehdi maalaamaan (varsinkaan kun öljyväreillä työskennellään vain 3 h per päivä).

Fedorin tyyli oli kyllä ärsyttävää mutta muut olivat loistavia. Ja kylläjän se Fedorkin oli tavallaan.

Muut opettajat ainoastaan hienovaraisesti näyttivät miten tulisi jatkaa..

Nuo väitteet ovat kuitenkin 95 %:sti aiheettomia. Ja monien osalta 100 %:sti.

mitä tiedän kirjoitti:

Mihinkä väitteesi perustuu. Vai oletko sattunut paikalle Fedor Fedynin opetusviikkojen aikana.. Hän oli ainoa aktiivinen oppilaiden töiden maalaaja, mutta koska oppilaita on nyt kai 18 ei hän 2 tuntia per oppilas oikein mitenkään ehdi maalaamaan (varsinkaan kun öljyväreillä työskennellään vain 3 h per päivä).

Fedorin tyyli oli kyllä ärsyttävää mutta muut olivat loistavia. Ja kylläjän se Fedorkin oli tavallaan.

Muut opettajat ainoastaan hienovaraisesti näyttivät miten tulisi jatkaa..

Nuo väitteet ovat kuitenkin 95 %:sti aiheettomia. Ja monien osalta 100 %:sti.

Lue lisää

erittelemään, puhun vain yleisestä tyylistä, joka siellä vallitsee. Mutta olen ollut paikalla, ja opettaja on sekä piirtänyt, että maalannut oppilaan työtä, tunti kaupalla, vaikka oppilas ei ole ollut edes paikalla. Onko tämä enää opetusta! Oppilaita voi olla vaikka 30, sillä ei ole mitään merkitystä, kun opettaja maalaa esim. jonkun suosikkinsa työtä päivä kaupalla, muut oppilaat saavat kaikessa rauhassa maalata tai piirtää omaa työtänsä, miten parhaaksi katsovat. Onko tämä opetusta? Kysymys ei ole vain Fedorista. Väitteeni ovat 100% totta.

mitä tiedän kirjoitti:

Mihinkä väitteesi perustuu. Vai oletko sattunut paikalle Fedor Fedynin opetusviikkojen aikana.. Hän oli ainoa aktiivinen oppilaiden töiden maalaaja, mutta koska oppilaita on nyt kai 18 ei hän 2 tuntia per oppilas oikein mitenkään ehdi maalaamaan (varsinkaan kun öljyväreillä työskennellään vain 3 h per päivä).

Fedorin tyyli oli kyllä ärsyttävää mutta muut olivat loistavia. Ja kylläjän se Fedorkin oli tavallaan.

Muut opettajat ainoastaan hienovaraisesti näyttivät miten tulisi jatkaa..

Nuo väitteet ovat kuitenkin 95 %:sti aiheettomia. Ja monien osalta 100 %:sti.

Lue lisää

Vielä pahemmalta alkaa kuulostaa opetuksen laatu jos työn tekemiseenkin on opettaja sekaantunut.
Sehän todistaa lopullisesti, ettei opettajakaan tiedä kuvataiteen tekemisestä tarpeeksi jos ”pläjäyttää” kuvan kuvapinnalle välittämättä tai tietämättä sommittelusta juuri mitään niin kuin näissä mallikuvissa oli tapahtunut. Kyllä tällaiset asiat opetettiin jo 1900 luvun alussa Kuvataide Akatemiassa silloisessa Helsingin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ainakin äitini oli sellaista opetusta saanut jo silloin.
Jos asiat ovat unohtuneet tässä 70 vuoden ”sosialistisen realismin” aikana siellä naapurissa niin ne ei ole kyllä muualla unohtuneet vaan ovat käypää kamaa yhä edelleen varsinkin tuon laatuisissa vanhaa taidetta edustavissa kuvissa mistä oli kyse siellä sivuilla mistä niitä katsoin. Eikä voida väittää että olisi mistään uudesta taiteesta kysymys koska kuvat edustavat vanhaa taidesuuntausta (Realismi) ja sen opetusta. Ottamatta siihen sen enempää kantaa kuka ne on maalannut opettaja vai oppilas niin opettajan olisi ollut tärkeätä antaa edes perustieto sommittelusta ennen maalaukseen ryhtymistä koska siitä lopputulos riippuu enemmän kuin sisällöstä.
80 luvulla sieltä naapurista kävi täällä meillä Moskovan ja Leningradin akatemian kuvataideopettajat tutustumassa meidän taideopetukseen ja itse paikalla olleena he kysyivät, kun katselivat työskentelyämme, että miksi emme tee mallista näköistä maalatessamme elävää mallia. Tulkin avulla selvitimme heille, ettei se ole tarkoituskaan koska pyrimme kuvaamaan kokonaisuutta malli tilassa ja valossa, että pikemminkin kuvaamme sitä valoa joka vallitsee tilassa mallin ympärillä. Meitä katsottiin kuin uutta aitaa (vertaus on maaseudulta lehmihaasta) yhtä pyöreillä silmillä kuusi opettajaa.
He saivat lahjaksi viemisiksi Albersin kirjan ja miettivät saako sen viedä rajan yli ainakin niin sen tulkitsin heidän katseistaan. Myöhemmin näin, että Albersia oli ainakin Gorbatsovin vaimon leningissä toteutettu.
On Venäjällä ollut hyviäkin taiteilijoita ainakin ne, jotka opiskelivat Ranskassa ja muualla Euroopassa sekä miksei myös Venäjällä. Olemmehan täällä nähneet esim. Malevitsin töitä jotka ovat loistava esimerkki hyvästä taiteesta. Olemme niitä nähneet kreikkalaisen Kostakiksen kokoelmasta, joka kiersi maailmaa jokune vuosi sitten. Hän oli ne kerännyt ollessaan Canadan lähetystön autonkuljettaja Venäjällä silloin kun modernia venäläistä taidetta siellä kutsuttiin ”rappiotaiteeksi” ja täten niitä sai ostaa kohtuu hinnoilla jostain kellareista. Joskin niiden poisvienti Venäjältä sittemmin osoittautui vaikeaksi, kun he itsekin havahtuivat niiden mahdolliseen kaupalliseen ja mahdollisen museoarvon. Neuvoteltuaan valtion kanssa hän sai niistä osan viedä ulos maasta ja perusti kokoelman, jota hän pyöritti Euroopassa ja ehkä muuallakin. Nykyisten hintojen mukaan hän on luultavasti ”miljardööri”. Muistaakseni oli puhe jostain 270 teoksesta jotka olisi jäänyt hänelle.

Koulutettu kirjoitti:

Vielä pahemmalta alkaa kuulostaa opetuksen laatu jos työn tekemiseenkin on opettaja sekaantunut.
Sehän todistaa lopullisesti, ettei opettajakaan tiedä kuvataiteen tekemisestä tarpeeksi jos ”pläjäyttää” kuvan kuvapinnalle välittämättä tai tietämättä sommittelusta juuri mitään niin kuin näissä mallikuvissa oli tapahtunut. Kyllä tällaiset asiat opetettiin jo 1900 luvun alussa Kuvataide Akatemiassa silloisessa Helsingin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ainakin äitini oli sellaista opetusta saanut jo silloin.
Jos asiat ovat unohtuneet tässä 70 vuoden ”sosialistisen realismin” aikana siellä naapurissa niin ne ei ole kyllä muualla unohtuneet vaan ovat käypää kamaa yhä edelleen varsinkin tuon laatuisissa vanhaa taidetta edustavissa kuvissa mistä oli kyse siellä sivuilla mistä niitä katsoin. Eikä voida väittää että olisi mistään uudesta taiteesta kysymys koska kuvat edustavat vanhaa taidesuuntausta (Realismi) ja sen opetusta. Ottamatta siihen sen enempää kantaa kuka ne on maalannut opettaja vai oppilas niin opettajan olisi ollut tärkeätä antaa edes perustieto sommittelusta ennen maalaukseen ryhtymistä koska siitä lopputulos riippuu enemmän kuin sisällöstä.
80 luvulla sieltä naapurista kävi täällä meillä Moskovan ja Leningradin akatemian kuvataideopettajat tutustumassa meidän taideopetukseen ja itse paikalla olleena he kysyivät, kun katselivat työskentelyämme, että miksi emme tee mallista näköistä maalatessamme elävää mallia. Tulkin avulla selvitimme heille, ettei se ole tarkoituskaan koska pyrimme kuvaamaan kokonaisuutta malli tilassa ja valossa, että pikemminkin kuvaamme sitä valoa joka vallitsee tilassa mallin ympärillä. Meitä katsottiin kuin uutta aitaa (vertaus on maaseudulta lehmihaasta) yhtä pyöreillä silmillä kuusi opettajaa.
He saivat lahjaksi viemisiksi Albersin kirjan ja miettivät saako sen viedä rajan yli ainakin niin sen tulkitsin heidän katseistaan. Myöhemmin näin, että Albersia oli ainakin Gorbatsovin vaimon leningissä toteutettu.
On Venäjällä ollut hyviäkin taiteilijoita ainakin ne, jotka opiskelivat Ranskassa ja muualla Euroopassa sekä miksei myös Venäjällä. Olemmehan täällä nähneet esim. Malevitsin töitä jotka ovat loistava esimerkki hyvästä taiteesta. Olemme niitä nähneet kreikkalaisen Kostakiksen kokoelmasta, joka kiersi maailmaa jokune vuosi sitten. Hän oli ne kerännyt ollessaan Canadan lähetystön autonkuljettaja Venäjällä silloin kun modernia venäläistä taidetta siellä kutsuttiin ”rappiotaiteeksi” ja täten niitä sai ostaa kohtuu hinnoilla jostain kellareista. Joskin niiden poisvienti Venäjältä sittemmin osoittautui vaikeaksi, kun he itsekin havahtuivat niiden mahdolliseen kaupalliseen ja mahdollisen museoarvon. Neuvoteltuaan valtion kanssa hän sai niistä osan viedä ulos maasta ja perusti kokoelman, jota hän pyöritti Euroopassa ja ehkä muuallakin. Nykyisten hintojen mukaan hän on luultavasti ”miljardööri”. Muistaakseni oli puhe jostain 270 teoksesta jotka olisi jäänyt hänelle.

Lue lisää

Kirjoituksesta saa erikoisen kuvan 1980-luvun opetuksen sisällöstä. Ei kai ketään sentään kielletty maalaamasta näköistä?

Ymmärrän hyvin vierailijoiden hämmennyksen.

Kun tarkoituksena on kuvata mallia tilassa ja valossa niin ei tämä tarkoitus sido millään lailla tekijän käsiä mallin näköisyyden suhteen.

Koulutettu kirjoitti:

Vielä pahemmalta alkaa kuulostaa opetuksen laatu jos työn tekemiseenkin on opettaja sekaantunut.
Sehän todistaa lopullisesti, ettei opettajakaan tiedä kuvataiteen tekemisestä tarpeeksi jos ”pläjäyttää” kuvan kuvapinnalle välittämättä tai tietämättä sommittelusta juuri mitään niin kuin näissä mallikuvissa oli tapahtunut. Kyllä tällaiset asiat opetettiin jo 1900 luvun alussa Kuvataide Akatemiassa silloisessa Helsingin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ainakin äitini oli sellaista opetusta saanut jo silloin.
Jos asiat ovat unohtuneet tässä 70 vuoden ”sosialistisen realismin” aikana siellä naapurissa niin ne ei ole kyllä muualla unohtuneet vaan ovat käypää kamaa yhä edelleen varsinkin tuon laatuisissa vanhaa taidetta edustavissa kuvissa mistä oli kyse siellä sivuilla mistä niitä katsoin. Eikä voida väittää että olisi mistään uudesta taiteesta kysymys koska kuvat edustavat vanhaa taidesuuntausta (Realismi) ja sen opetusta. Ottamatta siihen sen enempää kantaa kuka ne on maalannut opettaja vai oppilas niin opettajan olisi ollut tärkeätä antaa edes perustieto sommittelusta ennen maalaukseen ryhtymistä koska siitä lopputulos riippuu enemmän kuin sisällöstä.
80 luvulla sieltä naapurista kävi täällä meillä Moskovan ja Leningradin akatemian kuvataideopettajat tutustumassa meidän taideopetukseen ja itse paikalla olleena he kysyivät, kun katselivat työskentelyämme, että miksi emme tee mallista näköistä maalatessamme elävää mallia. Tulkin avulla selvitimme heille, ettei se ole tarkoituskaan koska pyrimme kuvaamaan kokonaisuutta malli tilassa ja valossa, että pikemminkin kuvaamme sitä valoa joka vallitsee tilassa mallin ympärillä. Meitä katsottiin kuin uutta aitaa (vertaus on maaseudulta lehmihaasta) yhtä pyöreillä silmillä kuusi opettajaa.
He saivat lahjaksi viemisiksi Albersin kirjan ja miettivät saako sen viedä rajan yli ainakin niin sen tulkitsin heidän katseistaan. Myöhemmin näin, että Albersia oli ainakin Gorbatsovin vaimon leningissä toteutettu.
On Venäjällä ollut hyviäkin taiteilijoita ainakin ne, jotka opiskelivat Ranskassa ja muualla Euroopassa sekä miksei myös Venäjällä. Olemmehan täällä nähneet esim. Malevitsin töitä jotka ovat loistava esimerkki hyvästä taiteesta. Olemme niitä nähneet kreikkalaisen Kostakiksen kokoelmasta, joka kiersi maailmaa jokune vuosi sitten. Hän oli ne kerännyt ollessaan Canadan lähetystön autonkuljettaja Venäjällä silloin kun modernia venäläistä taidetta siellä kutsuttiin ”rappiotaiteeksi” ja täten niitä sai ostaa kohtuu hinnoilla jostain kellareista. Joskin niiden poisvienti Venäjältä sittemmin osoittautui vaikeaksi, kun he itsekin havahtuivat niiden mahdolliseen kaupalliseen ja mahdollisen museoarvon. Neuvoteltuaan valtion kanssa hän sai niistä osan viedä ulos maasta ja perusti kokoelman, jota hän pyöritti Euroopassa ja ehkä muuallakin. Nykyisten hintojen mukaan hän on luultavasti ”miljardööri”. Muistaakseni oli puhe jostain 270 teoksesta jotka olisi jäänyt hänelle.

Lue lisää

Katoppa Edelfeltin mallimaalauksia niitten sommittelu on ihan miten sattuu.
http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?museumfilter=http://www.ateneum.fi&lang=fi&action=gen&artworkclassfilter=&timefilter=&page=3&query=miesmalli&qtype=http://www.wandora.net/artwork&ifilter=images&si=http://www.muusa.net/Teos_AC4D9D48-C6E8-4729-8FF1-30C32FFA9CF0&imagesize=0
http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?museumfilter=http://www.ateneum.fi&lang=fi&action=gen&artworkclassfilter=&timefilter=&page=3&query=miesmalli&qtype=http://www.wandora.net/artwork&ifilter=images&si=http://www.muusa.net/Teos/9A25321C-5CFA-4CEC-8384-061ED44FDF9C&imagesize=0
http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?museumfilter=http://www.ateneum.fi&lang=fi&action=gen&artworkclassfilter=&timefilter=&page=3&query=miesmalli&qtype=http://www.wandora.net/artwork&ifilter=images&si=http://www.muusa.net/Teos_2CA21A2B-03B3-47D3-8D93-D8BB03CB7C78&imagesize=0

Vaikka siis Jean-Leon Gerome (Edelfeltin opettaja pariisissa) oli aikansa ja varmaan koko taidehistorian parhaita juuri rakentamaan maalauksiaan geometrisen sommittelun kautta. Ideana juuri se että luonnon näkeminen harjoitetaan huippuunsa, ennen kuin aloitetaan leikkimään taiteilijoita. Nykypäivän kouluissahan aletaan sommitelemaan jo ennenkuin tajutaan mitään perusteita.

Ranskalaisessa akatemiassa 1800-l Geromen luokassa aloitettiin sommittelemaan sen jälkeen kun oltiin ennen sisään pääsyä piiretty oikeasti hyviä piirustuksia useita vuosia ja kun oltiin maalattu jonkun aikaa. Ja silloin ne oli luonnoksia (esim. http://www.daheshmuseum.org/collection/gr/collection/ulmannb/ulmannb_1_enlarge.jpg)

Muistaakseni tota tehtiin joka sunnuntai 6 tuntia. Sen lisäks että maalattiin 6 päivää viikossa 5 tuntia kerrallaan mallia.

Jonkun valmiin maalauksen tekeminen vaatii aivan käsittämätöntä aikaa, varsinkin aloittelijalle joka on koulussa nimeen omaan harjoittelemassa ei tekemässä maalauksia. Vaikka jotkut useita vuosia maalanneet ja piirtäneet oppilaat varmaan tekivät jo jonkun tasoisia maalauksia ennen kuin lähtivät akatemiasta, mutta se oli todennäköisesti siksi että heillä oli jo taito hanskassa.

"Tulkin avulla selvitimme heille, ettei se ole tarkoituskaan koska pyrimme kuvaamaan kokonaisuutta malli tilassa ja valossa"

??? Miksi sitten kaikki valöörit on väärin? Sargent ja zorn osasi käsitellä valööreitä ja pystyi olemaan näkemälleen "kokonaisuudelle" totuuden mukainen. Mä en ole nähnyt mitään tälläistä koskaan tulevan kuvataideakatemiasta, muutamaan itseopiskellutta realistia lukuun ottamatta. Kaikki lähinnä vaan lähttää maalia päällekkäin välittämättä tuon taivaallista siitä että kaikki mittasuhteet, valöörit, anatomia jne. on aivan päin honkia.


En todellakaan tiedä että mihin noi tohon kouluun maksetut rahat päätyy. Mutta mun mielestä toi on käsittämättöltä ruveta väittämään että ne vetävät kauheasti välistä? Mallit maksaa, opettajat haluavat palkan jne. Ei toi summa kuullosta mitenkään suurelta. Ulkomailla toi on ihan pilkkahinta. Monet amerikkalaiset oppilaitokset maksavat 10, 20 tai 30 tuhatta dollaria vuodessa. Suomessa ei ole vaan totuttu maksamaan koulutuksesta, ja sen takia koulusta maksaminen kuullostaa heti arveluttavalta.


Käsittämätön on myöskin väite että kun taide on "vanhaa" eli piiretty tarkasti mallista ja traditionaalisia metodein tehty, niin se on automaattisesti jumitunut paikalleen. Mä en tajua tätä että nykytaiteen ihalijoiden tapaa haluta keksiä vahoille hyville havaituille tavoille uusia korvikkeita, jotka eivät ole hyviä, ja sitten nostaa ne vanhojen yläpuolelle sillä perusteella että ne on vaan uusia. Ei pelkkä uusi merkitse mitään. Se merkitsee miltä se työ näyttää.

ilpittore kirjoitti:

olla mahdollista, että tunnetun taideakatemian oppilastyöt olisivat opettajan tekemiä? Kukaan, joka täällä on niin väittänyt, ei ole esittänyt mitään konkreettista todistetta väitteelle.

Sen tiedän, että opettaja voi satunnaisesti yhdellä tai kahdella viivalla korjata pahasti kokonaisuuden vikaan vievän osion. Yleensä sanalliset ohjeet riittävät oppilaan itse tekemään korjaamiseen. Ilman todisteita en todellakaan usko, että Repin-katemian opettajat osallistuvat konkreettisesti esillepantavien piirustusten tekemiseen.

Lue lisää

En ole 100% varma, mutta tietääkseni tapasin henk. koht. yhden näistä oppilas töitten tekijöistä about puoli vuotta sitten. Ja aika laatu maalauksia se silloinkin teki.

****** kirjoitti:

on kapeaa katsantoa. Luovuutta on juuri se että taiteilija antaa aina omaansa työhön, oli kyse sitten muotokuvasta tai mistä tahansa.

Jos muotokuva on vain mainitsemasi kaltaista, silloin se on kopiointia.

Näkemyksesi on kovin mustavalkoista, yritä saada niitä harmaitakin sävyjä ja mielellään värillisiä sellaisia.

Lue lisää

"Jos muotokuva on vain mainitsemasi kaltaista, silloin se on kopiointia."

Hmm eli jos pystyt piirtämään tarkasti näkemäsi muodot paperille, ja sitä kautta tekemään piirustuksestasi mallin näköisen. Ja jos pystyt tajuamaan miten ihmiskehon luut ja lihakset toimivat ja pystyt samaan koko hommasta luonnollisen näköisen niin silloin koko homma onkin pelkkää jäljentämistä?

Mihin hemmettiin sitä mallia sitten tarvitaan, jos kerran pääasiana on tehdä vaan jotain luovaa? eli sun määritelmän mukaan jotain keksittyä.

Mun mielestä tärkein ominaisuus taiteilijassa on juuri se että se pystyy näkemään asioita luonnosta hemmetin totuudenmukaisesti ja siihen tarvitaan todellakin useitten vuosien treeniä. Enkä tiedä yhtään maalaria joka vaan päättömästi jäljentäis jotain. Vaan oikesti kaikki realistiset maalarit joihin oon törmänny tekee oikeasti taidetta. Se ei ole vaan jotain joka pohjautuisi pelkkiin konsepteihin.

En tajua sitä kun heti todetaan realistisen työn edessä että "tämähän on vaan jäljentämistä". Eihän siinä ole mitään järkeä. Ei noi repin akatemian oppilaitten opettajien tai jo valmistuneiden työt näytä mitenkään miltään valokuvilta, tai jotain xerox kopioilta. Kuullostaa koko väite enemmänkin siltä että pitää keksiä joku paikkailu sille että ei esittävä taide on äärettömän hataralla pohjalla, ja sitten pitää keksiä oikeasti kauniille ja merkitykselliselle taiteelle joku syy miksi se on huonoa.

Koulutettu kirjoitti:

Vielä pahemmalta alkaa kuulostaa opetuksen laatu jos työn tekemiseenkin on opettaja sekaantunut.
Sehän todistaa lopullisesti, ettei opettajakaan tiedä kuvataiteen tekemisestä tarpeeksi jos ”pläjäyttää” kuvan kuvapinnalle välittämättä tai tietämättä sommittelusta juuri mitään niin kuin näissä mallikuvissa oli tapahtunut. Kyllä tällaiset asiat opetettiin jo 1900 luvun alussa Kuvataide Akatemiassa silloisessa Helsingin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ainakin äitini oli sellaista opetusta saanut jo silloin.
Jos asiat ovat unohtuneet tässä 70 vuoden ”sosialistisen realismin” aikana siellä naapurissa niin ne ei ole kyllä muualla unohtuneet vaan ovat käypää kamaa yhä edelleen varsinkin tuon laatuisissa vanhaa taidetta edustavissa kuvissa mistä oli kyse siellä sivuilla mistä niitä katsoin. Eikä voida väittää että olisi mistään uudesta taiteesta kysymys koska kuvat edustavat vanhaa taidesuuntausta (Realismi) ja sen opetusta. Ottamatta siihen sen enempää kantaa kuka ne on maalannut opettaja vai oppilas niin opettajan olisi ollut tärkeätä antaa edes perustieto sommittelusta ennen maalaukseen ryhtymistä koska siitä lopputulos riippuu enemmän kuin sisällöstä.
80 luvulla sieltä naapurista kävi täällä meillä Moskovan ja Leningradin akatemian kuvataideopettajat tutustumassa meidän taideopetukseen ja itse paikalla olleena he kysyivät, kun katselivat työskentelyämme, että miksi emme tee mallista näköistä maalatessamme elävää mallia. Tulkin avulla selvitimme heille, ettei se ole tarkoituskaan koska pyrimme kuvaamaan kokonaisuutta malli tilassa ja valossa, että pikemminkin kuvaamme sitä valoa joka vallitsee tilassa mallin ympärillä. Meitä katsottiin kuin uutta aitaa (vertaus on maaseudulta lehmihaasta) yhtä pyöreillä silmillä kuusi opettajaa.
He saivat lahjaksi viemisiksi Albersin kirjan ja miettivät saako sen viedä rajan yli ainakin niin sen tulkitsin heidän katseistaan. Myöhemmin näin, että Albersia oli ainakin Gorbatsovin vaimon leningissä toteutettu.
On Venäjällä ollut hyviäkin taiteilijoita ainakin ne, jotka opiskelivat Ranskassa ja muualla Euroopassa sekä miksei myös Venäjällä. Olemmehan täällä nähneet esim. Malevitsin töitä jotka ovat loistava esimerkki hyvästä taiteesta. Olemme niitä nähneet kreikkalaisen Kostakiksen kokoelmasta, joka kiersi maailmaa jokune vuosi sitten. Hän oli ne kerännyt ollessaan Canadan lähetystön autonkuljettaja Venäjällä silloin kun modernia venäläistä taidetta siellä kutsuttiin ”rappiotaiteeksi” ja täten niitä sai ostaa kohtuu hinnoilla jostain kellareista. Joskin niiden poisvienti Venäjältä sittemmin osoittautui vaikeaksi, kun he itsekin havahtuivat niiden mahdolliseen kaupalliseen ja mahdollisen museoarvon. Neuvoteltuaan valtion kanssa hän sai niistä osan viedä ulos maasta ja perusti kokoelman, jota hän pyöritti Euroopassa ja ehkä muuallakin. Nykyisten hintojen mukaan hän on luultavasti ”miljardööri”. Muistaakseni oli puhe jostain 270 teoksesta jotka olisi jäänyt hänelle.

Lue lisää

Miksi se malli siinä sitten oli jos sitä ilmaa vaan maalattiin, halvemmaksi tulisi laittaa vaikka ämpäri mallikorokkeelle ja sitten ihmetellä sitä ilmaa siinä ympärillä.

Ei sosialistinen realismi tai impressionismi mitään tuhonnut, päinvastoin paremminkin säilytti teknisen osaamisen sikäläisissä kouluissa ja ainakin osilla taiteilijoista.

Albers on kieltämättä todella hyvää tavaraa, mutta silti kun maalataan niin ainakin minu mielestäni aina on parempi itse nähdä asiat, kuin seurata sokeasti teorioita, että tuon väriselle valolle nyt pitäisi tulla tuon värinen varjo yms. Tämä on kuin maalaisi suoraan numeroista.

BARE kirjoitti:

"Jos muotokuva on vain mainitsemasi kaltaista, silloin se on kopiointia."

Hmm eli jos pystyt piirtämään tarkasti näkemäsi muodot paperille, ja sitä kautta tekemään piirustuksestasi mallin näköisen. Ja jos pystyt tajuamaan miten ihmiskehon luut ja lihakset toimivat ja pystyt samaan koko hommasta luonnollisen näköisen niin silloin koko homma onkin pelkkää jäljentämistä?

Mihin hemmettiin sitä mallia sitten tarvitaan, jos kerran pääasiana on tehdä vaan jotain luovaa? eli sun määritelmän mukaan jotain keksittyä.

Mun mielestä tärkein ominaisuus taiteilijassa on juuri se että se pystyy näkemään asioita luonnosta hemmetin totuudenmukaisesti ja siihen tarvitaan todellakin useitten vuosien treeniä. Enkä tiedä yhtään maalaria joka vaan päättömästi jäljentäis jotain. Vaan oikesti kaikki realistiset maalarit joihin oon törmänny tekee oikeasti taidetta. Se ei ole vaan jotain joka pohjautuisi pelkkiin konsepteihin.

En tajua sitä kun heti todetaan realistisen työn edessä että "tämähän on vaan jäljentämistä". Eihän siinä ole mitään järkeä. Ei noi repin akatemian oppilaitten opettajien tai jo valmistuneiden työt näytä mitenkään miltään valokuvilta, tai jotain xerox kopioilta. Kuullostaa koko väite enemmänkin siltä että pitää keksiä joku paikkailu sille että ei esittävä taide on äärettömän hataralla pohjalla, ja sitten pitää keksiä oikeasti kauniille ja merkitykselliselle taiteelle joku syy miksi se on huonoa.

Lue lisää

rakentuu monesta asiasta.

Ensinnäkin anatomia, kohteen tulee olla näköinen, luustot ja lihaksistot kohdallaan jne ihan kuten sinäkin mainitsit. Muuten maalaus tökkää jo alkutekijöihinsä.

Värit, tunnelma, siveltimenvedot. Mitä tunnelmaa taiteilija haluaa tuoda esiin, miten hän korostaa väreillä/valoilla/varjoilla kohteen persoonallisuutta.

Näin minä jaan muotokuvan karkeasti kahteen osaan. Tulee olla osat ja näköisyys kohdallaan ja värien ja valojen kautta tunnelma.

Kommentoinkin siis siihen edelliseen väittäjään joka väitti että muotokuvan tekemiseen ei tarvita luovuutta. Kyllä siihen sitä vain tarvitaan. Ja luovuus lähtee katsomisesta, näkemisestä, ymmärtämisestä. Ja siihen tarvitaan mm. mainitsemaasi treeniä.

Ja mitä kopioimiseen tulee, täytyy myöntää että nyt oli sana ihan väärässä paikassa. Kopiointi tarkoittaa kieltämättä konemaista kopiointia, ja sitä en kyllä ajanut takaa.

BARE kirjoitti:

En ole 100% varma, mutta tietääkseni tapasin henk. koht. yhden näistä oppilas töitten tekijöistä about puoli vuotta sitten. Ja aika laatu maalauksia se silloinkin teki.

Koulutuksessa oli muutamia lahjakkaita oppilaita, jotka pystyivät tekemään ja ennen kaikkea halusivat tehdä työnsä itse, opettajan ohjaus, oli tietysti tervetullutta heillekin, mutta vain ohjaus. Tämä kurssi ei tehnyt heistä lahjakkaita, he ovat lahjakkaita jo kurssille tullessaan.

omat työt kirjoitti:

Koulutuksessa oli muutamia lahjakkaita oppilaita, jotka pystyivät tekemään ja ennen kaikkea halusivat tehdä työnsä itse, opettajan ohjaus, oli tietysti tervetullutta heillekin, mutta vain ohjaus. Tämä kurssi ei tehnyt heistä lahjakkaita, he ovat lahjakkaita jo kurssille tullessaan.

Lue lisää

Mitä tarkoitat lahjakkuudella?

olivetree kirjoitti:

Miksi se malli siinä sitten oli jos sitä ilmaa vaan maalattiin, halvemmaksi tulisi laittaa vaikka ämpäri mallikorokkeelle ja sitten ihmetellä sitä ilmaa siinä ympärillä.

Ei sosialistinen realismi tai impressionismi mitään tuhonnut, päinvastoin paremminkin säilytti teknisen osaamisen sikäläisissä kouluissa ja ainakin osilla taiteilijoista.

Albers on kieltämättä todella hyvää tavaraa, mutta silti kun maalataan niin ainakin minu mielestäni aina on parempi itse nähdä asiat, kuin seurata sokeasti teorioita, että tuon väriselle valolle nyt pitäisi tulla tuon värinen varjo yms. Tämä on kuin maalaisi suoraan numeroista.

Lue lisää

Vastauksena näihin kiihkeisiin kannanottoihin voisin sanoa, että yleisenä käsitteenä asiassa on se että nyt on 2009 vuosi ei 1900 luku ja tällä välillä on tapahtunut taiteessa pitkä hyppäys emme ole enää siinä samassa pisteessä emmekä luultavasti siihen enää koskaan palaa ainakaan samanlaisessa muodossa kuin se oli.
Niin kuin olen aikaisemminkin sanonut olevaisen näköisyyden jäljentäminen ei enää ole tavoittelemisen arvoista sen voi katsoa taidehistorian kirjasta jos ei muutoin mene perille. Kirjan nimi on MAALAUSTAITEEN HISTORIA se on painettu joskus 1978 muistaakseni. Saattaa olla jo uudempiakin painoksia. Kirjaa on monta osaa esim. EKSPRESSIONISMI ja IMPRESSIONISMI joita kannattaa katsoa niistä selviää selkeästi milloin mikäkin tyylisuunta on vallinnut ja ketkä ovat tyylisuunnassa mukana olleet ja milloin. Erikoista, että niissä kirjoissa ei mainita ollenkaan yhtään Suomalaista maalaria ja kannattaa tutkia miksei mainita. Yksi Norjalainen ja yksi Ruotsalainen jne. Kaikkien näiden kirjojen keskiosassa on tyylisuunta taulukko, jossa on nimet, vuodet ja taiteilijat niistä pitäisi selvitä missä mennään taiteissa. Jos sen jälkeen haluaa väittää kirjan tietoja vääriksi tai muutoin epäpäteviksi niin kannattaa lukea toisiakin kirjoja. Itselläni on omakohtaisia kokemuksia ko. asioista, jotka ovat samansuuntaisia kirjojen kanssa.
Tämä ”impressioon” perustuva maalaus mistä kerroin ei ole kovinkaan uutta, mutta se oli näille vierailijoille hämmennyksen paikka ja näyttää olevan monille vieläkin tuntematon käsite. Meiltä suomesta lähetettiin Akatemian apurahalla 1919 Sigrid Maria Schauman opiskelemaan värimaalausta Ranskaan oli tarkoitus, että hän toisi ”värimaalauksen” tietämystä Suomeen. Sittemmin hän toimi kriitikkona, taidemaalarina ja opettajana mm. Vapaassa Taidekoulussa. Hän maalasi suuren joukon muotokuvia tällä omaksumallaan tyylisuunnalla.
Meillä täällä palstalla vallitsee jokinlainen ”paatoksellinen” suhtautuminen näköiskuvien maalaamiseen vaikka yksi sellainen johti jopa toiseen maailmansotaan, kun Hitler ei tullut hyväksytyksi taidekouluun jonne hän taisi pyrkiä kahdesti ja ilmeisesti siitä kimpaantuneena valtaan päästyään hävitti Saksasta nämä ns. rappiotaiteen (BAUHAUS) koulut mistä sitten monet opettajat kuten Alberskin pakenivat Amerikkaan ja loi siellä oman uransa. Samanlainen ilmiö vallitsi venäjällä vallankumouksen jälkeen nuo 70 vuotta sielläkin hävitettiin tätä ”rappiotaidetta”, josta olen katsellut ”dokumenttejä” filmeiltä kun Bresnev puoluekokouksessa lyö maalauksen esiintymispönttönsä reunaan puoluetovereiden edessä kokouksessa ja lausuu, että näin pitää tehdä rappiotaiteelle. Eräässä dokumentissa näytettiin, kun palokunta ruiskulla lakaisee torilla kiellettyä rappiotaidetta torilla palasiksi taidettaan myyviltä taiteilijoilta.
Näiden tapahtumien jälkeen on pitkä matka kuroa kiinni muun maailman taidetta koska se etenee koko ajan samalla nopeudella, kuin sitä saavutetaan se ei ole pysähtynyt odottamaan. Vertauksena voikin sanoa, että kun jää junasta pysäkille ja odottaa 70 vuotta niin se juna josta jäi on jo kaukana horisontissa ja kuten taiteilija tietää niin horisonttia ei koskaan voi saavuttaa koska se pakenee aina edellä. ”Kukin tulkoon autuaaksi omillaan”.
Näitä filmi ja muita uutis- ”dokumenttejä” joista kerroin saa varmaan lainata tai vuokrata jostain arkistoista joissa niitä säilytetään. Ehkä niistä osia löytää netistäkin, kun keksii vain hakusanat.
Kiinan kohdalla näyttää jo paremmalta, kun he ovat ruvenneet kutsumaan länsimaisia taiteilijoita töinensä vierailemaan näyttelyineen ja jopa kustantavat yliopistojensa tuella näyttelyn. Se Maon-kuva ei enää olekaan se ainoa sallittu vaan he haluavat todella nähdä ja tutkia länsimaista taidetta. Sain itsekin tosin euroopan kautta kutsuja. Sanottakoon heille myönteisenä, että heidän Maon-kuvissa kukoisti jo tämä väriopin tietämys ja ne olivat tosi komeita sekä ilmavia henkilökuvia verrattuna näihin mitä naapurissa tehdään.
Tuohon ”olivetreen” kannanottoon sanoisin, ettei Albers ole teoiria vaan kehoitus kehittää näköaistiaan.

tarkoitat kirjoitti:

Mitä tarkoitat lahjakkuudella?

Jokaisella, meillä on aika selkeä käsitys siitä, mitä on lahjakkuus, mutta sitä on todella vaikea selittää. Minusta lahjakkuus voi tarkoittaa erilaisia asioita, eri tilanteissa. Tässä tilanteessa, tässä koulutuksessa, mielestäni lahjakas oppilas pystyy tekemään, vaikkapa mallin näköisen maalauksen tai piirroksen, ihan itse, tai kohtuullisella ohjauksella (esim. 5 min.), jossa opettaja ei maalaa tai piirrä työtä, jota sitten sanotaan jälkeenpäin oppilaan työksi. Lahjakas pystyy "taikomaan" sen näköisyyden. Siihen ei kaikki pysty. Tässä oli yksi esimerkki lahjakkuudesta. Onhan niitä lisäksi muitakin, kuten värien käyttö taito, sommittelun taito jne. Minusta lahjakkaalla on hanskassa nämä kaikki taidot.

Koulutettu kirjoitti:

Vastauksena näihin kiihkeisiin kannanottoihin voisin sanoa, että yleisenä käsitteenä asiassa on se että nyt on 2009 vuosi ei 1900 luku ja tällä välillä on tapahtunut taiteessa pitkä hyppäys emme ole enää siinä samassa pisteessä emmekä luultavasti siihen enää koskaan palaa ainakaan samanlaisessa muodossa kuin se oli.
Niin kuin olen aikaisemminkin sanonut olevaisen näköisyyden jäljentäminen ei enää ole tavoittelemisen arvoista sen voi katsoa taidehistorian kirjasta jos ei muutoin mene perille. Kirjan nimi on MAALAUSTAITEEN HISTORIA se on painettu joskus 1978 muistaakseni. Saattaa olla jo uudempiakin painoksia. Kirjaa on monta osaa esim. EKSPRESSIONISMI ja IMPRESSIONISMI joita kannattaa katsoa niistä selviää selkeästi milloin mikäkin tyylisuunta on vallinnut ja ketkä ovat tyylisuunnassa mukana olleet ja milloin. Erikoista, että niissä kirjoissa ei mainita ollenkaan yhtään Suomalaista maalaria ja kannattaa tutkia miksei mainita. Yksi Norjalainen ja yksi Ruotsalainen jne. Kaikkien näiden kirjojen keskiosassa on tyylisuunta taulukko, jossa on nimet, vuodet ja taiteilijat niistä pitäisi selvitä missä mennään taiteissa. Jos sen jälkeen haluaa väittää kirjan tietoja vääriksi tai muutoin epäpäteviksi niin kannattaa lukea toisiakin kirjoja. Itselläni on omakohtaisia kokemuksia ko. asioista, jotka ovat samansuuntaisia kirjojen kanssa.
Tämä ”impressioon” perustuva maalaus mistä kerroin ei ole kovinkaan uutta, mutta se oli näille vierailijoille hämmennyksen paikka ja näyttää olevan monille vieläkin tuntematon käsite. Meiltä suomesta lähetettiin Akatemian apurahalla 1919 Sigrid Maria Schauman opiskelemaan värimaalausta Ranskaan oli tarkoitus, että hän toisi ”värimaalauksen” tietämystä Suomeen. Sittemmin hän toimi kriitikkona, taidemaalarina ja opettajana mm. Vapaassa Taidekoulussa. Hän maalasi suuren joukon muotokuvia tällä omaksumallaan tyylisuunnalla.
Meillä täällä palstalla vallitsee jokinlainen ”paatoksellinen” suhtautuminen näköiskuvien maalaamiseen vaikka yksi sellainen johti jopa toiseen maailmansotaan, kun Hitler ei tullut hyväksytyksi taidekouluun jonne hän taisi pyrkiä kahdesti ja ilmeisesti siitä kimpaantuneena valtaan päästyään hävitti Saksasta nämä ns. rappiotaiteen (BAUHAUS) koulut mistä sitten monet opettajat kuten Alberskin pakenivat Amerikkaan ja loi siellä oman uransa. Samanlainen ilmiö vallitsi venäjällä vallankumouksen jälkeen nuo 70 vuotta sielläkin hävitettiin tätä ”rappiotaidetta”, josta olen katsellut ”dokumenttejä” filmeiltä kun Bresnev puoluekokouksessa lyö maalauksen esiintymispönttönsä reunaan puoluetovereiden edessä kokouksessa ja lausuu, että näin pitää tehdä rappiotaiteelle. Eräässä dokumentissa näytettiin, kun palokunta ruiskulla lakaisee torilla kiellettyä rappiotaidetta torilla palasiksi taidettaan myyviltä taiteilijoilta.
Näiden tapahtumien jälkeen on pitkä matka kuroa kiinni muun maailman taidetta koska se etenee koko ajan samalla nopeudella, kuin sitä saavutetaan se ei ole pysähtynyt odottamaan. Vertauksena voikin sanoa, että kun jää junasta pysäkille ja odottaa 70 vuotta niin se juna josta jäi on jo kaukana horisontissa ja kuten taiteilija tietää niin horisonttia ei koskaan voi saavuttaa koska se pakenee aina edellä. ”Kukin tulkoon autuaaksi omillaan”.
Näitä filmi ja muita uutis- ”dokumenttejä” joista kerroin saa varmaan lainata tai vuokrata jostain arkistoista joissa niitä säilytetään. Ehkä niistä osia löytää netistäkin, kun keksii vain hakusanat.
Kiinan kohdalla näyttää jo paremmalta, kun he ovat ruvenneet kutsumaan länsimaisia taiteilijoita töinensä vierailemaan näyttelyineen ja jopa kustantavat yliopistojensa tuella näyttelyn. Se Maon-kuva ei enää olekaan se ainoa sallittu vaan he haluavat todella nähdä ja tutkia länsimaista taidetta. Sain itsekin tosin euroopan kautta kutsuja. Sanottakoon heille myönteisenä, että heidän Maon-kuvissa kukoisti jo tämä väriopin tietämys ja ne olivat tosi komeita sekä ilmavia henkilökuvia verrattuna näihin mitä naapurissa tehdään.
Tuohon ”olivetreen” kannanottoon sanoisin, ettei Albers ole teoiria vaan kehoitus kehittää näköaistiaan.

Lue lisää

Maalaustaiteen historiasta tai muistakaan kirjoista ei tulisi vääntää mitään raamattua joita käytetään näköalan kaventamiseen.

Taidehistoria laajenee ja syvenee koko ajan uusien virtausten liittyessä entisten seuraksi. Kaikki entinen on vapaasti käytettävissä joko sellaisenaan tai uudelleen muokattavana. Mitään ei ole tarpeen poistaa tai vähätellä. Taidehistorian tuntemus tarjoaa verrattoman pohjan mistä ammentaa. Valokuviin pohjautuvat maalaukset ja näköistaide ovat samalla lailla nykytaidetta kuin valoon, väriin ja varjoon keskittyminen.

Muun muassa Chuck Closen tuotanto tai Gerhard Richter valokuvasta maalaamat näköisjäljennökset esim. Betty ovat nykytaidetta parhaimmillaan.

Betty:
http://www.zhuweiartden.com/ZW/Conversation/Conversation1-6.htm

Gerhard Richterin kotisivu:
http://www.gerhard-richter.com/art/paintings/

Itse arvostat ilmeisesti värin muodon edelle ja mikäpä siinä. Sama tilanne on mielestäni esim. Vardilla. Vardi nostaa värin merkityksen muiden osa-alueiden yläpuolelle tiedollisella ja taidollisella osaamisellaan, mutta ei sorru kuitenkaan vähättelemään muiden elementtien merkittävyyttä nostaakseen siten värin - ja oman tuotantonsa - asemaa.

??? kirjoitti:

Jokaisella, meillä on aika selkeä käsitys siitä, mitä on lahjakkuus, mutta sitä on todella vaikea selittää. Minusta lahjakkuus voi tarkoittaa erilaisia asioita, eri tilanteissa. Tässä tilanteessa, tässä koulutuksessa, mielestäni lahjakas oppilas pystyy tekemään, vaikkapa mallin näköisen maalauksen tai piirroksen, ihan itse, tai kohtuullisella ohjauksella (esim. 5 min.), jossa opettaja ei maalaa tai piirrä työtä, jota sitten sanotaan jälkeenpäin oppilaan työksi. Lahjakas pystyy "taikomaan" sen näköisyyden. Siihen ei kaikki pysty. Tässä oli yksi esimerkki lahjakkuudesta. Onhan niitä lisäksi muitakin, kuten värien käyttö taito, sommittelun taito jne. Minusta lahjakkaalla on hanskassa nämä kaikki taidot.

Lue lisää

Lahjakas tekee näköistä alta aikayksikön ihmisestäkin.
Harrastelijat tuhertavat maalauksensa parissa viikkokausia ja sittenkään ei ihmiset näytä ihmisiltä vaan paperinuken mallisilta kököiltä.
Lahjakkaan ja eilahjakkaan ero on selkeä.

Koulutettu kirjoitti:

Vastauksena näihin kiihkeisiin kannanottoihin voisin sanoa, että yleisenä käsitteenä asiassa on se että nyt on 2009 vuosi ei 1900 luku ja tällä välillä on tapahtunut taiteessa pitkä hyppäys emme ole enää siinä samassa pisteessä emmekä luultavasti siihen enää koskaan palaa ainakaan samanlaisessa muodossa kuin se oli.
Niin kuin olen aikaisemminkin sanonut olevaisen näköisyyden jäljentäminen ei enää ole tavoittelemisen arvoista sen voi katsoa taidehistorian kirjasta jos ei muutoin mene perille. Kirjan nimi on MAALAUSTAITEEN HISTORIA se on painettu joskus 1978 muistaakseni. Saattaa olla jo uudempiakin painoksia. Kirjaa on monta osaa esim. EKSPRESSIONISMI ja IMPRESSIONISMI joita kannattaa katsoa niistä selviää selkeästi milloin mikäkin tyylisuunta on vallinnut ja ketkä ovat tyylisuunnassa mukana olleet ja milloin. Erikoista, että niissä kirjoissa ei mainita ollenkaan yhtään Suomalaista maalaria ja kannattaa tutkia miksei mainita. Yksi Norjalainen ja yksi Ruotsalainen jne. Kaikkien näiden kirjojen keskiosassa on tyylisuunta taulukko, jossa on nimet, vuodet ja taiteilijat niistä pitäisi selvitä missä mennään taiteissa. Jos sen jälkeen haluaa väittää kirjan tietoja vääriksi tai muutoin epäpäteviksi niin kannattaa lukea toisiakin kirjoja. Itselläni on omakohtaisia kokemuksia ko. asioista, jotka ovat samansuuntaisia kirjojen kanssa.
Tämä ”impressioon” perustuva maalaus mistä kerroin ei ole kovinkaan uutta, mutta se oli näille vierailijoille hämmennyksen paikka ja näyttää olevan monille vieläkin tuntematon käsite. Meiltä suomesta lähetettiin Akatemian apurahalla 1919 Sigrid Maria Schauman opiskelemaan värimaalausta Ranskaan oli tarkoitus, että hän toisi ”värimaalauksen” tietämystä Suomeen. Sittemmin hän toimi kriitikkona, taidemaalarina ja opettajana mm. Vapaassa Taidekoulussa. Hän maalasi suuren joukon muotokuvia tällä omaksumallaan tyylisuunnalla.
Meillä täällä palstalla vallitsee jokinlainen ”paatoksellinen” suhtautuminen näköiskuvien maalaamiseen vaikka yksi sellainen johti jopa toiseen maailmansotaan, kun Hitler ei tullut hyväksytyksi taidekouluun jonne hän taisi pyrkiä kahdesti ja ilmeisesti siitä kimpaantuneena valtaan päästyään hävitti Saksasta nämä ns. rappiotaiteen (BAUHAUS) koulut mistä sitten monet opettajat kuten Alberskin pakenivat Amerikkaan ja loi siellä oman uransa. Samanlainen ilmiö vallitsi venäjällä vallankumouksen jälkeen nuo 70 vuotta sielläkin hävitettiin tätä ”rappiotaidetta”, josta olen katsellut ”dokumenttejä” filmeiltä kun Bresnev puoluekokouksessa lyö maalauksen esiintymispönttönsä reunaan puoluetovereiden edessä kokouksessa ja lausuu, että näin pitää tehdä rappiotaiteelle. Eräässä dokumentissa näytettiin, kun palokunta ruiskulla lakaisee torilla kiellettyä rappiotaidetta torilla palasiksi taidettaan myyviltä taiteilijoilta.
Näiden tapahtumien jälkeen on pitkä matka kuroa kiinni muun maailman taidetta koska se etenee koko ajan samalla nopeudella, kuin sitä saavutetaan se ei ole pysähtynyt odottamaan. Vertauksena voikin sanoa, että kun jää junasta pysäkille ja odottaa 70 vuotta niin se juna josta jäi on jo kaukana horisontissa ja kuten taiteilija tietää niin horisonttia ei koskaan voi saavuttaa koska se pakenee aina edellä. ”Kukin tulkoon autuaaksi omillaan”.
Näitä filmi ja muita uutis- ”dokumenttejä” joista kerroin saa varmaan lainata tai vuokrata jostain arkistoista joissa niitä säilytetään. Ehkä niistä osia löytää netistäkin, kun keksii vain hakusanat.
Kiinan kohdalla näyttää jo paremmalta, kun he ovat ruvenneet kutsumaan länsimaisia taiteilijoita töinensä vierailemaan näyttelyineen ja jopa kustantavat yliopistojensa tuella näyttelyn. Se Maon-kuva ei enää olekaan se ainoa sallittu vaan he haluavat todella nähdä ja tutkia länsimaista taidetta. Sain itsekin tosin euroopan kautta kutsuja. Sanottakoon heille myönteisenä, että heidän Maon-kuvissa kukoisti jo tämä väriopin tietämys ja ne olivat tosi komeita sekä ilmavia henkilökuvia verrattuna näihin mitä naapurissa tehdään.
Tuohon ”olivetreen” kannanottoon sanoisin, ettei Albers ole teoiria vaan kehoitus kehittää näköaistiaan.

Lue lisää

Kerropa mistä se kehitys alkaa ja mihin se päättyy? Mikä on se jatkumo kun sellainen kerran on?

"Näiden tapahtumien jälkeen on pitkä matka kuroa kiinni muun maailman taidetta koska se etenee koko ajan samalla nopeudella, kuin sitä saavutetaan se ei ole pysähtynyt odottamaan."

Minne se taide on matkalla? Mikä on parempaa kuin ennen? Onko ihmiskunta parempi kuin ennen? Miten ihmiset ovat kehittyneempiä?

mussini kirjoitti:

Maalaustaiteen historiasta tai muistakaan kirjoista ei tulisi vääntää mitään raamattua joita käytetään näköalan kaventamiseen.

Taidehistoria laajenee ja syvenee koko ajan uusien virtausten liittyessä entisten seuraksi. Kaikki entinen on vapaasti käytettävissä joko sellaisenaan tai uudelleen muokattavana. Mitään ei ole tarpeen poistaa tai vähätellä. Taidehistorian tuntemus tarjoaa verrattoman pohjan mistä ammentaa. Valokuviin pohjautuvat maalaukset ja näköistaide ovat samalla lailla nykytaidetta kuin valoon, väriin ja varjoon keskittyminen.

Muun muassa Chuck Closen tuotanto tai Gerhard Richter valokuvasta maalaamat näköisjäljennökset esim. Betty ovat nykytaidetta parhaimmillaan.

Betty:
http://www.zhuweiartden.com/ZW/Conversation/Conversation1-6.htm

Gerhard Richterin kotisivu:
http://www.gerhard-richter.com/art/paintings/

Itse arvostat ilmeisesti värin muodon edelle ja mikäpä siinä. Sama tilanne on mielestäni esim. Vardilla. Vardi nostaa värin merkityksen muiden osa-alueiden yläpuolelle tiedollisella ja taidollisella osaamisellaan, mutta ei sorru kuitenkaan vähättelemään muiden elementtien merkittävyyttä nostaakseen siten värin - ja oman tuotantonsa - asemaa.

Lue lisää

"Kapitalistinen realismi
Vuonna 1963 Richter järjesti yhdessä Konrad Luegin kanssa happeningin düssedorfilaisessa huonekaluliikkeessä, jonka otsikko oli ”Elämää popin kanssa – demonstraatio kapitalistisen realismin puolesta”. Käsite oli vastapooli sosialistiselle realismille ja sen piti paljastaa ironisesti senaikaisen länsisaksalaisen ”reaalin” kapitalismin kulutusta ja vapaa-aikaa. Kapitalistisen realismin ryhmään liittyi muitakin DDR:stä loikanneita taiteilijoita, joiden ajatuksena oli ironisoida sekä senaikaista sosialististen maiden virallista taidedoktriinia, että reagoida kriittisesti länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan."
Tämäkö oli syy miksi nostit hänet esille vai näetkö todella hänen töissään jotain erinomaista?
Tulen sen verran mukaan, että hänen vesivärityönsä ovat erittäin hyviä juuri siitä syystä, että hän ei pääse näpertelemään tarkkuuksilla, koska väline ei sitä salli. Ne ovat muutoinkin hyviä maalauksia maalauksen varsinaisessa merkityksessä.
Muut työ olivat mielestäni sillisalaattia ilman silliä.

***** kirjoitti:

Kerropa mistä se kehitys alkaa ja mihin se päättyy? Mikä on se jatkumo kun sellainen kerran on?

"Näiden tapahtumien jälkeen on pitkä matka kuroa kiinni muun maailman taidetta koska se etenee koko ajan samalla nopeudella, kuin sitä saavutetaan se ei ole pysähtynyt odottamaan."

Minne se taide on matkalla? Mikä on parempaa kuin ennen? Onko ihmiskunta parempi kuin ennen? Miten ihmiset ovat kehittyneempiä?

Lue lisää

todella lähteä perusteista?

Kehitys on johdannainen verbistä kehittyä. Kehittyä = mm. vähitellen tulla joksikin tai jonkinlaiseksi, muuttua johonkin suuntaan, muovautua, muotoutua, sukeutua, kuontua.

Kehityksen alun näkee vasta jälkikäteen ja se voi myös jäädä täysin tuntemattomaksi, sen päättymiseen pätee sama. Kaikki sillä välillä on po. asian jatkumoa.

"Pitkä matka" on myös kielikuva, jolla tarkoitetaan mm. pitkää ajanjaksoa tai useiden vaiheiden kautta tapahtumista.

Parempi on sanan "hyvä" komparatiivi, ts. A on parempi/parempaa kuin B. Jotta voisi sanoa onko jokin parempaa on tiedettävä mitä se on parempaa, mikä on sen exakti vertailukohde, sana "ennen" ei ole sellainen.

Kysymyksesi "Miten ihmiset ovat "kehittyneempiä?" on absurdi. Katso edellä antamiani kehittyä-sanan synonyymeja.

Koulutettu kirjoitti:

Vastauksena näihin kiihkeisiin kannanottoihin voisin sanoa, että yleisenä käsitteenä asiassa on se että nyt on 2009 vuosi ei 1900 luku ja tällä välillä on tapahtunut taiteessa pitkä hyppäys emme ole enää siinä samassa pisteessä emmekä luultavasti siihen enää koskaan palaa ainakaan samanlaisessa muodossa kuin se oli.
Niin kuin olen aikaisemminkin sanonut olevaisen näköisyyden jäljentäminen ei enää ole tavoittelemisen arvoista sen voi katsoa taidehistorian kirjasta jos ei muutoin mene perille. Kirjan nimi on MAALAUSTAITEEN HISTORIA se on painettu joskus 1978 muistaakseni. Saattaa olla jo uudempiakin painoksia. Kirjaa on monta osaa esim. EKSPRESSIONISMI ja IMPRESSIONISMI joita kannattaa katsoa niistä selviää selkeästi milloin mikäkin tyylisuunta on vallinnut ja ketkä ovat tyylisuunnassa mukana olleet ja milloin. Erikoista, että niissä kirjoissa ei mainita ollenkaan yhtään Suomalaista maalaria ja kannattaa tutkia miksei mainita. Yksi Norjalainen ja yksi Ruotsalainen jne. Kaikkien näiden kirjojen keskiosassa on tyylisuunta taulukko, jossa on nimet, vuodet ja taiteilijat niistä pitäisi selvitä missä mennään taiteissa. Jos sen jälkeen haluaa väittää kirjan tietoja vääriksi tai muutoin epäpäteviksi niin kannattaa lukea toisiakin kirjoja. Itselläni on omakohtaisia kokemuksia ko. asioista, jotka ovat samansuuntaisia kirjojen kanssa.
Tämä ”impressioon” perustuva maalaus mistä kerroin ei ole kovinkaan uutta, mutta se oli näille vierailijoille hämmennyksen paikka ja näyttää olevan monille vieläkin tuntematon käsite. Meiltä suomesta lähetettiin Akatemian apurahalla 1919 Sigrid Maria Schauman opiskelemaan värimaalausta Ranskaan oli tarkoitus, että hän toisi ”värimaalauksen” tietämystä Suomeen. Sittemmin hän toimi kriitikkona, taidemaalarina ja opettajana mm. Vapaassa Taidekoulussa. Hän maalasi suuren joukon muotokuvia tällä omaksumallaan tyylisuunnalla.
Meillä täällä palstalla vallitsee jokinlainen ”paatoksellinen” suhtautuminen näköiskuvien maalaamiseen vaikka yksi sellainen johti jopa toiseen maailmansotaan, kun Hitler ei tullut hyväksytyksi taidekouluun jonne hän taisi pyrkiä kahdesti ja ilmeisesti siitä kimpaantuneena valtaan päästyään hävitti Saksasta nämä ns. rappiotaiteen (BAUHAUS) koulut mistä sitten monet opettajat kuten Alberskin pakenivat Amerikkaan ja loi siellä oman uransa. Samanlainen ilmiö vallitsi venäjällä vallankumouksen jälkeen nuo 70 vuotta sielläkin hävitettiin tätä ”rappiotaidetta”, josta olen katsellut ”dokumenttejä” filmeiltä kun Bresnev puoluekokouksessa lyö maalauksen esiintymispönttönsä reunaan puoluetovereiden edessä kokouksessa ja lausuu, että näin pitää tehdä rappiotaiteelle. Eräässä dokumentissa näytettiin, kun palokunta ruiskulla lakaisee torilla kiellettyä rappiotaidetta torilla palasiksi taidettaan myyviltä taiteilijoilta.
Näiden tapahtumien jälkeen on pitkä matka kuroa kiinni muun maailman taidetta koska se etenee koko ajan samalla nopeudella, kuin sitä saavutetaan se ei ole pysähtynyt odottamaan. Vertauksena voikin sanoa, että kun jää junasta pysäkille ja odottaa 70 vuotta niin se juna josta jäi on jo kaukana horisontissa ja kuten taiteilija tietää niin horisonttia ei koskaan voi saavuttaa koska se pakenee aina edellä. ”Kukin tulkoon autuaaksi omillaan”.
Näitä filmi ja muita uutis- ”dokumenttejä” joista kerroin saa varmaan lainata tai vuokrata jostain arkistoista joissa niitä säilytetään. Ehkä niistä osia löytää netistäkin, kun keksii vain hakusanat.
Kiinan kohdalla näyttää jo paremmalta, kun he ovat ruvenneet kutsumaan länsimaisia taiteilijoita töinensä vierailemaan näyttelyineen ja jopa kustantavat yliopistojensa tuella näyttelyn. Se Maon-kuva ei enää olekaan se ainoa sallittu vaan he haluavat todella nähdä ja tutkia länsimaista taidetta. Sain itsekin tosin euroopan kautta kutsuja. Sanottakoon heille myönteisenä, että heidän Maon-kuvissa kukoisti jo tämä väriopin tietämys ja ne olivat tosi komeita sekä ilmavia henkilökuvia verrattuna näihin mitä naapurissa tehdään.
Tuohon ”olivetreen” kannanottoon sanoisin, ettei Albers ole teoiria vaan kehoitus kehittää näköaistiaan.

Lue lisää

Eli tällä impressiolla voidaan siis vaan kumota kaikki vanhat jo hyväksi havaitut metodit kyseenalaistamatta sitä minkä näköisiä nämä työt ovat. Olen mäkin nähnyt banaaninkuoria naulattuna lastauslavaan ja sen jälkeen selityksen että tämähän on nyt tätä dadaistista yhteiskuntakritiikkiä, ja että tämä on nyt tätä nykypäivää. Ilman tietysti selityksiä että miksi tämä olisi sitten meille mitenkään merkityksellisempää kuin ihmissilmin nähty todellisuus ja siihen perustuva idea totuudenmukaisesti toteutettuna menemättä sieltä missä aita on matalin... (vähän epämääräinen selitys realistiselle nykypäivän taiteelle :)...

Jokatapauksessa et kerro miksi joku sotkusasti päin honkia piiretty työ olisi millään tapaa parempi tai tälle vuosisadalle merkityksellisempi kuin joku realistinen maalaus. Sanot vaan että tällä vuosisadalla tai vuosikymmenellä kuuluu tehdä nyt tätä.


Kiitos tosi paljon tosta ilman kappalejakoa kirjotetusta pitkästä taidehistoriallisesta jutusta. Jossa vähän sivutat sitä että ne jotka valittavat sotkutaiteesta ovat vaan katkeria kun eivät itse päässeet kouluihin ja lopuksi päätyvät hitlereiksi tuhoamaan kaiken vääräoppisuuden.


Albersin jutut on lähinnä sellaisia jotka toimii kun halutaan turvautua johonkin teoriaan eikä luontooon. En ole itse maalannut ollenkaan, mutta tiedän että juuri ketkään realistiset maalarit eivät käytä albersia, koska he havaitsevat värit mallista eivätkä keksi niitä. Tosin voi olla että en tiedä 100% mistä puhun tossa maalaus jutussa... anyways ei edes ole väliä, koska isoin pointti onkin se että suomalaiset koulut ei edes panosta piirtämiseen vaan oppilaalle pläjäytetään jonkun epämääräisen muutaman kymmenen tunnin litoposterille hiilellä croquiksen piirtelyn jälkeen kertakäyttölautaselle 30 väriä joilla sitten ruvetaan maalaamaan pensselin väärällä päällä 20min asentoja 2mx2m taulupohjille.

Eli ei ole edes mun mielestä mitään ideaa lähteä selittämään jostain väriteorioista ja sommitteluopeista kun ei osata edes piirtää ihmisfiguuria. Ja se on nimenomaan suurin ongelma nykypäivän kouluissa. Ne teoriat jotka pohjautuvat kultaisiin leikkauksiin, perusväreihin, vastaväreihin, painopisteisiin ja ties mihin on todellakin ehdotuksia, ja niitä voidaan rikkoa aivan miten itse halutaan. Kuin taas figuurin piirtämisessa pitää olla todella tarkka intuitiivinen taju siitä onko asiat oikein, eikä niitä voida todellakaan rikkoa miten sattuu, puhummattakaan siitä että niitä ei opetella ollenkaan.

Koulutettu kirjoitti:

"Kapitalistinen realismi
Vuonna 1963 Richter järjesti yhdessä Konrad Luegin kanssa happeningin düssedorfilaisessa huonekaluliikkeessä, jonka otsikko oli ”Elämää popin kanssa – demonstraatio kapitalistisen realismin puolesta”. Käsite oli vastapooli sosialistiselle realismille ja sen piti paljastaa ironisesti senaikaisen länsisaksalaisen ”reaalin” kapitalismin kulutusta ja vapaa-aikaa. Kapitalistisen realismin ryhmään liittyi muitakin DDR:stä loikanneita taiteilijoita, joiden ajatuksena oli ironisoida sekä senaikaista sosialististen maiden virallista taidedoktriinia, että reagoida kriittisesti länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan."
Tämäkö oli syy miksi nostit hänet esille vai näetkö todella hänen töissään jotain erinomaista?
Tulen sen verran mukaan, että hänen vesivärityönsä ovat erittäin hyviä juuri siitä syystä, että hän ei pääse näpertelemään tarkkuuksilla, koska väline ei sitä salli. Ne ovat muutoinkin hyviä maalauksia maalauksen varsinaisessa merkityksessä.
Muut työ olivat mielestäni sillisalaattia ilman silliä.

Lue lisää

Richterin töillä on sisältö, ne eivät ole pelkkää ulkokuorta. Eli vaikka ei pidä ulkokuoresta, voi työ siitä huolimatta olla laadullisesti merkittävä.

Tunnet varmaankin taidehistoriaa, mutta välillä et ehkä osaa päättä mihin ja miten tätä tietämystä käyttää. Olet päätynyt (kenties tahtomattasi) palstalla tilanteeseen jossa käytät taidehistorian itseäsi miellyttävää osaa sen osan lyömiseen, joka ei sinua miellytä. Taidehistoria ei toimi silloin oman taiteellisen toiminnan yhtenä inspiraation lähteenä, vaan betonina josta pystytetään oman kapean sektorin ympärille muuria.

Uusi ismi on useinkin paitsi seuraus, myös vastakkainen reaktio edelliseen ismiin. Harvemmin kuitenkaan hyökkäys tai torjunta vaan pikemminkin uuden etsintä. Ilman aiempaa ei olisi uudempaa joten vuorovaikutussuhde kaikkien suuntausten välillä on jatkuvasti etenevä prosessi.
Jokin ismi syntyy ja nousee aina välillä toisia enemmän esille, mutta se ei merkitse aiempien kuolemaa ja merkityksettömyyttä.

Gerhart Richter on taiteilija, joka on ottanut menneen mahdollisuutena, muokannut sitä uudempien taidekentän virtausten kanssa jolloin tuloksena on uusi, erottuva ja yksilöllinen tuotanto. Töiden sisältö perustelee niiden visuaalisen ilmeen joka on paitsi tarkoituksellista, myös valokuvia jäljentävää ”näköistaidetta”.

Se – kuten laatu ylipäätään - ei perustele olemassaoloaan ja merkittävyyttään muiden vähättelyllä.

***** kirjoitti:

Kerropa mistä se kehitys alkaa ja mihin se päättyy? Mikä on se jatkumo kun sellainen kerran on?

"Näiden tapahtumien jälkeen on pitkä matka kuroa kiinni muun maailman taidetta koska se etenee koko ajan samalla nopeudella, kuin sitä saavutetaan se ei ole pysähtynyt odottamaan."

Minne se taide on matkalla? Mikä on parempaa kuin ennen? Onko ihmiskunta parempi kuin ennen? Miten ihmiset ovat kehittyneempiä?

Lue lisää

Sitä minäkin ihmettelen että Koulutettu esittää taiteen jonain ihmeen valtatienä jota pitää kiitää eteenpäin niin nopeasti kuin on mahdollista, vaikka sitten keksimällä vaan keksimisen vuosi uusia juttuja...

Mun mielestä taide ikäänkuin kehittyy mutta se ei välttämättä kehity niin että kokoajan pitää keksiä uusia konsepteja ja uusia mediumeja. Ehkäpä se voi kehittyä vaan niin että tehdään entistä parempia töitä ja tähän aikaan liittyviä töitä. Ei välttämättä keksitä jokaisen vuosikymmenen kohdalla pyörää uudestaan, vaan otetaan parhaat palata vanhoista keksinnöistä ja valjastetaan ne omien juttujen toteuttamiseen?

Tai siis kuullostaa täysin absurdilta että heti kun joku impresionisti keksii että ei tarvitsekkaan piirtää vaan voidaan vaan läiskiä väriä päällekkäin, niin piirtämisen opetteleminen lopetetaan kokonaan ja opetellaan vaan pelkkää väriteoriaa?

Ehkäpä mä rupean soittamaan kitaraa ja keksin että voihan sitä rakentaa kenkälaatikosta ja kuminauhoista ihan hyvän kitaran, jolla sitten soitan jotain freejazia. Sen jälkeen kukaan ei kuuntele enää hendrixiä ja van halenia ja heittää stratocasterinsa roskalavalle. Kun mä kerran keksin jotain uutta, niin olihan niitten pakko sitten romuttaa kaikki vanha ja siirtyä uuteen muutenhan ne jäis pois tosta "junasta" tai jäisivät jälkeen suurella taiteen valtatiellä.

??!!?? kirjoitti:

Lahjakas tekee näköistä alta aikayksikön ihmisestäkin.
Harrastelijat tuhertavat maalauksensa parissa viikkokausia ja sittenkään ei ihmiset näytä ihmisiltä vaan paperinuken mallisilta kököiltä.
Lahjakkaan ja eilahjakkaan ero on selkeä.

Lue lisää

Hmm ei ole noin yksinkertaista. Mun mielestä se lahjakuus on enemmänkin jotain intohimoa ja peräänantamatonta tahtoa kehittyä paremmaksi ja harjoitella. On tosin totta että kuvataiteeseen liittyy varmasti jonkun verran jotain luonnonlahjakuuttakin...

Tosin monet ihmiset tuntuvat mystifiovat koko homman ja väittävän että koko hommahan on kiinni jostain lahjoista ja sitä kautta ikääkuin hyväksyttävänsä oman huonoutensa, koska eivät kuitenkaan pystyisi tekemään hyviä töitä, koska ovat vaan "lahjattomia".


Ajattelin itse niin että on tosi lahjakkaita ihmisiä jotka saavat vaan työt näyttämään tosi hyviltä. Mutta sitten kun rupesin itse harjoittelemaan oikeen todenteolla ja näkemään muitten kehitystä tuola firenzeläisessä taidekoulussa tajusin että ei ole mitään sellaista suurta ainesosaa kuin lahjakkuus. Suurin osa todella nopeasti kehittyvistä, ovat harjoitelleet itsekseen vuosia ja omaavat älyttömän halun kehittyä, eivätkä lannistu ensimmäisestä takaiskusta.

BARE kirjoitti:

Eli tällä impressiolla voidaan siis vaan kumota kaikki vanhat jo hyväksi havaitut metodit kyseenalaistamatta sitä minkä näköisiä nämä työt ovat. Olen mäkin nähnyt banaaninkuoria naulattuna lastauslavaan ja sen jälkeen selityksen että tämähän on nyt tätä dadaistista yhteiskuntakritiikkiä, ja että tämä on nyt tätä nykypäivää. Ilman tietysti selityksiä että miksi tämä olisi sitten meille mitenkään merkityksellisempää kuin ihmissilmin nähty todellisuus ja siihen perustuva idea totuudenmukaisesti toteutettuna menemättä sieltä missä aita on matalin... (vähän epämääräinen selitys realistiselle nykypäivän taiteelle :)...

Jokatapauksessa et kerro miksi joku sotkusasti päin honkia piiretty työ olisi millään tapaa parempi tai tälle vuosisadalle merkityksellisempi kuin joku realistinen maalaus. Sanot vaan että tällä vuosisadalla tai vuosikymmenellä kuuluu tehdä nyt tätä.


Kiitos tosi paljon tosta ilman kappalejakoa kirjotetusta pitkästä taidehistoriallisesta jutusta. Jossa vähän sivutat sitä että ne jotka valittavat sotkutaiteesta ovat vaan katkeria kun eivät itse päässeet kouluihin ja lopuksi päätyvät hitlereiksi tuhoamaan kaiken vääräoppisuuden.


Albersin jutut on lähinnä sellaisia jotka toimii kun halutaan turvautua johonkin teoriaan eikä luontooon. En ole itse maalannut ollenkaan, mutta tiedän että juuri ketkään realistiset maalarit eivät käytä albersia, koska he havaitsevat värit mallista eivätkä keksi niitä. Tosin voi olla että en tiedä 100% mistä puhun tossa maalaus jutussa... anyways ei edes ole väliä, koska isoin pointti onkin se että suomalaiset koulut ei edes panosta piirtämiseen vaan oppilaalle pläjäytetään jonkun epämääräisen muutaman kymmenen tunnin litoposterille hiilellä croquiksen piirtelyn jälkeen kertakäyttölautaselle 30 väriä joilla sitten ruvetaan maalaamaan pensselin väärällä päällä 20min asentoja 2mx2m taulupohjille.

Eli ei ole edes mun mielestä mitään ideaa lähteä selittämään jostain väriteorioista ja sommitteluopeista kun ei osata edes piirtää ihmisfiguuria. Ja se on nimenomaan suurin ongelma nykypäivän kouluissa. Ne teoriat jotka pohjautuvat kultaisiin leikkauksiin, perusväreihin, vastaväreihin, painopisteisiin ja ties mihin on todellakin ehdotuksia, ja niitä voidaan rikkoa aivan miten itse halutaan. Kuin taas figuurin piirtämisessa pitää olla todella tarkka intuitiivinen taju siitä onko asiat oikein, eikä niitä voida todellakaan rikkoa miten sattuu, puhummattakaan siitä että niitä ei opetella ollenkaan.

Lue lisää

mihinkähän vielä päädytte niiden kanssa? Alberssia, ette ole käsittänyt ollenkaan ehkä se ei ole teidän vika jos teille ei ole kukaan sitä selventänyt mitä hän tarkoittaa.
Hänhän tarkoittaa juuri luonnonhavainnon kautta tutkimista ja näkemään oppimista. Albers on vain jatke ja myös osa sitä sille litoposterille tapahtuvan harjoittelulle ja sen jälkeen sillä onhan valööripiirros vastaavaan maalaamiseen johtava harjoitelma missä opitaan näkemään työn valoisuusasteet ja miksei se toimi lopputyönäkin.
Ihmettelen vain miten aiotte edetä kaikkine noine luuloinenne taiteen saralla, kun se taiteen vallankumouskin on aika hankala ja koska taiteessa vallitsee aika tavalla toiset suuntaukset, kuin tämä näköiskuva buumi jota odotatte.
Taidehistoriankin te sivuutatte kaikenlaisilla herjoilla ikään kuin sitä ei olisi ollutkaan tuosta vain, että mitä ne impressionistitkin tekivät sellaista roskaa. Tältä se teidän kirjoituksista kuulostaa. Toivottavasti teistä kuitenkin joku tajuaa todellisuuden, jota ei voi kieltää niin hänestä saattaa tulla taidemaalari.
Joku epäili ettei Albers ole maalannut luulen ja tiedän, että hän on maalannut enemmän kuin kukaan teistä. Käyttämällä hänen näkemiseen johdattelevia harjoituksia voisitte tekin parantaa niiden näköiskuvienne (muotokuvamaalauksen) lopputulosta merkittävässä määrin koska tarkasta näkemisestähän kaikessa on kysymys.

Koulutettu kirjoitti:

mihinkähän vielä päädytte niiden kanssa? Alberssia, ette ole käsittänyt ollenkaan ehkä se ei ole teidän vika jos teille ei ole kukaan sitä selventänyt mitä hän tarkoittaa.
Hänhän tarkoittaa juuri luonnonhavainnon kautta tutkimista ja näkemään oppimista. Albers on vain jatke ja myös osa sitä sille litoposterille tapahtuvan harjoittelulle ja sen jälkeen sillä onhan valööripiirros vastaavaan maalaamiseen johtava harjoitelma missä opitaan näkemään työn valoisuusasteet ja miksei se toimi lopputyönäkin.
Ihmettelen vain miten aiotte edetä kaikkine noine luuloinenne taiteen saralla, kun se taiteen vallankumouskin on aika hankala ja koska taiteessa vallitsee aika tavalla toiset suuntaukset, kuin tämä näköiskuva buumi jota odotatte.
Taidehistoriankin te sivuutatte kaikenlaisilla herjoilla ikään kuin sitä ei olisi ollutkaan tuosta vain, että mitä ne impressionistitkin tekivät sellaista roskaa. Tältä se teidän kirjoituksista kuulostaa. Toivottavasti teistä kuitenkin joku tajuaa todellisuuden, jota ei voi kieltää niin hänestä saattaa tulla taidemaalari.
Joku epäili ettei Albers ole maalannut luulen ja tiedän, että hän on maalannut enemmän kuin kukaan teistä. Käyttämällä hänen näkemiseen johdattelevia harjoituksia voisitte tekin parantaa niiden näköiskuvienne (muotokuvamaalauksen) lopputulosta merkittävässä määrin koska tarkasta näkemisestähän kaikessa on kysymys.

Lue lisää

Mä en ole kuullut vielä että kukaan näkemäänsä tosissaan tutkiva käyttäisi alberssia kauheasti. Voit tietenkin osoittaa että olen väärässä, laittamalla vaikkapa linkin jollekkin sivuille joissa näkyy näitä luonnosta maalattuja töitä.

Kai tajusit että litoposteri juttu oli lähinnä liiottelua/provoisointia? Ei tosissaan piirtävä oikeasti piirrä litoposterille. Sehän on aivan kauheaa paperia.

Mikä ihmeen taiteen vallankumous? En mä tässä mitään ihmeen vallankumousta halua, vaan järkeä tähän sekoiluun mediassa, kouluissa ja sitä. kautta ihmisten asenteitten muutosta.... Tai kaipa sitä voi kutsua vallankumoukseksi

Jep näähän on vaan herjoja mitä mä oon tähän heittänyt.

Jep mä kyseenalasitakin tämän 1900-l ja 2000-l kirjoitetun taidehistorian. Vai ajatteletko sä niin että jos kirjassa lukee jotain, sen on pakko olla totta? Mä ainakin koitan tajuta ne asiat mitä luen tai kuulen enkä vaan hyväksyä niitä absoluuttisina totuuksina. Eli mun mielestä taidehistoria on kirjoitettu siitä näkökulmasta että impresionistit olivat jotain suuria vapauttajia kun taas pahat akateemiset taiteilijat vaan maalailivat kiiltokuvia ja sortivat impresionistien ilmaisun vapautta.

On tosiaan niin että impresionistit keksivät ehkä jotain. Mutta en tajua miksi he olisivat jotenkin tärkeämpiä kuin akateemiset taiteilijat.

Heh... nää sun "täytyyhän taiteilijalla olla koulutus" ja "sinusta ei tule taidemaalaria" tai jotain, on kyllä ihan omaa luokkaansa. Sulle on tosiaan todella tärkeää näitten instituutioitten hyväksyntä.

Mä epäilen että Albers ei osannut maalata hyvin elävästä mallista (en googlettamalla löytänyt yhtään maalausta). Sillä ei ole mitään väliä paljonko se maalasi. Voinhan mäkin maalata vaikka yhden talon parissa päivässä. Se ei silti tee musta hyvää maalaria.

BARE kirjoitti:

Hmm ei ole noin yksinkertaista. Mun mielestä se lahjakuus on enemmänkin jotain intohimoa ja peräänantamatonta tahtoa kehittyä paremmaksi ja harjoitella. On tosin totta että kuvataiteeseen liittyy varmasti jonkun verran jotain luonnonlahjakuuttakin...

Tosin monet ihmiset tuntuvat mystifiovat koko homman ja väittävän että koko hommahan on kiinni jostain lahjoista ja sitä kautta ikääkuin hyväksyttävänsä oman huonoutensa, koska eivät kuitenkaan pystyisi tekemään hyviä töitä, koska ovat vaan "lahjattomia".


Ajattelin itse niin että on tosi lahjakkaita ihmisiä jotka saavat vaan työt näyttämään tosi hyviltä. Mutta sitten kun rupesin itse harjoittelemaan oikeen todenteolla ja näkemään muitten kehitystä tuola firenzeläisessä taidekoulussa tajusin että ei ole mitään sellaista suurta ainesosaa kuin lahjakkuus. Suurin osa todella nopeasti kehittyvistä, ovat harjoitelleet itsekseen vuosia ja omaavat älyttömän halun kehittyä, eivätkä lannistu ensimmäisestä takaiskusta.

Lue lisää

Kovalla työllä voi saada tuloksia - ja erityisesti tämä pätee piirtämiseen, mutta myös näiden muotokuvien maalamiseen.

Luovuutta on vaikeampi kehittää, kuten myös "tyylitajua". Tässä ketjussa puheena oleva koulutus ei juuri lainkaan yritäkään panostaa näiden kehittämiseen, vaan lähinnä tuon teknisen taidon kehittämiseen. Se mitä sillä sitten tekee on kiinni taiteilijan luovuudesta. Jos sitä luovuutta ei ole, niin voihan sittenkin maalailla näitä perinteisiä muotokuvia joille aina riittää kysyntää.

Yleensäkin sanoisin että kovalla työllä voi tulla hyväksi, mutta jos tavoite on korkeammalla, pitää perusvalmiuksien olla oikeanlaiset.

BARE kirjoitti:

Sitä minäkin ihmettelen että Koulutettu esittää taiteen jonain ihmeen valtatienä jota pitää kiitää eteenpäin niin nopeasti kuin on mahdollista, vaikka sitten keksimällä vaan keksimisen vuosi uusia juttuja...

Mun mielestä taide ikäänkuin kehittyy mutta se ei välttämättä kehity niin että kokoajan pitää keksiä uusia konsepteja ja uusia mediumeja. Ehkäpä se voi kehittyä vaan niin että tehdään entistä parempia töitä ja tähän aikaan liittyviä töitä. Ei välttämättä keksitä jokaisen vuosikymmenen kohdalla pyörää uudestaan, vaan otetaan parhaat palata vanhoista keksinnöistä ja valjastetaan ne omien juttujen toteuttamiseen?

Tai siis kuullostaa täysin absurdilta että heti kun joku impresionisti keksii että ei tarvitsekkaan piirtää vaan voidaan vaan läiskiä väriä päällekkäin, niin piirtämisen opetteleminen lopetetaan kokonaan ja opetellaan vaan pelkkää väriteoriaa?

Ehkäpä mä rupean soittamaan kitaraa ja keksin että voihan sitä rakentaa kenkälaatikosta ja kuminauhoista ihan hyvän kitaran, jolla sitten soitan jotain freejazia. Sen jälkeen kukaan ei kuuntele enää hendrixiä ja van halenia ja heittää stratocasterinsa roskalavalle. Kun mä kerran keksin jotain uutta, niin olihan niitten pakko sitten romuttaa kaikki vanha ja siirtyä uuteen muutenhan ne jäis pois tosta "junasta" tai jäisivät jälkeen suurella taiteen valtatiellä.

Lue lisää

miksi ihmeessä pitää olla aina uutta kun vanhan voi vaikkapa tehdä paremmin? Tai nähdä eri tavalla, tai ihan miten vain.

On jotenkin lyhytnäköistä ajatella että entinen on aina romutettava (huom, tarkoitan ettei AINA tarvisi tehdä niin, joskus se on kyllä tarpeen) ja ihan uutta pitää tehdä tilalle.

Taide lähtee ihmisistä, ja ihmiset ei aikojen saatossa ole muuttuneet juuri mitenkään. Ulkoista roinaa kasataan enemmän kuin koskaan, mutta sisin ei ole muuttunut ellei sitten raadollisempaan suuntaan.

Minä ainakin säilytän vanhaa, jos se vanha on mielestäni hyvää.

Koulutettu kirjoitti:

mihinkähän vielä päädytte niiden kanssa? Alberssia, ette ole käsittänyt ollenkaan ehkä se ei ole teidän vika jos teille ei ole kukaan sitä selventänyt mitä hän tarkoittaa.
Hänhän tarkoittaa juuri luonnonhavainnon kautta tutkimista ja näkemään oppimista. Albers on vain jatke ja myös osa sitä sille litoposterille tapahtuvan harjoittelulle ja sen jälkeen sillä onhan valööripiirros vastaavaan maalaamiseen johtava harjoitelma missä opitaan näkemään työn valoisuusasteet ja miksei se toimi lopputyönäkin.
Ihmettelen vain miten aiotte edetä kaikkine noine luuloinenne taiteen saralla, kun se taiteen vallankumouskin on aika hankala ja koska taiteessa vallitsee aika tavalla toiset suuntaukset, kuin tämä näköiskuva buumi jota odotatte.
Taidehistoriankin te sivuutatte kaikenlaisilla herjoilla ikään kuin sitä ei olisi ollutkaan tuosta vain, että mitä ne impressionistitkin tekivät sellaista roskaa. Tältä se teidän kirjoituksista kuulostaa. Toivottavasti teistä kuitenkin joku tajuaa todellisuuden, jota ei voi kieltää niin hänestä saattaa tulla taidemaalari.
Joku epäili ettei Albers ole maalannut luulen ja tiedän, että hän on maalannut enemmän kuin kukaan teistä. Käyttämällä hänen näkemiseen johdattelevia harjoituksia voisitte tekin parantaa niiden näköiskuvienne (muotokuvamaalauksen) lopputulosta merkittävässä määrin koska tarkasta näkemisestähän kaikessa on kysymys.

Lue lisää

on nyt joku ihme juttu mihin olet tarttunut. Olet kyllä nyt jotenkin jumittunut 1900 -luvun teorioihin tai pidät ihmisiä typerämpinä kuin ovatkaan.

Realistinen, näköinen, esittävä etc. Niin, eikös nykytaiteessa käytetä aika lailla näitä elementtejä? Huom. ELEMENTTEJÄ. Samuli Heimonen (vuoden nuori taiteilija vm 2008) tekee teoksia joista erottaa esim. eläinhahmoja. Ne ovat näköisiä, esittäviä, osa jopa realistisia. Ainakin osin. Muulta osin teokset voivat olla abstrahoituja, elementtejä sarjakuvataiteesta etc.

Esittävä taide, klassinen tekniikka, ihan kaikki tekniikat laidasta laitaan kuuluvat nykypäivän kuvataiteeseen, eli nykytaiteeseen. Mikä tässä siis on ongelma?

BARE kirjoitti:

Mä en ole kuullut vielä että kukaan näkemäänsä tosissaan tutkiva käyttäisi alberssia kauheasti. Voit tietenkin osoittaa että olen väärässä, laittamalla vaikkapa linkin jollekkin sivuille joissa näkyy näitä luonnosta maalattuja töitä.

Kai tajusit että litoposteri juttu oli lähinnä liiottelua/provoisointia? Ei tosissaan piirtävä oikeasti piirrä litoposterille. Sehän on aivan kauheaa paperia.

Mikä ihmeen taiteen vallankumous? En mä tässä mitään ihmeen vallankumousta halua, vaan järkeä tähän sekoiluun mediassa, kouluissa ja sitä. kautta ihmisten asenteitten muutosta.... Tai kaipa sitä voi kutsua vallankumoukseksi

Jep näähän on vaan herjoja mitä mä oon tähän heittänyt.

Jep mä kyseenalasitakin tämän 1900-l ja 2000-l kirjoitetun taidehistorian. Vai ajatteletko sä niin että jos kirjassa lukee jotain, sen on pakko olla totta? Mä ainakin koitan tajuta ne asiat mitä luen tai kuulen enkä vaan hyväksyä niitä absoluuttisina totuuksina. Eli mun mielestä taidehistoria on kirjoitettu siitä näkökulmasta että impresionistit olivat jotain suuria vapauttajia kun taas pahat akateemiset taiteilijat vaan maalailivat kiiltokuvia ja sortivat impresionistien ilmaisun vapautta.

On tosiaan niin että impresionistit keksivät ehkä jotain. Mutta en tajua miksi he olisivat jotenkin tärkeämpiä kuin akateemiset taiteilijat.

Heh... nää sun "täytyyhän taiteilijalla olla koulutus" ja "sinusta ei tule taidemaalaria" tai jotain, on kyllä ihan omaa luokkaansa. Sulle on tosiaan todella tärkeää näitten instituutioitten hyväksyntä.

Mä epäilen että Albers ei osannut maalata hyvin elävästä mallista (en googlettamalla löytänyt yhtään maalausta). Sillä ei ole mitään väliä paljonko se maalasi. Voinhan mäkin maalata vaikka yhden talon parissa päivässä. Se ei silti tee musta hyvää maalaria.

Lue lisää

huomaat varmaan...

Suurin osa taiteilijoista ei mieti mitään teorioita vaan paneutuu omaan leiviskäänsä.
Näinhän miltei kaikki taiteilijat on tehneet kautta aikain. Sitten nousevat taidehistorioitsijat teorioineen ja tunkevat teokset omiin laatikoihinsa tajuamatta välttämättä koskaan mitä taiteilijan sielunelämässä on liikkunut.

BARE kirjoitti:

Eli tällä impressiolla voidaan siis vaan kumota kaikki vanhat jo hyväksi havaitut metodit kyseenalaistamatta sitä minkä näköisiä nämä työt ovat. Olen mäkin nähnyt banaaninkuoria naulattuna lastauslavaan ja sen jälkeen selityksen että tämähän on nyt tätä dadaistista yhteiskuntakritiikkiä, ja että tämä on nyt tätä nykypäivää. Ilman tietysti selityksiä että miksi tämä olisi sitten meille mitenkään merkityksellisempää kuin ihmissilmin nähty todellisuus ja siihen perustuva idea totuudenmukaisesti toteutettuna menemättä sieltä missä aita on matalin... (vähän epämääräinen selitys realistiselle nykypäivän taiteelle :)...

Jokatapauksessa et kerro miksi joku sotkusasti päin honkia piiretty työ olisi millään tapaa parempi tai tälle vuosisadalle merkityksellisempi kuin joku realistinen maalaus. Sanot vaan että tällä vuosisadalla tai vuosikymmenellä kuuluu tehdä nyt tätä.


Kiitos tosi paljon tosta ilman kappalejakoa kirjotetusta pitkästä taidehistoriallisesta jutusta. Jossa vähän sivutat sitä että ne jotka valittavat sotkutaiteesta ovat vaan katkeria kun eivät itse päässeet kouluihin ja lopuksi päätyvät hitlereiksi tuhoamaan kaiken vääräoppisuuden.


Albersin jutut on lähinnä sellaisia jotka toimii kun halutaan turvautua johonkin teoriaan eikä luontooon. En ole itse maalannut ollenkaan, mutta tiedän että juuri ketkään realistiset maalarit eivät käytä albersia, koska he havaitsevat värit mallista eivätkä keksi niitä. Tosin voi olla että en tiedä 100% mistä puhun tossa maalaus jutussa... anyways ei edes ole väliä, koska isoin pointti onkin se että suomalaiset koulut ei edes panosta piirtämiseen vaan oppilaalle pläjäytetään jonkun epämääräisen muutaman kymmenen tunnin litoposterille hiilellä croquiksen piirtelyn jälkeen kertakäyttölautaselle 30 väriä joilla sitten ruvetaan maalaamaan pensselin väärällä päällä 20min asentoja 2mx2m taulupohjille.

Eli ei ole edes mun mielestä mitään ideaa lähteä selittämään jostain väriteorioista ja sommitteluopeista kun ei osata edes piirtää ihmisfiguuria. Ja se on nimenomaan suurin ongelma nykypäivän kouluissa. Ne teoriat jotka pohjautuvat kultaisiin leikkauksiin, perusväreihin, vastaväreihin, painopisteisiin ja ties mihin on todellakin ehdotuksia, ja niitä voidaan rikkoa aivan miten itse halutaan. Kuin taas figuurin piirtämisessa pitää olla todella tarkka intuitiivinen taju siitä onko asiat oikein, eikä niitä voida todellakaan rikkoa miten sattuu, puhummattakaan siitä että niitä ei opetella ollenkaan.

Lue lisää

viisaasti tämän hyvän juttusi:""Eli ei ole edes mun mielestä mitään ideaa lähteä selittämään jostain väriteorioista ja sommitteluopeista kun ei osata edes piirtää ihmisfiguuria. Ja se on nimenomaan suurin ongelma nykypäivän kouluissa. Ne teoriat jotka pohjautuvat kultaisiin leikkauksiin, perusväreihin, vastaväreihin, painopisteisiin ja ties mihin on todellakin ehdotuksia, ja niitä voidaan rikkoa aivan miten itse halutaan. Kuin taas figuurin piirtämisessa pitää olla todella tarkka intuitiivinen taju siitä onko asiat oikein, eikä niitä voida todellakaan rikkoa miten sattuu, puhummattakaan siitä että niitä ei opetella ollenkaan.""

Usein törmätään siihen nykyisin että taiteilijat jotka sanovat olevansa vastakoulutettuja eivät todella osaa piirtää tai maalata ihmisfiguureja.
Jos he sellaisia muuten menetteleviin töihinsä lisäävät, ne näyttävät ihan kököiltä ja naurettavilta. Eikö todellakaan nykykoulutuksessa enää edes opetella ihmisen anatomiaa niinkuin ennen?

ilpittore kirjoitti:

todella lähteä perusteista?

Kehitys on johdannainen verbistä kehittyä. Kehittyä = mm. vähitellen tulla joksikin tai jonkinlaiseksi, muuttua johonkin suuntaan, muovautua, muotoutua, sukeutua, kuontua.

Kehityksen alun näkee vasta jälkikäteen ja se voi myös jäädä täysin tuntemattomaksi, sen päättymiseen pätee sama. Kaikki sillä välillä on po. asian jatkumoa.

"Pitkä matka" on myös kielikuva, jolla tarkoitetaan mm. pitkää ajanjaksoa tai useiden vaiheiden kautta tapahtumista.

Parempi on sanan "hyvä" komparatiivi, ts. A on parempi/parempaa kuin B. Jotta voisi sanoa onko jokin parempaa on tiedettävä mitä se on parempaa, mikä on sen exakti vertailukohde, sana "ennen" ei ole sellainen.

Kysymyksesi "Miten ihmiset ovat "kehittyneempiä?" on absurdi. Katso edellä antamiani kehittyä-sanan synonyymeja.

Lue lisää

mutta miten lie sisällön laita.

??? kirjoitti:

Jokaisella, meillä on aika selkeä käsitys siitä, mitä on lahjakkuus, mutta sitä on todella vaikea selittää. Minusta lahjakkuus voi tarkoittaa erilaisia asioita, eri tilanteissa. Tässä tilanteessa, tässä koulutuksessa, mielestäni lahjakas oppilas pystyy tekemään, vaikkapa mallin näköisen maalauksen tai piirroksen, ihan itse, tai kohtuullisella ohjauksella (esim. 5 min.), jossa opettaja ei maalaa tai piirrä työtä, jota sitten sanotaan jälkeenpäin oppilaan työksi. Lahjakas pystyy "taikomaan" sen näköisyyden. Siihen ei kaikki pysty. Tässä oli yksi esimerkki lahjakkuudesta. Onhan niitä lisäksi muitakin, kuten värien käyttö taito, sommittelun taito jne. Minusta lahjakkaalla on hanskassa nämä kaikki taidot.

Lue lisää

Sanoit: "Lahjakas pystyy "taikomaan" sen näköisyyden. Siihen ei kaikki pysty."

Muuta haluan kysyä sinulta mtien se lahjakas on oppinut maalamaan tarkkaan mallinsa näköisen työn?
VAIN OLEMALLA LAHJAKAS??

Veikkaisin että harjoittelemalla!
Lahjakkuus on armottoman työn tulosta, ahkeraa aherrusta. Mielestäni ne joilla ei ole nk."lahjoja" eli kiinnostusta edes maalaamiseen, eivät sitä välttämättä yritäkkään.

En usko että se mallin maalaus taito eli lahjakkuus olisi kehdossa opittu!

On kylläkin olemassa taipumusta maalaamisenn eli sellaista että haluaa ottaa pensselin kätöseen ja siihen maalia.

BARE kirjoitti:

Hmm ei ole noin yksinkertaista. Mun mielestä se lahjakuus on enemmänkin jotain intohimoa ja peräänantamatonta tahtoa kehittyä paremmaksi ja harjoitella. On tosin totta että kuvataiteeseen liittyy varmasti jonkun verran jotain luonnonlahjakuuttakin...

Tosin monet ihmiset tuntuvat mystifiovat koko homman ja väittävän että koko hommahan on kiinni jostain lahjoista ja sitä kautta ikääkuin hyväksyttävänsä oman huonoutensa, koska eivät kuitenkaan pystyisi tekemään hyviä töitä, koska ovat vaan "lahjattomia".


Ajattelin itse niin että on tosi lahjakkaita ihmisiä jotka saavat vaan työt näyttämään tosi hyviltä. Mutta sitten kun rupesin itse harjoittelemaan oikeen todenteolla ja näkemään muitten kehitystä tuola firenzeläisessä taidekoulussa tajusin että ei ole mitään sellaista suurta ainesosaa kuin lahjakkuus. Suurin osa todella nopeasti kehittyvistä, ovat harjoitelleet itsekseen vuosia ja omaavat älyttömän halun kehittyä, eivätkä lannistu ensimmäisestä takaiskusta.

Lue lisää

BARE, se olit sinä reilut puolitoistav. sitten kun kyselin jotakin hyvää taideopetusta ja sanoit juuri tuon firenzeläisen taidekoulun vinkiksi. Otin vinkistäsi vaarin ja menin sinne niitten kesäkurssille ja koko homma oli valtavaa oppia. Tosi taitavia tyyppejä. Opin myös käyttämään parempia materiaaleja, laatuvärejä, jne ja sain koko taiteen saralta valtavasti uutta tietoa mitä en aiemmin tiennyt. Unohtumaton kokemus.

Nyt menen naapurikuntaan uudelleen ja opettajamme on yksi heistä siellä koulussa, varsinainen mestari maalari..järjestimme yksityisopetuksen muodossa pienen ryhmän. Menemme tämän mestarin kotikylään ja hän opettaa meitä ateljeesaan. En malta odottaa.

..kun.. kirjoitti:

BARE, se olit sinä reilut puolitoistav. sitten kun kyselin jotakin hyvää taideopetusta ja sanoit juuri tuon firenzeläisen taidekoulun vinkiksi. Otin vinkistäsi vaarin ja menin sinne niitten kesäkurssille ja koko homma oli valtavaa oppia. Tosi taitavia tyyppejä. Opin myös käyttämään parempia materiaaleja, laatuvärejä, jne ja sain koko taiteen saralta valtavasti uutta tietoa mitä en aiemmin tiennyt. Unohtumaton kokemus.

Nyt menen naapurikuntaan uudelleen ja opettajamme on yksi heistä siellä koulussa, varsinainen mestari maalari..järjestimme yksityisopetuksen muodossa pienen ryhmän. Menemme tämän mestarin kotikylään ja hän opettaa meitä ateljeesaan. En malta odottaa.

Lue lisää

..vai eikö kestä päivänvaloa?

BARE kirjoitti:

Mä en ole kuullut vielä että kukaan näkemäänsä tosissaan tutkiva käyttäisi alberssia kauheasti. Voit tietenkin osoittaa että olen väärässä, laittamalla vaikkapa linkin jollekkin sivuille joissa näkyy näitä luonnosta maalattuja töitä.

Kai tajusit että litoposteri juttu oli lähinnä liiottelua/provoisointia? Ei tosissaan piirtävä oikeasti piirrä litoposterille. Sehän on aivan kauheaa paperia.

Mikä ihmeen taiteen vallankumous? En mä tässä mitään ihmeen vallankumousta halua, vaan järkeä tähän sekoiluun mediassa, kouluissa ja sitä. kautta ihmisten asenteitten muutosta.... Tai kaipa sitä voi kutsua vallankumoukseksi

Jep näähän on vaan herjoja mitä mä oon tähän heittänyt.

Jep mä kyseenalasitakin tämän 1900-l ja 2000-l kirjoitetun taidehistorian. Vai ajatteletko sä niin että jos kirjassa lukee jotain, sen on pakko olla totta? Mä ainakin koitan tajuta ne asiat mitä luen tai kuulen enkä vaan hyväksyä niitä absoluuttisina totuuksina. Eli mun mielestä taidehistoria on kirjoitettu siitä näkökulmasta että impresionistit olivat jotain suuria vapauttajia kun taas pahat akateemiset taiteilijat vaan maalailivat kiiltokuvia ja sortivat impresionistien ilmaisun vapautta.

On tosiaan niin että impresionistit keksivät ehkä jotain. Mutta en tajua miksi he olisivat jotenkin tärkeämpiä kuin akateemiset taiteilijat.

Heh... nää sun "täytyyhän taiteilijalla olla koulutus" ja "sinusta ei tule taidemaalaria" tai jotain, on kyllä ihan omaa luokkaansa. Sulle on tosiaan todella tärkeää näitten instituutioitten hyväksyntä.

Mä epäilen että Albers ei osannut maalata hyvin elävästä mallista (en googlettamalla löytänyt yhtään maalausta). Sillä ei ole mitään väliä paljonko se maalasi. Voinhan mäkin maalata vaikka yhden talon parissa päivässä. Se ei silti tee musta hyvää maalaria.

Lue lisää

Hei, Bare yhä edelleen totean, että onko taidemaalaus jotenkin vaikeaselkoista ymmärtää, että siitä pursuaa näin paljon erinäköisiä käsityksiä sen tekemisestä. Luulette, että minä esitän jotain teoriasuuntaa kun puhun maalauksen perustekijöistä. Eihän se ole vain jotain summittaista värien lätkimistä kankaalle tai muulle pohjalle kyllähän siinä prosessissa on aivot mukana ja hallitsevat sitä tahdomme tai ei. Määrätyssä kulttuurissa eläminen on sinne aivoihin iskeytynyt vaikkemme sitä tahtoisikaan ja se kokemuksellinen tietämys myöskin ohjaa tekemisiämme tahdomme tai ei. Uskon, että tämä ohjaa tekemisiänne enemmän kuin se teille tarjottu tieto mitä sinne päähänne on tungettu, mutta saattaa kuitenkin hiukan vaikuttaa siihen ajan kuluessa.
Tällä edellisellä tahdon kertoa siitä että nämä teidän nykyiset käsityksenne kuvataiteista periytyy teidän omista kokemuksista, jotka saattavat olla vaikka sieltä vanhasta taiteesta, jota olette lapsena katselleet, ehkä vanhempienne johdolla tai kenties opettajan mieltymyksien ohjaamana. Jostainhan te olette ne omat käsitykset luoneet, joita nyt ihmettelyn vallassa yritätte käytäntöön sovittaa.
Se miksi alun perin lähdin Tällä palstalla ko. koulun opetuksia arvioimaan, johtui siitä, että näin selvästi, että opetuksesta puuttui kokonaan perusta eli kokonaisvaltaisen kuvapinnan käyttö ja sen harjoituksen ohjaaminen. Kuvissa rakennettiin vain keskelle jotain näköistä, joka nököttää siinä kuin aidanseiväs pellolla ja sillä seipäälläkin on jotain yhteyttä siihen peltoon enemmän kuin näkemissäni kuvissa siellä niillä malleilla ja asetelmilla.
Sanon yhä edelleen, ettei se ole mikään teoria jos kuvapinta täytetään kokonaisvaltaisesti niin, että elementit ovat jossain suhteessa ympäristöönsä. Tilassa vallitseva valo tai muu kuvan sisältö kuuluvat oleellisesti kuvaan. Jokuhan tuolla käytti sanontaa ”KÖKKÖ” ettei syntyisi tällaista vaikutelmaa kuvaan keskelle. Tällaiseen asiaan saattaisi olla hyvä opiskella värien vuorovaikutusta, että käsitettäisiin se kokonaisuus siinä esityksessä, jota taiteeksi määritellään. Itse-asiassa tämä tietämys on paljon vanhempaa, kuin minä vaikka minäkin olen aika vanha, mutta kuten olen sanonut työskentelen yhä edelleen.
Yksi tällainen teoksen tarkastelun väline on silmä eli siristetään silmiä niin, että nähdään vain vaivoin niin silloin poistuvat värien hämäävä intensiteetti ja jäljelle jää vain niiden valoisuus- asteet näin näemme kuvan lämpötilat ja niin sanotun valoisuus-aste rakenteen. Näin voitte paljastaa ”KÖKÖN” kuvasta. Tämän neuvon antoi rehtorimme 40- luvulla, kun menimme taidenäyttelyyn katsomaan kuvia.
Jos te taas haluatte tehdä naivismia, niin siitä vain miten vain, mutta kyseessähän oli realismi vai eikö ollut?

***** kirjoitti:

mutta miten lie sisällön laita.

teksteissäni ei aukea niin kysy pois, ensimmäistä kertaa en joudu pistämään tikulla silmään. Tapani krjoittaa perustuu vanhaan viisauteen: sisällöttömät sanat ovat kuin helisevä vaski ja kilisevä kulkunen.

MITÄ lahjakkuus on? kirjoitti:

Sanoit: "Lahjakas pystyy "taikomaan" sen näköisyyden. Siihen ei kaikki pysty."

Muuta haluan kysyä sinulta mtien se lahjakas on oppinut maalamaan tarkkaan mallinsa näköisen työn?
VAIN OLEMALLA LAHJAKAS??

Veikkaisin että harjoittelemalla!
Lahjakkuus on armottoman työn tulosta, ahkeraa aherrusta. Mielestäni ne joilla ei ole nk."lahjoja" eli kiinnostusta edes maalaamiseen, eivät sitä välttämättä yritäkkään.

En usko että se mallin maalaus taito eli lahjakkuus olisi kehdossa opittu!

On kylläkin olemassa taipumusta maalaamisenn eli sellaista että haluaa ottaa pensselin kätöseen ja siihen maalia.

Lue lisää

syntymälahjana, senhän jo sana itsessään kertoo.

Ihminen joutuu jo muutaman vuoden ikäisestä erlaisten voimakkaiden vaikutusten altistamiseksi ja altistus vain yltyy koulun, opiskelun, työnteon ja kaikkien muiden kontaktien myötä. Siksi lahjakkuuden enemmän tai vähemmän tieteellinen tutkiminen on keskittynyt lapsiin, joissa erilaisten lahjakkuuksien erot eri yksilöissä ovat vielä havaittavissa vielä kouluiässäkin.

Koulutettu kirjoitti:

Hei, Bare yhä edelleen totean, että onko taidemaalaus jotenkin vaikeaselkoista ymmärtää, että siitä pursuaa näin paljon erinäköisiä käsityksiä sen tekemisestä. Luulette, että minä esitän jotain teoriasuuntaa kun puhun maalauksen perustekijöistä. Eihän se ole vain jotain summittaista värien lätkimistä kankaalle tai muulle pohjalle kyllähän siinä prosessissa on aivot mukana ja hallitsevat sitä tahdomme tai ei. Määrätyssä kulttuurissa eläminen on sinne aivoihin iskeytynyt vaikkemme sitä tahtoisikaan ja se kokemuksellinen tietämys myöskin ohjaa tekemisiämme tahdomme tai ei. Uskon, että tämä ohjaa tekemisiänne enemmän kuin se teille tarjottu tieto mitä sinne päähänne on tungettu, mutta saattaa kuitenkin hiukan vaikuttaa siihen ajan kuluessa.
Tällä edellisellä tahdon kertoa siitä että nämä teidän nykyiset käsityksenne kuvataiteista periytyy teidän omista kokemuksista, jotka saattavat olla vaikka sieltä vanhasta taiteesta, jota olette lapsena katselleet, ehkä vanhempienne johdolla tai kenties opettajan mieltymyksien ohjaamana. Jostainhan te olette ne omat käsitykset luoneet, joita nyt ihmettelyn vallassa yritätte käytäntöön sovittaa.
Se miksi alun perin lähdin Tällä palstalla ko. koulun opetuksia arvioimaan, johtui siitä, että näin selvästi, että opetuksesta puuttui kokonaan perusta eli kokonaisvaltaisen kuvapinnan käyttö ja sen harjoituksen ohjaaminen. Kuvissa rakennettiin vain keskelle jotain näköistä, joka nököttää siinä kuin aidanseiväs pellolla ja sillä seipäälläkin on jotain yhteyttä siihen peltoon enemmän kuin näkemissäni kuvissa siellä niillä malleilla ja asetelmilla.
Sanon yhä edelleen, ettei se ole mikään teoria jos kuvapinta täytetään kokonaisvaltaisesti niin, että elementit ovat jossain suhteessa ympäristöönsä. Tilassa vallitseva valo tai muu kuvan sisältö kuuluvat oleellisesti kuvaan. Jokuhan tuolla käytti sanontaa ”KÖKKÖ” ettei syntyisi tällaista vaikutelmaa kuvaan keskelle. Tällaiseen asiaan saattaisi olla hyvä opiskella värien vuorovaikutusta, että käsitettäisiin se kokonaisuus siinä esityksessä, jota taiteeksi määritellään. Itse-asiassa tämä tietämys on paljon vanhempaa, kuin minä vaikka minäkin olen aika vanha, mutta kuten olen sanonut työskentelen yhä edelleen.
Yksi tällainen teoksen tarkastelun väline on silmä eli siristetään silmiä niin, että nähdään vain vaivoin niin silloin poistuvat värien hämäävä intensiteetti ja jäljelle jää vain niiden valoisuus- asteet näin näemme kuvan lämpötilat ja niin sanotun valoisuus-aste rakenteen. Näin voitte paljastaa ”KÖKÖN” kuvasta. Tämän neuvon antoi rehtorimme 40- luvulla, kun menimme taidenäyttelyyn katsomaan kuvia.
Jos te taas haluatte tehdä naivismia, niin siitä vain miten vain, mutta kyseessähän oli realismi vai eikö ollut?

Lue lisää

jotain teosta.
"Kuvissa rakennettiin vain keskelle jotain näköistä, joka nököttää siinä kuin aidanseiväs pellolla ja sillä seipäälläkin on jotain yhteyttä siihen peltoon enemmän kuin näkemissäni kuvissa siellä niillä malleilla ja asetelmilla."

Joko sinulla on näössä pahasti vikaa tai surkea näyttö.

Koulutettu kirjoitti:

Hei, Bare yhä edelleen totean, että onko taidemaalaus jotenkin vaikeaselkoista ymmärtää, että siitä pursuaa näin paljon erinäköisiä käsityksiä sen tekemisestä. Luulette, että minä esitän jotain teoriasuuntaa kun puhun maalauksen perustekijöistä. Eihän se ole vain jotain summittaista värien lätkimistä kankaalle tai muulle pohjalle kyllähän siinä prosessissa on aivot mukana ja hallitsevat sitä tahdomme tai ei. Määrätyssä kulttuurissa eläminen on sinne aivoihin iskeytynyt vaikkemme sitä tahtoisikaan ja se kokemuksellinen tietämys myöskin ohjaa tekemisiämme tahdomme tai ei. Uskon, että tämä ohjaa tekemisiänne enemmän kuin se teille tarjottu tieto mitä sinne päähänne on tungettu, mutta saattaa kuitenkin hiukan vaikuttaa siihen ajan kuluessa.
Tällä edellisellä tahdon kertoa siitä että nämä teidän nykyiset käsityksenne kuvataiteista periytyy teidän omista kokemuksista, jotka saattavat olla vaikka sieltä vanhasta taiteesta, jota olette lapsena katselleet, ehkä vanhempienne johdolla tai kenties opettajan mieltymyksien ohjaamana. Jostainhan te olette ne omat käsitykset luoneet, joita nyt ihmettelyn vallassa yritätte käytäntöön sovittaa.
Se miksi alun perin lähdin Tällä palstalla ko. koulun opetuksia arvioimaan, johtui siitä, että näin selvästi, että opetuksesta puuttui kokonaan perusta eli kokonaisvaltaisen kuvapinnan käyttö ja sen harjoituksen ohjaaminen. Kuvissa rakennettiin vain keskelle jotain näköistä, joka nököttää siinä kuin aidanseiväs pellolla ja sillä seipäälläkin on jotain yhteyttä siihen peltoon enemmän kuin näkemissäni kuvissa siellä niillä malleilla ja asetelmilla.
Sanon yhä edelleen, ettei se ole mikään teoria jos kuvapinta täytetään kokonaisvaltaisesti niin, että elementit ovat jossain suhteessa ympäristöönsä. Tilassa vallitseva valo tai muu kuvan sisältö kuuluvat oleellisesti kuvaan. Jokuhan tuolla käytti sanontaa ”KÖKKÖ” ettei syntyisi tällaista vaikutelmaa kuvaan keskelle. Tällaiseen asiaan saattaisi olla hyvä opiskella värien vuorovaikutusta, että käsitettäisiin se kokonaisuus siinä esityksessä, jota taiteeksi määritellään. Itse-asiassa tämä tietämys on paljon vanhempaa, kuin minä vaikka minäkin olen aika vanha, mutta kuten olen sanonut työskentelen yhä edelleen.
Yksi tällainen teoksen tarkastelun väline on silmä eli siristetään silmiä niin, että nähdään vain vaivoin niin silloin poistuvat värien hämäävä intensiteetti ja jäljelle jää vain niiden valoisuus- asteet näin näemme kuvan lämpötilat ja niin sanotun valoisuus-aste rakenteen. Näin voitte paljastaa ”KÖKÖN” kuvasta. Tämän neuvon antoi rehtorimme 40- luvulla, kun menimme taidenäyttelyyn katsomaan kuvia.
Jos te taas haluatte tehdä naivismia, niin siitä vain miten vain, mutta kyseessähän oli realismi vai eikö ollut?

Lue lisää

Taidemaalaus on vaikeaa ymmärtää, koska en valehtele itselleni. Vaan jos en ymmärrä jotain koitan parhaani ymmärtää sitä, joskus tosin päädyn siihen että muut ihmiset valehtelevat ja luovat illuusion siitä että joku on totta, vaikka se kuitenkaan ei ole.

"Tällä edellisellä tahdon kertoa siitä että nämä teidän nykyiset käsityksenne kuvataiteista periytyy teidän omista kokemuksista, jotka saattavat olla vaikka sieltä vanhasta taiteesta, jota olette lapsena katselleet, ehkä vanhempienne johdolla tai kenties opettajan mieltymyksien ohjaamana. Jostainhan te olette ne omat käsitykset luoneet, joita nyt ihmettelyn vallassa yritätte käytäntöön sovittaa. "

Eikö sun käsitykset kuvataiteesta tai mistä vaan, periydy sun omista kokemuksista? Mun ainakin periytyy.

"Se miksi alun perin lähdin Tällä palstalla ko. koulun opetuksia arvioimaan, johtui siitä, että näin selvästi, että opetuksesta puuttui kokonaan perusta eli kokonaisvaltaisen kuvapinnan käyttö ja sen harjoituksen ohjaaminen."

Mun mielestä toi ei ole mikään kauhean tärkeä perusta. Paljon tärkeämpää on nähdä totuudenmukaisesti. Eli juuri valöörit, mittasuhteet, anatomia jne.

Juuri puhuin siitä että kompositiota ei voida opiskella ennenkuin osataan piirtää.

Enemmän noissa töissä maalataan valoa kuin missään kuvataideakatemiasta tai taikista tulleissa töissä. Valöörit ovat paljon tarkemmin observoidut. Eivät ehkä "siristä" silmiään tai jollain muulla tavalla yleistä noita varjoalueita, mutta siltikin paljon paremmin observoivat näkemäänsä kuin missään muussa suomalaisessa koulussa.

Florence academy of artissa todellakin maalataan valoa, eli ollaan tosi uskollisia sille "valoefektille", mutta sielä ollaan myös uskollisia mittasuhteille ja muodolle.

En tajua että kenenkään maalaisjärki ei sano mitään siinä kohdassa kun katsoo jotain kuvataideakatemian, taikin tai muitten suomalaisten koulujen lopputöitä ja vertaa niitä noihin kotkan töihin. Pitäisi olla itsestään selvää missä koulussa oikeasti harjoitellaan.


Pitää vielä sanoa että mun mielestä sä olet itse kyllä täysin harhautunut. Perustat käsitykseks kaikkeen sen pohjalle mitä joku virallinen taho sanoo. Mua ei kiinosta onko jollakin joku titteli tai mitä taidehistoria sanoo, mua kiinostaa se miltä ne työt näyttää tai millaista kehitystä oppilaat saaneet aikaan koulussa.

Mun mielestä nimen omaan tämä on taidetta ja taitoa:
http://www.jacobcollinspaintings.com/
http://www.adriangottlieb.com/gallery
http://www.nelsonshanks.com/galleries_portraits_01.html
http://www.rupertalexander.com/index.asp
http://www.ameralart.com/paintings.html

ei tämä
http://www.kuva.fi/portal/kuvagalleria/
http://www.taik.fi/frami/

En tajua miten tosta ei pysty silmämääräisesti tajuamaan että noissa alimmissa paikoissa ei opeteta perusteita.

ilpittore kirjoitti:

syntymälahjana, senhän jo sana itsessään kertoo.

Ihminen joutuu jo muutaman vuoden ikäisestä erlaisten voimakkaiden vaikutusten altistamiseksi ja altistus vain yltyy koulun, opiskelun, työnteon ja kaikkien muiden kontaktien myötä. Siksi lahjakkuuden enemmän tai vähemmän tieteellinen tutkiminen on keskittynyt lapsiin, joissa erilaisten lahjakkuuksien erot eri yksilöissä ovat vielä havaittavissa vielä kouluiässäkin.

Lue lisää

Okei... oon samaa mieltä että lahjakkuus saadaan syntymälahjana. Mutta en ole sitä mieltä että oikeasti hyvät maalarit olisivat vaan ratsastaneet "lahjakkuudella". Tuola Firenzessä monet todella hyvät maalaritkin ovat olleet pitkiin uraansa vaikeuksissa erilaisten harjoitusten kanssa, mutta silti peräänantamattomuudella selvinneet siitä.

Tärkeintä mun mielestä on peräänantamattomuuus ja se että aloittaa nuorella iällä. Ja tietysti se että oikeasti tietää että haluaa tehdä taidetta ja että saa hyvää ohjausta. En pysty uskomaan hirveästi siihen että pitkällä tähtäimellä jollain synnynnäisellä lahjakuudella on niin älyttömästi väliä, jos puhutaan jostain hyvistä maalareista. Eri asia on tietysti jos mietitään jotain kunkin vuosisatojen neroja, kuten Sargenttia, Rembranttia tai jotain, voi olla että siinä on sitten kaiken mahdollisen hyvän yhteensattuma, että on jotenkin synnynäisesti lahjakas, tietänyt aikasesta vaiheesta lähtien mitä haluaa ja saanut ohjausta jne...

En osaa oikein sanoa. Mutta olen aika varma että ne ketkä pystyy maalaamaan todella hyvän näköisiä realistisia maalauksia eivät ole jotain ihme mozart lapsineroja, vaan todennäköisesti joskus myöhäsessä teini-iässä tai aikasena kakskymppisenä alottaneita kovaa työtä tehneitä innokkaita ihmisiä :D

ilpittore kirjoitti:

teksteissäni ei aukea niin kysy pois, ensimmäistä kertaa en joudu pistämään tikulla silmään. Tapani krjoittaa perustuu vanhaan viisauteen: sisällöttömät sanat ovat kuin helisevä vaski ja kilisevä kulkunen.

Lue lisää

sinulla on ammattikin missä saat hyödyntää tikulla silmään pistämistä. Vai onko tämä paras paikka päteä?

***** kirjoitti:

sinulla on ammattikin missä saat hyödyntää tikulla silmään pistämistä. Vai onko tämä paras paikka päteä?

Mikä ihmeen ammatti? Olet nyt käsittänyt asian aivan väärin. Kommentoit Koulutetun tekstiä ja kaiku palautti kommenttisi; kaikuna tulevaa omaa puhetta voi joskus olla vaikeaa tunnistaa.

BARE kirjoitti:

Okei... oon samaa mieltä että lahjakkuus saadaan syntymälahjana. Mutta en ole sitä mieltä että oikeasti hyvät maalarit olisivat vaan ratsastaneet "lahjakkuudella". Tuola Firenzessä monet todella hyvät maalaritkin ovat olleet pitkiin uraansa vaikeuksissa erilaisten harjoitusten kanssa, mutta silti peräänantamattomuudella selvinneet siitä.

Tärkeintä mun mielestä on peräänantamattomuuus ja se että aloittaa nuorella iällä. Ja tietysti se että oikeasti tietää että haluaa tehdä taidetta ja että saa hyvää ohjausta. En pysty uskomaan hirveästi siihen että pitkällä tähtäimellä jollain synnynnäisellä lahjakuudella on niin älyttömästi väliä, jos puhutaan jostain hyvistä maalareista. Eri asia on tietysti jos mietitään jotain kunkin vuosisatojen neroja, kuten Sargenttia, Rembranttia tai jotain, voi olla että siinä on sitten kaiken mahdollisen hyvän yhteensattuma, että on jotenkin synnynäisesti lahjakas, tietänyt aikasesta vaiheesta lähtien mitä haluaa ja saanut ohjausta jne...

En osaa oikein sanoa. Mutta olen aika varma että ne ketkä pystyy maalaamaan todella hyvän näköisiä realistisia maalauksia eivät ole jotain ihme mozart lapsineroja, vaan todennäköisesti joskus myöhäsessä teini-iässä tai aikasena kakskymppisenä alottaneita kovaa työtä tehneitä innokkaita ihmisiä :D

Lue lisää

onkaan sitä mieltä, että lahjakaskaan pystyisi erinomaisiin suorituksiin ilman opiskelua ja jatkuvaa harjaannuttamista. Otaksun kuitenkin, että ao. alan tai aiheen lahjoilla varustettu omaksuu tarpeelliset tiedot ja taidot muita nopeammin ja helpommin, pääsee sisälle asian ytimeen ja ymmärtää hyvin, ehkä lähes automaattisesti, asioiden väliset yhteydet.

Varmasti, kuten sanot, erinomaisiin tuloksiin pääsee myös kovalla työllä, jatkuvalla ja intensiivisellä tekemisellä mutta tuskin täysin lahjattomana. En usko, että kuka hyvänsä ns. pystymetsästä otettu pääsee kunnon tuloksiin ilman taipumuksia, kyllä kuvantekijällä pitää "olla silmää".

Se viime aikoina niin paljon puhuttu luovuus taitaa olla läheisessä yhteydessä lahjakkuuteen. Luovuushan ei suinkaan rajoitu vain uuden löytämiseen tai keksimiseen, eiköhän valtaosa luovista ratkaisuista sentään ole jo tunnetun, tiedetyn ja osatun uudenlaista soveltamista, uusien yhteyksien löytämisestä jopa tiettyjen rajapintojen yli. Tuossa alussa jo mainitsin asioiden välisten yhteyksien ymmärtämisen ja oivaltamisen, sitäkin nykyään opetetaan mutta kaikilta se siltikään ei vain luonnistu.

ilpittore kirjoitti:

onkaan sitä mieltä, että lahjakaskaan pystyisi erinomaisiin suorituksiin ilman opiskelua ja jatkuvaa harjaannuttamista. Otaksun kuitenkin, että ao. alan tai aiheen lahjoilla varustettu omaksuu tarpeelliset tiedot ja taidot muita nopeammin ja helpommin, pääsee sisälle asian ytimeen ja ymmärtää hyvin, ehkä lähes automaattisesti, asioiden väliset yhteydet.

Varmasti, kuten sanot, erinomaisiin tuloksiin pääsee myös kovalla työllä, jatkuvalla ja intensiivisellä tekemisellä mutta tuskin täysin lahjattomana. En usko, että kuka hyvänsä ns. pystymetsästä otettu pääsee kunnon tuloksiin ilman taipumuksia, kyllä kuvantekijällä pitää "olla silmää".

Se viime aikoina niin paljon puhuttu luovuus taitaa olla läheisessä yhteydessä lahjakkuuteen. Luovuushan ei suinkaan rajoitu vain uuden löytämiseen tai keksimiseen, eiköhän valtaosa luovista ratkaisuista sentään ole jo tunnetun, tiedetyn ja osatun uudenlaista soveltamista, uusien yhteyksien löytämisestä jopa tiettyjen rajapintojen yli. Tuossa alussa jo mainitsin asioiden välisten yhteyksien ymmärtämisen ja oivaltamisen, sitäkin nykyään opetetaan mutta kaikilta se siltikään ei vain luonnistu.

Lue lisää

Mä kutsuisin tota mitä sä kutsut lahjakuudeksi niin asenteeksi.

En ole huomannut melkeempä koskaan sellaista ihmistä jotka yrittäisivät älyttömästi, mutta vaan epäonnistuisivat kokoajan, koska heillä ei olisi jotain ainesosaa jonka saisi vaan syntyessä.

Lähinnä huomaa ihmisiä jotka tekevät töitä suht paljon, mutta eivät jaksa etsiä tietoa miten niitä juttuja pitäisi oikeasti tehdä. Ehkä sitä voi kutsua enemmänkin huonoksi asenteeksi.

En tiedä voiko sitä sanoa sitten luovuudeksi että jaksaa puurtaa je etsiä ratkaisuja pieniin ongelmiin mitä kokee, varmaankin. Se on mun mielestä sellanen asenne asiaan, että määrittelee itselleen mitä haluaa ja lähtee etsimään sitä (tietysti se mitä haluaa muuttuu jatkuvasti...). Ehkäpä niitä ratkaisuja etsiessä pitää olla luova sitten emt.

Vähän epäselvä teksti sori... Mutta olen sitä mieltä että niin ei voi tapahtua että joku yrittää ja yrittää, etsii informaatiota, harjoittelee on vielä suht nuori, mutta ei siltikään onnistu, koska ei ole "synnynäisesti lahjakas". Koska silloin täälä pitäisi olla tyhmiä ihmisiä jotka jostain syystä osaavat maalata :D. Mun mielestä se maalaus- /piirustustaito, tulee nimenomaan siitä että omaa hyvän asenteen ja purtaa, niin elämässä kuin taiteessa... No joo...

BARE kirjoitti:

Okei... oon samaa mieltä että lahjakkuus saadaan syntymälahjana. Mutta en ole sitä mieltä että oikeasti hyvät maalarit olisivat vaan ratsastaneet "lahjakkuudella". Tuola Firenzessä monet todella hyvät maalaritkin ovat olleet pitkiin uraansa vaikeuksissa erilaisten harjoitusten kanssa, mutta silti peräänantamattomuudella selvinneet siitä.

Tärkeintä mun mielestä on peräänantamattomuuus ja se että aloittaa nuorella iällä. Ja tietysti se että oikeasti tietää että haluaa tehdä taidetta ja että saa hyvää ohjausta. En pysty uskomaan hirveästi siihen että pitkällä tähtäimellä jollain synnynnäisellä lahjakuudella on niin älyttömästi väliä, jos puhutaan jostain hyvistä maalareista. Eri asia on tietysti jos mietitään jotain kunkin vuosisatojen neroja, kuten Sargenttia, Rembranttia tai jotain, voi olla että siinä on sitten kaiken mahdollisen hyvän yhteensattuma, että on jotenkin synnynäisesti lahjakas, tietänyt aikasesta vaiheesta lähtien mitä haluaa ja saanut ohjausta jne...

En osaa oikein sanoa. Mutta olen aika varma että ne ketkä pystyy maalaamaan todella hyvän näköisiä realistisia maalauksia eivät ole jotain ihme mozart lapsineroja, vaan todennäköisesti joskus myöhäsessä teini-iässä tai aikasena kakskymppisenä alottaneita kovaa työtä tehneitä innokkaita ihmisiä :D

Lue lisää

ei riitä, eikä pelkkä lahjakkuus. Lahjakkuus saadaan geeneissä, mutta jotta lahjakkuus pääsisi kukoistamaan, tarvitaan paljon kovaa harjoitusta, siinä olet oikeassa. Lahjakas aloittaa omatoimisen lahjansa kehittämisen jo pienokaisena, hän haluaa tehdä niin, hän nauttii siitä.

Koulutettu kirjoitti:

Hei, Bare yhä edelleen totean, että onko taidemaalaus jotenkin vaikeaselkoista ymmärtää, että siitä pursuaa näin paljon erinäköisiä käsityksiä sen tekemisestä. Luulette, että minä esitän jotain teoriasuuntaa kun puhun maalauksen perustekijöistä. Eihän se ole vain jotain summittaista värien lätkimistä kankaalle tai muulle pohjalle kyllähän siinä prosessissa on aivot mukana ja hallitsevat sitä tahdomme tai ei. Määrätyssä kulttuurissa eläminen on sinne aivoihin iskeytynyt vaikkemme sitä tahtoisikaan ja se kokemuksellinen tietämys myöskin ohjaa tekemisiämme tahdomme tai ei. Uskon, että tämä ohjaa tekemisiänne enemmän kuin se teille tarjottu tieto mitä sinne päähänne on tungettu, mutta saattaa kuitenkin hiukan vaikuttaa siihen ajan kuluessa.
Tällä edellisellä tahdon kertoa siitä että nämä teidän nykyiset käsityksenne kuvataiteista periytyy teidän omista kokemuksista, jotka saattavat olla vaikka sieltä vanhasta taiteesta, jota olette lapsena katselleet, ehkä vanhempienne johdolla tai kenties opettajan mieltymyksien ohjaamana. Jostainhan te olette ne omat käsitykset luoneet, joita nyt ihmettelyn vallassa yritätte käytäntöön sovittaa.
Se miksi alun perin lähdin Tällä palstalla ko. koulun opetuksia arvioimaan, johtui siitä, että näin selvästi, että opetuksesta puuttui kokonaan perusta eli kokonaisvaltaisen kuvapinnan käyttö ja sen harjoituksen ohjaaminen. Kuvissa rakennettiin vain keskelle jotain näköistä, joka nököttää siinä kuin aidanseiväs pellolla ja sillä seipäälläkin on jotain yhteyttä siihen peltoon enemmän kuin näkemissäni kuvissa siellä niillä malleilla ja asetelmilla.
Sanon yhä edelleen, ettei se ole mikään teoria jos kuvapinta täytetään kokonaisvaltaisesti niin, että elementit ovat jossain suhteessa ympäristöönsä. Tilassa vallitseva valo tai muu kuvan sisältö kuuluvat oleellisesti kuvaan. Jokuhan tuolla käytti sanontaa ”KÖKKÖ” ettei syntyisi tällaista vaikutelmaa kuvaan keskelle. Tällaiseen asiaan saattaisi olla hyvä opiskella värien vuorovaikutusta, että käsitettäisiin se kokonaisuus siinä esityksessä, jota taiteeksi määritellään. Itse-asiassa tämä tietämys on paljon vanhempaa, kuin minä vaikka minäkin olen aika vanha, mutta kuten olen sanonut työskentelen yhä edelleen.
Yksi tällainen teoksen tarkastelun väline on silmä eli siristetään silmiä niin, että nähdään vain vaivoin niin silloin poistuvat värien hämäävä intensiteetti ja jäljelle jää vain niiden valoisuus- asteet näin näemme kuvan lämpötilat ja niin sanotun valoisuus-aste rakenteen. Näin voitte paljastaa ”KÖKÖN” kuvasta. Tämän neuvon antoi rehtorimme 40- luvulla, kun menimme taidenäyttelyyn katsomaan kuvia.
Jos te taas haluatte tehdä naivismia, niin siitä vain miten vain, mutta kyseessähän oli realismi vai eikö ollut?

Lue lisää

neuvoista, KIITOS! Olen saanut tällä palstalla hyvää opastusta. :)

innokkuus kirjoitti:

ei riitä, eikä pelkkä lahjakkuus. Lahjakkuus saadaan geeneissä, mutta jotta lahjakkuus pääsisi kukoistamaan, tarvitaan paljon kovaa harjoitusta, siinä olet oikeassa. Lahjakas aloittaa omatoimisen lahjansa kehittämisen jo pienokaisena, hän haluaa tehdä niin, hän nauttii siitä.

Lue lisää

Monet todella hyvät 1900-l ja 2000-l vaikuttaneet realistista maalaavat maalarit on aloittaneet myöhäsessä teini-iässä tai vähän päälle 20 vuotiaina.

Ennen saattoi olla että maalarit aloittivat todella aikaisin.

Mä en itse edes tajua miksi kaikki ovat niin älyttömän kiinostuneita tästä lahjakkuus aiheesta. Koska mä en näe sitä mitenkään mielenkiintoiseksi. Mun mielestä kaikkein tärkeintä on levittää oikeaa tietämystä ja keskustella taiteesta, eikä spekuloida onko jonkun taidot saatu taivaan lahjana vai harjoittelemalla, kun kuitenkin tiedetään jo valmiiksi että suurin osa todella hyvistä maalareista kertoo vaan harjoitelleensa. Eikä ole löydetty ketään joka sanoo harjoitteleensa vaikkapa 5000 tuntia eikä vieläkään hallitse perusteita.

Sen takia mä näkisin että tärkeintä on vaan keskittyä omaan kehitykseensä ja siihen mitä haluaa tehdä ja vaihtaa ideoita, eikä niinkään syytellä itseään siitä että ei ole itsensä lahjakas tai nostaa jotain jalustalle koska uskoo sen olevan joku taivaan lahja.

BARE kirjoitti:

Taidemaalaus on vaikeaa ymmärtää, koska en valehtele itselleni. Vaan jos en ymmärrä jotain koitan parhaani ymmärtää sitä, joskus tosin päädyn siihen että muut ihmiset valehtelevat ja luovat illuusion siitä että joku on totta, vaikka se kuitenkaan ei ole.

"Tällä edellisellä tahdon kertoa siitä että nämä teidän nykyiset käsityksenne kuvataiteista periytyy teidän omista kokemuksista, jotka saattavat olla vaikka sieltä vanhasta taiteesta, jota olette lapsena katselleet, ehkä vanhempienne johdolla tai kenties opettajan mieltymyksien ohjaamana. Jostainhan te olette ne omat käsitykset luoneet, joita nyt ihmettelyn vallassa yritätte käytäntöön sovittaa. "

Eikö sun käsitykset kuvataiteesta tai mistä vaan, periydy sun omista kokemuksista? Mun ainakin periytyy.

"Se miksi alun perin lähdin Tällä palstalla ko. koulun opetuksia arvioimaan, johtui siitä, että näin selvästi, että opetuksesta puuttui kokonaan perusta eli kokonaisvaltaisen kuvapinnan käyttö ja sen harjoituksen ohjaaminen."

Mun mielestä toi ei ole mikään kauhean tärkeä perusta. Paljon tärkeämpää on nähdä totuudenmukaisesti. Eli juuri valöörit, mittasuhteet, anatomia jne.

Juuri puhuin siitä että kompositiota ei voida opiskella ennenkuin osataan piirtää.

Enemmän noissa töissä maalataan valoa kuin missään kuvataideakatemiasta tai taikista tulleissa töissä. Valöörit ovat paljon tarkemmin observoidut. Eivät ehkä "siristä" silmiään tai jollain muulla tavalla yleistä noita varjoalueita, mutta siltikin paljon paremmin observoivat näkemäänsä kuin missään muussa suomalaisessa koulussa.

Florence academy of artissa todellakin maalataan valoa, eli ollaan tosi uskollisia sille "valoefektille", mutta sielä ollaan myös uskollisia mittasuhteille ja muodolle.

En tajua että kenenkään maalaisjärki ei sano mitään siinä kohdassa kun katsoo jotain kuvataideakatemian, taikin tai muitten suomalaisten koulujen lopputöitä ja vertaa niitä noihin kotkan töihin. Pitäisi olla itsestään selvää missä koulussa oikeasti harjoitellaan.


Pitää vielä sanoa että mun mielestä sä olet itse kyllä täysin harhautunut. Perustat käsitykseks kaikkeen sen pohjalle mitä joku virallinen taho sanoo. Mua ei kiinosta onko jollakin joku titteli tai mitä taidehistoria sanoo, mua kiinostaa se miltä ne työt näyttää tai millaista kehitystä oppilaat saaneet aikaan koulussa.

Mun mielestä nimen omaan tämä on taidetta ja taitoa:
http://www.jacobcollinspaintings.com/
http://www.adriangottlieb.com/gallery
http://www.nelsonshanks.com/galleries_portraits_01.html
http://www.rupertalexander.com/index.asp
http://www.ameralart.com/paintings.html

ei tämä
http://www.kuva.fi/portal/kuvagalleria/
http://www.taik.fi/frami/

En tajua miten tosta ei pysty silmämääräisesti tajuamaan että noissa alimmissa paikoissa ei opeteta perusteita.

Lue lisää

Rubert Alexander maalauksissa oli pari maalausta, joissa oli jonkinasteinen maalauksellinen ote sekin lähinnä tukassa ja taustassa pantu sellaisia vaaleita ”haikuja”.
Muut olivat valokuvamaisia siis kilpailua valokuvan kanssa, jossa mielestäni ei ole mitään mieltä maalata sitä valokuvaa uudestaan ainakaan sellaisilla sävyillä mitä oli käytetty. 1600- luvun realismi tulee mieleen niitä katsellessa onko mielekästä palata sellaiseen maalaustaiteessa. Sehän on enemmän taitoa kuin taidetta. Olet kuitenkin itse kovin vakuuttunut noista kuvista niin jokainen tulee onnelliseksi omillaan. Menepäs tarjoamaan sellaisia johonkin merkittävään galleriaan Suomessa niin arvelen, ettei onnistu näyttelyn saaminen.
Näistä alemmista kotimaisista saavutuksista olen samaa mieltä, että heikoksi on mennyt taso ja voi vain lohduttautua sillä, että sehän näkyy myös tällä palstalla maalauksen, tietämisestä ja osaamisesta olemme erkanemassa vauhdilla, koska uudet polvet eivät enää viitsi ja jaksa opiskella pitkiä jaksoja. Mutta kuitenkin kärkiluokan gallerioissa näkee vielä hyvää taidetta. Ei tämä kuitenkaan edellytä sitä, että palaisimme jonnekin 1600 luvulle taiteessa.
Peräänkuulutit Albersin vaikutusta taidemaalaukseen.
Josef Albers started his academic education in Berlin, Essen and Munich. In 1920 he took up his studies at the Weimar Bauhaus. His successful careeer as an art teacher began in 1923, when he was commissioned to run the workshop for glass painting at the Weimar Bauhaus. During the following decade he designed glass paintings, numerous pieces of furniture as well as glass and metal devices. At the time, color played hardly any role in Albers' work. Probably inspired by Theo van Doesburg ("De Stijl"), the artist created clear arrangement, independent from nature. A decisive continuum in Albers' work is the continuous variation of individual themes and subjects. After the Nazis closed Bauhaus in 1933, Albers went to Black Mountain College in Ashville, NC and moved to the United States. In 1958 Albers was director emeritus of the Art School of the Institute of Fine Arts at the University of Yale.
Netistä löytyy hänestä vaikka kuinka paljon tietoa.
Hänen töitään on maailman joka kolkassa museoissa ja työt sekä opetukset ovat vaikuttaneet maalaustaiteisiin todella paljon.
Olen opettanut 85- alkaen värihahmotus nimistä oppiainetta, jossa käsittelimme Goethen luonnontieteellisiä havaintoja ja Albersin värien vuorovaikutusta. Olen yhä edelleen vetänyt lyhytkursseja ko. aineesta selityksin miten nämä ovat vaikuttaneet maalaustaiteisiin, mutta näiden sisältöjen selittäminen näissä suorastaan vihamielisissä ympäristöissä se on mahdotonta.
Tiedon omaksuminen on mahdotonta jos on jo täynnä omia uskomuksiaan eikä epäile niiden oikeellisuutta. Näinhän se on uskonnoissakin.
Minä olen jo kokenut ja onnistunut ei tarvitse enää kokeilla. Valo on harvoin valkoista vaikka se äkkiä katsottuna siltä näyttää, siitä voi lähteä tutkimaan sen ominaisuuksia.

Koulutettu kirjoitti:

Rubert Alexander maalauksissa oli pari maalausta, joissa oli jonkinasteinen maalauksellinen ote sekin lähinnä tukassa ja taustassa pantu sellaisia vaaleita ”haikuja”.
Muut olivat valokuvamaisia siis kilpailua valokuvan kanssa, jossa mielestäni ei ole mitään mieltä maalata sitä valokuvaa uudestaan ainakaan sellaisilla sävyillä mitä oli käytetty. 1600- luvun realismi tulee mieleen niitä katsellessa onko mielekästä palata sellaiseen maalaustaiteessa. Sehän on enemmän taitoa kuin taidetta. Olet kuitenkin itse kovin vakuuttunut noista kuvista niin jokainen tulee onnelliseksi omillaan. Menepäs tarjoamaan sellaisia johonkin merkittävään galleriaan Suomessa niin arvelen, ettei onnistu näyttelyn saaminen.
Näistä alemmista kotimaisista saavutuksista olen samaa mieltä, että heikoksi on mennyt taso ja voi vain lohduttautua sillä, että sehän näkyy myös tällä palstalla maalauksen, tietämisestä ja osaamisesta olemme erkanemassa vauhdilla, koska uudet polvet eivät enää viitsi ja jaksa opiskella pitkiä jaksoja. Mutta kuitenkin kärkiluokan gallerioissa näkee vielä hyvää taidetta. Ei tämä kuitenkaan edellytä sitä, että palaisimme jonnekin 1600 luvulle taiteessa.
Peräänkuulutit Albersin vaikutusta taidemaalaukseen.
Josef Albers started his academic education in Berlin, Essen and Munich. In 1920 he took up his studies at the Weimar Bauhaus. His successful careeer as an art teacher began in 1923, when he was commissioned to run the workshop for glass painting at the Weimar Bauhaus. During the following decade he designed glass paintings, numerous pieces of furniture as well as glass and metal devices. At the time, color played hardly any role in Albers' work. Probably inspired by Theo van Doesburg ("De Stijl"), the artist created clear arrangement, independent from nature. A decisive continuum in Albers' work is the continuous variation of individual themes and subjects. After the Nazis closed Bauhaus in 1933, Albers went to Black Mountain College in Ashville, NC and moved to the United States. In 1958 Albers was director emeritus of the Art School of the Institute of Fine Arts at the University of Yale.
Netistä löytyy hänestä vaikka kuinka paljon tietoa.
Hänen töitään on maailman joka kolkassa museoissa ja työt sekä opetukset ovat vaikuttaneet maalaustaiteisiin todella paljon.
Olen opettanut 85- alkaen värihahmotus nimistä oppiainetta, jossa käsittelimme Goethen luonnontieteellisiä havaintoja ja Albersin värien vuorovaikutusta. Olen yhä edelleen vetänyt lyhytkursseja ko. aineesta selityksin miten nämä ovat vaikuttaneet maalaustaiteisiin, mutta näiden sisältöjen selittäminen näissä suorastaan vihamielisissä ympäristöissä se on mahdotonta.
Tiedon omaksuminen on mahdotonta jos on jo täynnä omia uskomuksiaan eikä epäile niiden oikeellisuutta. Näinhän se on uskonnoissakin.
Minä olen jo kokenut ja onnistunut ei tarvitse enää kokeilla. Valo on harvoin valkoista vaikka se äkkiä katsottuna siltä näyttää, siitä voi lähteä tutkimaan sen ominaisuuksia.

Lue lisää

raskasta luettavaa. Pistä väli kappaleiden väliin niin katsotaan jaksaako lukea..

BARE kirjoitti:

Taidemaalaus on vaikeaa ymmärtää, koska en valehtele itselleni. Vaan jos en ymmärrä jotain koitan parhaani ymmärtää sitä, joskus tosin päädyn siihen että muut ihmiset valehtelevat ja luovat illuusion siitä että joku on totta, vaikka se kuitenkaan ei ole.

"Tällä edellisellä tahdon kertoa siitä että nämä teidän nykyiset käsityksenne kuvataiteista periytyy teidän omista kokemuksista, jotka saattavat olla vaikka sieltä vanhasta taiteesta, jota olette lapsena katselleet, ehkä vanhempienne johdolla tai kenties opettajan mieltymyksien ohjaamana. Jostainhan te olette ne omat käsitykset luoneet, joita nyt ihmettelyn vallassa yritätte käytäntöön sovittaa. "

Eikö sun käsitykset kuvataiteesta tai mistä vaan, periydy sun omista kokemuksista? Mun ainakin periytyy.

"Se miksi alun perin lähdin Tällä palstalla ko. koulun opetuksia arvioimaan, johtui siitä, että näin selvästi, että opetuksesta puuttui kokonaan perusta eli kokonaisvaltaisen kuvapinnan käyttö ja sen harjoituksen ohjaaminen."

Mun mielestä toi ei ole mikään kauhean tärkeä perusta. Paljon tärkeämpää on nähdä totuudenmukaisesti. Eli juuri valöörit, mittasuhteet, anatomia jne.

Juuri puhuin siitä että kompositiota ei voida opiskella ennenkuin osataan piirtää.

Enemmän noissa töissä maalataan valoa kuin missään kuvataideakatemiasta tai taikista tulleissa töissä. Valöörit ovat paljon tarkemmin observoidut. Eivät ehkä "siristä" silmiään tai jollain muulla tavalla yleistä noita varjoalueita, mutta siltikin paljon paremmin observoivat näkemäänsä kuin missään muussa suomalaisessa koulussa.

Florence academy of artissa todellakin maalataan valoa, eli ollaan tosi uskollisia sille "valoefektille", mutta sielä ollaan myös uskollisia mittasuhteille ja muodolle.

En tajua että kenenkään maalaisjärki ei sano mitään siinä kohdassa kun katsoo jotain kuvataideakatemian, taikin tai muitten suomalaisten koulujen lopputöitä ja vertaa niitä noihin kotkan töihin. Pitäisi olla itsestään selvää missä koulussa oikeasti harjoitellaan.


Pitää vielä sanoa että mun mielestä sä olet itse kyllä täysin harhautunut. Perustat käsitykseks kaikkeen sen pohjalle mitä joku virallinen taho sanoo. Mua ei kiinosta onko jollakin joku titteli tai mitä taidehistoria sanoo, mua kiinostaa se miltä ne työt näyttää tai millaista kehitystä oppilaat saaneet aikaan koulussa.

Mun mielestä nimen omaan tämä on taidetta ja taitoa:
http://www.jacobcollinspaintings.com/
http://www.adriangottlieb.com/gallery
http://www.nelsonshanks.com/galleries_portraits_01.html
http://www.rupertalexander.com/index.asp
http://www.ameralart.com/paintings.html

ei tämä
http://www.kuva.fi/portal/kuvagalleria/
http://www.taik.fi/frami/

En tajua miten tosta ei pysty silmämääräisesti tajuamaan että noissa alimmissa paikoissa ei opeteta perusteita.

Lue lisää

Olen täysi samaa mieltä kanssasi. Ei voi kun ihmetellä tätä Suomen fakkiintunutta taide-elämää. Onneksi rantautui sentään tuo Kotkan koulutus tänne taiteenreunamaille..

Paljon on tehtävää, paljon on paikallaan tököttäviä panssariesteitä - tai puuukkoja, tai jäsenkirjapellejä.. Täytyy ehkä itsekin hakea vauhtia ulkomailta.

Koulutettu kirjoitti:

Rubert Alexander maalauksissa oli pari maalausta, joissa oli jonkinasteinen maalauksellinen ote sekin lähinnä tukassa ja taustassa pantu sellaisia vaaleita ”haikuja”.
Muut olivat valokuvamaisia siis kilpailua valokuvan kanssa, jossa mielestäni ei ole mitään mieltä maalata sitä valokuvaa uudestaan ainakaan sellaisilla sävyillä mitä oli käytetty. 1600- luvun realismi tulee mieleen niitä katsellessa onko mielekästä palata sellaiseen maalaustaiteessa. Sehän on enemmän taitoa kuin taidetta. Olet kuitenkin itse kovin vakuuttunut noista kuvista niin jokainen tulee onnelliseksi omillaan. Menepäs tarjoamaan sellaisia johonkin merkittävään galleriaan Suomessa niin arvelen, ettei onnistu näyttelyn saaminen.
Näistä alemmista kotimaisista saavutuksista olen samaa mieltä, että heikoksi on mennyt taso ja voi vain lohduttautua sillä, että sehän näkyy myös tällä palstalla maalauksen, tietämisestä ja osaamisesta olemme erkanemassa vauhdilla, koska uudet polvet eivät enää viitsi ja jaksa opiskella pitkiä jaksoja. Mutta kuitenkin kärkiluokan gallerioissa näkee vielä hyvää taidetta. Ei tämä kuitenkaan edellytä sitä, että palaisimme jonnekin 1600 luvulle taiteessa.
Peräänkuulutit Albersin vaikutusta taidemaalaukseen.
Josef Albers started his academic education in Berlin, Essen and Munich. In 1920 he took up his studies at the Weimar Bauhaus. His successful careeer as an art teacher began in 1923, when he was commissioned to run the workshop for glass painting at the Weimar Bauhaus. During the following decade he designed glass paintings, numerous pieces of furniture as well as glass and metal devices. At the time, color played hardly any role in Albers' work. Probably inspired by Theo van Doesburg ("De Stijl"), the artist created clear arrangement, independent from nature. A decisive continuum in Albers' work is the continuous variation of individual themes and subjects. After the Nazis closed Bauhaus in 1933, Albers went to Black Mountain College in Ashville, NC and moved to the United States. In 1958 Albers was director emeritus of the Art School of the Institute of Fine Arts at the University of Yale.
Netistä löytyy hänestä vaikka kuinka paljon tietoa.
Hänen töitään on maailman joka kolkassa museoissa ja työt sekä opetukset ovat vaikuttaneet maalaustaiteisiin todella paljon.
Olen opettanut 85- alkaen värihahmotus nimistä oppiainetta, jossa käsittelimme Goethen luonnontieteellisiä havaintoja ja Albersin värien vuorovaikutusta. Olen yhä edelleen vetänyt lyhytkursseja ko. aineesta selityksin miten nämä ovat vaikuttaneet maalaustaiteisiin, mutta näiden sisältöjen selittäminen näissä suorastaan vihamielisissä ympäristöissä se on mahdotonta.
Tiedon omaksuminen on mahdotonta jos on jo täynnä omia uskomuksiaan eikä epäile niiden oikeellisuutta. Näinhän se on uskonnoissakin.
Minä olen jo kokenut ja onnistunut ei tarvitse enää kokeilla. Valo on harvoin valkoista vaikka se äkkiä katsottuna siltä näyttää, siitä voi lähteä tutkimaan sen ominaisuuksia.

Lue lisää

mitään valokuvauksesta saatikka maalauksesta. Ilmeissesti olet se paska ympyrän piirtäjä, jolta ei onnistu edes ympyrän piirtäminen saatikka värittäminen öljyväreillä.

"olivat valokuvamaisia siis kilpailua valokuvan kanssa"

Koulutettu kirjoitti:

Rubert Alexander maalauksissa oli pari maalausta, joissa oli jonkinasteinen maalauksellinen ote sekin lähinnä tukassa ja taustassa pantu sellaisia vaaleita ”haikuja”.
Muut olivat valokuvamaisia siis kilpailua valokuvan kanssa, jossa mielestäni ei ole mitään mieltä maalata sitä valokuvaa uudestaan ainakaan sellaisilla sävyillä mitä oli käytetty. 1600- luvun realismi tulee mieleen niitä katsellessa onko mielekästä palata sellaiseen maalaustaiteessa. Sehän on enemmän taitoa kuin taidetta. Olet kuitenkin itse kovin vakuuttunut noista kuvista niin jokainen tulee onnelliseksi omillaan. Menepäs tarjoamaan sellaisia johonkin merkittävään galleriaan Suomessa niin arvelen, ettei onnistu näyttelyn saaminen.
Näistä alemmista kotimaisista saavutuksista olen samaa mieltä, että heikoksi on mennyt taso ja voi vain lohduttautua sillä, että sehän näkyy myös tällä palstalla maalauksen, tietämisestä ja osaamisesta olemme erkanemassa vauhdilla, koska uudet polvet eivät enää viitsi ja jaksa opiskella pitkiä jaksoja. Mutta kuitenkin kärkiluokan gallerioissa näkee vielä hyvää taidetta. Ei tämä kuitenkaan edellytä sitä, että palaisimme jonnekin 1600 luvulle taiteessa.
Peräänkuulutit Albersin vaikutusta taidemaalaukseen.
Josef Albers started his academic education in Berlin, Essen and Munich. In 1920 he took up his studies at the Weimar Bauhaus. His successful careeer as an art teacher began in 1923, when he was commissioned to run the workshop for glass painting at the Weimar Bauhaus. During the following decade he designed glass paintings, numerous pieces of furniture as well as glass and metal devices. At the time, color played hardly any role in Albers' work. Probably inspired by Theo van Doesburg ("De Stijl"), the artist created clear arrangement, independent from nature. A decisive continuum in Albers' work is the continuous variation of individual themes and subjects. After the Nazis closed Bauhaus in 1933, Albers went to Black Mountain College in Ashville, NC and moved to the United States. In 1958 Albers was director emeritus of the Art School of the Institute of Fine Arts at the University of Yale.
Netistä löytyy hänestä vaikka kuinka paljon tietoa.
Hänen töitään on maailman joka kolkassa museoissa ja työt sekä opetukset ovat vaikuttaneet maalaustaiteisiin todella paljon.
Olen opettanut 85- alkaen värihahmotus nimistä oppiainetta, jossa käsittelimme Goethen luonnontieteellisiä havaintoja ja Albersin värien vuorovaikutusta. Olen yhä edelleen vetänyt lyhytkursseja ko. aineesta selityksin miten nämä ovat vaikuttaneet maalaustaiteisiin, mutta näiden sisältöjen selittäminen näissä suorastaan vihamielisissä ympäristöissä se on mahdotonta.
Tiedon omaksuminen on mahdotonta jos on jo täynnä omia uskomuksiaan eikä epäile niiden oikeellisuutta. Näinhän se on uskonnoissakin.
Minä olen jo kokenut ja onnistunut ei tarvitse enää kokeilla. Valo on harvoin valkoista vaikka se äkkiä katsottuna siltä näyttää, siitä voi lähteä tutkimaan sen ominaisuuksia.

Lue lisää

Voisiko olla niin että valokuvissa on mittasuhteet jne. oikein. Valöörit, kolmiulotteisten ja kaksiulotteisten muotojen artikulointi, värit ja "ele" ei sitten taas välttämättä ole"... Puhumattakaan sitten siitä että kompositiota ja aivan mitä vaan aspektia pystytään tarpeen tulemaan muokkaamaan...

Mä en näe noita maalareita tai maalauksia mitenkään valokuvan kilpailuna. Näen noi hyvinä realistisina maalauksina.

Ei tossa olla palaamassa suoranaisesti mihinkään? Siinä on vanhaa tekniikkaa, yhdistelty uusiin juttuihin, joilla on maalattu sitten maalareitten mielestä mielenkiintoisia aiheita. En näe tota minään caravaggion, riberan tai velasquessin matkimisena. Toisaalta voiko jotain klassisen musiikin säveltäjää syyttää siitä että hän on inspiroitunut bachista ja mozartista? Tai ehkä mä voisin väittää että kaikki jotka maalaa ei esittävää vaan matkii picassoa ja cezannea.


"Menepäs tarjoamaan sellaisia johonkin merkittävään galleriaan Suomessa niin arvelen, ettei onnistu näyttelyn saaminen. "

En voi mennä tarjoamaan sellaista johonkin suomalaiseen galleriaan, koska en pysty maalaamaan tollasia. Ja sitä paitsi onhan Galerie oljemarkilla ollut kohta melkeen kaikkien suomalaisten tasokkaitten realistien näyttely? :D Ja todella hyvin on heillä mennyt.

Ja jos joku suomalainen galleria ei ota realistisia töitä esille, niin se ei merkitse sitä että ne realistiset työt olis jotenkin huonompia kuin jotkut tilkkutäkin näköiset väri sommitelmat, tai villasukista ja haloista kasatut installaatiot. Se vaan todistaa tätä vääntynyttä nykypäivän taideskeneä.


"Tiedon omaksuminen on mahdotonta jos on jo täynnä omia uskomuksiaan eikä epäile niiden oikeellisuutta. Näinhän se on uskonnoissakin.
Minä olen jo kokenut ja onnistunut ei tarvitse enää kokeilla."

Eli olet sitä mieltä että tiedät että me ollaan väärässä, ja me ei nyt vaan lähdetä kokeilemaan tätä sun väri ilma ipressiomaalausta, joka on oikeasti se tapa jolla eläväämallia maalataan? En tiedä kenellä tässä on nyt pinttyneet käsitykset.

tietävän kirjoitti:

mitään valokuvauksesta saatikka maalauksesta. Ilmeissesti olet se paska ympyrän piirtäjä, jolta ei onnistu edes ympyrän piirtäminen saatikka värittäminen öljyväreillä.

"olivat valokuvamaisia siis kilpailua valokuvan kanssa"

Lue lisää

Koeta hyvä mies pysyä omassa ketjussas!

mestarin nimen... kirjoitti:

..vai eikö kestä päivänvaloa?

...kylhän sä sen nimen ja ne muutkin nimet siellä tiedät! ;) ;)

BARE kirjoitti:

Hmm ei ole noin yksinkertaista. Mun mielestä se lahjakuus on enemmänkin jotain intohimoa ja peräänantamatonta tahtoa kehittyä paremmaksi ja harjoitella. On tosin totta että kuvataiteeseen liittyy varmasti jonkun verran jotain luonnonlahjakuuttakin...

Tosin monet ihmiset tuntuvat mystifiovat koko homman ja väittävän että koko hommahan on kiinni jostain lahjoista ja sitä kautta ikääkuin hyväksyttävänsä oman huonoutensa, koska eivät kuitenkaan pystyisi tekemään hyviä töitä, koska ovat vaan "lahjattomia".


Ajattelin itse niin että on tosi lahjakkaita ihmisiä jotka saavat vaan työt näyttämään tosi hyviltä. Mutta sitten kun rupesin itse harjoittelemaan oikeen todenteolla ja näkemään muitten kehitystä tuola firenzeläisessä taidekoulussa tajusin että ei ole mitään sellaista suurta ainesosaa kuin lahjakkuus. Suurin osa todella nopeasti kehittyvistä, ovat harjoitelleet itsekseen vuosia ja omaavat älyttömän halun kehittyä, eivätkä lannistu ensimmäisestä takaiskusta.

Lue lisää

Nyt mä tiedän kuka sä Bare olet! Etunimesi eka kirjain on J. Mietinkin pitkään josko se olet sinä ja kyllä se olet sinä! HAA.. Mutta nyt paljastit itsesi kahdesta täällä kirjoittamastasi viestistä..aikaisemmin yritit hämätä ja onnsituitkin siinä..ei se mitään ihannoin taulujasi ja voisit ihan hyvin vaikka esitellä taidetasi täällä..niin hyvää se on. ja pst. en ole ainoa tuota mieltä

käväisin juuri sivuillasi!

mestarin nimen... kirjoitti:

..vai eikö kestä päivänvaloa?

Todennäköisesti joku heistä:
http://www.florenceacademyofart.com/faculty.php

Jos on kyse siis tuon koulun jostain opettajasta joka vapaa-ajallaan ohjaa kursseja.

BARE kirjoitti:

Todennäköisesti joku heistä:
http://www.florenceacademyofart.com/faculty.php

Jos on kyse siis tuon koulun jostain opettajasta joka vapaa-ajallaan ohjaa kursseja.

Lue lisää

kun käväisen galleriassasi niin muistutan sinua baresta!

BARE kirjoitti:

Todennäköisesti joku heistä:
http://www.florenceacademyofart.com/faculty.php

Jos on kyse siis tuon koulun jostain opettajasta joka vapaa-ajallaan ohjaa kursseja.

Lue lisää

Hän on sinunkin tuttavasi, bare. ;)

hyvin kirjoitti:

Hän on sinunkin tuttavasi, bare. ;)

Oot erehtynyt nyt henkilöstä. En ole todennäköisesti se joksi mua luulet sry...

Tiedän että täälä on kai yksi tai useita? jotka esiintyvät ties millä nimimerkeillä milloinkin. Mutta en ole nyt todennäköisesti se joksi mua luulet.

Olen 23 vuotias mies espoosta, joka opiskelee firenzessä ja itsekseen klassista kuvataidetta. En ole joku ammattimaalari jolla on joku oma galleria... sry to dissapoint you ;)

BARE kirjoitti:

Monet todella hyvät 1900-l ja 2000-l vaikuttaneet realistista maalaavat maalarit on aloittaneet myöhäsessä teini-iässä tai vähän päälle 20 vuotiaina.

Ennen saattoi olla että maalarit aloittivat todella aikaisin.

Mä en itse edes tajua miksi kaikki ovat niin älyttömän kiinostuneita tästä lahjakkuus aiheesta. Koska mä en näe sitä mitenkään mielenkiintoiseksi. Mun mielestä kaikkein tärkeintä on levittää oikeaa tietämystä ja keskustella taiteesta, eikä spekuloida onko jonkun taidot saatu taivaan lahjana vai harjoittelemalla, kun kuitenkin tiedetään jo valmiiksi että suurin osa todella hyvistä maalareista kertoo vaan harjoitelleensa. Eikä ole löydetty ketään joka sanoo harjoitteleensa vaikkapa 5000 tuntia eikä vieläkään hallitse perusteita.

Sen takia mä näkisin että tärkeintä on vaan keskittyä omaan kehitykseensä ja siihen mitä haluaa tehdä ja vaihtaa ideoita, eikä niinkään syytellä itseään siitä että ei ole itsensä lahjakas tai nostaa jotain jalustalle koska uskoo sen olevan joku taivaan lahja.

Lue lisää

Periaatteessa suhteellisen lahjaton kaveri kyllä voi oppia piirtämään/ maalaamaan, mutta työt jäävät vain keskinkertaisiksi. Huipputyöt vaativat kovan harjoittelun lisäksi synnynnäistä "Lahjakkuutta". Näin se vaan menee.. :)

BARE kirjoitti:

Oot erehtynyt nyt henkilöstä. En ole todennäköisesti se joksi mua luulet sry...

Tiedän että täälä on kai yksi tai useita? jotka esiintyvät ties millä nimimerkeillä milloinkin. Mutta en ole nyt todennäköisesti se joksi mua luulet.

Olen 23 vuotias mies espoosta, joka opiskelee firenzessä ja itsekseen klassista kuvataidetta. En ole joku ammattimaalari jolla on joku oma galleria... sry to dissapoint you ;)

Lue lisää

sry to say, mut 23-v mies ei kirjota noin ku sä kirjotat. :)

BARE kirjoitti:

Oot erehtynyt nyt henkilöstä. En ole todennäköisesti se joksi mua luulet sry...

Tiedän että täälä on kai yksi tai useita? jotka esiintyvät ties millä nimimerkeillä milloinkin. Mutta en ole nyt todennäköisesti se joksi mua luulet.

Olen 23 vuotias mies espoosta, joka opiskelee firenzessä ja itsekseen klassista kuvataidetta. En ole joku ammattimaalari jolla on joku oma galleria... sry to dissapoint you ;)

Lue lisää

sitäpaitsi vaikka muut käyttää baren nimim. se näkyy heti!

menitpä' ansaan kirjoitti:

sitäpaitsi vaikka muut käyttää baren nimim. se näkyy heti!

No mulla on paukut loppu nyt. En tiedä miten voisin enää todistaa olevani kuka olen... Voi olla että joudut sitten luulemaan että olen joku muu sitten :(

Anthon kirjoitti:

Periaatteessa suhteellisen lahjaton kaveri kyllä voi oppia piirtämään/ maalaamaan, mutta työt jäävät vain keskinkertaisiksi. Huipputyöt vaativat kovan harjoittelun lisäksi synnynnäistä "Lahjakkuutta". Näin se vaan menee.. :)

Lue lisää

Haluaisin nähdä näitä huipputöitä. Siis nykypäivän maalarin huipputöitä... Sellanen tunne että te puhutte jostain ei esittävästä ja mä puhun klassisesta taiteesta.

Mä en ole vielä monta sellaista taiteilijaa löytänyt että ei voisi jotenkin sitä työn laatua johtaa asenteeseen ja harjoitteluun :)... Toisaalta en sitten tiedä onko se peräänantamattomuus harjoittelussa ja asenne ja varhaisessa vaiheessa elämää jotenkin saatu lahjana. Ainakin tiedän että noita asioita on helppo manipuloida itsessään. Jotenkin kuullostaa vaan tosi naiivilta sanoa että "kuka vaanhan voi harjoitella, mutta sitten loppu peleissä selviää, että kenellä on lahjoja ja kenellä ei."

Koska mä olen itse kulkenut sitä "harjoittelun tietä", jos näinkin runollisesti voi todeta. Niin voin sanoa että se prosessi todella muuttaa keskittymiskykyä, luontaista piirustustaitoa ja melkeen kaikkia ajattelu aspekteja. Enkä pysty tajuamaan mitä ihmettä tohon sitten vielä tarvitaan? Tietysti pitää olla tajua elämään liittyvistä asioista, jotta tajuaa maalata jotain merkityksellistä.

Usein toisaalta melkeempä kukaan joka niin pitkälle jaksaa vääntää että pystyy maalaamaan kuin vaikkapa toi Collins tai rupert alexander, niin ei ole voinut olla täysin miettimättä ja filosofoimatta asioita. Joten en usko siihenkään että treenaus ja joku yleinen halu ajatella elämän asioita olisi erillään... Se kaikki on sitä samaa pakettia mun mielestä.

BARE kirjoitti:

Haluaisin nähdä näitä huipputöitä. Siis nykypäivän maalarin huipputöitä... Sellanen tunne että te puhutte jostain ei esittävästä ja mä puhun klassisesta taiteesta.

Mä en ole vielä monta sellaista taiteilijaa löytänyt että ei voisi jotenkin sitä työn laatua johtaa asenteeseen ja harjoitteluun :)... Toisaalta en sitten tiedä onko se peräänantamattomuus harjoittelussa ja asenne ja varhaisessa vaiheessa elämää jotenkin saatu lahjana. Ainakin tiedän että noita asioita on helppo manipuloida itsessään. Jotenkin kuullostaa vaan tosi naiivilta sanoa että "kuka vaanhan voi harjoitella, mutta sitten loppu peleissä selviää, että kenellä on lahjoja ja kenellä ei."

Koska mä olen itse kulkenut sitä "harjoittelun tietä", jos näinkin runollisesti voi todeta. Niin voin sanoa että se prosessi todella muuttaa keskittymiskykyä, luontaista piirustustaitoa ja melkeen kaikkia ajattelu aspekteja. Enkä pysty tajuamaan mitä ihmettä tohon sitten vielä tarvitaan? Tietysti pitää olla tajua elämään liittyvistä asioista, jotta tajuaa maalata jotain merkityksellistä.

Usein toisaalta melkeempä kukaan joka niin pitkälle jaksaa vääntää että pystyy maalaamaan kuin vaikkapa toi Collins tai rupert alexander, niin ei ole voinut olla täysin miettimättä ja filosofoimatta asioita. Joten en usko siihenkään että treenaus ja joku yleinen halu ajatella elämän asioita olisi erillään... Se kaikki on sitä samaa pakettia mun mielestä.

Lue lisää

tavallaan oikeilla jäjillä, mutta ota kuitenkin huomioon, että harjoittelun ja filosofioinnin määrä ei läheskään aina vastaa tehtävien teoksien laatua, siispä ainoastaan henkilöt jotka omaavat synnynnäistä lahjakkuutta voivat tulla kovalla harjoittelulla mestareiksi.. lahjakkuutta.. lahjakkuutta.. . Kannatan itsekin realismia ja maalaan realistisia öljyväritöitä mutta voin sanoa että en ihan vielä ole huipulla, mutta tiedän että pääsen sinne jos vain jaksan tarpeeksi panostaa. Ja noi kouluthan on tarkoitettu nimenomaan lahjattomia varten ;)
Toi viimenen oli sitten vitsi :D

BARE kirjoitti:

Monet todella hyvät 1900-l ja 2000-l vaikuttaneet realistista maalaavat maalarit on aloittaneet myöhäsessä teini-iässä tai vähän päälle 20 vuotiaina.

Ennen saattoi olla että maalarit aloittivat todella aikaisin.

Mä en itse edes tajua miksi kaikki ovat niin älyttömän kiinostuneita tästä lahjakkuus aiheesta. Koska mä en näe sitä mitenkään mielenkiintoiseksi. Mun mielestä kaikkein tärkeintä on levittää oikeaa tietämystä ja keskustella taiteesta, eikä spekuloida onko jonkun taidot saatu taivaan lahjana vai harjoittelemalla, kun kuitenkin tiedetään jo valmiiksi että suurin osa todella hyvistä maalareista kertoo vaan harjoitelleensa. Eikä ole löydetty ketään joka sanoo harjoitteleensa vaikkapa 5000 tuntia eikä vieläkään hallitse perusteita.

Sen takia mä näkisin että tärkeintä on vaan keskittyä omaan kehitykseensä ja siihen mitä haluaa tehdä ja vaihtaa ideoita, eikä niinkään syytellä itseään siitä että ei ole itsensä lahjakas tai nostaa jotain jalustalle koska uskoo sen olevan joku taivaan lahja.

Lue lisää

Kun muistelee omaa taidekouluaikaa, niin heti erottuivat maallimaalauksessa ja –piirtämisessä ne, jotka osasivat muita enemmän. Nämä jotka osasivat enemmän myös kehittyivät koko ajan. Sen sijaan ne, jotka olivat taitotasoltaan vähemmän osaavia, eivät kehittyneet juuri lainkaan.

Nämä taidollisesti ”näköistaidetta” vähemmän osaavat suuntautuivatkin sitten enemmän abstraktin ilmaisun suuntaan. Ne, jotka pystyivät tekemään näköistä, pystyivät tekemään ja valitsemaan huomattavasti vapaammin maalaustyylinsä, aiheensa sekä käsittelytavan. Skaala olikin huomattavan laaja realistisesta abstraktiin. Hyvä taitotason oppilaat myös harjoittelivat ahkerammin kuin muut.

Nykyään ainoastaan ”näköistä” aikaansaaneet ovat pärjänneet maalareina, muut ovat suuntautuneet muille aloille ja työskentelevät päätoimisesti muissa töissä.

Sama havainto myös kuvanveistäjistä. Ne, jotka osasivat piirtää (veistäjissä onkin aivan erinomaisia piirtäjiä) ihmistä, ovat pärjänneet.

Ja tämä ei tarkoita sitä, että näköistä aikaansaaneet opiskelijoiden nykytuotantokin olisi näköistaidetta. Kyse on vain siitä että riittävä taidollinen osaaminen ei rajoita luovuutta vaan vapauttaa. Pidemmän päälle tällä merkittävä vaikutus taideopiskelijan tulevaisuuteen taiteilijana.

Siten jo lähtötaso ennakoi merkittävästi kuinka taidollinen osaaminen tulee tulevaisuudessakin käytännössä kehittymään. Opetuksen alettua voikin arvioida mihin taiteen alueelle kannattaa panostaa aikaa ja energiaa vertaamalla osaamistaan ja kehittymistään muiden tilanteeseen.

mussini kirjoitti:

Kun muistelee omaa taidekouluaikaa, niin heti erottuivat maallimaalauksessa ja –piirtämisessä ne, jotka osasivat muita enemmän. Nämä jotka osasivat enemmän myös kehittyivät koko ajan. Sen sijaan ne, jotka olivat taitotasoltaan vähemmän osaavia, eivät kehittyneet juuri lainkaan.

Nämä taidollisesti ”näköistaidetta” vähemmän osaavat suuntautuivatkin sitten enemmän abstraktin ilmaisun suuntaan. Ne, jotka pystyivät tekemään näköistä, pystyivät tekemään ja valitsemaan huomattavasti vapaammin maalaustyylinsä, aiheensa sekä käsittelytavan. Skaala olikin huomattavan laaja realistisesta abstraktiin. Hyvä taitotason oppilaat myös harjoittelivat ahkerammin kuin muut.

Nykyään ainoastaan ”näköistä” aikaansaaneet ovat pärjänneet maalareina, muut ovat suuntautuneet muille aloille ja työskentelevät päätoimisesti muissa töissä.

Sama havainto myös kuvanveistäjistä. Ne, jotka osasivat piirtää (veistäjissä onkin aivan erinomaisia piirtäjiä) ihmistä, ovat pärjänneet.

Ja tämä ei tarkoita sitä, että näköistä aikaansaaneet opiskelijoiden nykytuotantokin olisi näköistaidetta. Kyse on vain siitä että riittävä taidollinen osaaminen ei rajoita luovuutta vaan vapauttaa. Pidemmän päälle tällä merkittävä vaikutus taideopiskelijan tulevaisuuteen taiteilijana.

Siten jo lähtötaso ennakoi merkittävästi kuinka taidollinen osaaminen tulee tulevaisuudessakin käytännössä kehittymään. Opetuksen alettua voikin arvioida mihin taiteen alueelle kannattaa panostaa aikaa ja energiaa vertaamalla osaamistaan ja kehittymistään muiden tilanteeseen.

Lue lisää

tulemaan. Makuasia joka yleensä paljastaa!

Harkitsen hakemista tähän kouluun!

Ainoa asia joka huolestuttaa on se, että opet puhuu venäjää. Jos oppilaista joku sattuu puhumaan venäjää tai jopa useampikin (?) niin opet sitten luonnollisesti puhuu venäjää heidän kanssaan. Tottakai.

Tiedän tulkki on kyllä paikalla ja tulkkaa. ok. hyvä!

Sain juuri täällä pääkaupunkiseudulla kokea sen että puolet luokasta oli venäläisiä ja opekin oli venäläinen ja puhui vain vaivoin suomea. Silloin kaikki keskustelu tapahtui venäjäksi. Kolmne vuotta venäjää itsekkin opiskelleena sain aiheen keskusteluista maalaustunneilla yleensä selville mutta se asia kyllä jäi epäselväksi. En siis ymmärtänyt mitä ympärillä puhuttiin.

Minua vaivaisella suomen kielellä opettaja kerran neuvoi: "voit jatkaa". Se oli aihnoa opetus jonka minä sain vieraalla kielellä puolen vuoden aikana, koska kaikki höpöttivät venäjää. Eikä opettaja edes vaivautunut opettamaan tai sanomaan mitään maaluksistani. Muita neuvoi kylläkin 20 min kerrallaan. Harmitti, koska noista venäjän kielisistä keskusteluista olisi varmasti oppinut paljon tekniikkaa, väline/materiaali oppia ja maalausta yleensäkin.

Tällaista en haluaisi toistuvan uudelleen. Se oli kertakaikkiaan epämiellyttävä kokemus. Lisäksi ope oli aikoinaan valmistunut juuri tuosta samaisesta repin instituutista venäjältä, joten tietoa ja taitoa hänellä kyllä olisi.

kaikki puhuu venäjää kirjoitti:

Harkitsen hakemista tähän kouluun!

Ainoa asia joka huolestuttaa on se, että opet puhuu venäjää. Jos oppilaista joku sattuu puhumaan venäjää tai jopa useampikin (?) niin opet sitten luonnollisesti puhuu venäjää heidän kanssaan. Tottakai.

Tiedän tulkki on kyllä paikalla ja tulkkaa. ok. hyvä!

Sain juuri täällä pääkaupunkiseudulla kokea sen että puolet luokasta oli venäläisiä ja opekin oli venäläinen ja puhui vain vaivoin suomea. Silloin kaikki keskustelu tapahtui venäjäksi. Kolmne vuotta venäjää itsekkin opiskelleena sain aiheen keskusteluista maalaustunneilla yleensä selville mutta se asia kyllä jäi epäselväksi. En siis ymmärtänyt mitä ympärillä puhuttiin.

Minua vaivaisella suomen kielellä opettaja kerran neuvoi: "voit jatkaa". Se oli aihnoa opetus jonka minä sain vieraalla kielellä puolen vuoden aikana, koska kaikki höpöttivät venäjää. Eikä opettaja edes vaivautunut opettamaan tai sanomaan mitään maaluksistani. Muita neuvoi kylläkin 20 min kerrallaan. Harmitti, koska noista venäjän kielisistä keskusteluista olisi varmasti oppinut paljon tekniikkaa, väline/materiaali oppia ja maalausta yleensäkin.

Tällaista en haluaisi toistuvan uudelleen. Se oli kertakaikkiaan epämiellyttävä kokemus. Lisäksi ope oli aikoinaan valmistunut juuri tuosta samaisesta repin instituutista venäjältä, joten tietoa ja taitoa hänellä kyllä olisi.

Lue lisää

ja tällaista se oli joidenkin oppilaiden kohdalla. Kokemus on epämiellyttävä. Veikkaanpa, että tällä kurssilla voi käydä ihan samalla tavalla. Kaikkia ei opeteta, kaikille ei maalata, toisille sitäkin enemmän, eihän se 2-3h opetusaika millään riitä kaikille. Ei tätä sinun kohdallasi tietenkään etukäteen voi ennustaa, miten tulee menemään.

kaikki puhuu venäjää kirjoitti:

Harkitsen hakemista tähän kouluun!

Ainoa asia joka huolestuttaa on se, että opet puhuu venäjää. Jos oppilaista joku sattuu puhumaan venäjää tai jopa useampikin (?) niin opet sitten luonnollisesti puhuu venäjää heidän kanssaan. Tottakai.

Tiedän tulkki on kyllä paikalla ja tulkkaa. ok. hyvä!

Sain juuri täällä pääkaupunkiseudulla kokea sen että puolet luokasta oli venäläisiä ja opekin oli venäläinen ja puhui vain vaivoin suomea. Silloin kaikki keskustelu tapahtui venäjäksi. Kolmne vuotta venäjää itsekkin opiskelleena sain aiheen keskusteluista maalaustunneilla yleensä selville mutta se asia kyllä jäi epäselväksi. En siis ymmärtänyt mitä ympärillä puhuttiin.

Minua vaivaisella suomen kielellä opettaja kerran neuvoi: "voit jatkaa". Se oli aihnoa opetus jonka minä sain vieraalla kielellä puolen vuoden aikana, koska kaikki höpöttivät venäjää. Eikä opettaja edes vaivautunut opettamaan tai sanomaan mitään maaluksistani. Muita neuvoi kylläkin 20 min kerrallaan. Harmitti, koska noista venäjän kielisistä keskusteluista olisi varmasti oppinut paljon tekniikkaa, väline/materiaali oppia ja maalausta yleensäkin.

Tällaista en haluaisi toistuvan uudelleen. Se oli kertakaikkiaan epämiellyttävä kokemus. Lisäksi ope oli aikoinaan valmistunut juuri tuosta samaisesta repin instituutista venäjältä, joten tietoa ja taitoa hänellä kyllä olisi.

Lue lisää

Tulkki kulkee opettajan mukana oppilaan luota toiselle ja on aina valmis tulkkaamaan.

Kyllähän opettajilla on usein joitakin "suosikkioppilaita" joiden luona he voivat viipyä pitempän, mutta aina voi pyytää opettajan pysähtymään tai tarvittaessa hakemaan luokseen.

Tulkkaus ei ole mikään ongelma. Yleensäkin oppilaista vain harva osaa venäjää. Opettajan kanssa voi kyllä sitten keskustella suomeksi, venäksi - tai vaikka saameksi kahden kesken, sillähän ei ole mitään väliä.

Joka tapauksessa kaikki yleisesti kuultavaksi tarkoitetut jutut tulkataan - tietenkin.

aloittaja, johon tässä keskustelussa viittaat. Taidat myös yhtyä omaan näkemykseesi. Vaikuttaa myös siltä että esiinnyt tassä keskustelussa ainakin kahdella tai useammalla nimimerkillä. Neuvo myös koulun tuleville opiskelijoille: Korkokengät ja avokaulainen pusero mukaan, opetus voi olla tasokasta hyvin varustautuneille NUORILLE naisille, mutta ei väliin pudonneille. Taisit saadakkin muita enemmän opetusaikaa...

Ero opetuksessa piilee siinä, kestääkö näyttäminen minuutteja, vai tunteja. Toisen työn tekemisellä, jopa 70-100%:sti ja toisen työn ohjaamisella, on selkeä ero. Tämä oppilaalle maalataan taulu, tyyli koski lähes kaikkia opettajia, ei vain F: ää. Voiko nämä opettajien, tässä mittakaavassa maalaamat ja piirtämät työt olla enää omia? Voiko niitä enää esitellä omina?!!! Jos ja kun esitellään, huijataanko?

Sellaisen käsityksen sain, että opettajista ainoastaan O, ei suostunut, maalaamaan oppilaan työtä "paremmaksi". Vaikka jotkut oppilaat niin olisivat halunneet. Hän korjaili vain virheitä ja ohjasi. Hän ehtikin käydä oppilaiden töiden luona useamman kerran.

tämän ketjun kirjoitti:

aloittaja, johon tässä keskustelussa viittaat. Taidat myös yhtyä omaan näkemykseesi. Vaikuttaa myös siltä että esiinnyt tassä keskustelussa ainakin kahdella tai useammalla nimimerkillä. Neuvo myös koulun tuleville opiskelijoille: Korkokengät ja avokaulainen pusero mukaan, opetus voi olla tasokasta hyvin varustautuneille NUORILLE naisille, mutta ei väliin pudonneille. Taisit saadakkin muita enemmän opetusaikaa...

Ero opetuksessa piilee siinä, kestääkö näyttäminen minuutteja, vai tunteja. Toisen työn tekemisellä, jopa 70-100%:sti ja toisen työn ohjaamisella, on selkeä ero. Tämä oppilaalle maalataan taulu, tyyli koski lähes kaikkia opettajia, ei vain F: ää. Voiko nämä opettajien, tässä mittakaavassa maalaamat ja piirtämät työt olla enää omia? Voiko niitä enää esitellä omina?!!! Jos ja kun esitellään, huijataanko?

Sellaisen käsityksen sain, että opettajista ainoastaan O, ei suostunut, maalaamaan oppilaan työtä "paremmaksi". Vaikka jotkut oppilaat niin olisivat halunneet. Hän korjaili vain virheitä ja ohjasi. Hän ehtikin käydä oppilaiden töiden luona useamman kerran.

Lue lisää

No enpäs ollut tämän ketjun aloittaja. Ja kun olen tänne kirjoittanut, en ole käyttänyt nimimerkkiä vaan otsikkoa..

Kyllä sitä opetusta tulee kaikille aika tasapuolisesti. Ainakin kun tarttuu hihasta. Opettajat ovat sitä paitsi sekä miehiä että naisia - viitaten noihin avonaisiin kauluksiin.

Muutkin arvauksesi menivät pieleen.

Minä taas arvaan että olet se malli, joka sai lähteä pois vuosi sitten epäasiallisen ja mallille muutenkin hyvin epätavallisen käytöksen vuoksi. Mites on?

Miten muuten havainnoit opettajan ja oppilaan työskentelyä kun olit selin opetettaviin niiden muutamien päivien aikana?? Anteeksi nyt etukäteen, mutta omat naurettavat väitteesi pitkin viestiketjua pistävät vähän miettimään motivaatiotasi.

Ja väite siitä että joku olisi ikinä koskaan PYYTÄNYT opettajaa maalaamaan työtään PAREMMAKSI kuullostaa todella uskomattomalta. Ja tarkoitan TODELLA uskomattomalta.

Vähän positiivisempaa asennetta sinnekin ;)

arvaus.. kirjoitti:

No enpäs ollut tämän ketjun aloittaja. Ja kun olen tänne kirjoittanut, en ole käyttänyt nimimerkkiä vaan otsikkoa..

Kyllä sitä opetusta tulee kaikille aika tasapuolisesti. Ainakin kun tarttuu hihasta. Opettajat ovat sitä paitsi sekä miehiä että naisia - viitaten noihin avonaisiin kauluksiin.

Muutkin arvauksesi menivät pieleen.

Minä taas arvaan että olet se malli, joka sai lähteä pois vuosi sitten epäasiallisen ja mallille muutenkin hyvin epätavallisen käytöksen vuoksi. Mites on?

Miten muuten havainnoit opettajan ja oppilaan työskentelyä kun olit selin opetettaviin niiden muutamien päivien aikana?? Anteeksi nyt etukäteen, mutta omat naurettavat väitteesi pitkin viestiketjua pistävät vähän miettimään motivaatiotasi.

Ja väite siitä että joku olisi ikinä koskaan PYYTÄNYT opettajaa maalaamaan työtään PAREMMAKSI kuullostaa todella uskomattomalta. Ja tarkoitan TODELLA uskomattomalta.

Vähän positiivisempaa asennetta sinnekin ;)

Lue lisää

"..se malli, joka sai lähteä pois vuosi sitten epäasiallisen ja mallille muutenkin hyvin epätavallisen käytöksen vuoksi.."

Mitä? Mitä se malli teki? Kerro! :)

tutulta kirjoitti:

ja tällaista se oli joidenkin oppilaiden kohdalla. Kokemus on epämiellyttävä. Veikkaanpa, että tällä kurssilla voi käydä ihan samalla tavalla. Kaikkia ei opeteta, kaikille ei maalata, toisille sitäkin enemmän, eihän se 2-3h opetusaika millään riitä kaikille. Ei tätä sinun kohdallasi tietenkään etukäteen voi ennustaa, miten tulee menemään.

Lue lisää

..aistivat ketkä ovat sellaisia jotka säteilevät positiivista energiaa myös ulospäin. He saavat myös kaiken avun samanhenkisiltä.

maalari mallista kirjoitti:

"..se malli, joka sai lähteä pois vuosi sitten epäasiallisen ja mallille muutenkin hyvin epätavallisen käytöksen vuoksi.."

Mitä? Mitä se malli teki? Kerro! :)

Komenteli opiskelijoita. Kieltäytyi mm. aloittamaan mallina ennen kuin kaikki ovat paikalla (meillä ei ollut mitään velvollisuutta työskennellä hetkesta a hetkeen ö) ja tykkäsi liikuskella mallinasussa väliajoillakin.. Innokas malli mikä on hyväkin - mutta liian innokas tällä kertaa.

mutta olkoon.. kirjoitti:

Komenteli opiskelijoita. Kieltäytyi mm. aloittamaan mallina ennen kuin kaikki ovat paikalla (meillä ei ollut mitään velvollisuutta työskennellä hetkesta a hetkeen ö) ja tykkäsi liikuskella mallinasussa väliajoillakin.. Innokas malli mikä on hyväkin - mutta liian innokas tällä kertaa.

Lue lisää

Joo, no tollainen käytös kyllä varmasti häiritsisi maalaamiseen keskittymistä!

Tässä ketjussa on jo niin paljon 'ei tänne kuuluvaa' että mä luen tätä jo yleisenä keskusteluna. Toivottavasti säilyy ilmapiiriltään 'hyvänä keskusteluna'.

on olemassa! kirjoitti:

Joo, no tollainen käytös kyllä varmasti häiritsisi maalaamiseen keskittymistä!

Tässä ketjussa on jo niin paljon 'ei tänne kuuluvaa' että mä luen tätä jo yleisenä keskusteluna. Toivottavasti säilyy ilmapiiriltään 'hyvänä keskusteluna'.

Lue lisää

kehumaan apurahajärjestelmää ja nykytaidetta niin syttyy täysi sota.

arvaus.. kirjoitti:

No enpäs ollut tämän ketjun aloittaja. Ja kun olen tänne kirjoittanut, en ole käyttänyt nimimerkkiä vaan otsikkoa..

Kyllä sitä opetusta tulee kaikille aika tasapuolisesti. Ainakin kun tarttuu hihasta. Opettajat ovat sitä paitsi sekä miehiä että naisia - viitaten noihin avonaisiin kauluksiin.

Muutkin arvauksesi menivät pieleen.

Minä taas arvaan että olet se malli, joka sai lähteä pois vuosi sitten epäasiallisen ja mallille muutenkin hyvin epätavallisen käytöksen vuoksi. Mites on?

Miten muuten havainnoit opettajan ja oppilaan työskentelyä kun olit selin opetettaviin niiden muutamien päivien aikana?? Anteeksi nyt etukäteen, mutta omat naurettavat väitteesi pitkin viestiketjua pistävät vähän miettimään motivaatiotasi.

Ja väite siitä että joku olisi ikinä koskaan PYYTÄNYT opettajaa maalaamaan työtään PAREMMAKSI kuullostaa todella uskomattomalta. Ja tarkoitan TODELLA uskomattomalta.

Vähän positiivisempaa asennetta sinnekin ;)

Lue lisää

kun seisoo vieressä ja omin korvin kuulee. Hän pyysi opettajaa maalaamaan työstään eri osia ja tottakai työ tuli "Paremmaksi".

Et ole vastannut vielä kysymyksiini:
1)Voiko nämä opettajien, tässä mittakaavassa maalaamat ja piirtämät työt olla enää omia? 2)Voiko niitä enää esitellä omina?!!! 3)Jos ja kun esitellään, huijataanko?

uskoa kirjoitti:

kun seisoo vieressä ja omin korvin kuulee. Hän pyysi opettajaa maalaamaan työstään eri osia ja tottakai työ tuli "Paremmaksi".

Et ole vastannut vielä kysymyksiini:
1)Voiko nämä opettajien, tässä mittakaavassa maalaamat ja piirtämät työt olla enää omia? 2)Voiko niitä enää esitellä omina?!!! 3)Jos ja kun esitellään, huijataanko?

Lue lisää

Täytyy kuitenkin huomioida että ne ovat oppilastöitä. Ja opettaja on voinut oppilastyöhön tehdä jotain.

Täysin omana ei tietenkään voi mainostaa jos joku muu on siihen jotain tehnyt, olet siinä oikeassa.

Riippuen oman työn määrästä huijataan enemmän tai vähemmän.

Mutta kun mainitsee että kyseessä on OPPILASTYÖ niin silloin kaikki on OK.

Omat oppilastyöni olivat koko kesän esillä nimenomaan oppilastöinä. (Eipä niihin kyllä opettajat päässeet kovin paljoa vaikuttamaan kun en oikein siitä tykännyt. En varsinkaan maalauksen loppupuolella.

Ps. Nuo prosenttiväitteesi mitä täällä olet esittänyt on täysin.. Mieti nyt vähän itsekin.

uskoa kirjoitti:

kun seisoo vieressä ja omin korvin kuulee. Hän pyysi opettajaa maalaamaan työstään eri osia ja tottakai työ tuli "Paremmaksi".

Et ole vastannut vielä kysymyksiini:
1)Voiko nämä opettajien, tässä mittakaavassa maalaamat ja piirtämät työt olla enää omia? 2)Voiko niitä enää esitellä omina?!!! 3)Jos ja kun esitellään, huijataanko?

Lue lisää

Joskus aiemmin kirjoitit opettajien paineesta. Se että heillä on paineita on aivan oikein. Heillä voi olla tarve parannella vähemmän ansiokkaita töitä - sen voin kyllä uskoa.

Mielestäni se ei ole ollut aiemmin ongelma. Nykyisestä tilanteesta en tiedä. Opintomaksujen radikaali nousu ei varmasti ole omiaan vähentämään opettajien paineita..

Mutta onko tämäkään niin suuri ongelma? Oppilaan kannalta ajateltuna pääpaino on oppimisella (ei esim. huijaamisella). Ja oppimista ei voi välttää.. Sen verran tasokasta opettaminen on.

paineista kirjoitti:

Joskus aiemmin kirjoitit opettajien paineesta. Se että heillä on paineita on aivan oikein. Heillä voi olla tarve parannella vähemmän ansiokkaita töitä - sen voin kyllä uskoa.

Mielestäni se ei ole ollut aiemmin ongelma. Nykyisestä tilanteesta en tiedä. Opintomaksujen radikaali nousu ei varmasti ole omiaan vähentämään opettajien paineita..

Mutta onko tämäkään niin suuri ongelma? Oppilaan kannalta ajateltuna pääpaino on oppimisella (ei esim. huijaamisella). Ja oppimista ei voi välttää.. Sen verran tasokasta opettaminen on.

Lue lisää

ja ehkä onkin tasokasta toisille tässä koulutuksessa, mutta toisille ei. Tässä tämän koulutuksen eräs vika. Opettajan pitäisi ehtiä ohjaamaan jokaista oppilasta tasapuolisesti. Opettajan tehtävä ja velvollisuus on opettaa jokaista kurssilaista. Ei ole opettajan vika, jos oppilas, jota on opetettu ei opi. Omasta oppimisestaan oppilas vastaa itse, mutta opetusta hänen täytyy saada, se 5-10 min/pv. Tällaisessa koulutuksessa (ja Suomessa yleisestikkin) opettajan arvoa ei mitata sillä, minkälaisia töitä oppilaat tekevät, vaan sillä, miten hyvin hän osaa opettaa ja miten hän huolehtii tasapuolisesta opetuksesta.

Kaikki, joiden töitä on maalattu tai piirretty, eivät kerro, että työt ovat oppilastöitä, joita opettaja on tehnyt. He antavat ulkopuolisten ymmärtää, että työt ovat heidän itsensä tekemiä. Näitä töitä käytetään sitten erillaisten etuuksien saamiseen. Niillä metsästetään arvosanoja korkeakouluissa. Tai, kun pyritään alan koulutuksiin, ja kursseille, näitä 70% opettajan tekemiä töitä käytetään omina työnäytteinä. Minun mielestä tässä huijataan.

Prosentit pitävät kyllä paikkansa ihan 100%:iin asti, pari tapausta sellaistakin löytyy. Ei voi, muuta kuin ihmetellä!! Eikä tällaista voi uskoa, ennenkuin näkee. Näihin töihin meni paljon muiden oppilaiden opetusaikaa. Näitä töitä maalatessaan tai piirtäessään, opettaja unohti tehtävänsä, opettamisen.

voi olla kirjoitti:

ja ehkä onkin tasokasta toisille tässä koulutuksessa, mutta toisille ei. Tässä tämän koulutuksen eräs vika. Opettajan pitäisi ehtiä ohjaamaan jokaista oppilasta tasapuolisesti. Opettajan tehtävä ja velvollisuus on opettaa jokaista kurssilaista. Ei ole opettajan vika, jos oppilas, jota on opetettu ei opi. Omasta oppimisestaan oppilas vastaa itse, mutta opetusta hänen täytyy saada, se 5-10 min/pv. Tällaisessa koulutuksessa (ja Suomessa yleisestikkin) opettajan arvoa ei mitata sillä, minkälaisia töitä oppilaat tekevät, vaan sillä, miten hyvin hän osaa opettaa ja miten hän huolehtii tasapuolisesta opetuksesta.

Kaikki, joiden töitä on maalattu tai piirretty, eivät kerro, että työt ovat oppilastöitä, joita opettaja on tehnyt. He antavat ulkopuolisten ymmärtää, että työt ovat heidän itsensä tekemiä. Näitä töitä käytetään sitten erillaisten etuuksien saamiseen. Niillä metsästetään arvosanoja korkeakouluissa. Tai, kun pyritään alan koulutuksiin, ja kursseille, näitä 70% opettajan tekemiä töitä käytetään omina työnäytteinä. Minun mielestä tässä huijataan.

Prosentit pitävät kyllä paikkansa ihan 100%:iin asti, pari tapausta sellaistakin löytyy. Ei voi, muuta kuin ihmetellä!! Eikä tällaista voi uskoa, ennenkuin näkee. Näihin töihin meni paljon muiden oppilaiden opetusaikaa. Näitä töitä maalatessaan tai piirtäessään, opettaja unohti tehtävänsä, opettamisen.

Lue lisää

Tässä koulutuksessa on nyt niin monta asiaa poskellaan, että on pakko sanoa ja samalla ihmetellä eikö ole mitään oppilaanohjausta ennen kuin hakeudutte ko. kouluun. Eikö kukaan ole kertonut ettei Realismi ehkä ole se taidesuunta mihin kannattaisi satsata opiskelussaan. Jos ajattelisi sitä jonkinlaisena pohjakoulutuksena, niin olisi syytä lähteä näistä sommitteluista, eikä suoraan tökkäämään kuvaa pinnalle.

Se, että tekeekö opettaja oppilaan töitä on myöskin aika ihmeellistä opetusta, mutta kuitenkin samantekevää, koska eihän oppilastöitä pitäisi hyväksyä miksikään opinnäytteeksi, joskin tällaista asiantuntemattomuutta saattaa esiintyä, kun tämä ammatillinen tietämys on mennyt näin vähiin, kuin se tälläkin palstalla on havaittavissa, että kaikki ”diletantit” esiintyvät tietäjinä itäisiltä mailta.

Olen havainnut, että meitä ”veräjänvartioita” on palstalla vieraillut kaksi tai kolme, kaikki muut ovat vasta pyrkimässä tähän joukkoon, joita taidemaalareiksi kutsutaan ja sanoisin, että täällä esitetyillä väitteillä ja tietämisellä, eikä myöskään tekemisillä ole mitään mahdollisuutta ylittää ko. kynnystä.

Yhtenä valoisana piirteenä olen kuitenkin havainnut, että jotkut teistä ko. kurssilla käyneistä on nähnyt tai ainakin pohtinut sitä opetuksen mielekkyyttä ja sitä mihin se johtaa taiteenalalla pitäisi pohtia enemmänkin ja jos vielä maksaa siitä. Vastuuttomia rahastajia on alkanut ilmaantua taiteen markkinoille. Suosittelisin kuitenkin näitä kotimaisia kouluja, koska niillä on edes jonkinlainen valtion valvonta mikä takaa sen, että tarjotulla opetuksella on käytännön merkitys ja siitä saa todistuksen, joka osataan tulkita oppiarvoon kuuluvaksi.

Koulutettu kirjoitti:

Tässä koulutuksessa on nyt niin monta asiaa poskellaan, että on pakko sanoa ja samalla ihmetellä eikö ole mitään oppilaanohjausta ennen kuin hakeudutte ko. kouluun. Eikö kukaan ole kertonut ettei Realismi ehkä ole se taidesuunta mihin kannattaisi satsata opiskelussaan. Jos ajattelisi sitä jonkinlaisena pohjakoulutuksena, niin olisi syytä lähteä näistä sommitteluista, eikä suoraan tökkäämään kuvaa pinnalle.

Se, että tekeekö opettaja oppilaan töitä on myöskin aika ihmeellistä opetusta, mutta kuitenkin samantekevää, koska eihän oppilastöitä pitäisi hyväksyä miksikään opinnäytteeksi, joskin tällaista asiantuntemattomuutta saattaa esiintyä, kun tämä ammatillinen tietämys on mennyt näin vähiin, kuin se tälläkin palstalla on havaittavissa, että kaikki ”diletantit” esiintyvät tietäjinä itäisiltä mailta.

Olen havainnut, että meitä ”veräjänvartioita” on palstalla vieraillut kaksi tai kolme, kaikki muut ovat vasta pyrkimässä tähän joukkoon, joita taidemaalareiksi kutsutaan ja sanoisin, että täällä esitetyillä väitteillä ja tietämisellä, eikä myöskään tekemisillä ole mitään mahdollisuutta ylittää ko. kynnystä.

Yhtenä valoisana piirteenä olen kuitenkin havainnut, että jotkut teistä ko. kurssilla käyneistä on nähnyt tai ainakin pohtinut sitä opetuksen mielekkyyttä ja sitä mihin se johtaa taiteenalalla pitäisi pohtia enemmänkin ja jos vielä maksaa siitä. Vastuuttomia rahastajia on alkanut ilmaantua taiteen markkinoille. Suosittelisin kuitenkin näitä kotimaisia kouluja, koska niillä on edes jonkinlainen valtion valvonta mikä takaa sen, että tarjotulla opetuksella on käytännön merkitys ja siitä saa todistuksen, joka osataan tulkita oppiarvoon kuuluvaksi.

Lue lisää

Olen käynyt useita kertoja Kuvataideakatemian lopputyönäyttelyssä - sieltä ei maalaustaidetta edes löydy.

Vapaan taidekoulun lopputyönäyttelyissä kävin kolme kertaa peräkkäin ja neljäs tulee seuraavassa elämässä. Siellä en pitänyt yhtään mistään. Tuli suorastaan paha olo..

Pekka Halosen Akatemia, Taidekoulu Maa ja esim. Alfa Art ovat OK, mutta eivät yllä lähellekään Kotkan tasoa.

Taikista on viimevuosina tullut hyviä taiteilijoita, mutta sitä koulutusta en tunne. Ja joka tapauksessa siellä annetaan kai koulutusta lähinnä kuvataideopettajaksi opiskelemiseksi, ei taidemaalariksi.

Muita kotimasia taidekouluja en tunne oikeastaan laisinkaan.

Jos tässä ovat vaihtehdot, niin kannattaisi miettiä onko kotimainen maalauskoulutus enää lainkaan kilpailukykyinen minkään maailmalla saatavan kouluksen kanssa.

kotimaisia suosittelet kirjoitti:

Olen käynyt useita kertoja Kuvataideakatemian lopputyönäyttelyssä - sieltä ei maalaustaidetta edes löydy.

Vapaan taidekoulun lopputyönäyttelyissä kävin kolme kertaa peräkkäin ja neljäs tulee seuraavassa elämässä. Siellä en pitänyt yhtään mistään. Tuli suorastaan paha olo..

Pekka Halosen Akatemia, Taidekoulu Maa ja esim. Alfa Art ovat OK, mutta eivät yllä lähellekään Kotkan tasoa.

Taikista on viimevuosina tullut hyviä taiteilijoita, mutta sitä koulutusta en tunne. Ja joka tapauksessa siellä annetaan kai koulutusta lähinnä kuvataideopettajaksi opiskelemiseksi, ei taidemaalariksi.

Muita kotimasia taidekouluja en tunne oikeastaan laisinkaan.

Jos tässä ovat vaihtehdot, niin kannattaisi miettiä onko kotimainen maalauskoulutus enää lainkaan kilpailukykyinen minkään maailmalla saatavan kouluksen kanssa.

Lue lisää

En ole lukenut koulujen kurssiluetteloita, mutta niitä voi ilmeisesti selata netistä ja valita sopivan sisällön.

Pääsääntönä sanoisin, että koulu kannattaa valita niin, että tietää sillä olevan merkitystä oikealle taiteen tekemiselle, eikä vain jollekin omalle mieltymykselle taidesuuntaukselle. Omat käsitykset taiteesta saattaa olla heikolla pohjalla riippuen pohjakoulutuksesta. Ne omat käsitykset saattavat muuttua siellä koulutuksessa hyvinkin rajusti kun näkee missä mennään ryhmässä.
Jos on kovin ennakkoluuloinen ja täynnä omia mielipiteitä eihän sellaiselle voi mitään opettaa.
Olin itse saanut klassisen koulutuksen ennen Vapaaseen pyrkimistä ja pistin ajatukset taiteesta uusiksi jo pyrkimisluokalla. Ei ole tarvinnut katua. Voihan siitä klassisesta jotain viedä uuteen taiteeseen ilman, että se riitelee lopputuloksessa.

Kouluista sanoisin että Taikissa oli ainakin silloin, kun siellä opetin oli erilaisia piirustus ja maalaus kursseja joihin varmasti kannattaa mennä koska opettajat ovat laadukkaita. En opettanut siellä piirustusta enkä maalausta vaan värihahmotusta. Sellaisellekin kurssille olisi syytä pistäytyä, että oppisi värioppia jota kyllä tarvitaan ettei tekisi ihan hassuja tietämättään. Tämä viimeksi mainitun puute niissä näkemissäni kuvissa oli se ratkaiseva tekijä mikä sai karvat pystyyn. Kaikki muu olisi vielä mennyt osaamattomuuden tiliin mutta sitten vielä tämä.

Kun on aikansa räpiköinyt tällaisilla kursseilla voi mennä hakeutumaan vaikka Vapaan Taidekoulun opetukseen jos pääsee. Siellä voi saada koulutuksen, jolla on jotain merkitystä ammatinharjoittamisen kannalta taidemaalarina. Kuvataide Akatemia on se toinen vaikka siellä tehtäisiin pieniä piruja niin se on varma tie ammattiin.Meillä on vain tämä yksi liitto jonne voi sitten pyrkiä jäseneksi muutoin jää lähes kaiken ulkopuolelle. (jää huutajaksi tälle palstalle).

Nämä muotokuvamaalauskurssit ovat vain tällaisia sivuhyppäyksiä ja jonkinlaisena lisänä, kun muutoin taitaa ammatin niin miksei sitten.

kotimaisia suosittelet kirjoitti:

Olen käynyt useita kertoja Kuvataideakatemian lopputyönäyttelyssä - sieltä ei maalaustaidetta edes löydy.

Vapaan taidekoulun lopputyönäyttelyissä kävin kolme kertaa peräkkäin ja neljäs tulee seuraavassa elämässä. Siellä en pitänyt yhtään mistään. Tuli suorastaan paha olo..

Pekka Halosen Akatemia, Taidekoulu Maa ja esim. Alfa Art ovat OK, mutta eivät yllä lähellekään Kotkan tasoa.

Taikista on viimevuosina tullut hyviä taiteilijoita, mutta sitä koulutusta en tunne. Ja joka tapauksessa siellä annetaan kai koulutusta lähinnä kuvataideopettajaksi opiskelemiseksi, ei taidemaalariksi.

Muita kotimasia taidekouluja en tunne oikeastaan laisinkaan.

Jos tässä ovat vaihtehdot, niin kannattaisi miettiä onko kotimainen maalauskoulutus enää lainkaan kilpailukykyinen minkään maailmalla saatavan kouluksen kanssa.

Lue lisää

kuvataiteen, tai oikeammin tässä tapauksessa maalaustaiteen opetusta on palstalla haukuttu, ihmetelty ja kirottu jo vuosia. Ensisijaisesti äänessä ovat olleet perinteisen esittävän realismin fanit, ja erityisesti on ruikutettu puutteellista ihmisfiguurin kuvaamisen opettamista. Koska en kunnolla tunne tätä Suomen tilannetta, voin esittää vain yleisiä näkökohtia siitä.

Kuvataiteiden kenttä on realistisen maalauksen kulta-ajoista laajentunut käsittämään kymmeniä haaroja, joista ei silloin ollut hajuakaan. Kuvataiteen perusopetuksen tulee ymmärtääkseni antaa opiskelijoille ainakin perustiedot kaikesta siitä, mitä alalla on tehty ja nykyään tehdään. Tarkoituksenmukaista ei silloin ole keskittyä tai käyttää liikaa aikaa vain yhteen osaamisen lohkoon, olkoon se sitten mikä hyvänsä.

Lähes kaikilla elämänaloilla peruskoulutus antaa yleiset valmiudet ammatin harjoittamiseen, ja erityistaidot hankitaan jatkokoulutuksella tai työkokemuksen kautta. Hyvin yleisesti tällainen jatkokoulutus hankitaan ulkomailta, yksinomaan Suomen pienen väestöpohjan vuoksi vastaava ei Suomessa kannata. Kuvataiteet eivät tässä suhteessa poikkea muista aloista, lisäoppia käydään koko ajan hakemassa muualta.

Kaikissa ammattikouluissa hakeudutaan tietyille suosikkilinjoille, joiden antamilla taidoilla ansiomahdollisudet ovat niihin aikoihin lupaavimmat. Rumasti sanoen annetaan markkinoiden määrätä. Jos sama pätee maalaustaiteeseen, niin mutuni viittaa maisemiin ja kaupunkikuviin, asetelmiin ja kukka/kasviaiheisiin. Alastonfiguurit eivät käy kaupan ja muut kuin perheenjäsenten muoto- tai henkilökuvatkin ovat melko harvinaisia kotien seinillä. Enemmänkin tuntuvat kiinnostavan usean henkilön ryhmät erilaisisaa tilanteissa.

Oma tekijänsä koulutuksen sisällössä on kai myös opiskelijoiden oma halu. Jos opetuksen painopiste ei vastaa heidän näkemystään tai jos siinä on pahoja puutteita, nostetan siitä taatusti kova mökä. Ilman hyviä perusteita sitä mökää ei voine sivuuttaa olankohautuksella.

Edellä oleva on oman miettimiseni tulosta. Siksi totean selvyyden vuoksi, että kunnioitan ja ihailen perinteistä esittää taidetta, jota itsekin maalaan kuten täällä olen näyttänyt, ja parhaillaan tutustun hiukan syvemmin Vermeerin taiteeseen. Samalla tavalla arvostan myös kaikkia muita maalaus-ismejä ja -suuntia, eikä tulisi mieleenikään nostaa yhtä tai laskea toista. Mitään suosikkigenreä minulla ei ole, kaikki käy mutta kaikissa on myös (minun mielestäni) sekä hyvää että vähemmän hyvää.

Koulutettu kirjoitti:

Tässä koulutuksessa on nyt niin monta asiaa poskellaan, että on pakko sanoa ja samalla ihmetellä eikö ole mitään oppilaanohjausta ennen kuin hakeudutte ko. kouluun. Eikö kukaan ole kertonut ettei Realismi ehkä ole se taidesuunta mihin kannattaisi satsata opiskelussaan. Jos ajattelisi sitä jonkinlaisena pohjakoulutuksena, niin olisi syytä lähteä näistä sommitteluista, eikä suoraan tökkäämään kuvaa pinnalle.

Se, että tekeekö opettaja oppilaan töitä on myöskin aika ihmeellistä opetusta, mutta kuitenkin samantekevää, koska eihän oppilastöitä pitäisi hyväksyä miksikään opinnäytteeksi, joskin tällaista asiantuntemattomuutta saattaa esiintyä, kun tämä ammatillinen tietämys on mennyt näin vähiin, kuin se tälläkin palstalla on havaittavissa, että kaikki ”diletantit” esiintyvät tietäjinä itäisiltä mailta.

Olen havainnut, että meitä ”veräjänvartioita” on palstalla vieraillut kaksi tai kolme, kaikki muut ovat vasta pyrkimässä tähän joukkoon, joita taidemaalareiksi kutsutaan ja sanoisin, että täällä esitetyillä väitteillä ja tietämisellä, eikä myöskään tekemisillä ole mitään mahdollisuutta ylittää ko. kynnystä.

Yhtenä valoisana piirteenä olen kuitenkin havainnut, että jotkut teistä ko. kurssilla käyneistä on nähnyt tai ainakin pohtinut sitä opetuksen mielekkyyttä ja sitä mihin se johtaa taiteenalalla pitäisi pohtia enemmänkin ja jos vielä maksaa siitä. Vastuuttomia rahastajia on alkanut ilmaantua taiteen markkinoille. Suosittelisin kuitenkin näitä kotimaisia kouluja, koska niillä on edes jonkinlainen valtion valvonta mikä takaa sen, että tarjotulla opetuksella on käytännön merkitys ja siitä saa todistuksen, joka osataan tulkita oppiarvoon kuuluvaksi.

Lue lisää

Vieläkään en tajua miksi ihmeessä sun mielestä kompositiota pitää opetella ennen kuin osataan piirtää? Mitä ihmeen järkeä siinä on? Mä en usko että ihminen pystyy edes näkemään noita kaksiulotteisia muotoja kompositiossa kauhean hyvin ilman että niiden näkemistä on ensiksi harjoitellut piirettäessä.

"... joskin tällaista asiantuntemattomuutta saattaa esiintyä, kun tämä ammatillinen tietämys on mennyt näin vähiin, kuin se tälläkin palstalla on havaittavissa, että kaikki ”diletantit” esiintyvät tietäjinä itäisiltä mailta. "

Kerrotko miksi me tiedämme vähemmän kuin sinä? Se ei ole sitä paitsi mikään kunnon argumentti mihinkään että joku ei vaan tiedä. Jos joku esittää jotain ja jos siihen vaan toteaa että "sä et nyt vaan tiedä" niin aika hataralla pohjalla ollaan.


"Vastuuttomia rahastajia on alkanut ilmaantua taiteen markkinoille"

Voi hallelujaa mikä kommentti oikeasti. Paljonkon Taikki tai akatemia maksaa valtiolle/veronmaksajille vuodessa. viidestä tonnista kymppitonnin per vuosi tai jotain? Eikö se ole ihan sairasta rahastusta? Ja mitä sieltä tulee lapasia naulattuna lastauslavaan 7 vuoden koulutuksen jälkeen. Vertaa sitä näihin oikeasti hyviin harjoitelmiin mitä näet tuola sivuilla.

"Suosittelisin kuitenkin näitä kotimaisia kouluja, koska niillä on edes jonkinlainen valtion valvonta mikä takaa sen, että tarjotulla opetuksella on käytännön merkitys ja siitä saa todistuksen, joka osataan tulkita oppiarvoon kuuluvaksi. "

Valtion valvonta takaa hyvän opetuksen? Hohhoijaa taas kyllä. Miksi sitten taikista ja akateamista tulee kaiken näköistä ihme hiihtäjää ulos? Ehkäpä siksi että nämä viralliset maisteri ja kandi ohjelmat on rakennettu päin honkia. Niissä haukataan ties mistä korttitalojen rakentelusta ja askartelusta pieni pala kurssimuotoisena, kirjoitetaan muutama kymmenen esseetä ja luetaan kirjoja... ja voila! ollaan kandeja tai maistereja. Ilman että oikeasti osataan yhtään mitään.

Valtio takaa tosiaan sen että olaan "monipuolisia" mutta se samalla aiheuttaa sen että ei oikeasti osatakkaan mitään.

ilpittore kirjoitti:

kuvataiteen, tai oikeammin tässä tapauksessa maalaustaiteen opetusta on palstalla haukuttu, ihmetelty ja kirottu jo vuosia. Ensisijaisesti äänessä ovat olleet perinteisen esittävän realismin fanit, ja erityisesti on ruikutettu puutteellista ihmisfiguurin kuvaamisen opettamista. Koska en kunnolla tunne tätä Suomen tilannetta, voin esittää vain yleisiä näkökohtia siitä.

Kuvataiteiden kenttä on realistisen maalauksen kulta-ajoista laajentunut käsittämään kymmeniä haaroja, joista ei silloin ollut hajuakaan. Kuvataiteen perusopetuksen tulee ymmärtääkseni antaa opiskelijoille ainakin perustiedot kaikesta siitä, mitä alalla on tehty ja nykyään tehdään. Tarkoituksenmukaista ei silloin ole keskittyä tai käyttää liikaa aikaa vain yhteen osaamisen lohkoon, olkoon se sitten mikä hyvänsä.

Lähes kaikilla elämänaloilla peruskoulutus antaa yleiset valmiudet ammatin harjoittamiseen, ja erityistaidot hankitaan jatkokoulutuksella tai työkokemuksen kautta. Hyvin yleisesti tällainen jatkokoulutus hankitaan ulkomailta, yksinomaan Suomen pienen väestöpohjan vuoksi vastaava ei Suomessa kannata. Kuvataiteet eivät tässä suhteessa poikkea muista aloista, lisäoppia käydään koko ajan hakemassa muualta.

Kaikissa ammattikouluissa hakeudutaan tietyille suosikkilinjoille, joiden antamilla taidoilla ansiomahdollisudet ovat niihin aikoihin lupaavimmat. Rumasti sanoen annetaan markkinoiden määrätä. Jos sama pätee maalaustaiteeseen, niin mutuni viittaa maisemiin ja kaupunkikuviin, asetelmiin ja kukka/kasviaiheisiin. Alastonfiguurit eivät käy kaupan ja muut kuin perheenjäsenten muoto- tai henkilökuvatkin ovat melko harvinaisia kotien seinillä. Enemmänkin tuntuvat kiinnostavan usean henkilön ryhmät erilaisisaa tilanteissa.

Oma tekijänsä koulutuksen sisällössä on kai myös opiskelijoiden oma halu. Jos opetuksen painopiste ei vastaa heidän näkemystään tai jos siinä on pahoja puutteita, nostetan siitä taatusti kova mökä. Ilman hyviä perusteita sitä mökää ei voine sivuuttaa olankohautuksella.

Edellä oleva on oman miettimiseni tulosta. Siksi totean selvyyden vuoksi, että kunnioitan ja ihailen perinteistä esittää taidetta, jota itsekin maalaan kuten täällä olen näyttänyt, ja parhaillaan tutustun hiukan syvemmin Vermeerin taiteeseen. Samalla tavalla arvostan myös kaikkia muita maalaus-ismejä ja -suuntia, eikä tulisi mieleenikään nostaa yhtä tai laskea toista. Mitään suosikkigenreä minulla ei ole, kaikki käy mutta kaikissa on myös (minun mielestäni) sekä hyvää että vähemmän hyvää.

Lue lisää

"Samalla tavalla arvostan myös kaikkia muita maalaus-ismejä ja -suuntia, eikä tulisi mieleenikään nostaa yhtä tai laskea toista. Mitään suosikkigenreä minulla ei ole, kaikki käy mutta kaikissa on myös (minun mielestäni) sekä hyvää että vähemmän hyvää."

Amen! Ettäpä kuulosti raikkaalta kaiken kiivaan kissanhännänvedon ja putkinäköisten kommenttien jälkeen. :)

Jatkuvasti jaksan ihmetellä, miksi pitää kiivaasti esim. olla joko vain esittävän taiteen tai vain abstraktin taiteen puolestapuhuja, kun kummallakin on paikkansa. Miksi ei voi pitää kaikesta, minkä kokee HYVIN tehdyksi.

BARE kirjoitti:

Vieläkään en tajua miksi ihmeessä sun mielestä kompositiota pitää opetella ennen kuin osataan piirtää? Mitä ihmeen järkeä siinä on? Mä en usko että ihminen pystyy edes näkemään noita kaksiulotteisia muotoja kompositiossa kauhean hyvin ilman että niiden näkemistä on ensiksi harjoitellut piirettäessä.

"... joskin tällaista asiantuntemattomuutta saattaa esiintyä, kun tämä ammatillinen tietämys on mennyt näin vähiin, kuin se tälläkin palstalla on havaittavissa, että kaikki ”diletantit” esiintyvät tietäjinä itäisiltä mailta. "

Kerrotko miksi me tiedämme vähemmän kuin sinä? Se ei ole sitä paitsi mikään kunnon argumentti mihinkään että joku ei vaan tiedä. Jos joku esittää jotain ja jos siihen vaan toteaa että "sä et nyt vaan tiedä" niin aika hataralla pohjalla ollaan.


"Vastuuttomia rahastajia on alkanut ilmaantua taiteen markkinoille"

Voi hallelujaa mikä kommentti oikeasti. Paljonkon Taikki tai akatemia maksaa valtiolle/veronmaksajille vuodessa. viidestä tonnista kymppitonnin per vuosi tai jotain? Eikö se ole ihan sairasta rahastusta? Ja mitä sieltä tulee lapasia naulattuna lastauslavaan 7 vuoden koulutuksen jälkeen. Vertaa sitä näihin oikeasti hyviin harjoitelmiin mitä näet tuola sivuilla.

"Suosittelisin kuitenkin näitä kotimaisia kouluja, koska niillä on edes jonkinlainen valtion valvonta mikä takaa sen, että tarjotulla opetuksella on käytännön merkitys ja siitä saa todistuksen, joka osataan tulkita oppiarvoon kuuluvaksi. "

Valtion valvonta takaa hyvän opetuksen? Hohhoijaa taas kyllä. Miksi sitten taikista ja akateamista tulee kaiken näköistä ihme hiihtäjää ulos? Ehkäpä siksi että nämä viralliset maisteri ja kandi ohjelmat on rakennettu päin honkia. Niissä haukataan ties mistä korttitalojen rakentelusta ja askartelusta pieni pala kurssimuotoisena, kirjoitetaan muutama kymmenen esseetä ja luetaan kirjoja... ja voila! ollaan kandeja tai maistereja. Ilman että oikeasti osataan yhtään mitään.

Valtio takaa tosiaan sen että olaan "monipuolisia" mutta se samalla aiheuttaa sen että ei oikeasti osatakkaan mitään.

Lue lisää

Katsotpa ahtaasti karsinasiraosta tänne tietäjien puolelle. Joskus sinunkin aikasi tulee yrittää tänne puolelle jos mielii esiintyä taiteilijana eikä vain harrastajana. Näin yksinkertaista se on.

Koulutettu kirjoitti:

Katsotpa ahtaasti karsinasiraosta tänne tietäjien puolelle. Joskus sinunkin aikasi tulee yrittää tänne puolelle jos mielii esiintyä taiteilijana eikä vain harrastajana. Näin yksinkertaista se on.

Lue lisää

Katson kyllä että se karsina on todellakin siellä Koulutetun puolella. Se on selvinnyt kun tätä koko viestiketjua on seurannut.

Baren avarakatseiset ja ennenkaikkea järkevät kommentit sinne karsinaa suuntaan ovat "ihastuttaneet".

Tämän viestiketjuosion aloittaja

Koulutettu kirjoitti:

Katsotpa ahtaasti karsinasiraosta tänne tietäjien puolelle. Joskus sinunkin aikasi tulee yrittää tänne puolelle jos mielii esiintyä taiteilijana eikä vain harrastajana. Näin yksinkertaista se on.

Lue lisää

Wau mikä mikä sivaltava syvällä rintaäänellä jysäytetty kommentti.

Pliis anna mun olla oikea KOULUTETTU Taidemaalari. Pliis päästä mut liittoon, haluan ymmärtää taiteen mystiikan ja olla oikea taitaja. Eikä vaan lyhtypylväs karsinassa.

Menen heti lukemaan Alberssin kirjasta tilkkutäkkiteorian ja jonkun freudilaisen psykoanalyysitulkinnan 1900-l taiteesta.

Sitten haen vaapaaseen taidekouluun (jos ne siis mut hyväksyvät sinne, niin hieno koulu se on) ja teen vähän kölöörisommitelmia. Salöörivedoksia ja sekatekniikka pläjäyksiä pdf levylle. Jotta tajuaisin miten maalaan ilma-impressiota. Lopuksi kirjoitan 200 sivun sekavan mietelmän taiteen minuudesta yhteiskunnan muuttuvassa reflektiossa, ja olen kandi, eli siis ihan oikea KOULUTETTU. Ja lopuksi ehkä joku yliopisto hyväksyy mut ja musta voi tulla maisteri.

Niin ja sehän pistää todella paljon painoa lisää argumenteille, että montako työtä on myynyt. Pitää pistää joku kirpputori koju pystyyn ja myydä ihan hirveästi töitä, jotta olisin OIKEA KOULUTETTU AMMATTILAINEN.

ilpittore kirjoitti:

kuvataiteen, tai oikeammin tässä tapauksessa maalaustaiteen opetusta on palstalla haukuttu, ihmetelty ja kirottu jo vuosia. Ensisijaisesti äänessä ovat olleet perinteisen esittävän realismin fanit, ja erityisesti on ruikutettu puutteellista ihmisfiguurin kuvaamisen opettamista. Koska en kunnolla tunne tätä Suomen tilannetta, voin esittää vain yleisiä näkökohtia siitä.

Kuvataiteiden kenttä on realistisen maalauksen kulta-ajoista laajentunut käsittämään kymmeniä haaroja, joista ei silloin ollut hajuakaan. Kuvataiteen perusopetuksen tulee ymmärtääkseni antaa opiskelijoille ainakin perustiedot kaikesta siitä, mitä alalla on tehty ja nykyään tehdään. Tarkoituksenmukaista ei silloin ole keskittyä tai käyttää liikaa aikaa vain yhteen osaamisen lohkoon, olkoon se sitten mikä hyvänsä.

Lähes kaikilla elämänaloilla peruskoulutus antaa yleiset valmiudet ammatin harjoittamiseen, ja erityistaidot hankitaan jatkokoulutuksella tai työkokemuksen kautta. Hyvin yleisesti tällainen jatkokoulutus hankitaan ulkomailta, yksinomaan Suomen pienen väestöpohjan vuoksi vastaava ei Suomessa kannata. Kuvataiteet eivät tässä suhteessa poikkea muista aloista, lisäoppia käydään koko ajan hakemassa muualta.

Kaikissa ammattikouluissa hakeudutaan tietyille suosikkilinjoille, joiden antamilla taidoilla ansiomahdollisudet ovat niihin aikoihin lupaavimmat. Rumasti sanoen annetaan markkinoiden määrätä. Jos sama pätee maalaustaiteeseen, niin mutuni viittaa maisemiin ja kaupunkikuviin, asetelmiin ja kukka/kasviaiheisiin. Alastonfiguurit eivät käy kaupan ja muut kuin perheenjäsenten muoto- tai henkilökuvatkin ovat melko harvinaisia kotien seinillä. Enemmänkin tuntuvat kiinnostavan usean henkilön ryhmät erilaisisaa tilanteissa.

Oma tekijänsä koulutuksen sisällössä on kai myös opiskelijoiden oma halu. Jos opetuksen painopiste ei vastaa heidän näkemystään tai jos siinä on pahoja puutteita, nostetan siitä taatusti kova mökä. Ilman hyviä perusteita sitä mökää ei voine sivuuttaa olankohautuksella.

Edellä oleva on oman miettimiseni tulosta. Siksi totean selvyyden vuoksi, että kunnioitan ja ihailen perinteistä esittää taidetta, jota itsekin maalaan kuten täällä olen näyttänyt, ja parhaillaan tutustun hiukan syvemmin Vermeerin taiteeseen. Samalla tavalla arvostan myös kaikkia muita maalaus-ismejä ja -suuntia, eikä tulisi mieleenikään nostaa yhtä tai laskea toista. Mitään suosikkigenreä minulla ei ole, kaikki käy mutta kaikissa on myös (minun mielestäni) sekä hyvää että vähemmän hyvää.

Lue lisää

"Kuvataiteiden kenttä on realistisen maalauksen kulta-ajoista laajentunut käsittämään kymmeniä haaroja, joista ei silloin ollut hajuakaan. Kuvataiteen perusopetuksen tulee ymmärtääkseni antaa opiskelijoille ainakin perustiedot kaikesta siitä, mitä alalla on tehty ja nykyään tehdään. Tarkoituksenmukaista ei silloin ole keskittyä tai käyttää liikaa aikaa vain yhteen osaamisen lohkoon, olkoon se sitten mikä hyvänsä. "

Munkin mielestä esim. musiikki koulutus tulisi muuttaa sellaiseksi, jossa haukattaisiin kaikista maailman 100 musiikkityylistä pieni pala. Ilman että painotetaan teoriaan ja harjoitteluun yhtään. Mimmoisiakohan muusikkoja sieltä tulisi sitten... Toisaalta muusikot saavat kannustusta/ ohjausta harjoitteluun jo varhaisesta iästä, että voipi ollakkin että tollanen pelaisi jotenkin... Mutta kuvataide on niin mystifioitu ja sekoitettu, että ihmiset jotka sitä lähtevät tekemään tarvitsevat ensisijaisesti harjoittelua, eikä jotain epämääräistä yleistietoa.


"Lähes kaikilla elämänaloilla peruskoulutus antaa yleiset valmiudet ammatin harjoittamiseen, ja erityistaidot hankitaan jatkokoulutuksella tai työkokemuksen kautta. Hyvin yleisesti tällainen jatkokoulutus hankitaan ulkomailta, yksinomaan Suomen pienen väestöpohjan vuoksi vastaava ei Suomessa kannata. Kuvataiteet eivät tässä suhteessa poikkea muista aloista, lisäoppia käydään koko ajan hakemassa muualta."

Tässä maassahan on varmaan 10 kuvataideoppilaitosta, ja nyt yksi antaa klassisen perustan. Ja sekin on 1 vuosi ja maksullinen. Kuullostaa suht epäreilulta.

Varsinkin kun tietää että ei esittävää tekevät eivät omaa kauhean tarkkaa käsitystä siitä miten sitä hommaa pitäisi harjoitella tai miten sitä yleisestikkään tehdään, vaan se on sellaista ihme kapakkafilosofointia koko puuha. Sitä kautta heitä tuskin haittaa millaisessa laitoksessa ovat.

Jos tosiaan lähtee tekemään klassista tai realistista kuvitusta, pitää tosiaankin harjoitella niska limassa. Eikä tämän maan (eikä se kauhean paljon paremmin ole muuallakaan) koulut kannusta siihen kauheasti. Siis meinaan ala-, ylä-aste, lukio ja siitä eteenpäin. Kukaan koskaan puhunut mulle mittasuhteista, anatomiasta, valööreistä jne. ennenkuin menin tonne florence academy of arttiin. Eli silloin se tosiaan haittaa että mimmoisessa laitoksessa on. Joku taidekoulu missä lähinnä tehdään jotain askartelujuttuja ja kirjoitetaan esseitä voi olla melkeempä huonompi tie kuin olla osa-aikatöissä ja treenata itseksensä :(


"Alastonfiguurit eivät käy kaupan ja muut kuin perheenjäsenten muoto- tai henkilökuvatkin ovat melko harvinaisia kotien seinillä. Enemmänkin tuntuvat kiinnostavan usean henkilön ryhmät erilaisisaa tilanteissa."

Ei myöskään skaalaharjoitelmat soi musiikkifestivaaleilla, mutta ne vaan on niitä harjoituksia joita tehdään kun opetellaan instrumenttia ja harjoitetaan korvaa. Niin se menee ihmisfiguurissakin, alastonmallilla harjaannutetaan tajua ihmiskehon eleistä, anatomiasta, mittasuhteista jne. Se on kaiken ihmisten (myöskin siis vaatettettujen ihmisten) piirtämisen perusta. Eli jos tekee isoja kompositioita joissa on monia ihmisiä, yksittäisiä figuureita tai muotokuvia, pitää tajuta tosiaan paljon ihmiskehon eleestä (lantion, pään, rintakehän jne. suhteet toisiinsa), anatomiasta, valööreistä, mittasuhteista jne. Ja niitä harjoitellaan eläväämallia piirtämällä.



"Edellä oleva on oman miettimiseni tulosta. Siksi totean selvyyden vuoksi, että kunnioitan ja ihailen perinteistä esittää taidetta, jota itsekin maalaan kuten täällä olen näyttänyt, ja parhaillaan tutustun hiukan syvemmin Vermeerin taiteeseen. Samalla tavalla arvostan myös kaikkia muita maalaus-ismejä ja -suuntia, eikä tulisi mieleenikään nostaa yhtä tai laskea toista. Mitään suosikkigenreä minulla ei ole, kaikki käy mutta kaikissa on myös (minun mielestäni) sekä hyvää että vähemmän hyvää."

En mäkään halua suoranaisesti syrjiä ketään. Haluaisin juuri "markkinavoimien" määräävän asiasta. Mutta usein tuntuu että monissa kouluissa suoranaisesti syrjitään esittävää tekeviä. Media ei kirjoita hommasta juuri mitään, ja jos kirjoittaa se on jotain mystifioitua höpötystä vanhoista mestareista.

Haluaisin että täälä olisi oikeasti koulu jossa voisi kouluttautua vaikkapa kandiksi, tehden klassista taidetta. Ilman että joutuu käymään läpi jonkun kurssimuotoisen hömppä systeemin. Tietysti se on mahdotonta koska opetushallitus (tai joku emt...?) määrää tarkasti sen mitä pitää opiskella jos on taiteen kandi. Joten varmaankin tollasen koulun pitäisi olla sellainen josta ei saisi kandin papereita.

Olen oikeastaan sitä mieltä että taiteessa ei pitäisi olla ollenkaan kandia eikä maisteria. Koska juuri tälläinen titteli ja liitto systeemi tekee taiteesta äärettömän politisoitunutta. Jolloin aletaan taidetta punnnitsemaan sen kautta kuka sen on tehnyt, eikä sen kautta onko se työ hyvä vai ei.

No joo sori tuli vähän tulinen kommentti :)

tinat kirjoitti:

"Samalla tavalla arvostan myös kaikkia muita maalaus-ismejä ja -suuntia, eikä tulisi mieleenikään nostaa yhtä tai laskea toista. Mitään suosikkigenreä minulla ei ole, kaikki käy mutta kaikissa on myös (minun mielestäni) sekä hyvää että vähemmän hyvää."

Amen! Ettäpä kuulosti raikkaalta kaiken kiivaan kissanhännänvedon ja putkinäköisten kommenttien jälkeen. :)

Jatkuvasti jaksan ihmetellä, miksi pitää kiivaasti esim. olla joko vain esittävän taiteen tai vain abstraktin taiteen puolestapuhuja, kun kummallakin on paikkansa. Miksi ei voi pitää kaikesta, minkä kokee HYVIN tehdyksi.

Lue lisää

Tämä esittävä vs. ei esittävä kiista on esillä juuri sen takia, että ei esittävää tekevät on etusijalla niin monessa asiassa. Ja sitä kautta polkevat niitä jotka haluavat tehdä esittävää.

Mun mielestä on täysin hullua pitää oletusarvoisesti kaikesta. Mä pidän siitä mistä aidosta pidän. En valehtele jatkuvasti pitäväni kaikesta, vaan sen takia että kaikilla olis vähän kivaa. Kun oikeasti on taiteilijoita jotka ansaitsee enemmän huomiota kuin toiset :(

Koulutettu kirjoitti:

Katsotpa ahtaasti karsinasiraosta tänne tietäjien puolelle. Joskus sinunkin aikasi tulee yrittää tänne puolelle jos mielii esiintyä taiteilijana eikä vain harrastajana. Näin yksinkertaista se on.

Lue lisää

Eikö karsina tarkoita sikojen suljettua yhteisöä jossa ne viettävät elämäänsä. Jokainenhan meistä historiaa lukeneista tietää että samanlaisissa suljetuissa karsinoissa muurien takana myös sosialismi kukoisti. Sosialismihan ei kukoista kuin suljettujen muurien sisällä, alistamalla kansalaiset yhteen totuuteen, päinvastaiset mielipiteet ovat kiellettyjä.

Tämä palsta, (toisin kuin sosialismissa olisi), on vapaa erilaisille mielipiteille, koska elämme demokratiassa jossa myös erilaisuudelle ja eri mielipiteille on tilaa ja ne on oikeus myös sanoa.

Taidealan sosialismista meillä muistuttaa viralliset karsinat joissa erilaisilla mielipiteillä ei ole sijaa. Näitä karsinoita ovat useat taidealan järjestöt ja myös maamme taidemaalariliitto. Taidemaalariliitto ammattijärjestönä ja suljettuna karsinana näyttää esimerkillään jo menneen maailman jota ei demokratiassa enää saisi edes olla olemassa.

Tämä taiteen sosialismi on näivettänyt maamme taiteen, koska suljetut muurit pitävät sisällään suuren salaisuuden. Sen että suljettujen muurien sisällä ei kehitystä pääse tapahtumaan, koska suljetut muurit estävät kehityksen.

Keskinkertaisuus loistaa taiteen sisäpiirissä ja kisälli ei voi, eikä saa olla mestariaan parempi, sosialismissahan taiteen ylempi virkamies on aina oikeassa. Taito, lahjakkuus, kyky ja osaaminen on kuollut ja mikäli sitä taitoa, lahjakkuutta, kykyä ja osaamista vielä jossakin sattuisi esiintymään, niin se voidaan ohittaa kuriositeettina tai vaihtoehtoisesti kieltää taikuutena.

Jotta taide saataisiin kehittymään uudelleen maassamme, meilläkin pitäisi olla joku (Pink Floyd) joka laulaisi Brick in the wall ja pystyisi muurit myös murtamaan ja karsinat avaamaan.

BARE kirjoitti:

Tämä esittävä vs. ei esittävä kiista on esillä juuri sen takia, että ei esittävää tekevät on etusijalla niin monessa asiassa. Ja sitä kautta polkevat niitä jotka haluavat tehdä esittävää.

Mun mielestä on täysin hullua pitää oletusarvoisesti kaikesta. Mä pidän siitä mistä aidosta pidän. En valehtele jatkuvasti pitäväni kaikesta, vaan sen takia että kaikilla olis vähän kivaa. Kun oikeasti on taiteilijoita jotka ansaitsee enemmän huomiota kuin toiset :(

Lue lisää

Ei kai nyt sentään ole ihanteena pitää oletusarvoisesti kaikesta, mutta kyllä hyvistä maalauksista voi pitää laajemminkin näkien. Sehän siinä on kai kriteerinä, että maalaus on HYVÄ, olkoon se sitten mitä genreä tahansa. Enkä mitenkään halua aliarvioida esittävää, sitähän itsekin yritän tehdä, vaikken paljoa osaakaan. :) Satun vain pitämään myös abstraktista, vaikken itse sitä osaa senkään vertaa, yritykseni näyttävät aika kököiltä. :)

Aivan samaa mieltä olen siinä, että on taiteilijoita, jotka ansaitsevat huomiota enemmän kuin toiset, mutta eivät he kaikki tee esittävää. Enkä nyt tarkoita lautaan naulattuja lapasia, vai miten se meni...

Millaista oli Firenzessä opiskelu? Kauanko olit, vai oletko edelleen? Kertoisitko siitä enemmänkin.

tinat kirjoitti:

Ei kai nyt sentään ole ihanteena pitää oletusarvoisesti kaikesta, mutta kyllä hyvistä maalauksista voi pitää laajemminkin näkien. Sehän siinä on kai kriteerinä, että maalaus on HYVÄ, olkoon se sitten mitä genreä tahansa. Enkä mitenkään halua aliarvioida esittävää, sitähän itsekin yritän tehdä, vaikken paljoa osaakaan. :) Satun vain pitämään myös abstraktista, vaikken itse sitä osaa senkään vertaa, yritykseni näyttävät aika kököiltä. :)

Aivan samaa mieltä olen siinä, että on taiteilijoita, jotka ansaitsevat huomiota enemmän kuin toiset, mutta eivät he kaikki tee esittävää. Enkä nyt tarkoita lautaan naulattuja lapasia, vai miten se meni...

Millaista oli Firenzessä opiskelu? Kauanko olit, vai oletko edelleen? Kertoisitko siitä enemmänkin.

Lue lisää

Sori kärkevästä kommenttista aiemmin... Itsekkin pidän jostain abstrakteista jutuista, en tosiaan kyllä halua tehdä niitä itse. Toisaalta en pidä sitä sinänsä vakavasti otettavana taiteen haarana jossain mielessä, vähän niinkuin kuuntelisi jotain ambient musiikkia :D, se on vaan outoa, eikä oikeen ole edes jossain mielessä musiikkia.

Firenze oli tosiaan todella hyvä kokemus. Menen takaisin syksyllä, ja olen vielä 2 vuotta. Todella hyvä koulu. Joka päivä tuli tehtyä älyttömästi töitä tyyliin joku 10 tuntia. Viikonloppuisin vähän vähemmän.

Se on aivan eri ilmapiiri kuin missään täälä suomessa. Se on ikäänkuin olisi jossain armeijan harjoitusleirillä joskus :D. Ihan hyvä sinänsä, koska se on vaan pieni palainen elämää jonka voi käyttää tollaiseen intensiiviseen opiskeluun, ja siitä saa ikäänkuin eväät lopppu elämäänsä varten tohon hommaan.

Tosi vaikea perinpohjin selittää koko opetusohjelmaa. Se on ikäänkuin samanlainen kuin toi kotkan juttu. Se on vaan 3 vuotinen ja sielä me piiretään enemmän sitä mitä me nähdään, eikä anatomia ole niin suurella painolla. Ikäänkuin enemmän sitä zorn ja sargent teki. Kuin taas venäjä on enemmän 3 ulotteista muotoa.

BARE kirjoitti:

Sori kärkevästä kommenttista aiemmin... Itsekkin pidän jostain abstrakteista jutuista, en tosiaan kyllä halua tehdä niitä itse. Toisaalta en pidä sitä sinänsä vakavasti otettavana taiteen haarana jossain mielessä, vähän niinkuin kuuntelisi jotain ambient musiikkia :D, se on vaan outoa, eikä oikeen ole edes jossain mielessä musiikkia.

Firenze oli tosiaan todella hyvä kokemus. Menen takaisin syksyllä, ja olen vielä 2 vuotta. Todella hyvä koulu. Joka päivä tuli tehtyä älyttömästi töitä tyyliin joku 10 tuntia. Viikonloppuisin vähän vähemmän.

Se on aivan eri ilmapiiri kuin missään täälä suomessa. Se on ikäänkuin olisi jossain armeijan harjoitusleirillä joskus :D. Ihan hyvä sinänsä, koska se on vaan pieni palainen elämää jonka voi käyttää tollaiseen intensiiviseen opiskeluun, ja siitä saa ikäänkuin eväät lopppu elämäänsä varten tohon hommaan.

Tosi vaikea perinpohjin selittää koko opetusohjelmaa. Se on ikäänkuin samanlainen kuin toi kotkan juttu. Se on vaan 3 vuotinen ja sielä me piiretään enemmän sitä mitä me nähdään, eikä anatomia ole niin suurella painolla. Ikäänkuin enemmän sitä zorn ja sargent teki. Kuin taas venäjä on enemmän 3 ulotteista muotoa.

Lue lisää

Olet takuulla myös oppinut paljon, kun olet paljon joutunut harjoittelemaankin, eli pakosta kehityt. Ihan hyvä, että sua pidetään siellä sotilaallisessa kurissa, se tekee sulle ihan hyvää. :D Sitä paitsi Firenze kaupunkina on jo kadehdittava asuinpaikka. Jo Uffizissa riittää koko elämäksi katsottavaa.

Luulen käsittäväni vähän tuota Kotkan opetusmetodia, sillä olen ollut ja menen toista kertaa Pietarin taideakatemian valmistuneen taiteilijan lyhytkursseille. Ensin oli öljyä ja nyt akvarellia. Varmaan Kotkassa sama metodi kun tällä Pietarissa asuvalla opettajalla, joka tulee näitä lyhytkursseja varten Helsinkiin. Hän tekee päivän aluksi itse sen päivän aiheesta maalauksen, josta voi oppia paljon hänen tavastaan maalata ja sekoittaa värejä ja muitakin juttuja. Akvarellissa luultavasti samoin.

Itse asiassa muutamassa päivässä koin oppivani enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna muussa opetuksessa. No, hyväksi en edes kuvittele kehittyväni, kunhan omaksi ilokseni vain... mutta saahan silti edes kuvitella kehittyvänsä - edes pikkuisen. :)

BARE kirjoitti:

"Kuvataiteiden kenttä on realistisen maalauksen kulta-ajoista laajentunut käsittämään kymmeniä haaroja, joista ei silloin ollut hajuakaan. Kuvataiteen perusopetuksen tulee ymmärtääkseni antaa opiskelijoille ainakin perustiedot kaikesta siitä, mitä alalla on tehty ja nykyään tehdään. Tarkoituksenmukaista ei silloin ole keskittyä tai käyttää liikaa aikaa vain yhteen osaamisen lohkoon, olkoon se sitten mikä hyvänsä. "

Munkin mielestä esim. musiikki koulutus tulisi muuttaa sellaiseksi, jossa haukattaisiin kaikista maailman 100 musiikkityylistä pieni pala. Ilman että painotetaan teoriaan ja harjoitteluun yhtään. Mimmoisiakohan muusikkoja sieltä tulisi sitten... Toisaalta muusikot saavat kannustusta/ ohjausta harjoitteluun jo varhaisesta iästä, että voipi ollakkin että tollanen pelaisi jotenkin... Mutta kuvataide on niin mystifioitu ja sekoitettu, että ihmiset jotka sitä lähtevät tekemään tarvitsevat ensisijaisesti harjoittelua, eikä jotain epämääräistä yleistietoa.


"Lähes kaikilla elämänaloilla peruskoulutus antaa yleiset valmiudet ammatin harjoittamiseen, ja erityistaidot hankitaan jatkokoulutuksella tai työkokemuksen kautta. Hyvin yleisesti tällainen jatkokoulutus hankitaan ulkomailta, yksinomaan Suomen pienen väestöpohjan vuoksi vastaava ei Suomessa kannata. Kuvataiteet eivät tässä suhteessa poikkea muista aloista, lisäoppia käydään koko ajan hakemassa muualta."

Tässä maassahan on varmaan 10 kuvataideoppilaitosta, ja nyt yksi antaa klassisen perustan. Ja sekin on 1 vuosi ja maksullinen. Kuullostaa suht epäreilulta.

Varsinkin kun tietää että ei esittävää tekevät eivät omaa kauhean tarkkaa käsitystä siitä miten sitä hommaa pitäisi harjoitella tai miten sitä yleisestikkään tehdään, vaan se on sellaista ihme kapakkafilosofointia koko puuha. Sitä kautta heitä tuskin haittaa millaisessa laitoksessa ovat.

Jos tosiaan lähtee tekemään klassista tai realistista kuvitusta, pitää tosiaankin harjoitella niska limassa. Eikä tämän maan (eikä se kauhean paljon paremmin ole muuallakaan) koulut kannusta siihen kauheasti. Siis meinaan ala-, ylä-aste, lukio ja siitä eteenpäin. Kukaan koskaan puhunut mulle mittasuhteista, anatomiasta, valööreistä jne. ennenkuin menin tonne florence academy of arttiin. Eli silloin se tosiaan haittaa että mimmoisessa laitoksessa on. Joku taidekoulu missä lähinnä tehdään jotain askartelujuttuja ja kirjoitetaan esseitä voi olla melkeempä huonompi tie kuin olla osa-aikatöissä ja treenata itseksensä :(


"Alastonfiguurit eivät käy kaupan ja muut kuin perheenjäsenten muoto- tai henkilökuvatkin ovat melko harvinaisia kotien seinillä. Enemmänkin tuntuvat kiinnostavan usean henkilön ryhmät erilaisisaa tilanteissa."

Ei myöskään skaalaharjoitelmat soi musiikkifestivaaleilla, mutta ne vaan on niitä harjoituksia joita tehdään kun opetellaan instrumenttia ja harjoitetaan korvaa. Niin se menee ihmisfiguurissakin, alastonmallilla harjaannutetaan tajua ihmiskehon eleistä, anatomiasta, mittasuhteista jne. Se on kaiken ihmisten (myöskin siis vaatettettujen ihmisten) piirtämisen perusta. Eli jos tekee isoja kompositioita joissa on monia ihmisiä, yksittäisiä figuureita tai muotokuvia, pitää tajuta tosiaan paljon ihmiskehon eleestä (lantion, pään, rintakehän jne. suhteet toisiinsa), anatomiasta, valööreistä, mittasuhteista jne. Ja niitä harjoitellaan eläväämallia piirtämällä.



"Edellä oleva on oman miettimiseni tulosta. Siksi totean selvyyden vuoksi, että kunnioitan ja ihailen perinteistä esittää taidetta, jota itsekin maalaan kuten täällä olen näyttänyt, ja parhaillaan tutustun hiukan syvemmin Vermeerin taiteeseen. Samalla tavalla arvostan myös kaikkia muita maalaus-ismejä ja -suuntia, eikä tulisi mieleenikään nostaa yhtä tai laskea toista. Mitään suosikkigenreä minulla ei ole, kaikki käy mutta kaikissa on myös (minun mielestäni) sekä hyvää että vähemmän hyvää."

En mäkään halua suoranaisesti syrjiä ketään. Haluaisin juuri "markkinavoimien" määräävän asiasta. Mutta usein tuntuu että monissa kouluissa suoranaisesti syrjitään esittävää tekeviä. Media ei kirjoita hommasta juuri mitään, ja jos kirjoittaa se on jotain mystifioitua höpötystä vanhoista mestareista.

Haluaisin että täälä olisi oikeasti koulu jossa voisi kouluttautua vaikkapa kandiksi, tehden klassista taidetta. Ilman että joutuu käymään läpi jonkun kurssimuotoisen hömppä systeemin. Tietysti se on mahdotonta koska opetushallitus (tai joku emt...?) määrää tarkasti sen mitä pitää opiskella jos on taiteen kandi. Joten varmaankin tollasen koulun pitäisi olla sellainen josta ei saisi kandin papereita.

Olen oikeastaan sitä mieltä että taiteessa ei pitäisi olla ollenkaan kandia eikä maisteria. Koska juuri tälläinen titteli ja liitto systeemi tekee taiteesta äärettömän politisoitunutta. Jolloin aletaan taidetta punnnitsemaan sen kautta kuka sen on tehnyt, eikä sen kautta onko se työ hyvä vai ei.

No joo sori tuli vähän tulinen kommentti :)

Lue lisää

olet kuin oletkin päässyt (tai mennyt) Firenzen akatemiaan, voin vain onnitella siitä, että se onnistui sinulta. Se nostaa arvostustasi täällä, merkitseepä se sinulle sitä tai tätä.

Firenzessä saat opetusta ja ymmärrystä taiteen yhdestä haarasta, jota on arvostettu vuosisadat. Toivottavasti se antaa myös ymmärrystä muun kuvataiteen suhteen niin, ettei sinulle jää nykyisenlaista sokeaa pistettä.

Ketään ei voi pakottaa pitämään sellaisesta, joka ei vastaa omaa käsitystä hyvästä taiteesta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen edustaa vain yhtä mielipidettä miljoonien muiden joukossa, eikä se ole se ainoa oikea. Mitä enemmän pystyy laajentamaan uteliaisuuttaan ja mielenkiintoaan muuhun taiteeseen, sen rikkaammaaksi elämä taatusti tulee.

Meidän tapamme tarkastella maailmaa on perin erilainen ja siihen on selvä syykin, ikä- ja kokemusero. En vain usko vaan tiedän, että kun olet lähelläkään minun ikääni ja kokemuksiani on maailmankuvasi muuttunut, ellei perinpohjin niin koko lailla. On se vain niin kumma juttu, että ikä tuo tullessaan (useimmille) lisää sekä ymmärrystä että suvaitsevaisuutta.

Kiivautesi asiasi puolesta on ihailtavan energistä ja se tuo mieleen vanhan sanonnan: joka nuorena ei ole radikaali, sillä ei ole sydäntä, joka vanhana ei ole konservatiivi, sillä ei ole älyä.

ilpittore kirjoitti:

olet kuin oletkin päässyt (tai mennyt) Firenzen akatemiaan, voin vain onnitella siitä, että se onnistui sinulta. Se nostaa arvostustasi täällä, merkitseepä se sinulle sitä tai tätä.

Firenzessä saat opetusta ja ymmärrystä taiteen yhdestä haarasta, jota on arvostettu vuosisadat. Toivottavasti se antaa myös ymmärrystä muun kuvataiteen suhteen niin, ettei sinulle jää nykyisenlaista sokeaa pistettä.

Ketään ei voi pakottaa pitämään sellaisesta, joka ei vastaa omaa käsitystä hyvästä taiteesta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen edustaa vain yhtä mielipidettä miljoonien muiden joukossa, eikä se ole se ainoa oikea. Mitä enemmän pystyy laajentamaan uteliaisuuttaan ja mielenkiintoaan muuhun taiteeseen, sen rikkaammaaksi elämä taatusti tulee.

Meidän tapamme tarkastella maailmaa on perin erilainen ja siihen on selvä syykin, ikä- ja kokemusero. En vain usko vaan tiedän, että kun olet lähelläkään minun ikääni ja kokemuksiani on maailmankuvasi muuttunut, ellei perinpohjin niin koko lailla. On se vain niin kumma juttu, että ikä tuo tullessaan (useimmille) lisää sekä ymmärrystä että suvaitsevaisuutta.

Kiivautesi asiasi puolesta on ihailtavan energistä ja se tuo mieleen vanhan sanonnan: joka nuorena ei ole radikaali, sillä ei ole sydäntä, joka vanhana ei ole konservatiivi, sillä ei ole älyä.

Lue lisää

Hmh voipi olla totta...

Toisaalta olen todella oikeasti sitä mieltä että klassiselle taiteelle pitää saada paikka tässä yhteiskunnassa. Mutta sen kyllä tajuan alitajuisesti että "radikaalius" tulee katoamaan :D. Oli pitkä jakso (melkeen vuosi), kun en jaksanut ollenkaan tulla melkeempä lukemaan tätä palstaa, parina päivänä jossain välissä postasin muutaman postin.

Ei sinänsä että se tunne tästä monet asiat on väärin, olisi kadonnut, vaan lähinnä vaan se että en jaksanut muuttaa maailmaa enää :D.


Ajattelen myös niin että tästä jatkuvasta vääntämisestä täälä ja keskustelusta muiden kanssa, saan oikeasti jotain irti. Ehkäpä joskus ymmärrystä muustakin taiteesta, ja ehkäpä joskus vaan vankkuutta omille mielipiteilleni. Tai ehkäpä se rikkaus monissa taidesuuntauksissa on juuri se että ne kohtaavat jossain kohtaa, ja sitä kautta niitä joutuu puimaan ja perustelemaan (ei siis välttämättä edes niinkään että siinä eriteltäisiin jyvät akanoista, vaan ikäänkuin selventää tai joskus laajentaa omia ajatuksiaan)...

Oikei oli vähän sekava pläjäys... hyvä posti muuten sulta :D

vastaus. kirjoitti:

Eikö karsina tarkoita sikojen suljettua yhteisöä jossa ne viettävät elämäänsä. Jokainenhan meistä historiaa lukeneista tietää että samanlaisissa suljetuissa karsinoissa muurien takana myös sosialismi kukoisti. Sosialismihan ei kukoista kuin suljettujen muurien sisällä, alistamalla kansalaiset yhteen totuuteen, päinvastaiset mielipiteet ovat kiellettyjä.

Tämä palsta, (toisin kuin sosialismissa olisi), on vapaa erilaisille mielipiteille, koska elämme demokratiassa jossa myös erilaisuudelle ja eri mielipiteille on tilaa ja ne on oikeus myös sanoa.

Taidealan sosialismista meillä muistuttaa viralliset karsinat joissa erilaisilla mielipiteillä ei ole sijaa. Näitä karsinoita ovat useat taidealan järjestöt ja myös maamme taidemaalariliitto. Taidemaalariliitto ammattijärjestönä ja suljettuna karsinana näyttää esimerkillään jo menneen maailman jota ei demokratiassa enää saisi edes olla olemassa.

Tämä taiteen sosialismi on näivettänyt maamme taiteen, koska suljetut muurit pitävät sisällään suuren salaisuuden. Sen että suljettujen muurien sisällä ei kehitystä pääse tapahtumaan, koska suljetut muurit estävät kehityksen.

Keskinkertaisuus loistaa taiteen sisäpiirissä ja kisälli ei voi, eikä saa olla mestariaan parempi, sosialismissahan taiteen ylempi virkamies on aina oikeassa. Taito, lahjakkuus, kyky ja osaaminen on kuollut ja mikäli sitä taitoa, lahjakkuutta, kykyä ja osaamista vielä jossakin sattuisi esiintymään, niin se voidaan ohittaa kuriositeettina tai vaihtoehtoisesti kieltää taikuutena.

Jotta taide saataisiin kehittymään uudelleen maassamme, meilläkin pitäisi olla joku (Pink Floyd) joka laulaisi Brick in the wall ja pystyisi muurit myös murtamaan ja karsinat avaamaan.

Lue lisää

Olen vain huolissani, kun täällä annetaan neuvoja nuorille, jotka niitä kyselevät ihan oikeasti ammattiin pyrkiessään.
On vastuutonta antaa lupauksia, kun neuvojat eivät ole itse saavuttaneet mitään ammattiin tarvittavaa muuta kuin jonkun ulkomaisen kurssin johon he tarttuvat kuin olkinuoraan ja kuvittelevat sen johtavan ammatilliseen tekemiseen. Tähän ammattiin ei tulla niin heppoisin perustein eikä sellaisella osaamisella jota nämä kurssit edustavat. Omat luulonne taidemaalauksesta ovat todella ihan ihmeellisiä.
Siitä vain BARE koetapas pyrkiä tietoinesi ja taitoinesi muuallekin, kuin suunsoiton kurssille. Olet mainio harhaanjohtaja tulisiko siitä ammatti sinulle alan jo opettajana sellaisia valmiuksia sinussa näkemään. Vallankumousta taiteen alalla en suosittele sinun yrittävän siihen ei rahkeesi riitä.
Tällaista samankaltaista huutoa, kuin täällä esitetään olen kuullut ennenkin, kun 80-vuotta vanha tätini kävi työväenopistoa muutaman tunnin niin hän loihe lausumaan, että ei ne ammattitaiteilijat mitään osaa tekevät sellaisia kummallisia töitäkin ja piirtää ne eivät ainakaan osaa.
Ihmettelin silloin, että näinkö äkkiä sitä taidetta siellä opittiin. Täällä näyttää olevan nuorilla samantapaisia väitteitä käytyään jonkin kurssin.

Koulutettu kirjoitti:

Tässä koulutuksessa on nyt niin monta asiaa poskellaan, että on pakko sanoa ja samalla ihmetellä eikö ole mitään oppilaanohjausta ennen kuin hakeudutte ko. kouluun. Eikö kukaan ole kertonut ettei Realismi ehkä ole se taidesuunta mihin kannattaisi satsata opiskelussaan. Jos ajattelisi sitä jonkinlaisena pohjakoulutuksena, niin olisi syytä lähteä näistä sommitteluista, eikä suoraan tökkäämään kuvaa pinnalle.

Se, että tekeekö opettaja oppilaan töitä on myöskin aika ihmeellistä opetusta, mutta kuitenkin samantekevää, koska eihän oppilastöitä pitäisi hyväksyä miksikään opinnäytteeksi, joskin tällaista asiantuntemattomuutta saattaa esiintyä, kun tämä ammatillinen tietämys on mennyt näin vähiin, kuin se tälläkin palstalla on havaittavissa, että kaikki ”diletantit” esiintyvät tietäjinä itäisiltä mailta.

Olen havainnut, että meitä ”veräjänvartioita” on palstalla vieraillut kaksi tai kolme, kaikki muut ovat vasta pyrkimässä tähän joukkoon, joita taidemaalareiksi kutsutaan ja sanoisin, että täällä esitetyillä väitteillä ja tietämisellä, eikä myöskään tekemisillä ole mitään mahdollisuutta ylittää ko. kynnystä.

Yhtenä valoisana piirteenä olen kuitenkin havainnut, että jotkut teistä ko. kurssilla käyneistä on nähnyt tai ainakin pohtinut sitä opetuksen mielekkyyttä ja sitä mihin se johtaa taiteenalalla pitäisi pohtia enemmänkin ja jos vielä maksaa siitä. Vastuuttomia rahastajia on alkanut ilmaantua taiteen markkinoille. Suosittelisin kuitenkin näitä kotimaisia kouluja, koska niillä on edes jonkinlainen valtion valvonta mikä takaa sen, että tarjotulla opetuksella on käytännön merkitys ja siitä saa todistuksen, joka osataan tulkita oppiarvoon kuuluvaksi.

Lue lisää

>>>Olen havainnut, että meitä ”veräjänvartioita” on palstalla vieraillut kaksi tai kolme, kaikki muut ovat vasta pyrkimässä tähän joukkoon, joita taidemaalareiksi kutsutaan ja sanoisin, että täällä esitetyillä väitteillä ja tietämisellä, eikä myöskään tekemisillä ole mitään mahdollisuutta ylittää ko. kynnystä.

Koulutettu kirjoitti:

Olen vain huolissani, kun täällä annetaan neuvoja nuorille, jotka niitä kyselevät ihan oikeasti ammattiin pyrkiessään.
On vastuutonta antaa lupauksia, kun neuvojat eivät ole itse saavuttaneet mitään ammattiin tarvittavaa muuta kuin jonkun ulkomaisen kurssin johon he tarttuvat kuin olkinuoraan ja kuvittelevat sen johtavan ammatilliseen tekemiseen. Tähän ammattiin ei tulla niin heppoisin perustein eikä sellaisella osaamisella jota nämä kurssit edustavat. Omat luulonne taidemaalauksesta ovat todella ihan ihmeellisiä.
Siitä vain BARE koetapas pyrkiä tietoinesi ja taitoinesi muuallekin, kuin suunsoiton kurssille. Olet mainio harhaanjohtaja tulisiko siitä ammatti sinulle alan jo opettajana sellaisia valmiuksia sinussa näkemään. Vallankumousta taiteen alalla en suosittele sinun yrittävän siihen ei rahkeesi riitä.
Tällaista samankaltaista huutoa, kuin täällä esitetään olen kuullut ennenkin, kun 80-vuotta vanha tätini kävi työväenopistoa muutaman tunnin niin hän loihe lausumaan, että ei ne ammattitaiteilijat mitään osaa tekevät sellaisia kummallisia töitäkin ja piirtää ne eivät ainakaan osaa.
Ihmettelin silloin, että näinkö äkkiä sitä taidetta siellä opittiin. Täällä näyttää olevan nuorilla samantapaisia väitteitä käytyään jonkin kurssin.

Lue lisää

Noi alkaa olemaan jo aikamoisen tason solvauksia.

Ensinnäkin. Jos joku "nuori" haluaa kuulua järjestöihin, saada titteleitä jne. Niin ehkä sen pitää sitten kuunella sua.

Jos joku "nuori" (minä olen aika nuori itsekkin) haluaa oppia piirtämään, niin varmaan kannattaa kuunella niitä jotka joko osaavat piirtää tai vaan yleistä maalaisjärkeä.

Sun argumentti on vaan se että "eihän se muissakaan aloissa mene niin että vaan ilman koultutusta tehdään töitä", joka ei toimi ajatuksena oolenkaan. Suurin osa ihmisistä tekee töitä koska siitä saa rahaa. Taiteilijat tekevät taidetta vaikka eivät saisikaan rahaa. Ehkäpä johonkin korkeapalkkaseen ammattiin tarvitsee suorittaa erinäisiä testejä ja muita hyväksyntiä että sinne pääsee. Jotta voidaan karsia jyvät akanoista. Tai joissain ammateissa kannetaan suurta suoranaista vastuuta, kuten lääkärin tai vaikkapa lentokone pilootin ammatissa. Möhliminen voi johtaa ties mihin.

Taiteessa ei ole mitään yksinkertaisia sääntöjä tai vastuita. Se on vaan lähinnä työn laatua. Ei siihen tarvitse mitään paperia. Sen tason näkee suoraan jo niistä töistä. Joten kaikki tälläinen kuka on ammattilainen, koulutettu tai virassa jossain virallisessa mielessä on aika käsittämättöntä.



"Siitä vain BARE koetapas pyrkiä tietoinesi ja taitoinesi muuallekin, kuin suunsoiton kurssille. Olet mainio harhaanjohtaja tulisiko siitä ammatti sinulle alan jo opettajana sellaisia valmiuksia sinussa näkemään. Vallankumousta taiteen alalla en suosittele sinun yrittävän siihen ei rahkeesi riitä. "

Olen päässyt Taikkiin taidekasvatuksen osastolle sisään, mutta jätin sen kesken, jos se nyt sulle merkitsee jotain.

Suosittelen sulle jotain golf klubia, purjehduskerhoa tai vaikkapa taidemaalariliittoa (ai ups... taisitkin jo olla sielä). Koska oikeeseen taiteen tekemiseen sun rahkeet ei riitä. Sulle on tärkeämpää paukutella henkseleitä jollain titteleillä, viroilla ja ties millä ei taiteeseen liittyvällä.

Koulutettu kirjoitti:

En ole lukenut koulujen kurssiluetteloita, mutta niitä voi ilmeisesti selata netistä ja valita sopivan sisällön.

Pääsääntönä sanoisin, että koulu kannattaa valita niin, että tietää sillä olevan merkitystä oikealle taiteen tekemiselle, eikä vain jollekin omalle mieltymykselle taidesuuntaukselle. Omat käsitykset taiteesta saattaa olla heikolla pohjalla riippuen pohjakoulutuksesta. Ne omat käsitykset saattavat muuttua siellä koulutuksessa hyvinkin rajusti kun näkee missä mennään ryhmässä.
Jos on kovin ennakkoluuloinen ja täynnä omia mielipiteitä eihän sellaiselle voi mitään opettaa.
Olin itse saanut klassisen koulutuksen ennen Vapaaseen pyrkimistä ja pistin ajatukset taiteesta uusiksi jo pyrkimisluokalla. Ei ole tarvinnut katua. Voihan siitä klassisesta jotain viedä uuteen taiteeseen ilman, että se riitelee lopputuloksessa.

Kouluista sanoisin että Taikissa oli ainakin silloin, kun siellä opetin oli erilaisia piirustus ja maalaus kursseja joihin varmasti kannattaa mennä koska opettajat ovat laadukkaita. En opettanut siellä piirustusta enkä maalausta vaan värihahmotusta. Sellaisellekin kurssille olisi syytä pistäytyä, että oppisi värioppia jota kyllä tarvitaan ettei tekisi ihan hassuja tietämättään. Tämä viimeksi mainitun puute niissä näkemissäni kuvissa oli se ratkaiseva tekijä mikä sai karvat pystyyn. Kaikki muu olisi vielä mennyt osaamattomuuden tiliin mutta sitten vielä tämä.

Kun on aikansa räpiköinyt tällaisilla kursseilla voi mennä hakeutumaan vaikka Vapaan Taidekoulun opetukseen jos pääsee. Siellä voi saada koulutuksen, jolla on jotain merkitystä ammatinharjoittamisen kannalta taidemaalarina. Kuvataide Akatemia on se toinen vaikka siellä tehtäisiin pieniä piruja niin se on varma tie ammattiin.Meillä on vain tämä yksi liitto jonne voi sitten pyrkiä jäseneksi muutoin jää lähes kaiken ulkopuolelle. (jää huutajaksi tälle palstalle).

Nämä muotokuvamaalauskurssit ovat vain tällaisia sivuhyppäyksiä ja jonkinlaisena lisänä, kun muutoin taitaa ammatin niin miksei sitten.

Lue lisää

"Pääsääntönä sanoisin, että koulu kannattaa valita niin, että tietää sillä olevan merkitystä oikealle taiteen tekemiselle, eikä vain jollekin omalle mieltymykselle taidesuuntaukselle. "

Jep eli klassinen/realistinen taide ei ole todellista taidetta. Selväksi tuli. Eihän siihen mitään perusteluja tarvitukkaan.


"Olin itse saanut klassisen koulutuksen ennen Vapaaseen pyrkimistä ja pistin ajatukset taiteesta uusiksi jo pyrkimisluokalla."

Epäilen. Ellet sitten käynyt pietarissa tai muualla ulkomailla. Ainakaan suomessa ole ollut kunnollista klassista koulutusta varmaan 80-100 vuoteen. Joitakin sekalaisia hyviä muotokuvamaalauksia oon nähnyt 1900-l puolella mutta en ole ikinä kuullut kunnollisesta koulusta. Et voi heittää vaan noin ohimennen että "halkaisinhan mäki atomin tossa kymmenisen vuotta sitten"... Kai se jotenkin näkyisi sun tietämyksessä ja töissä jos oikeasti osaisit piirtää ja maalata. Plus sitten se vie yleensä sellaset 5-10 vuotta hallita toi homma, jos alottaa nollasta. Eikä sitä voi yksikseen jossain kellarrissa harjoitella, vaan siinä on väännettävä monen kymmenen tunnin alastonmallin asentoja kymmeniä, piirrettävä kipsiä, maalattava asetelmia, muotokuvia jne.... Ei vaan mee kyllä läpi toi väite, ellet todista sitä oikeasti todella hyvillä elävänmallin töillä.


" Nämä muotokuvamaalauskurssit ovat vain tällaisia sivuhyppäyksiä ja jonkinlaisena lisänä, kun muutoin taitaa ammatin niin miksei sitten."

Paitsi että millään muulla suomalaisella koulutuksella kuin tolla kotkan koulutuksella ei ole kauheasti asiaa maalailla hyviä muotokuvia. Toi kotkankin juttu on aivan liian lyhyt. Oikeasti taitavan taiteilijan pitäisi harjoitella varmaan kymmenen kertaa enemmän kuin toi aika. Ei niitä muotokuvia voida töräyttää tosta vaan.


Ajattelen tosin samoin siinä asiassa sun kanssa, että taidetta pitää opiskella myös muistakin katsontakannoista kuin vaan harjoittelemalla mittasuhteiden, valöörien, anatomian jne. tajuamista. Kompositio jne. on todella tärkeää. Mutta en missään nimessä tajua miksi ihmeessä sitä pitäisi opiskella kaikissa kouluissa, koska toi mittasuhde, valööri, anatomia jne. aspekti on kaikkein vaikein, ja vaatii eniten ohjausta. Se on kuin musiikkiteoriaa, jos sen opiskelee tietoiseksi osaksi taiteen tekoprosessia, pystyy todella maalaamaan melkeen mitä vaan.

kotimaisia suosittelet kirjoitti:

Olen käynyt useita kertoja Kuvataideakatemian lopputyönäyttelyssä - sieltä ei maalaustaidetta edes löydy.

Vapaan taidekoulun lopputyönäyttelyissä kävin kolme kertaa peräkkäin ja neljäs tulee seuraavassa elämässä. Siellä en pitänyt yhtään mistään. Tuli suorastaan paha olo..

Pekka Halosen Akatemia, Taidekoulu Maa ja esim. Alfa Art ovat OK, mutta eivät yllä lähellekään Kotkan tasoa.

Taikista on viimevuosina tullut hyviä taiteilijoita, mutta sitä koulutusta en tunne. Ja joka tapauksessa siellä annetaan kai koulutusta lähinnä kuvataideopettajaksi opiskelemiseksi, ei taidemaalariksi.

Muita kotimasia taidekouluja en tunne oikeastaan laisinkaan.

Jos tässä ovat vaihtehdot, niin kannattaisi miettiä onko kotimainen maalauskoulutus enää lainkaan kilpailukykyinen minkään maailmalla saatavan kouluksen kanssa.

Lue lisää

on ainakin ihan surkea koulu, malliesimerkki siitä miten surkeata taiteen opetus voikaan mennä.

alfa.art kirjoitti:

on ainakin ihan surkea koulu, malliesimerkki siitä miten surkeata taiteen opetus voikaan mennä.

No, minä tiedän muutaman hyvän taiteilijan, joka on opiskellut siellä. Siksi tuo tuli mainittua.. Itse koulutuksesta siellä en tiedä juurikaan.

Toisaalta lähes kaikki siellä opiskelleet jatkavat opiskelun jälkeen samaa systeemiä kuin aiuemminkin. Hyvät ovat parempia ja huonot kai yhtä huonoja. Olen vain ajatellut että se siellä ainakin on ok, että opiskelijoita ei pakoteta samaan muottiin kuin tuossa yhdessä morkaamassani paikassa. Mutta hyvässä opetuksessa luulisi kaikkien kehittyvän ainakin aika hyväksi - kuten Kotkassa tapahtuu (tapahtui).

Koulutettu kirjoitti:

Olen vain huolissani, kun täällä annetaan neuvoja nuorille, jotka niitä kyselevät ihan oikeasti ammattiin pyrkiessään.
On vastuutonta antaa lupauksia, kun neuvojat eivät ole itse saavuttaneet mitään ammattiin tarvittavaa muuta kuin jonkun ulkomaisen kurssin johon he tarttuvat kuin olkinuoraan ja kuvittelevat sen johtavan ammatilliseen tekemiseen. Tähän ammattiin ei tulla niin heppoisin perustein eikä sellaisella osaamisella jota nämä kurssit edustavat. Omat luulonne taidemaalauksesta ovat todella ihan ihmeellisiä.
Siitä vain BARE koetapas pyrkiä tietoinesi ja taitoinesi muuallekin, kuin suunsoiton kurssille. Olet mainio harhaanjohtaja tulisiko siitä ammatti sinulle alan jo opettajana sellaisia valmiuksia sinussa näkemään. Vallankumousta taiteen alalla en suosittele sinun yrittävän siihen ei rahkeesi riitä.
Tällaista samankaltaista huutoa, kuin täällä esitetään olen kuullut ennenkin, kun 80-vuotta vanha tätini kävi työväenopistoa muutaman tunnin niin hän loihe lausumaan, että ei ne ammattitaiteilijat mitään osaa tekevät sellaisia kummallisia töitäkin ja piirtää ne eivät ainakaan osaa.
Ihmettelin silloin, että näinkö äkkiä sitä taidetta siellä opittiin. Täällä näyttää olevan nuorilla samantapaisia väitteitä käytyään jonkin kurssin.

Lue lisää

Kun tuo suomalainen taidekoulutus on Sinusta niin "tasokasta", niin kerrotko ystävällisesti ketä kansainvälisesti merkittäviä taiteilijoita Suomen taideopitus on täältä viimeisen 50 vuoden aikana kypsyttänyt.

Kun ajattelee, mikä maa Suomi on lähes kaiken muun taiteen alalla - tai millä alalla tahansa, niin havaitsee helposti että SUOMEN KUVATAIDE ON TÄYSIN TAITEEN KEHITYSMAIDEN TASOA - ja heikkoa sellaista. Ja suuri ongelma on se, että heikkolahjaiset ihmiset ovat jostain kummallisesta syystä vallanneet Suomen kuvataidekentän (vuosikymmenten takainen jäsenkirjapelleilykö syynä??). Vieläkö muuten olette kommunisteja?

Tiedän että muutosta on tapahtumassa, mutta on se valitettavan hidasta.

BARElla on nuoreksi kaveriksi todella hyviä mielipiteitä. Jatka samaa rataa, niin katsotaan mitä saaamme aikaan.

Koulutettu kirjoitti:

Olen vain huolissani, kun täällä annetaan neuvoja nuorille, jotka niitä kyselevät ihan oikeasti ammattiin pyrkiessään.
On vastuutonta antaa lupauksia, kun neuvojat eivät ole itse saavuttaneet mitään ammattiin tarvittavaa muuta kuin jonkun ulkomaisen kurssin johon he tarttuvat kuin olkinuoraan ja kuvittelevat sen johtavan ammatilliseen tekemiseen. Tähän ammattiin ei tulla niin heppoisin perustein eikä sellaisella osaamisella jota nämä kurssit edustavat. Omat luulonne taidemaalauksesta ovat todella ihan ihmeellisiä.
Siitä vain BARE koetapas pyrkiä tietoinesi ja taitoinesi muuallekin, kuin suunsoiton kurssille. Olet mainio harhaanjohtaja tulisiko siitä ammatti sinulle alan jo opettajana sellaisia valmiuksia sinussa näkemään. Vallankumousta taiteen alalla en suosittele sinun yrittävän siihen ei rahkeesi riitä.
Tällaista samankaltaista huutoa, kuin täällä esitetään olen kuullut ennenkin, kun 80-vuotta vanha tätini kävi työväenopistoa muutaman tunnin niin hän loihe lausumaan, että ei ne ammattitaiteilijat mitään osaa tekevät sellaisia kummallisia töitäkin ja piirtää ne eivät ainakaan osaa.
Ihmettelin silloin, että näinkö äkkiä sitä taidetta siellä opittiin. Täällä näyttää olevan nuorilla samantapaisia väitteitä käytyään jonkin kurssin.

Lue lisää

1. Ne joista ei ole oikeiksi maalareiksi, päätyvät opettajiksi.

2. Ne jotka jotain osaa, voivat maalata ja pysyä kutsumusammatissaan

fiorentina#2 kirjoitti:

1. Ne joista ei ole oikeiksi maalareiksi, päätyvät opettajiksi.

2. Ne jotka jotain osaa, voivat maalata ja pysyä kutsumusammatissaan

Emmä oikeen tiiä tostakaan :D... On oikeasti tosi hyviä taiteilijoita jotka opettavat.

http://www.ameralart.com/
Tossa on yks :D

Toisaalta on varmaan paljon taiteilijoita jotka opettavat koska kukaan ei osta heidän tauluja. Toisaalta eihän sitä taidetta koskaan rahassa mitata. Charles Bargue oli rutiköyhä ja joutui työskentelemään Jean-Leon Geromen assistenttina, saadakseen rahaa. Mutta maalasi silti aivan käsittämättömän hyviä maalauksia.

http://www.geraldmackerman.com/images/Bargue_The_FlutePlayer.jpg
http://72.5.117.144/fif=fpx/e/E5744CR-d1.fpx&obj=iip,1.0&wid=400&cvt=jpeg

Monilla taiteilijoilla jotka opettavat on nimenomaan todella "tietellinen" tapa lähestyä taidetta. Ja usein se poikii hyviä oppilaita :). Charles Bargue oli tekniiikaltaan täydellinen mun mielestä :D

fiorentina#2 kirjoitti:

1. Ne joista ei ole oikeiksi maalareiksi, päätyvät opettajiksi.

2. Ne jotka jotain osaa, voivat maalata ja pysyä kutsumusammatissaan

Voihan jotkut alkaa opettajiksikin, mutta NE JOTKA EIVÄT OSAA MAALATA JA OVAT KUITENKIN KIINNOSTUNEITA MAALAUKSISTA JA MAALAAMISESTA ALKAVAT KRIITIKOIKSI. JA MITÄ SIITÄ TULEE??? Siis jos itse ei osaa maalata, niin miten sitten osaa arvioida maalauksia.

Jos tajuaa mikä on hyvää maalaustaiteessa niin hyvänen aika, KAI SEN OSAISI TEHDÄ vaikka yrityksen ja erehdyksen kautta.

BARE kirjoitti:

Noi alkaa olemaan jo aikamoisen tason solvauksia.

Ensinnäkin. Jos joku "nuori" haluaa kuulua järjestöihin, saada titteleitä jne. Niin ehkä sen pitää sitten kuunella sua.

Jos joku "nuori" (minä olen aika nuori itsekkin) haluaa oppia piirtämään, niin varmaan kannattaa kuunella niitä jotka joko osaavat piirtää tai vaan yleistä maalaisjärkeä.

Sun argumentti on vaan se että "eihän se muissakaan aloissa mene niin että vaan ilman koultutusta tehdään töitä", joka ei toimi ajatuksena oolenkaan. Suurin osa ihmisistä tekee töitä koska siitä saa rahaa. Taiteilijat tekevät taidetta vaikka eivät saisikaan rahaa. Ehkäpä johonkin korkeapalkkaseen ammattiin tarvitsee suorittaa erinäisiä testejä ja muita hyväksyntiä että sinne pääsee. Jotta voidaan karsia jyvät akanoista. Tai joissain ammateissa kannetaan suurta suoranaista vastuuta, kuten lääkärin tai vaikkapa lentokone pilootin ammatissa. Möhliminen voi johtaa ties mihin.

Taiteessa ei ole mitään yksinkertaisia sääntöjä tai vastuita. Se on vaan lähinnä työn laatua. Ei siihen tarvitse mitään paperia. Sen tason näkee suoraan jo niistä töistä. Joten kaikki tälläinen kuka on ammattilainen, koulutettu tai virassa jossain virallisessa mielessä on aika käsittämättöntä.



"Siitä vain BARE koetapas pyrkiä tietoinesi ja taitoinesi muuallekin, kuin suunsoiton kurssille. Olet mainio harhaanjohtaja tulisiko siitä ammatti sinulle alan jo opettajana sellaisia valmiuksia sinussa näkemään. Vallankumousta taiteen alalla en suosittele sinun yrittävän siihen ei rahkeesi riitä. "

Olen päässyt Taikkiin taidekasvatuksen osastolle sisään, mutta jätin sen kesken, jos se nyt sulle merkitsee jotain.

Suosittelen sulle jotain golf klubia, purjehduskerhoa tai vaikkapa taidemaalariliittoa (ai ups... taisitkin jo olla sielä). Koska oikeeseen taiteen tekemiseen sun rahkeet ei riitä. Sulle on tärkeämpää paukutella henkseleitä jollain titteleillä, viroilla ja ties millä ei taiteeseen liittyvällä.

Lue lisää

BARE saat yhden pisteen, kun jo olit sisällä oikeassa koulussa miksi jätit sen kesken vai poistettiinko sinut. Et kai ollut silloin, kun minä opetin siellä, että siitäkö tämä kaikki herja jonka yrität kaataa päälleni. Meillähän oli sellainen arvostelujärjestelmä, jossa huomioitiin poissaolot 1 – 4 ja silläkin jo saattoi menettää arvosanansa. Kaikesta huolimatta toivon, että otat lusikan uudestaan käteen ja harkitset näitä oikeita opinahjoja. Lusikalla on muuten hyvä maalata ei tule liian tarkkaa eräs taiteilija veti kerran sellaisenkin kurssin ja se ei ollut realismia, jota sillä tehtiin vaan taidetta.

Nythän on tulossa joku dokumentti Hitlerin vasta löydetyistä töistä. On kiva nähdä mitä ne oikeasti ovat, kun niillä ei päässyt taidekouluun sikäläisissä oloissa. Olisiko kriteerit nytkin samat? Vaikka ne euroopassa olivat paljon löysemmät kuin meillä silloin.

Arvelet kaikenlaisia sopivia tehtäviä ja harrastuksia minulle, mutta kun olen ne kaikki jo käyttänyt ja nyt vain toimin näissä taiteenalan tehtävissä ja saatan jopa kartoittaa kykyjä. Vinkkinä voin myös kertoa, että maalaan yhä kovassa sarjassa. Olen jo elänyt kertaalleen sen realismin aikakauden ja maalannut silloinkin, että kyllä näyttöä riittää siltäkin saralta siitä vain on jo yli 60 vuotta et ole silloin elänyt.

Koulutettu kirjoitti:

BARE saat yhden pisteen, kun jo olit sisällä oikeassa koulussa miksi jätit sen kesken vai poistettiinko sinut. Et kai ollut silloin, kun minä opetin siellä, että siitäkö tämä kaikki herja jonka yrität kaataa päälleni. Meillähän oli sellainen arvostelujärjestelmä, jossa huomioitiin poissaolot 1 – 4 ja silläkin jo saattoi menettää arvosanansa. Kaikesta huolimatta toivon, että otat lusikan uudestaan käteen ja harkitset näitä oikeita opinahjoja. Lusikalla on muuten hyvä maalata ei tule liian tarkkaa eräs taiteilija veti kerran sellaisenkin kurssin ja se ei ollut realismia, jota sillä tehtiin vaan taidetta.

Nythän on tulossa joku dokumentti Hitlerin vasta löydetyistä töistä. On kiva nähdä mitä ne oikeasti ovat, kun niillä ei päässyt taidekouluun sikäläisissä oloissa. Olisiko kriteerit nytkin samat? Vaikka ne euroopassa olivat paljon löysemmät kuin meillä silloin.

Arvelet kaikenlaisia sopivia tehtäviä ja harrastuksia minulle, mutta kun olen ne kaikki jo käyttänyt ja nyt vain toimin näissä taiteenalan tehtävissä ja saatan jopa kartoittaa kykyjä. Vinkkinä voin myös kertoa, että maalaan yhä kovassa sarjassa. Olen jo elänyt kertaalleen sen realismin aikakauden ja maalannut silloinkin, että kyllä näyttöä riittää siltäkin saralta siitä vain on jo yli 60 vuotta et ole silloin elänyt.

Lue lisää

En ollut varmaankaan taikissa silloin kun sä olit. En ole vieläkään virallisesti kirjautunut ulos sieltä. Tuskin tosin palaan sinne. En tunne sua henk. koht. Eikä mulla ole sinänsä mitään kaunoja sua kohtaan ainoastaan niitä sanoja mitä joskus päästelet täälä :D

Halusin vaan tehdä realistista taidetta, ja toi taikin systeemi antoi siihen tosi vähän mahdollisuuksia.


"Nythän on tulossa joku dokumentti Hitlerin vasta löydetyistä töistä. On kiva nähdä mitä ne oikeasti ovat, kun niillä ei päässyt taidekouluun sikäläisissä oloissa. Olisiko kriteerit nytkin samat? Vaikka ne euroopassa olivat paljon löysemmät kuin meillä silloin. "

Teeveestä on tulossa myös monthy python ja kummelit. Tuntuu että tilanteet on aika samoja sun kanssa välillä. Emt ;)


"Olen jo elänyt kertaalleen sen realismin aikakauden ja maalannut silloinkin, että kyllä näyttöä riittää siltäkin saralta siitä vain on jo yli 60 vuotta et ole silloin elänyt."

Olet elänyt 1800-l loppupuolella? Eihän 1900-l mitään realismi buumia ole ollut? Vai mitäshh... :D En ole kauheasti nähnyt hyviä realistisia suomalaisia töitä joita olisi 1900-l tehty. Tai nyt on mun mielestä muutamia tosi hyviä tekijöitä, jotka on käyneet florence academyä tai repiniä.

Sinullekin.. kirjoitti:

Kun tuo suomalainen taidekoulutus on Sinusta niin "tasokasta", niin kerrotko ystävällisesti ketä kansainvälisesti merkittäviä taiteilijoita Suomen taideopitus on täältä viimeisen 50 vuoden aikana kypsyttänyt.

Kun ajattelee, mikä maa Suomi on lähes kaiken muun taiteen alalla - tai millä alalla tahansa, niin havaitsee helposti että SUOMEN KUVATAIDE ON TÄYSIN TAITEEN KEHITYSMAIDEN TASOA - ja heikkoa sellaista. Ja suuri ongelma on se, että heikkolahjaiset ihmiset ovat jostain kummallisesta syystä vallanneet Suomen kuvataidekentän (vuosikymmenten takainen jäsenkirjapelleilykö syynä??). Vieläkö muuten olette kommunisteja?

Tiedän että muutosta on tapahtumassa, mutta on se valitettavan hidasta.

BARElla on nuoreksi kaveriksi todella hyviä mielipiteitä. Jatka samaa rataa, niin katsotaan mitä saaamme aikaan.

Lue lisää

Vastaanpa tähänkin, kun on niin asiallinen kysyjä.
”Kun tuo suomalainen taidekoulutus on Sinusta niin "tasokasta"”,
Kyllähän meiltä löytyy moniakin esimerkkejä maailmalla menestyneistä, mutta otan nyt vain yhden se on Juhani Linnovaara. Hänen töitään on kymmenissä maailman museoissa luku taisi joskus jo olla jotain 59 museota silloin, kun hän oli vuoden taiteilija suomessa.. Se, että varhaisina aikoina ei taidehistorian kirjoihin oltu päästy mukaan johtui siitä, että täällä maalattiin kansallista realismia, kun muut euroopassa tekivät impressionismiä. Olimme siis omalla aaltopituudella kuvataiteessa vasta irrottautuneena naapurin vaikutuksesta.
Eiköhän se kommunismi pelleily ollut silloin 60 luvulla ja 70 luvulla se muuttui muuten vain sosialistiseksi. Itse en ole koskaan silloin ollut minkään puolueen jäsen. Olen vasta kolme kuukautta sitten ryhtynyt ajamaan näitä kulttuurin ja koulutuspoliittisia asioita.
Tuossa äsken vastasin BARELLE, kun olen havainnut tämän saman asian, kuin sinäkin ja totesin, että hän on ollut samassa koulussa jonkin aikaa, jossa olen opettanut. Ymmärrän hyvin hänen hätähuutonsa, kun olen siihen koulutettu ja kokemus tuonut lisää ymmärrystä pitkän urani aikana.

BARE kirjoitti:

En ollut varmaankaan taikissa silloin kun sä olit. En ole vieläkään virallisesti kirjautunut ulos sieltä. Tuskin tosin palaan sinne. En tunne sua henk. koht. Eikä mulla ole sinänsä mitään kaunoja sua kohtaan ainoastaan niitä sanoja mitä joskus päästelet täälä :D

Halusin vaan tehdä realistista taidetta, ja toi taikin systeemi antoi siihen tosi vähän mahdollisuuksia.


"Nythän on tulossa joku dokumentti Hitlerin vasta löydetyistä töistä. On kiva nähdä mitä ne oikeasti ovat, kun niillä ei päässyt taidekouluun sikäläisissä oloissa. Olisiko kriteerit nytkin samat? Vaikka ne euroopassa olivat paljon löysemmät kuin meillä silloin. "

Teeveestä on tulossa myös monthy python ja kummelit. Tuntuu että tilanteet on aika samoja sun kanssa välillä. Emt ;)


"Olen jo elänyt kertaalleen sen realismin aikakauden ja maalannut silloinkin, että kyllä näyttöä riittää siltäkin saralta siitä vain on jo yli 60 vuotta et ole silloin elänyt."

Olet elänyt 1800-l loppupuolella? Eihän 1900-l mitään realismi buumia ole ollut? Vai mitäshh... :D En ole kauheasti nähnyt hyviä realistisia suomalaisia töitä joita olisi 1900-l tehty. Tai nyt on mun mielestä muutamia tosi hyviä tekijöitä, jotka on käyneet florence academyä tai repiniä.

Lue lisää

Olen elänyt taiteen ympäröimänä nuoruuteni ja tavannut mm. Juri Repinin Helsingissä useita kertoja silloin 50 luvun alussa kun hän kävi lämmittelemässä käveltyään avojaloin kaupungin halki. Keskustelimme paljon hänen isänsä taiteesta, jonka varjossa hän oli elänyt.

Se Taikin aikana mulla oli mm. kaksi sarjakuvan piirtäjää oppilaina ja mielipiteistäsi päättelemällä hahmotin sinut toiseksi niistä. Saatoin olla väärässä.

Se Realismi jatkui silloin Kansallisena Realisminä Suomessa pitkään. Meilläkin oli oppikirjoissa pari kuvaa ja alla kerrottiin, että tällaista on taide. Noin vapaasti kerrottuna. Kuvat olivat Realismiä. Äitini oli Helsingin Piirustuskoulussa 1919 ja siellä oli väännetty sitä Realismiä, niin luuletkos, ettei meillä kakaroillakin sitä väännätetty.
Käsitätkös nyt, että se on kuin punainen vaate näin yli 76 vuoden jälkeen, että joko taas. Ja vielä ehdoin tahdoin.

Koulutettu kirjoitti:

Olen elänyt taiteen ympäröimänä nuoruuteni ja tavannut mm. Juri Repinin Helsingissä useita kertoja silloin 50 luvun alussa kun hän kävi lämmittelemässä käveltyään avojaloin kaupungin halki. Keskustelimme paljon hänen isänsä taiteesta, jonka varjossa hän oli elänyt.

Se Taikin aikana mulla oli mm. kaksi sarjakuvan piirtäjää oppilaina ja mielipiteistäsi päättelemällä hahmotin sinut toiseksi niistä. Saatoin olla väärässä.

Se Realismi jatkui silloin Kansallisena Realisminä Suomessa pitkään. Meilläkin oli oppikirjoissa pari kuvaa ja alla kerrottiin, että tällaista on taide. Noin vapaasti kerrottuna. Kuvat olivat Realismiä. Äitini oli Helsingin Piirustuskoulussa 1919 ja siellä oli väännetty sitä Realismiä, niin luuletkos, ettei meillä kakaroillakin sitä väännätetty.
Käsitätkös nyt, että se on kuin punainen vaate näin yli 76 vuoden jälkeen, että joko taas. Ja vielä ehdoin tahdoin.

Lue lisää

Hmm realismia varmaan on väännetty iät ja ajat. Ja varmasti myös 1900-l. Mutta en usko että sellaista joka olisi oikeasti hyvää. Tai siis mitään mikä ylettäis lähellekkään 1800-l lopun huippumaalareita, kuten vaikkapa sitä repiniä, sargenttia, bastien lepagea, dagnan-bouverettia, edelfelttiä, bargueta tai jotain muuta naturalistista maalaavaa. Mun mielestä toi florence academy, repin instituutti ja new yorkin grand central academy on aika lähellä nyt.

Hienoa että tunsit Repinin pojan. Olen myöskin kuullut että hän kulki paljasjaloin pitkin helsinkiä.

Sekotat mut johonkin muuhun noissa taikin jutuissa :). Mä oon 23 vee ja lähdin taikista n.1,5 vuotta sitten. Voi olla että olet opettanut sielä aikaisemmin, kun olin itse sielä.

Koulutettu kirjoitti:

Olen elänyt taiteen ympäröimänä nuoruuteni ja tavannut mm. Juri Repinin Helsingissä useita kertoja silloin 50 luvun alussa kun hän kävi lämmittelemässä käveltyään avojaloin kaupungin halki. Keskustelimme paljon hänen isänsä taiteesta, jonka varjossa hän oli elänyt.

Se Taikin aikana mulla oli mm. kaksi sarjakuvan piirtäjää oppilaina ja mielipiteistäsi päättelemällä hahmotin sinut toiseksi niistä. Saatoin olla väärässä.

Se Realismi jatkui silloin Kansallisena Realisminä Suomessa pitkään. Meilläkin oli oppikirjoissa pari kuvaa ja alla kerrottiin, että tällaista on taide. Noin vapaasti kerrottuna. Kuvat olivat Realismiä. Äitini oli Helsingin Piirustuskoulussa 1919 ja siellä oli väännetty sitä Realismiä, niin luuletkos, ettei meillä kakaroillakin sitä väännätetty.
Käsitätkös nyt, että se on kuin punainen vaate näin yli 76 vuoden jälkeen, että joko taas. Ja vielä ehdoin tahdoin.

Lue lisää

Miten sinne fir. academy'iin voisi realsitisesti ajatellen päsätä sisään opiskelemaan. Halu olisi kova!
Ainahan voi hakea mutta jos tosissaan aikoo sisään, niin:
Mitä aiheita ne 5 harj.työtä olisi järkevintä sisältää (still life, human fig., landscape, plein air) ? Mitä noista ed. mainituista arvostavat eniten? Piirustuksia/maalauksia?
Minun pitäisi aloittaa siitä vuoden piirustus hommelista ja sitten jatkaa maalaukseen, joten vähintään kolme vuotinen..rahoitus olisi koossa, sisään vaan pitäisi päästä ensin .. :)

Koulutettu kirjoitti:

Vastaanpa tähänkin, kun on niin asiallinen kysyjä.
”Kun tuo suomalainen taidekoulutus on Sinusta niin "tasokasta"”,
Kyllähän meiltä löytyy moniakin esimerkkejä maailmalla menestyneistä, mutta otan nyt vain yhden se on Juhani Linnovaara. Hänen töitään on kymmenissä maailman museoissa luku taisi joskus jo olla jotain 59 museota silloin, kun hän oli vuoden taiteilija suomessa.. Se, että varhaisina aikoina ei taidehistorian kirjoihin oltu päästy mukaan johtui siitä, että täällä maalattiin kansallista realismia, kun muut euroopassa tekivät impressionismiä. Olimme siis omalla aaltopituudella kuvataiteessa vasta irrottautuneena naapurin vaikutuksesta.
Eiköhän se kommunismi pelleily ollut silloin 60 luvulla ja 70 luvulla se muuttui muuten vain sosialistiseksi. Itse en ole koskaan silloin ollut minkään puolueen jäsen. Olen vasta kolme kuukautta sitten ryhtynyt ajamaan näitä kulttuurin ja koulutuspoliittisia asioita.
Tuossa äsken vastasin BARELLE, kun olen havainnut tämän saman asian, kuin sinäkin ja totesin, että hän on ollut samassa koulussa jonkin aikaa, jossa olen opettanut. Ymmärrän hyvin hänen hätähuutonsa, kun olen siihen koulutettu ja kokemus tuonut lisää ymmärrystä pitkän urani aikana.

Lue lisää

Onneksi en ole koskaan hakenut kouluun jossa sinä toimit opettajana. Olet juuri hyvä esimerkki sellaisesta tukahduttaja opettajasta, käytät väärin asemaasi ja tallot allesi todelliset lahjakkuudet noilla typerillä höpinöilläsi, en todellakaan ihmettele suomen kuvataiteen tasoa, just tuollaisten opettajien takia mikään ei ole mahdollista.. :(

Koulutettu kirjoitti:

Olen elänyt taiteen ympäröimänä nuoruuteni ja tavannut mm. Juri Repinin Helsingissä useita kertoja silloin 50 luvun alussa kun hän kävi lämmittelemässä käveltyään avojaloin kaupungin halki. Keskustelimme paljon hänen isänsä taiteesta, jonka varjossa hän oli elänyt.

Se Taikin aikana mulla oli mm. kaksi sarjakuvan piirtäjää oppilaina ja mielipiteistäsi päättelemällä hahmotin sinut toiseksi niistä. Saatoin olla väärässä.

Se Realismi jatkui silloin Kansallisena Realisminä Suomessa pitkään. Meilläkin oli oppikirjoissa pari kuvaa ja alla kerrottiin, että tällaista on taide. Noin vapaasti kerrottuna. Kuvat olivat Realismiä. Äitini oli Helsingin Piirustuskoulussa 1919 ja siellä oli väännetty sitä Realismiä, niin luuletkos, ettei meillä kakaroillakin sitä väännätetty.
Käsitätkös nyt, että se on kuin punainen vaate näin yli 76 vuoden jälkeen, että joko taas. Ja vielä ehdoin tahdoin.

Lue lisää

..että hakisin tämän v. lopulla tai alkuvuodesta ensi vuonna..jotne aikaa tehdä työt tai valita näistä nykyisistä olisi kohtalaisesti.

- fiorentina#2 -

voi päästä sisään kirjoitti:

Miten sinne fir. academy'iin voisi realsitisesti ajatellen päsätä sisään opiskelemaan. Halu olisi kova!
Ainahan voi hakea mutta jos tosissaan aikoo sisään, niin:
Mitä aiheita ne 5 harj.työtä olisi järkevintä sisältää (still life, human fig., landscape, plein air) ? Mitä noista ed. mainituista arvostavat eniten? Piirustuksia/maalauksia?
Minun pitäisi aloittaa siitä vuoden piirustus hommelista ja sitten jatkaa maalaukseen, joten vähintään kolme vuotinen..rahoitus olisi koossa, sisään vaan pitäisi päästä ensin .. :)

Lue lisää

Kannattaa laittaa mun mielestä figuureita ja patsaita. Kannattaa kattoa muuten nää linkit ja kattoa mimmosio töitä noi ketkä tuola koulussa on tekee ihan päivittäin jne.
http://www.conceptart.org/forums/showthread.php?t=129960
http://www.conceptart.org/forums/showthread.php?t=40349&page=26
http://www.conceptart.org/forums/showthread.php?t=136200

Voin laittaa sulle sähköpostissa noita Bargue "plansseja", eli noita kipsimallien kuvia, joita sielä kopioidaan ennenkuin ruvetaan tekemään kipsiä. Laita vaikkapa emailia [email protected] jos haluat että lähetän sulle pari tollasta kuvaa jonka voi tulostaa ja sitten kopioida.

Kannattaa tosiaan välttää maalauksia, jos ei ole kauhean varma vielä piirtämisestä. Tai emt en osaa oikeen sanoa :D. Sielä koulussa pärjää jos osaa piirtää tosi hyvin.

Hyvä että rahoitus puoli on koossa! Koska se aiheuttaa päänsärkyä tuola monille, kun rupeavat etenemmän ohjelmassa...

Oon ehdottomasti sitä mieltä että toi paras tai yksi parhaista kouluista euroopassa.

olla.. kirjoitti:

No, minä tiedän muutaman hyvän taiteilijan, joka on opiskellut siellä. Siksi tuo tuli mainittua.. Itse koulutuksesta siellä en tiedä juurikaan.

Toisaalta lähes kaikki siellä opiskelleet jatkavat opiskelun jälkeen samaa systeemiä kuin aiuemminkin. Hyvät ovat parempia ja huonot kai yhtä huonoja. Olen vain ajatellut että se siellä ainakin on ok, että opiskelijoita ei pakoteta samaan muottiin kuin tuossa yhdessä morkaamassani paikassa. Mutta hyvässä opetuksessa luulisi kaikkien kehittyvän ainakin aika hyväksi - kuten Kotkassa tapahtuu (tapahtui).

Lue lisää

paljon, paljon toivomisen varaa.

Totta puhut... pitäisi kai itsekkin olla piirtämässä at the moment :D.

Katsele näitä, jotta et kyllästy :)
http://www.tonyryder.com/
http://www.kerrydunn.com/
http://home.earthlink.net/~kevinchen9/id2.html
http://www.williamwhitaker.com/
http://www.benlongfineart.com/
http://www.katelehman.net/
http://www.danielgraves.com/
http://www.mimsstudios.com/drawings.htm

Suomalaisia
http://www.jussipoyhonen.com/
http://www.leevikivisaari.net/
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=2344
http://www.zlenko.net/
http://www.petriniemela.com/
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=2377

Kiitti Bare! Onhan sielä se edellä kaipaamani linkkikin. ;) Tosi mestarin töitä!
Yksi uusi linkkikin siellä minulle tuo w whitaker! hienoa!

Noi kamera vs. realismi vertaukset syvälle.. Te jotka väitätte että kamera olisi syrjäyttänyt realismin ette tiedä paljonkaan taiteen ydinosaamisesta, olette aika lailla pelkkää pintaa.

maalaamisessa antaa varmasti myös klassinen realismi, vaikka rajoitetusti. Mielestäni siinä on kuitenkin toinenkin puute, joka on kyllä pitkä miinus sille genrelle.

Kiertelin eilen Helsingin keskustan gallerioita ja sattumoisin tuli oikein tyyppiesimerkkejä ajatukselleni. Tuosta akatemioiden harrastamasta realismista puuttuu aivan olennaisia osia taiteesta, joka elää. Siitä puuttuu leikki, ilo ja huumori.

Kuten tässäkin keskustelussa on käynyt ilmi, sitä tunnutaan tekevän kovin tosissaan ja melkein hampaat irvessä. Toki elämä on vakavaa ja ankaraa työntekoa mutta se on myös iloa, leikkiä ja huumoria, ja toki sellaisenkin tulee näkyä taiteessa. Ihailen kyllä suuresti sitä taituruutta, joka BAREn täällä antamista linkeistäkin löytyy, ja myönnän, että tekijät ovat todella hyviä maalareita, mutta en voi sanoa, että jaksaisin niitä kovin kauan katsella enkä varmasti uudestaan ja uudestaan. Kymmenet ja kymmenet toistensa kaltaiset kuvat puuduttavat. Esittäväkin moderni taide antaa enemmän vaihtelua ja elämyksiä kuin ahdas klassismi.

Maalauksissakin pitää olla löytämisen iloa ja siitä pitäisi näkyä myös tekemisen ilo. Mielestäni moderni taide toi mukanaan taiteeseen vapauden, joka siltä puuttui. Se herätti kuvataiteen elämään pitkästä unesta, jossa se toisti itseään.

Edellä sanottu on vain minun mielipiteeni, jota eivät monetkaan jaa. Sillä en halua väheksyä hyvää tämänkään päivän klassismia, se ei vain ole "minun juttuni". Haluan kulkea taiteen maailmaa ristiin rastiin sen polkuja ja poluttomia seutuja, en vain yhtä tiettyä tietä. Siten näen ja koen enemmän

Jonka olette käsittänyt väärin ei ole poliittinen kannanotto vaan liittyy tähän HÄRKÄÄN ja sen ärsyttämiseen. Ei kannata lukea rivien välistä sillä ei niissä ole kirjoitusta.

Aika ihmeellisiä kommentteja muutoinkin, kun kuvitellaan, että olisin joku muottiin painaja kun olen opettanut ainetta Värioppi (värihahmotus). Annan anteeksi, koska tiedän, ettette edes tiedä mitä se on ja mikä merkitys sillä olisi kuvataiteissa.
Tuolla alussa toivoin ja odotin, että joku edes osaisi sen tarpeellisuuden kuvataiteissa ymmärtää jopa realismissäkin, johon sen tuominen lisäisi vanhan tyylisuunnan käyttöön uuden mahdollisuuden.

Koulutettu kirjoitti:

Jonka olette käsittänyt väärin ei ole poliittinen kannanotto vaan liittyy tähän HÄRKÄÄN ja sen ärsyttämiseen. Ei kannata lukea rivien välistä sillä ei niissä ole kirjoitusta.

Aika ihmeellisiä kommentteja muutoinkin, kun kuvitellaan, että olisin joku muottiin painaja kun olen opettanut ainetta Värioppi (värihahmotus). Annan anteeksi, koska tiedän, ettette edes tiedä mitä se on ja mikä merkitys sillä olisi kuvataiteissa.
Tuolla alussa toivoin ja odotin, että joku edes osaisi sen tarpeellisuuden kuvataiteissa ymmärtää jopa realismissäkin, johon sen tuominen lisäisi vanhan tyylisuunnan käyttöön uuden mahdollisuuden.

Lue lisää

Miten tuosta sellainen käsitys tuli, että olisin ajatellut sitä poliittisena kannanottona?? Kyllä minä sen oikein ymmärsin. Ja kai myös se, että koska olet kertonut realismin olevan sinulle punainen vaate, voi kommentit ärsyyntyneenä olla voimakkaampia ja vähemmän mietittyjä ja jopa vähemmän tarkoitettuja.. Muutoinhan sinä suhtaudut hyvin rauhallisesti ja asiallisesti kommenteihin ja arvosteluunkin.

Värinhahmotuksesta (ent. väriteoria) voisit opettaa varmasti paljonkin, sen uskon. Vaikka värien käyttöäni on kyllä paljon kehuttu, tiedän että siinä on vielä paljon oppimista. Lupaan paneutua siihen. Vaikka olenkin opetellut klassista maalaamista olen sydämmeltäni koloristi.

Koulutettu kirjoitti:

Jonka olette käsittänyt väärin ei ole poliittinen kannanotto vaan liittyy tähän HÄRKÄÄN ja sen ärsyttämiseen. Ei kannata lukea rivien välistä sillä ei niissä ole kirjoitusta.

Aika ihmeellisiä kommentteja muutoinkin, kun kuvitellaan, että olisin joku muottiin painaja kun olen opettanut ainetta Värioppi (värihahmotus). Annan anteeksi, koska tiedän, ettette edes tiedä mitä se on ja mikä merkitys sillä olisi kuvataiteissa.
Tuolla alussa toivoin ja odotin, että joku edes osaisi sen tarpeellisuuden kuvataiteissa ymmärtää jopa realismissäkin, johon sen tuominen lisäisi vanhan tyylisuunnan käyttöön uuden mahdollisuuden.

Lue lisää

jo 90-luvulta alkaen, värihahmotusta on niin maalareille kuin valokuvaajillekin hyvällä menestyksellä opettanut Pekka Hepoluhta (tällä hetkellä vapaan taidekoulun taiteellinen johtaja). Tunnetko miehen ja hänen ajatuksensa värihahmotuksesta?

ilpittore kirjoitti:

jo 90-luvulta alkaen, värihahmotusta on niin maalareille kuin valokuvaajillekin hyvällä menestyksellä opettanut Pekka Hepoluhta (tällä hetkellä vapaan taidekoulun taiteellinen johtaja). Tunnetko miehen ja hänen ajatuksensa värihahmotuksesta?

Lue lisää

En tunne tarkemmin juuri hänen, mutta monen muun ennen häntä. Yksi oli Thor Arne vapaan rehtori, joka sanomaksi väitettiin lehdessä, että ei sekään johda mihinkään, kun hän oli sitä varmaan 10 vuotta opettanut. Ikään kuin vetäisi maton alta.

Omalta osaltani sanoisin sitä 20 vuotta opetettuani, että kyllä sillä vaikutusta on ollut ainakin niiden tekemisiin jotka ovat siitä osallisiksi tulleet. Ehkä suurin vaikutus on näkemisen herkistyminen näkemään luonnossa ja maalauksissa asioita, joita he eivät ole aikaisemmin nähneet tai osanneet tulkita.

Tällä palstalla, kun tätä Realismiä halutaan uudelleen virittää olisi värihahmotuksen tiedoista valtava merkitys kuvanteossa, koska se toisi kokonaan uuden ulottuvuuden Realismiin ”väriopin”. Yritin tuolla alussa sitä tarjoilla, mutta luulen, ettei sitä kukaan ymmärtänyt, siltä ainakin vaikutti. Kai se on sitä nuoruuden intoa, ettei malteta kuunnella, kun luullaan että tiedetään.

Viimevuonna vedin vielä muutaman kurssin ja näyttävät netissä sitä hyvällä muistelevan.
Siis Goethen ja Albers:sin tiedot yhdistettynä. Tätä ainettahan on jokainen opettaja lähestynyt omalla tavallaan yrittäneet tehdä siitä jotenkin käytäntöön soveltuvan ohjeistuksen.

Koulutettu kirjoitti:

En tunne tarkemmin juuri hänen, mutta monen muun ennen häntä. Yksi oli Thor Arne vapaan rehtori, joka sanomaksi väitettiin lehdessä, että ei sekään johda mihinkään, kun hän oli sitä varmaan 10 vuotta opettanut. Ikään kuin vetäisi maton alta.

Omalta osaltani sanoisin sitä 20 vuotta opetettuani, että kyllä sillä vaikutusta on ollut ainakin niiden tekemisiin jotka ovat siitä osallisiksi tulleet. Ehkä suurin vaikutus on näkemisen herkistyminen näkemään luonnossa ja maalauksissa asioita, joita he eivät ole aikaisemmin nähneet tai osanneet tulkita.

Tällä palstalla, kun tätä Realismiä halutaan uudelleen virittää olisi värihahmotuksen tiedoista valtava merkitys kuvanteossa, koska se toisi kokonaan uuden ulottuvuuden Realismiin ”väriopin”. Yritin tuolla alussa sitä tarjoilla, mutta luulen, ettei sitä kukaan ymmärtänyt, siltä ainakin vaikutti. Kai se on sitä nuoruuden intoa, ettei malteta kuunnella, kun luullaan että tiedetään.

Viimevuonna vedin vielä muutaman kurssin ja näyttävät netissä sitä hyvällä muistelevan.
Siis Goethen ja Albers:sin tiedot yhdistettynä. Tätä ainettahan on jokainen opettaja lähestynyt omalla tavallaan yrittäneet tehdä siitä jotenkin käytäntöön soveltuvan ohjeistuksen.

Lue lisää

Kävin vuosina 2003 - 2004 ja ehkä 2005 Vapaan Taidekoulun lopputyönäyttelyissä Kaapelilla.

Kokemuksen oli todella huono. Minulle värit ovat aina olleet todella tärekeitä. Täällä ensinnäkin koko yleisilme oli todella tumma ja synkkä. Suorastaan kauhea. Edes yksittäisiä töitä en löytänyt kuin yhden triptyykin silloin viimeiselle kerralla, joka edes näytti vähän hyvältä.

Viimeisellä kerralla tunsin itseni sairaaksi ja päätin että nämä lopputyönäyttelyt saa jäädä enkä tule enää itseäni rääkkäämään.

Mikä ihmeen juttu tuo oli? Uutta värihahmotusta vai vai oliko minulla joka kerta elämäni pahin kankkunen?

minulle.. kirjoitti:

Kävin vuosina 2003 - 2004 ja ehkä 2005 Vapaan Taidekoulun lopputyönäyttelyissä Kaapelilla.

Kokemuksen oli todella huono. Minulle värit ovat aina olleet todella tärekeitä. Täällä ensinnäkin koko yleisilme oli todella tumma ja synkkä. Suorastaan kauhea. Edes yksittäisiä töitä en löytänyt kuin yhden triptyykin silloin viimeiselle kerralla, joka edes näytti vähän hyvältä.

Viimeisellä kerralla tunsin itseni sairaaksi ja päätin että nämä lopputyönäyttelyt saa jäädä enkä tule enää itseäni rääkkäämään.

Mikä ihmeen juttu tuo oli? Uutta värihahmotusta vai vai oliko minulla joka kerta elämäni pahin kankkunen?

Lue lisää

ei ole tekniikka vaan teoria tai tutkimus värien suhteista toisiinsa, niiden vuorovaikutuksesta. Se ei kerro pitääkö maalata tummin vai vaalein sävyin vaan sen, miten värit keskenään toimivat.

Yleisesti voi sanoa, että suomalaisilla taiteen opiskelijoilla on selvä taipumus tummiin ja jopa likasiin väreihin. Maalaukset sammuvat. Tämä pätee niin ammattiin aikoviin kuin harrastelijoihinkin. Ammattitaiteilijoistakin vain harvalla on todella kirkas ja valovoimainen paletti.

Pahaa pelkään, että meillä on ikioma suomalainen väri- ja valöörinäkemys, jota ei osata opetuksellakaan poistaa (ellei peräti kannusteta siihen). Murretut värit ovat meillä valtavirtaa, puhdas paletti poikkeus. Joku Anita Snellman on opettajana selvä poikkeus.

minulle.. kirjoitti:

Kävin vuosina 2003 - 2004 ja ehkä 2005 Vapaan Taidekoulun lopputyönäyttelyissä Kaapelilla.

Kokemuksen oli todella huono. Minulle värit ovat aina olleet todella tärekeitä. Täällä ensinnäkin koko yleisilme oli todella tumma ja synkkä. Suorastaan kauhea. Edes yksittäisiä töitä en löytänyt kuin yhden triptyykin silloin viimeiselle kerralla, joka edes näytti vähän hyvältä.

Viimeisellä kerralla tunsin itseni sairaaksi ja päätin että nämä lopputyönäyttelyt saa jäädä enkä tule enää itseäni rääkkäämään.

Mikä ihmeen juttu tuo oli? Uutta värihahmotusta vai vai oliko minulla joka kerta elämäni pahin kankkunen?

Lue lisää

Katsoisin sinuna silloista opettajaa silmiin niin ehkä se sieltä kuvastuu mistä oli kyse. Se silloinen johtui ilmeisesti opettajasta. Muuta järkeilyäkin voi käyttää, että opetuksessa yritettiin opettaa käyttämään tummia väriyhdistelmiä niin sanottuja lämpimiä värejä. Eikä se ole yhtään mielestäni turhaa, koska yleensä näkee paljon töitä työväenopistoissa ja muuallakin joissa nämä iänikuiset vaaleanharmaat ovat kuvapinnan enemmistö.
Jos katsot Vionojaa tai jotain muuta vastaavaa maalaria he toimivat ikään, kuin sammutetuin värein saadakseen tunnelman sellaiseksi, kun ovat tarkoittaneet. Tätä tummilla maalaamista on pidetty eräänlaisena ammattilaisten taidon näytteenä siitä, että osaa sekoittaa värit niin etteivät ne likaannu. Harrastin sitä itsekin pyrkimisluokalla, josta näit ehkä näytteen siellä Juudaksen galleriassa. Totesin myöskin, ettei palstan lukijat ymmärtäneet mistä oli kysymys enkä viitsinyt sitä ruveta selvittämään.
Vapaassa joskus maalattiin yksi vuosi mustalla, että oppisi näkemään kuvan rakenteet valoisuus-arvoina eikä vain räikeinä väreinä. Nuo näkemäsi työt olivat ilmeistä seurausta näistä lähtökohdista.
Tuolla aikaisemmin katsoin yhden Realismin tekijän kuvia ja totesin, että yksi oli saanut jonkin asteita tai muutoin kokemuksen kautta oppinut sekoittamaan tummia ilman likaantumista. Mutta missään niistä ei olut havaittavissa väriopetuksesta jälkeäkään, koska vastavärit puuttuivat kokonaan kaikista. Tämä mistä puhun ei ole mitään uutta kyllä nämä asiat on tiedetty jo ainakin 1900 luvun alussa meilläkin ja merkkejä niistä näkyy jo silloin joidenkin maalareiden töissä.

Koulutettu kirjoitti:

Katsoisin sinuna silloista opettajaa silmiin niin ehkä se sieltä kuvastuu mistä oli kyse. Se silloinen johtui ilmeisesti opettajasta. Muuta järkeilyäkin voi käyttää, että opetuksessa yritettiin opettaa käyttämään tummia väriyhdistelmiä niin sanottuja lämpimiä värejä. Eikä se ole yhtään mielestäni turhaa, koska yleensä näkee paljon töitä työväenopistoissa ja muuallakin joissa nämä iänikuiset vaaleanharmaat ovat kuvapinnan enemmistö.
Jos katsot Vionojaa tai jotain muuta vastaavaa maalaria he toimivat ikään, kuin sammutetuin värein saadakseen tunnelman sellaiseksi, kun ovat tarkoittaneet. Tätä tummilla maalaamista on pidetty eräänlaisena ammattilaisten taidon näytteenä siitä, että osaa sekoittaa värit niin etteivät ne likaannu. Harrastin sitä itsekin pyrkimisluokalla, josta näit ehkä näytteen siellä Juudaksen galleriassa. Totesin myöskin, ettei palstan lukijat ymmärtäneet mistä oli kysymys enkä viitsinyt sitä ruveta selvittämään.
Vapaassa joskus maalattiin yksi vuosi mustalla, että oppisi näkemään kuvan rakenteet valoisuus-arvoina eikä vain räikeinä väreinä. Nuo näkemäsi työt olivat ilmeistä seurausta näistä lähtökohdista.
Tuolla aikaisemmin katsoin yhden Realismin tekijän kuvia ja totesin, että yksi oli saanut jonkin asteita tai muutoin kokemuksen kautta oppinut sekoittamaan tummia ilman likaantumista. Mutta missään niistä ei olut havaittavissa väriopetuksesta jälkeäkään, koska vastavärit puuttuivat kokonaan kaikista. Tämä mistä puhun ei ole mitään uutta kyllä nämä asiat on tiedetty jo ainakin 1900 luvun alussa meilläkin ja merkkejä niistä näkyy jo silloin joidenkin maalareiden töissä.

Lue lisää

Tuntuu erittäin kummalta että maalauksissa pitäisi välttämättä olla vastavärejä. Kestoisitko ystävällisesti miksi? Siis varsinkin välttämättä. Ja ehkä yleisestikin miksi?

Värien puhtauden ymmärrän kyllä ja minuakin häiritseen joissain oppilastöissäni värien epäpuhtaus. Onneksi oletan tajuavani sen.

Enemmän minulle merkitsee väriharmonia.

Mutta kuten tuossa kirjoittelin, aion sivistää itseäni värien maailmasta, vaikkakin olen saanut siitä yleensä aina hyvää palautetta. Lisäoppi ei tietenkään ole pahasta.

Aika vähän ko. jutusta puhuttiin tässä viestiketjun koulutuksessa.

ilpittore kirjoitti:

ei ole tekniikka vaan teoria tai tutkimus värien suhteista toisiinsa, niiden vuorovaikutuksesta. Se ei kerro pitääkö maalata tummin vai vaalein sävyin vaan sen, miten värit keskenään toimivat.

Yleisesti voi sanoa, että suomalaisilla taiteen opiskelijoilla on selvä taipumus tummiin ja jopa likasiin väreihin. Maalaukset sammuvat. Tämä pätee niin ammattiin aikoviin kuin harrastelijoihinkin. Ammattitaiteilijoistakin vain harvalla on todella kirkas ja valovoimainen paletti.

Pahaa pelkään, että meillä on ikioma suomalainen väri- ja valöörinäkemys, jota ei osata opetuksellakaan poistaa (ellei peräti kannusteta siihen). Murretut värit ovat meillä valtavirtaa, puhdas paletti poikkeus. Joku Anita Snellman on opettajana selvä poikkeus.

Lue lisää

Värit kertovat myös mielenlaadusta, mentaliteetista, ympäristöstä...

eivät välttämättä säväytä kirjoitti:

Tuntuu erittäin kummalta että maalauksissa pitäisi välttämättä olla vastavärejä. Kestoisitko ystävällisesti miksi? Siis varsinkin välttämättä. Ja ehkä yleisestikin miksi?

Värien puhtauden ymmärrän kyllä ja minuakin häiritseen joissain oppilastöissäni värien epäpuhtaus. Onneksi oletan tajuavani sen.

Enemmän minulle merkitsee väriharmonia.

Mutta kuten tuossa kirjoittelin, aion sivistää itseäni värien maailmasta, vaikkakin olen saanut siitä yleensä aina hyvää palautetta. Lisäoppi ei tietenkään ole pahasta.

Aika vähän ko. jutusta puhuttiin tässä viestiketjun koulutuksessa.

Lue lisää

opetetaan jo alakouluissa.

eivät välttämättä säväytä kirjoitti:

Tuntuu erittäin kummalta että maalauksissa pitäisi välttämättä olla vastavärejä. Kestoisitko ystävällisesti miksi? Siis varsinkin välttämättä. Ja ehkä yleisestikin miksi?

Värien puhtauden ymmärrän kyllä ja minuakin häiritseen joissain oppilastöissäni värien epäpuhtaus. Onneksi oletan tajuavani sen.

Enemmän minulle merkitsee väriharmonia.

Mutta kuten tuossa kirjoittelin, aion sivistää itseäni värien maailmasta, vaikkakin olen saanut siitä yleensä aina hyvää palautetta. Lisäoppi ei tietenkään ole pahasta.

Aika vähän ko. jutusta puhuttiin tässä viestiketjun koulutuksessa.

Lue lisää

Kysymyksesi: ”Tuntuu erittäin kummalta että maalauksissa pitäisi välttämättä olla vastavärejä. Kestoisitko ystävällisesti miksi? Siis varsinkin välttämättä. Ja ehkä yleisestikin miksi?”

Kun katsot esim. valokuvaa suurennuslasilla nähdäksesi paremmin näet, että valossa oleva kohde on esim. keltainen niin sen kohteen varjo on sininen. Vastaväreillä on myöskin ominaisuus, joka johtuu näköaistimme ominaisuudesta, että vastavärit samassa kuvakentässä kiihdyttävät toistensa voimaa. On sitten makuasia kuinka paljon haluaa tätä ominaisuutta käyttää hyväksi tehostaakseen maalauksensa värien voimaa ja sitä kautta luoda tilallista syvyyttä, niin että tulisi tämä ilmavuuden vaikutelma, jota joskus impressionismiksi kutsuttiin. Joskin silloisissa töissä ei niinkään käytetty vastavärejä vaan myötävärin lämpöarvoja ja niillä saatiin myöskin vastaavaa aikaan. Tätä nykyistä maalaustapaa voitaisiin kutsua vaikkapa värimaalaukseksi.

Kun tämän ilmiön on kerran nähnyt ja tiedostaa sen on vaikea enää palata epätodelliseen valkoiseen valoon jossa yritetään kuvata tilaa toisistaan irrallisilla paikallisväreillä, jotka eivät ole missään tilallisessa suhteessa toisiinsa. Esim. henkilökuvan pää törröttää kuvassa, kuin olisi jostain muualta siihen eksynyt siis toisesta ympäristöstä, jossa vallitseva valo ei ole ollut tilallisessa suhteessa malliin.

Valohan värjää esineet omalla värillään joskin esineillä on oma paikallisvärinsä jota se muuttaa ja niistä heijastuu silmään näiden summa.
Koska silmän ”toimintaperiaate” niin myös kameran ja telkkarin rakentuu tälle tosiasialle. Kun katsot punaisessa valossa esim. kynää niin sen varjo on vihreä edellytyksellä, että lievä valkoinen valo vallitsee tilassa, jossa katsot ko. ilmiötä. Valkoinen valo on kolmen päävärin summa eli valo joka läpäisee kolme pääväriä on valkoista. Kun taas levität pigmenttiä kankaalle kolmea pääväriä on niiden summa musta.

Tulipa vähän sekava selitys näin yöllä voi olla ettei kestä päivänvaloa. Lopuksi ehdotan, että hankit pari vastaväristä lamppua ja kokeilet vaikka asetelmaa, jossa tuo valaisu kahdesta suunnasta tapahtuu, niin että itse näet ilmiön niin kyllä se siitä aukeaa tie uuteen värilliseen maailmaan.

Koulutettu kirjoitti:

Kysymyksesi: ”Tuntuu erittäin kummalta että maalauksissa pitäisi välttämättä olla vastavärejä. Kestoisitko ystävällisesti miksi? Siis varsinkin välttämättä. Ja ehkä yleisestikin miksi?”

Kun katsot esim. valokuvaa suurennuslasilla nähdäksesi paremmin näet, että valossa oleva kohde on esim. keltainen niin sen kohteen varjo on sininen. Vastaväreillä on myöskin ominaisuus, joka johtuu näköaistimme ominaisuudesta, että vastavärit samassa kuvakentässä kiihdyttävät toistensa voimaa. On sitten makuasia kuinka paljon haluaa tätä ominaisuutta käyttää hyväksi tehostaakseen maalauksensa värien voimaa ja sitä kautta luoda tilallista syvyyttä, niin että tulisi tämä ilmavuuden vaikutelma, jota joskus impressionismiksi kutsuttiin. Joskin silloisissa töissä ei niinkään käytetty vastavärejä vaan myötävärin lämpöarvoja ja niillä saatiin myöskin vastaavaa aikaan. Tätä nykyistä maalaustapaa voitaisiin kutsua vaikkapa värimaalaukseksi.

Kun tämän ilmiön on kerran nähnyt ja tiedostaa sen on vaikea enää palata epätodelliseen valkoiseen valoon jossa yritetään kuvata tilaa toisistaan irrallisilla paikallisväreillä, jotka eivät ole missään tilallisessa suhteessa toisiinsa. Esim. henkilökuvan pää törröttää kuvassa, kuin olisi jostain muualta siihen eksynyt siis toisesta ympäristöstä, jossa vallitseva valo ei ole ollut tilallisessa suhteessa malliin.

Valohan värjää esineet omalla värillään joskin esineillä on oma paikallisvärinsä jota se muuttaa ja niistä heijastuu silmään näiden summa.
Koska silmän ”toimintaperiaate” niin myös kameran ja telkkarin rakentuu tälle tosiasialle. Kun katsot punaisessa valossa esim. kynää niin sen varjo on vihreä edellytyksellä, että lievä valkoinen valo vallitsee tilassa, jossa katsot ko. ilmiötä. Valkoinen valo on kolmen päävärin summa eli valo joka läpäisee kolme pääväriä on valkoista. Kun taas levität pigmenttiä kankaalle kolmea pääväriä on niiden summa musta.

Tulipa vähän sekava selitys näin yöllä voi olla ettei kestä päivänvaloa. Lopuksi ehdotan, että hankit pari vastaväristä lamppua ja kokeilet vaikka asetelmaa, jossa tuo valaisu kahdesta suunnasta tapahtuu, niin että itse näet ilmiön niin kyllä se siitä aukeaa tie uuteen värilliseen maailmaan.

Lue lisää

Totta on että vastavärit esiintyvät luonnossakin juuri kuin esität, valoissa ja varjoissa. Jos kuitenkin ajatellaan että realistista maalausta tehdään esim. asetelmasta tai mallista suoraan havainnoiden, eikä esim eri valokuvista yhteen maalaukseen kooten, niin silloin malli ja tausta ovat väkisinkin samassa valossa.
Värejä pitää opetella näkemään, varsinkin niiden lämpötilat on aika hankalia välillä löytää. Itse en juurikaan mieti väriteorioita maalatessani, vaan mietin miten pystyn puhtaimmalla mahdollisella tavalla sekoittamaan tarvitsemani värisävyn. Tällöin ainakin itse mietin usein värien murtamista juuri väriympyrän kautta ja vastavärejä hyväksikäyttäen.

Ymmärrän hyvin että realismi on sinulle punainen vaate kun sitä on nuoruudessa pakotettu opiskelemaan. Mutta on myös hyvä muistaa että se tieto ja taito mikä oli 1900-luvun alussa juuri realistisessa maalaustavassa saavutettu, unohdettiin ja jopa hävitettiin seuraavien vuosikymmenien aikana. Meille nuorille taiteilijoille on tuputettu itseilmaisua, teorioita ja abstraktia ilmaisua joka taidekoulussa vuosien ajan. Joten voit ymmärtää miten osa meistä on tympiintynyt tähän ei esittävään ja tavallaan ei taidolliseen taiteeseen.

Jokainen uusi sukupolvi kapinoi vallitsevaa taidekäsitystä vastaan, tai tavallaan kehittää sitä. Postmodernismin kautta ismit kuolivat ja myös realismista tuli vain yksi ismi muiden joukkoon joista taiteilija voi halutessaan valita itselleen sopivimman lähestymistavan.

olivetree kirjoitti:

Totta on että vastavärit esiintyvät luonnossakin juuri kuin esität, valoissa ja varjoissa. Jos kuitenkin ajatellaan että realistista maalausta tehdään esim. asetelmasta tai mallista suoraan havainnoiden, eikä esim eri valokuvista yhteen maalaukseen kooten, niin silloin malli ja tausta ovat väkisinkin samassa valossa.
Värejä pitää opetella näkemään, varsinkin niiden lämpötilat on aika hankalia välillä löytää. Itse en juurikaan mieti väriteorioita maalatessani, vaan mietin miten pystyn puhtaimmalla mahdollisella tavalla sekoittamaan tarvitsemani värisävyn. Tällöin ainakin itse mietin usein värien murtamista juuri väriympyrän kautta ja vastavärejä hyväksikäyttäen.

Ymmärrän hyvin että realismi on sinulle punainen vaate kun sitä on nuoruudessa pakotettu opiskelemaan. Mutta on myös hyvä muistaa että se tieto ja taito mikä oli 1900-luvun alussa juuri realistisessa maalaustavassa saavutettu, unohdettiin ja jopa hävitettiin seuraavien vuosikymmenien aikana. Meille nuorille taiteilijoille on tuputettu itseilmaisua, teorioita ja abstraktia ilmaisua joka taidekoulussa vuosien ajan. Joten voit ymmärtää miten osa meistä on tympiintynyt tähän ei esittävään ja tavallaan ei taidolliseen taiteeseen.

Jokainen uusi sukupolvi kapinoi vallitsevaa taidekäsitystä vastaan, tai tavallaan kehittää sitä. Postmodernismin kautta ismit kuolivat ja myös realismista tuli vain yksi ismi muiden joukkoon joista taiteilija voi halutessaan valita itselleen sopivimman lähestymistavan.

Lue lisää

molemille. Elämä on ikuita oppimista ja sama koskee maalaustaiteeseen. Katsotaan mitä väriin syvemmin paneutuminen tuo taiteeseeni - vai jatkanko omia polkujani kuten vähän tähän asti on käytyt..

Sanoisin muuten että se, että aloitin maalarinuran ilman varsinaista maalauskoulutusta (toki työväenopistossa opin perusjutut), on ollut monella tavalla hyvä juttu. Luovuuteni pääsi valloilleen ja nyt kun sitä kahlitaan vähän perinteisin opein, odotan mielenkiinnolla mitä syntyy..

kommenteista kirjoitti:

molemille. Elämä on ikuita oppimista ja sama koskee maalaustaiteeseen. Katsotaan mitä väriin syvemmin paneutuminen tuo taiteeseeni - vai jatkanko omia polkujani kuten vähän tähän asti on käytyt..

Sanoisin muuten että se, että aloitin maalarinuran ilman varsinaista maalauskoulutusta (toki työväenopistossa opin perusjutut), on ollut monella tavalla hyvä juttu. Luovuuteni pääsi valloilleen ja nyt kun sitä kahlitaan vähän perinteisin opein, odotan mielenkiinnolla mitä syntyy..

Lue lisää

kerrankin jotain järkevää Olivetree hahmotti sekavan kirjoitukseni ihan oikein ja kiteytti sen hyvin. Kysyjäkin sai todennäköisesti uutta potkua tekemiselleen. Kyllä puuhun on hyvä mennä tyven kautta niin näkee matkalla mistä se on tehty. Eikä historiaa pidä sivuuttaa noin vain. Hyvin usein kuulee sanottavan etten tykkää siitä ja siitä taidesuuntauksesta mutta kyllä ne kaikki kuuluvat historiaan tai nykypäivään tykkäämme tai ei.

Koulutettu kirjoitti:

kerrankin jotain järkevää Olivetree hahmotti sekavan kirjoitukseni ihan oikein ja kiteytti sen hyvin. Kysyjäkin sai todennäköisesti uutta potkua tekemiselleen. Kyllä puuhun on hyvä mennä tyven kautta niin näkee matkalla mistä se on tehty. Eikä historiaa pidä sivuuttaa noin vain. Hyvin usein kuulee sanottavan etten tykkää siitä ja siitä taidesuuntauksesta mutta kyllä ne kaikki kuuluvat historiaan tai nykypäivään tykkäämme tai ei.

Lue lisää

Kiitoksia Barelle, Koulutetulle ja ilpittorelle, KIITOS teille, olen saanut teiltä paljon tietoa ja oppinut tässä viestiketjussa.

Minähän siitä jotain kirjoittelin, eikä se ole mikään virallinen tahto tms.

Tilanne vain on sellainen, että opiskelijoiden keski-ikä on koko koulutuksen ajan selvästi noussut. Jo viime vuonna se oli korkea ja tänä vuonna vieläkin korkeampi. Viime vuonna alle kolmekymppisiä taisi olla kaksi. Ja tänä vuonna "varttuneempia opiskelijoita" on hyvin paljon..

Tottakai kaikenikäiset ovat sinällään tervetulleita, mutta huolestuttaa jos nuorilla ei ole rahaa tulla opiskelemaan / tai nuoret eivät halua panostaa rahaa opiskeluun.

Opiskelumaksut nousivat huimasti täksi vuodeksi ja se ei sinällään kai ole koulun syy. Kaipa niitä avustuksia on haettu (on kyllä saatukin). Joka tapuksessa hinta on monelle este. Korostan että hinta ei ole nytkään korkeampi kuin maailmalla mutta kuitenkin.

Fakta on että opiskelijaaines ikääntyy ja epätasaistuu jos vain ne joilla on varaa voivat tulla opiskelemaan. Maksuja tulisi saada alemmaksi - se kai on ainoa keino saada nuoria opiskelijoita. Ja mikäli realistisen maalauksen arvostusta ja suosiota halutaan lisätä, niin ainoa tie on saada nuoretkin mukaan.

Olen vain huolissani koulutuksesta - ja sen tuloksista..

mutta.. kirjoitti:

Minähän siitä jotain kirjoittelin, eikä se ole mikään virallinen tahto tms.

Tilanne vain on sellainen, että opiskelijoiden keski-ikä on koko koulutuksen ajan selvästi noussut. Jo viime vuonna se oli korkea ja tänä vuonna vieläkin korkeampi. Viime vuonna alle kolmekymppisiä taisi olla kaksi. Ja tänä vuonna "varttuneempia opiskelijoita" on hyvin paljon..

Tottakai kaikenikäiset ovat sinällään tervetulleita, mutta huolestuttaa jos nuorilla ei ole rahaa tulla opiskelemaan / tai nuoret eivät halua panostaa rahaa opiskeluun.

Opiskelumaksut nousivat huimasti täksi vuodeksi ja se ei sinällään kai ole koulun syy. Kaipa niitä avustuksia on haettu (on kyllä saatukin). Joka tapuksessa hinta on monelle este. Korostan että hinta ei ole nytkään korkeampi kuin maailmalla mutta kuitenkin.

Fakta on että opiskelijaaines ikääntyy ja epätasaistuu jos vain ne joilla on varaa voivat tulla opiskelemaan. Maksuja tulisi saada alemmaksi - se kai on ainoa keino saada nuoria opiskelijoita. Ja mikäli realistisen maalauksen arvostusta ja suosiota halutaan lisätä, niin ainoa tie on saada nuoretkin mukaan.

Olen vain huolissani koulutuksesta - ja sen tuloksista..

Lue lisää

kiitos tämä vastaus selvensi

Repin kuvataidekoulutukseen voi hakea iästä rippumatta!